MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten dementiaasteisen muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen.
MUISTISAIRAUDET SUOMESSA 2012 YHTEENSÄ 120 000 Keskivaikea ja vaikea 90 000 Lievä 30 000 Työikäiset 7 000 Yli 80-vuotiaat 60 000 Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita, suurimmalla osalla ei ole etenevää muistisairautta Vuosittain yli 65 vuotiaista sairastuu muistisairauteen 14 000 ja kuolee 12 000 2000 uutta muistipotilasta joka vuosi
KESKIVAIKEAN JA VAIKEAN MUISTISAIRAUDEN ESIINTYVYYS IKÄRYHMITTÄIN 30-64v 0,26% 65-74v 4,2% 75-84v 10,7% 85 v 35% 95v joka toisella Alzheimerin tauti
MUISTISAIRAUKSIEN SUORAT KUSTANNUKSET V.2010 YHT. 3,4 MILJARDIA EUROA 2005 2010 2015 Avohoito 893 980 1 105 Laitoshoito 2 231 2 449 2 760 Yhteensä 3 124 3 429 3 865 Muistisairaudet ovat yhteiskunnan kallein sairausryhmä, sillä valtaosa sairastuneista tarvitsee pitkäaikaishoitoa sairauden edetessä.
KANSALLINEN MUISTIOHJELMA 2012-2020 Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivittäin Aikuisväestöstä osa, 8 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista, on alkoholiriippuvaisia ja heistä jopa 10 prosenttia sairastuu alkoholidementiaan Muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2010 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairasti arviolta reilu 95 000 ja lievää noin 30 000 35 000 henkilöä. Vuonna 2020 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastaa arviolta 130 000 henkilöä.
KANSALLINEN MUISTIOHJELMA 2012-2020 Peräti 120 000 ihmisellä on lievä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä, joka on muistisairauksien vaaratila ja vaatii diagnostista huomiota Suurin osa kustannuksista aiheutuu ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeesta. Noin 80% ympärivuorokautisessa hoidossa olevista ihmisistä on muistioireita tai diagnosoitu muistisairaus
KANSALLINEN MUISTIOHJELMA 2012-2020 Vuonna 2010 ympärivuorokautisen hoidon keskimääräiset kustannukset yhtä henkilöä kohti olivat 46 000 euroa vuodessa. Kotihoidon vastaavat kustannukset olivat keskimäärin 19 000 euroa. Ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymisen viivästyttäminen säästää kustannuksia, mutta se vaatii järjestelmällisiä toimia niin ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen kuin kotona asumisenkin tukemiseksi. Suomalaisessa vaikuttavuustutkimuksessa muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat vuodessa 23 600 euroa (vertailuryhmä). Sen ryhmän, jolle palvelut räätälöitiin yksilöllisesti tarpeet monipuolisesti arvioiden ja jonka käytössä oli palvelukokonaisuutta koordinoiva yhteyshenkilö, sosiaali- ja terveydenhuollon vastaavat kustannukset olivat 15 600 euroa.
KANSALLINEN MUISTIOHJELMA 2012-2020 Muistisairauksien ilmaantuvuutta voidaan vähentää. Esim. puuttumalla Alzheimerin taudin riskitekijöihin voidaan sairauden puhkeamista siirtää jopa viidellä vuodella. Tämä voisi vähentää Alzheimerin taudin ilmaantuvuutta 50% yhden sukupolven ajan. Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen Suomi neljän kivijalan varaan: 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin. 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen.
MUISTIHÄIRIÖN TYYPPEJÄ OHIMENEVÄ MUISTIHÄIRIÖ Aivoverenk. Häiriöt, lievä aivovamma, aivotärähdys, epileptinen kohtaus, lääkkeet/nautintoaineet, psyykkiset tekijät, äkillinen sekavuus l. delirium PARANNETTAVISSA OLEVA MUISTIHÄIRIÖ Esim. infektio, B12-vit. Puutos, aivojen hapenpuute, kilpirauhasen vajaatoiminta, psyykkiset häiriöt STABIILI, ETENEMÄTÖN MUISTIHÄIRIÖ esim. aivoinfarktin tai vamman jälkeen, B1- vitamiinin puutos, leikkauksen/sädehoidon jälkitila ETENEVÄ MUISTIHÄIRIÖ
MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely Väsymys Kiputilat Masennus Aistipuutokset Jännitys Lääkitys, nautintoaineet Stressi Degeneratiivinen (Alzheimerin tauti)
LÄÄKÄRISEURA DUODECIM TYÖRYHMÄ Määritteli 17.8.2010 muistisairaudet kansantaudiksi Varhainen toteaminen ja hoito hidastavat taudin kehitystä, suositus toteaa. Keskeistä on löytää etenevät muistisairaudet varhain. Taudin lievä vaihe on silloin pitempi ja sairastunut pärjää kotona kauemmin. Vanhojenkin tauti on todettava ajoissa, ettei sen takia joudu laitoshoitoon.
ETENEVIÄ MUISTIHÄIRIÖN SYITÄ Alzheimerin tauti (70%) Vaskulaariset (verenkiertoperäiset) (15%) Lewyn kappale tauti (15%) Parannettavat syyt (alle 5%) Muut syyt (5%), mm. otsa- ohimolohko rappeumat, aivovammat, alkoholin aiheuttamat vauriot ym.
MITÄ DEMENTIA ON? DEMENTIA = on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Siihen liittyy: Muistihäiriön lisäksi laajempi henkisen toiminnan ja muiden korkeampien aivotoimintojen - tiedon käsittelyn heikentyminen henkilön aiempaan tasoon verrattuna Dementia voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä jälkitila Dementia tarkoittaa elimellisestä syystä, tavallisimmin aivoja vaurioittavasta sairaudesta tai vammasta johtuvaa laaja-alaista henkisten toimintojen heikentymistä.
ELIMELLISEEN SYYHYN VIITTAAVIA PIIRTEITÄ Muistiaukot Tapaamisten unohtelu Tavaroiden jatkuva hukkaaminen ja niiden etsiskely Tuttujen ihmisten nimien unohtaminen ilman, että ne palautuvat mieleen lyhyellä miettimisellä Uusien asioiden oppiminen vaikeaa tai mahdotonta Kirjaa lukiessa tai elokuvaa katsoessa on vaikea pysyä juonessa Eksyminen vähänkään vieraammissa paikoissa Vetäytyminen aiemmista tehtävistä ja harrastuksista Läheiset kertovat tilanteen huonontuneen selvästi Dementian esiintyminen suvussa. Erityisesti jos on samassa iässä alkaneita dementiatapauksia.
MITÄ DEMENTIA ON? DEMENTIAN OIREITA OVAT: Muistihäiriöt, kuten uuden oppimisen vaikeutuminen Vaikeus palauttaa mieleen aiemmin opittua ja ainakin yksi seuraavista häiriöistä: Dysfasia eli kielellinen häiriö Dyspraksia, tahdonalaisten liikkeiden häiriö, liikesarjojen suorittamisen vaikeus, vaikka motoriikka on kunnossa Agnosia, havaintotoiminnan häiriö, nähdyn esineen tunnistamisen vaikeus tai nähdyn merkityksen käsittämisen vaikeus, vaikka näköhavaintojen jäsentäminen on normaali
MITÄ DEMENTIA ON? DEMENTIAN OIREITA OVAT: Toiminnan ohjaamisen häiriö mm. suunnitelmallisuudessa, kokonaisuuden jäsentämisessä, järjestelmällisyydessä ja abstraktisessa ajattelussa. Dementian diagnoosi perustuu lääkärin arvioon potilaasta eikä mihinkään koneelliseen tutkimukseen tai laboratoriokokeeseen. Lääkäri tekee diagnoosin potilaan älyllisen, sosiaalisen ja emotionaalisen toimintakyvyn arvion perusteella siten, että hän ottaa huomioon taustan ja tilan kehityksen
ALZHEIMERIN TAUTI esiintyvyys, syyt ja riskitekijät Tärkein dementiaa aiheuttava sairaus Voi sairastua missä iässä tahansa mutta taudin ilmaantuvuus lisääntyy ikääntymisen myötä Alzheimerin tautia sairastavalla todetaan usein myös muihin sairauksiin liittyviä aivomuutoksia esim. taudin lisäksi aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamia aivomuutoksia Sekamuotoisissa dementiasairauksissa henkisen suorituskyvyn muutos syntyvät eri sairauksien yhteisvaikutuksista
ALZHEIMERIN TAUTI esiintyvyys, syyt ja riskitekijät Alle 2% potilaista Alzheimerin tauti on perinnöllinen Yksittäisistä geenivirheistä johtuva perinnöllinen tauti on harvinainen ja suurimmalla osalla sairastuneista tauti on monitekijäinen eli useiden riskitekijöiden yhteisvaikutuksesta johtuva. Taudille altistava geneettinen riskitekijöistä tunnetuin on apoe eli apolipoproteiini E tyyppi E4, riskiä lisää myös Aivovammat, hoitamaton verenpaine, korkea kolesteroli, vähäinen fyysinen tai henkinen aktiviteetti
ALZHEIMERIN TAUTI Varhaisimmat oireet: uuden muistiaineksen mieleen painamisen ja mieleen palauttamisen vaikeudet, episodisen (=tapahtuma) muistin heikkeneminen Muistitoiminnot ovat kaikissa vaiheissa vaikeimmin vaurioitunut kognitiivisen toiminnan osa-alue Taudin edetessä käytösoireiden esiintyvyys lisääntyy, käytösoireet vaikeutuvat ja omatoimisuus heikkenee
OIREETON ALZHEIMERIN TAUTI Joillakin voidaan todeta lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment MCI) Jokapäiväisistä toimista selviytyminen ei ole vaikeutunut merkittävästi Muistisairauden diagnostiset kriteerit eivät täyty MCI ei ole diagnoosi vaan oirekokonaisuus
VARHAINEN ALZHEIMERIN TAUTI Oppimisen työläys Unohtamisen korostuminen Osalla MCI-tilanne Magneettikuvauksessa voi näkyä sisemmän ohimolohkon rappeutuminen
LIEVÄ ALZHEIMERIN TAUTI Lisääntyvät muistivaikeudet Oppiminen heikentyy ja unohtaminen lisääntyy Luetusta kirjasta muistetaan vain osia Tuoreita asioita unohtuu Voi muistaa yksittäisiä asioita, mutta aikajärjestys usein sekoittuu Päänkääntöoire: kysyttäessä asiaa kääntyy läheisen puoleen Oireiden kieltäminen, sairaudentunnottomuus Aloitekyvyn ja keskittymisen vaikeutta Sanojen löytämisen vaikeutta, epäselvä laihtuminen Hahmotusongelmia, mielialamuutoksia Vetäytymistä harrastuksista ja sos. Kanssakäymisestä Vaikeutta monimutkaisissa arkitoimissa
KESKIVAIKEA ALZHEIMERIN TAUTI Selvä muistivaikeus Toiminnan ohjaus hidastunut Puheen, kätevyyden ja hahmottamisen vaikeudet Persoonallisuus ja sosiaaliset kyvyt suhteellisen hyvin säilyneet Päivittäisen avun tarve, selviää hlökohtaisista toimista (WC, pesut) Harhaluuloja ja näkyjä, unihäiriöitä
VAIKEA ALZHEIMERIN TAUTI Toiminnanohjauksen vaikeudet lisääntyvät Osalle tulee ekstrapyramidaalioireita (jähmeys, ilmeettömyys, hidas kävely) Psyykkisten toimintojen säätely muuttuu Käyttäytymisen muutokset
VASKULAARINEN MUISTISAIRAUS Aivojen kuorikerroksen moni-infarktidementia Oireet lisääntyvät portaittain, äkilliset pahenemisvaiheet, oireissa vaihtelua, tasannevaiheet Neurologiset puutosoireet Mielialaoireet, unihäiriöt, ahdistuneisuus, hidastuneisuus Sairaudentunto ja persoonallisuus säilyneempiä
VASKULAARINEN MUISTISAIRAUS Subkortikaalinen (=kuorikerroksen alainen) dementia Pienten suonten tauti, pienten valtimoiden ahtautuminen Taudinkulku ja alku vaihteleva (tasainen/portaittain) Oppiminen tehotonta, unohtaminen vähäisempää kuin Alzheimerin taudissa, tunnistus säilyy, vihjeet auttavat Masennus, persoonallisuuden muutokset Kävelyhäiriö, kaatuilu, tasapainohäiriö, virtsaamishäiriöt ym.
LEWYN KAPPALE -TAUTI Yli puolella on Alzheimerin taudille tyypillisiä aivomuutoksia, esiintyy myös Parkinsonin taudissa Kolmanneksi yleisin dementiaa aiheuttava sairaus Alkaa tavallisesti 50 80 vuoden iässä Alkaa vähitellen Miehillä jonkin verran yleisempi
LEWYN KAPPALE TAUDIN YDINPIIRTEET Lewyn kappaletautiin viittaavia piirteitä ovat REMunen aikaiset käytösoireet sekä herkkyys psykoosilääkkeille Muistin muutokset eivät ole alkuvaiheessa Vähintään kahden kriteerin täytyttävä: Tarkkaavuuden, vireyden ja kognitiivisten toimintojen vaihtelu Toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat Parkinson-tyyppiset oireet (jähmeys, hitaus, kävelyvaikeus, joskus vapina)
PARKINSONIN TAUDIN MUISTISAIRAUS Parkinsonin taudissa etenevien tiedonkäsittelyoireiden esiintyvyys on 4-6 kertaa suurempi kuin normaaliväestössä Kognitiivisia oireita esiintyy 60-70%:lla Parkinsonpotilaista Parkinsonin taudin diagnoosi ja aikaisintaan vuosi sen jälkeen ilmaantuvaa dementiaa Tiedonkäsittelyn ja käytöksen oireet: tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen, muistitoimintojen heikentyminen ja hidastuminen, aloitekyvyn heikentyminen, persoonallisuuden muutos, näköharhat, harhaluulot, liiallinen päiväaikainen väsymys
OTSA- JA OHIMOLOHKO- RAPPEUMAT Hiipivä alku ja tasainen eteneminen Alkaa usein <65v., sukuanamneesi positiivinen Varhainen persoonallisuuden muutos Tilanteeseen sopimaton sosiaalinen käyttäytyminen, estottomuus Tunnetilojen latistuminen, empatian puutos Sairauden puuttuminen
OTSA- JA OHIMOLOHKO- RAPPEUMAT Puheen ja kielen häiriöt Spontaanin puheen väheneminen Niukka, stereotyyppinen puhe Asioiden toistaminen Käyttäytymishäiriöt Hygienian laiminlyönti, epäsiisteys Joustamattomuus, itsekeskeisyys Lyhytjännitteisyys Apatia, aloitekyvyttömyys
Lähteet: Erkinjuntti, T., Alhainen, K., Rinne, J., Huovinen, M. 2006. Muistihäiriöt. Jyväskylä. Duodecim. Hartikainen, S., Lönnroos, E. 2008. Geriatria arvioinnista kuntoutukiseen. Helsinki. Edita. Kansallinen muistiohjelma 2012-2020. 2012. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö. Mäkelä, S. 2011. Ensitietopäivä luento materiaali. Sulkava, R. 2012. Muistisairaudet ja niiden hoito. Dementiatyön passi koulutusmateriaali.