LATU =LAADULLA TUOTTAVUUTTA



Samankaltaiset tiedostot
NÄIN KEHITÄMME LAATUA CASE HOLLOLA. Kuntajohtajapäivät Pori Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja

KEHITTÄMINEN KUULUU KAIKILLE. Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja

LATU - henkilöstölähtöinen tuloksellisuuden kehittäminen.

LUPA TEHDÄ TOISIN WEBINAARI klo 9-10

Valmisteilla: Kunteko 2020

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Euroopan paras työelämä. Tavoitteena tuloksellisuus ja parempi työelämän laatu - myös sinun työpaikallasi! Kunteko 2020

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

Kommenttipuheenvuoro Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Liikkeelle sopimuskirjauksesta

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Koukkuniemi hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä

Työelämän laatu tuotantotekijänä. Turvallinen Suomi -seminaari Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Arttu-kunta Hollola Arttu-seminaari Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Maarit Pedak

Yhteensä sata Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen hanke

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli. Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky.

Arjen turvaa kunnissa

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Asukaslähtöisyys. pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

Kuntaliiton Uskalla kokeilla - ohjelma. Erityisasiantuntija Jaana Halonen, Kuntaliitto

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Hausbändi hankkeen loppuraportti 7/2019 Hausjärven kunta

KESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela

Lähipalvelut seminaari

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi

TUOTTAVUUS- JA TULOKSELLISUUSTYÖ. Case-Hollola Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tavoitteellista vuorovaikutusta

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Strateginen kumppanuus muutoksessa

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma

Parempaa työelämää Ulkoisen arvioinnin tuloksia. SoteNavi-hankkeen loppuseminaari

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Nuori Mieli Työssä. S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä

Resursseja kokeiluihin? Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Vaikuttavuusinvestoiminen. Petri Hilli, vanhempi neuvonantaja

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Julkisen sektorin uudisraivaajat

Arviointi- ja laatuverkoston oppimiskahvila Hyvinkäällä Jaana Ilomäki

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Inspectan työkykyjohtamisen arviointipalvelut Läpinäkyvyyttä työkykyjohtamiseen. Tomi Kasurinen

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

Uudista ja uudistu 2011

Kaupunginvaltuusto

Transkriptio:

LATU =LAADULLA TUOTTAVUUTTA Etukenossa innovatiivisesti kohti isoja muutoksia/kuntatalo 19.11.2014 Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja

22 000 asukkaan kunta Päijät-Hämeessä Alueen lapsivaltaisin Tuottaa palveluja myös muille Sote-palvelut Asikalalle, Hämeenkoskelle, Kärkölälle ja Padasjoelle Sivistyspalvelut Kärkölälle N. 1500 vakituista työntekijää Toimintamenot alle valtakunnallisen keskiarvon 2012: 4749 e/as netto (-15 %) Kuntalaiset tyytyväisiä Arttu tutkimus/40 kuntaa: palvelutyytyväisyys keskimääräistä suurempaa samoin luottamus kunnan päätöksentekoon (sekä 2008 että 2011) Hyvä asua ja elää 2. paras, Kunnassani kuullaan kuntalaisen mielipiteitä paras Kuntaliitosta vastusti 83 %(2010); keskeisin peruste hyvät palvelut

HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN = LATU LATU käynnistyi hankkeena => toimintatapa Sen tavoitteeksi asetettiin: parantaa henkilöstölähtöisesti työelämän laatua ja yhteisön johtamista, lisätä työn tuottavuutta ja säästää henkilöstökuluja. Hankkeessa kehitetään tehokas ja osallistava, pysyvä ja jatkuva kehittämismalli, jonka avulla lisätään mitattua tuottavuutta kuntaorganisaatioissa. Mukana hankkeessa olivat: Sitra Lieksan kaupunki, Hollolan, Punkalaitumen, Maskun ja Siikajoen kunnat Toteuttaja: Rondotrainig Oy ja Dazzle Oy (kilpailutus) Hankkeen kesto: 2011-2013 Rahoitus: 0,6 milj. euroa Sitra 50 %, Kunnat 50 % Hollolan kunta 142 000 = 31,50 /työntekijä/vuosi

HANKE-MÄÄRITTELY Kehittäminen tapahtuu työelämän laatua parantamalla ja henkilöstön innovaatiopotentiaalia hyödyntäen Kehittäminen ei tapahdu laatua huonontamalla tai toimintakapasiteettia vähentämällä Hankkeen aikana työelämälähtöinen kehittäminen kytketään osaksi kuntaorganisaatioiden johtamisjärjestelmää ja esimiestyötä, niin että organisaatioilla on osaamisvalmiudet, mittarit ja työkalut jatkaa tuottavuuden kehittämistä omin voimin hankkeen päättymisen jälkeen

JOKAINEN TYÖNTEKIJÄ = KEHITTÄJÄ - MIKSI? Toimintaympäristö muuttuu poikkeuksellisen vahvasti ja vauhdilla Talouden pohja murtuu Kohdataan entistä enemmän ongelmia, joihin ei ole rationaalista tai oikeaa tai väärää ratkaisumallia ( Ilkeät ongelmat) Toimintaympäristön kompleksisuus Perinteiset johtamis- tai ohjausmallit eivät toimi Uudessa toimintaympäristössä on haettava uusi tasapaino eikä se löydy byrokraattisin mallein Ongelmat kasautuvat nopeasti Työntekijät turhautuvat ja uupuvat odottaessaan ylhäältä annettua ratkaisua Haasteiden haltuunotto ei toteudu esimiesvoimin (alle 5 % kapasiteetilla) Kunta-alan työntekijät ovat poikkeuksellisien koulutettuja, alansa osaajia Todellinen muutos vaatii jokaisen osaamisen hyödyntämistä, kriittistä massaa = vaikuttavuuden aikaansaaminen

ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET 1. Syyt ja perusteet esiin uudelleen ja uudelleen Toimintaympäristön jatkuva muutos vaatii nopeampaa reagointia: ongelmien ratkaiseminen ennen kuin niistä tulee moniulotteisempia ja haastavampia (uuvuttavia) Mitä ovat arjen innovaatiot? Eivät korkeampaa tähtitiedettä vaan kykyä huomata ongelmia ja etsiä ratkaisuja aktiivisesti Kun resurssit niukkenevat, kaikkea ei voi tehdä kuten ennen; focus olennaiseen; hukkaputkista eroon! 2. Perusasiat kunnossa Henkilöstön työhyvinvoinnin osatekijät/kivijalat olemassa (esimiestyö, työvälineet ja vaikuttamismahdollisuudet kunnossa) 3. Toimintakulttuuri mahdollistaa Yritykset ja erehdykset sallittuja; kokeiluun kannustava kulttuuri = lupa kyseenalaistaa ja lupa tehdä toisin

ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET 4. Mallinnus ja juurruttaminen Toimintamallin kuvaamista = ymmärrettäväksi tekemistä ja toistoa 5. Tukiverkosto Prosessityöpajat, esimiesvalmennus, yhteiset foorumit Sisäisten uudistajien valinta, tehtävät, valmennus ja perehdytys Keppo-ryhmä, johtoryhmän rooli, 6. Yhteensopivuus rakenteiden, strategian ja toimintakokonaisuuden sekä muun kehittämisen kanssa Saadaan aitoa lisäarvoa mm. strategian jalkautuksessa ja mittareiden laadinnassa Kytkentä tavoitteisiin ja mittareihin sekä johtamisjärjestelmään 7. Kannusteet Kannustepalkkiojärjestelmä Onnistumiset esille (henkilöstölehti) Suora palaute (kehittämismessut)

ONNISTUMISET/TULOKSET Toimintakulttuurin muutos on käynnissä Henkilöstölähtöinen toimintakulttuuri on juurtunut aidosti osaksi kunnan työskentelyä Kokonaisvaltaisempi ajattelutapa (erilaisten vaikutusten arviointi) Kehittäminen nähdään positiivisena On aikaansaatu positiivinen ja turvallinen kehittämisen ilmapiiri Vaikeasta toimintaympäristömurroksesta huolimatta henkilöstötulokset ovat parantuneet Henkilöstön työhyvinvointi (arviointi 1-5) Keskiarvo 2009: 4,02 Keskiarvo 2013: 4,09 Latu-mittaus, arviointi 1-6, kohennusta kaikissa keskeisissä osioissa mm. kokemus työelämän laadusta: ilmeneminen ja edellytykset Poissaolojen väheneminen: 2009/2013: Peruskunta 9 %, Oiva/sote: -22 %, k-a -15,5 %

ONNISTUMISET/TULOKSET Kehittäminen on tehty näkyväksi ja sillä on aikaansaatu myös eurovaikutuksia Koritettujen kehittämisideoiden määrä 205 Sote 95, tekninen 13, sivistys 75, nuoriso 8, konserni ja tilaajakeskus 14 Eurohyötyjen vaikutus 1,3 milj. euroa Vältettiin vuoden 2013 lomautukset Huomio on kohdistunut tuottavuuteen Tuottavuusajattelu on levinnyt laajasti Kytkentä aikaisempaan kehitystyöhön; luonnollinen jatke Kustannuslaskenta, prosessien kuvantaminen, tavoitteet ja mittarit, tuottavuusohjelma, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, strategian jalkauttaminen..

ESIMERKKEJÄ TOIMENPIDE VAIKUTUS H VAIKUTUS A Kotihoitokansioiden päivitys koko Oivan kotihoitoon Työnteko sujuvaa, aikaa säästyy ja kilometrikorvauksia ei makseta hukkaanajosta Hoidetaan oikein asiakasta, ei haeta tietoja tiimitoimistolta, ei soitella turhia puheluita ja aikaa ei kulu epäselvien asioiden setvimiseen Annosjakelukäytännöt Hävitettävien lääkkeiden käsittelyn määrä vähenee vähentää asiakkaan taloudellista rasitusta ennalta ehkäisevä lastensuojelu, ryhmämuotoisen toiminnan kehittäminen tehostetun tuen työmuotona Vähentää korjaavan työn tarvetta pitkällä aikajänteellä, vapauttaa resurssia sinne missä henkilökohtaista kontaktia tarvitaan Uusi palvelumuoto, nopeampi tuki asiakkaalle Nopean puuttumisen perhetyön malli, asiantuntija äärellä "midwife" Vähentää korjaavan työn tarvetta pitkällä aikajänteellä, vapauttaa resurssia sinne missä henkilökohtaista kontaktia tarvitaan Kevyempi ja aikaisempi puuttumismalli, apu ennen "romahtamista" ja raskasta lastensuojelu prosessia Nuorten syrjäytymisen esto, pk jälkeinen nivelvaihetyöstö Vähentää korjaavan työn tarvetta pitkällä aikajänteellä, vapauttaa resurssia sinne missä henkilökohtaista kontaktia tarvitaan Nuoret yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä, tasapainoinen elämä

HAASTAVAA Kaikki eivät koskaan lähde mukaan Työyksiköt erilaisia, esimiehet erilaisia paljon jo tehty Kehittämisen ulkoistaminen jatkuvana riskinä Tukiverkostojen ymmärtäminen/käyttäminen väärin Mitä tästä maksetaan Odotukset aina suurempia kuin tulokset On lähdettävä liikkeelle siitä koko luokasta, mikä tuntuu hallittavalle ja ymmärrettävälle= henkilöstölähtöisyys Ymmärrettävyys ja aito osallistuminen Liian abstrakti vs liian konkreettinen Julkishallinnon osallistamisen menetelmät ja työkalut: OSAAMISVAJE Mittareiden laadinta Julkisen sektorin palvelutuotannon mittaaminen edellyttää eri näkökulmien huomioon ottamista; johtaa raskaaseen tavoiteasetantaan Operatiivinen johtaminen vs. poliittinen ajattelu voi tuottaa ristiriitaista signaalia Poliittinen: eurot edellä, nopeat ja yksiselitteiset tulokset

OSA JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ Mittarit ja kannustepalkkiomalli Taustalla tasapainon olennaiset tekijät

MIHIN MENNÄÄN? Ideaali, toivottavasti ei utopia: Jokaisesta meistä löytyy pieni kehittäjä ja uudelleenajattelija Yhdessä saamme aikaan jatkuvia positiivisia muutoksia toiminnan järkiperäistämissä Olemassa olevalla panoksella saada aikaan lisää tuottavuutta ja vaikuttavuutta, mikä näkyy työyhteisön hyvinvoinnissa, kuntalaisen arjessa ja kunnan taloudessa

Juha Kostiainen: Kokonaisuudessaan hankkeen loppuraportin mukaan tuottavuushyötyjä saavutettiin 2,7 miljoonan euron arvosta. Kun huomioidaan tarkka osallistujamäärä (3140 hlöä) ja yleistetään tämä koskemaan koko kuntasektoria (442 000 hlöä), päästäisiin lyhyellä aikajänteellä 380 miljoonan euron tuottavuushyötyyn LATU-hankkeessa kehitetyt mallit ja ohjeet on kuvattu käsikirjaan Lupa tehdä toisin Henkilöstölähtöinen tuottavuuden kehittäminen. Hankkeesta on tuotettu myös arviointiraportti, Tuottavuutta laatua parantamalla? -raportti. Molemmat julkaisut julkaistiin 10.6.2014. Raportit löytyvät Sitran sivustolta, samoin ulkopuolinen hankearviointi www.sitra.fi yhteiskunta => julkishallinnon johtaminen lupa tehdä toisin Kytkentä Kunteko 2020?

TULEVAISUUS Tarvitaan uudenlaista focusta (LEAN) Painopiste yksittäisistä toimenpiteistä kokonaisvaikutuksiin Hallintorajat ylittävä tarkastelu entistä tärkeämpää (nivel-vaiheet) Asiakasnäkökulma (arvo asiakkaan näkökulmasta- ilkeät ongelmat /asiakkaan sitoutuminen prosessiin) Virtaus Käyttäytymisen ymmärtäminen; keskeisen ongelmaratkaisun pitkittyminen: epätietoisuus/epävarmuus synnyttää nopeasti uusia lisäongelmia ja palvelutarvetta Tarvitaan nopeaa reagointia (LATU) Muutos on jatkuvaa (ja kiihtyvää) Välttämätöntä ottaa käyttöön henkilöstön koko osaaminen; edellyttää myös henkilöstöltä kokonaisvaltaista näkökulmaa ja kokeilukulttuuria Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen (TERTTU) Tarvitaan kokonaisvaltaista arviointia (CAF) Useita näkökulmia, joiden kaikkien osalta pitäisi onnistua kohtuullisesti, jotta kehitys tasapainossa Systemaattinen tietopohja (mittarit, raportointi, seuranta) ja sen käyttö oman toiminnan kehityksen arviointiin = yhdessä kehittymiseen, päämäärien ja niiden saavuttamiseen tarvittavien keinojen ja toimenpiteiden ymmärtämiseen

CAF-LAATUJÄRJESTELMÄ