YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä Jaakko Valvanne Geriatrian professori 5.10.2011
Valmisteltu yhteistyössä kahden suomalaisen huippuasiantuntijan kanssa
Timo Erkinjuntti neurologian professori Helsingin yliopisto Raimo Sulkava geriatrian professori Itä-Suomen yliopisto
Käsiteltäviä teemoja Muistisairauksien merkitys Diagnostiikka ja hoito tänään Kehittämisen lähtökohtia Tulevaisuuden näkymiä
Muistisairauksien merkitys
Kansantalouden kannalta kaksi elintärkeää kysymystä - miten työssä käyvä väestö pysyy työkykyisenä? - miten ikäihmiset pysyvät mahdollisimman pitkään omatoimisina kodinomaisissa oloissa? (Timo Pohjolainen SLL 23/2007)
YHTEISKUNNAN HAASTEITA Pitkää työura Haastavat mm. stressi, uupumus, masennus, päihteet, aivoverenkiertosairaudet (AVH), valtimotautien vaaratekijät ja etenevät muistisairaudet. Etenevä muistisairaus on 7000-10 000 työikäisellä. Itsenäinen arki Ankeuttajia yleisimmät etenevät muistisairaudet: Alzheimerin tauti (AT), aivoverenkiertosairaus (AVH) ja nämä yhdessä (AT+AVH) - 90 % kaikista tapauksista. AIVOTERVEYS AVAINASEMASSA Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS
Muistisairaudet pähkinänkuoressa Muistisairaudet on kansantauti Muistisairauksia voitaneen ehkäistä vaikuttamalla vaaratekijöihin Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää Diagnostiikka edellyttää erityisosaamista ja kokemusta Lääkitys on osa muistisairauden kokonaisvaltaista hoitoa Muistisairauden edetessä potilaat dementoituvat Hoidon onnistuminen edellyttää saumatonta hoitoketjua sekä yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa
ALZHEIMERIN TAUDIN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET Yhden tautitapauksen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle koko sairauden keston ajalta 170 000 200 000 Lievä Alzheimerin tauti Vaikea Alzheimerin tauti 5 000 / vuosi 20 000-30 000 / vuosi Laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista 85% Diagnostiikan osuus kokonaiskustannuksista 1-2% Oireenmukainen lääkehoito 2-4% Ernst Timo ja Hay Erkinjuntti, 1994, Schulenburg HY/HUS 1998, Wimo 1998, Winblad 2004, Viramo ja Sulkava 2006
Alzheimerin taudin diagnostiikan ja hoidon kehittyminen Tacrine trials β-amyloid sequenced Role of NFTs and tau Presenile dementia = senile dementia = AD Structure of tangles and plaques determined Neuritic plaques contain amyloid protein Age of genetics APP, presenilin 1 and 2 mutations APOE-ε4 susceptibility Presenile dementia Rare Young onset Separation of senile dementia from VaD and depression Cholinergic hypothesis of AD AD recognised as major health issue Amyloid cascade hypothesis of AD ChEIs approved Role of glutamate recognised Memantine approved 1950s 1960s 1970s 1980s 1990s/2000s (Jones, 2010)
DEMENTIASTA MUISTIOIREISIIN JA -SAIRAUKSIIN DEMENTIA TERMIN TAAKKA Dementia paralyticae kuppa Dementia praecox siktsofrenia Sosiaalinen kelvottomuus Alzheimerisoitu Alzheimer silmälasit ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET Patofysiologian tuntemus Biologiset merkkitekijät Tyypilliset fenotyypit Oirekuva varhaisesta edenneisiin tapauksiin Poissulkudiagnoosista tyypillisiin taudinkuviin Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS
TAVALLISET ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET Alzheimerin tauti (AT) 70 % Aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä 15-20 % (AT+AVH 10%). Lewyn kappale-sairaudet 10-15 % Parkinsonin tauti (PT)-muistisairaus, Lewyn kappale -taui (LKT), LKT+AT Otsa-ohimolohkorappeumat 5-10 % 1/2 frontotemporaalinen dementia (FTD)
Preventio, diagnostiikka ja hoito tänään
MUISTISAIRAUDET TUTKIMUKSEN JA HOIDON HAASTE LÖPPÖNEN 2006 LIEDON KUNTA ARVIO 2010 miten yli 65 v. kuntalaisista DSM IV dementia kirjattu -77% vaikea-asteisesta dementiasta -46% keskivaikea-asteisesta dementiasta -33% lieväasteisesta dementiasta oli kirjattu -alle 50 %:lla kaikista etenevistä muistisairaista taudinmääritys -alle 10 % lievistä tapauksista tunnistettu -noin 20 %:lla Alzheimer potilaista oireenmukainen lääkitys Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS
KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO DUODECIM 2010 (13.08.2010) Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T, Koponen H, Makkonen M, Puurunen M, Raivio M, Rinne J, Rosenvall A, Strandberg T, Vanninen R, Vataja R. www.terveysportti.fi
KÄYPÄ HOIDON NELJÄ RATKAISUA MUISTISAIRAUKSIEN HAASTEESEEN 1 ENNALTAEHKÄISY 2 VARHAINEN TAUDINMÄÄRITYS 3 KOKONAISVALTAINEN HOITO JA KUNTOUTUS 4 EHYT HOITOPOLKU
ENNALTAEHKÄISY AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKU Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa
AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKU SIJOITA NYT AIVOTERVEYTEEN Harkituille oikea-aikaisille sijoituksille saat hyvän tuoton ja kestävän kasvun Päivän nousijat: liikunta, painonhallinta, aktiivisuus, verenpaineen ja kolesterolin hoito... Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS PIDÄ AIVOSI KUNNOSSA WSOY 2010
Presentation Title Presenter Name Date Subject Business Use Only
Presentation Title Presenter Name Date Subject Business Use Only
OIKEUS VARHAISEEN TAUDINMÄÄRITYKSEEN Timo Erkinjuntti, HY/HUS Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa
Miksi varhainen diagnoosi? VOIDAAN HOITAA PARANNETTAVAT TILAT VOIDAAN HIDASTAA TILAN ETENEMISTÄ AUTONOMIAN TUKEMINEN Mahdollisuus pidentää aikaa kotona Raimo Sulkava
Muistisairauksien kokonaisriski ratkaiseee Käypä hoito suositus 2010
Muuttuja (riskitekijä) Pisteet Ikä (v) < 47 0 47 53 3 > 53 4 Koulutusaika (v) 10 0 7 9 2 0 6 3 Sukupuoli Nainen 0 Mies 1 Systolinen eli yläverenpaine (mmhg) 140 0 140 2 Painoindeksi (kg/m 2 ) 30 0 30 2 Kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l) 6.5 0 6.5 2 Liikunta Aktiivinen 0 Ei-aktiivinen 1 Laske pisteet yhteen. Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana? Yhteispisteet Muistisairauden riski (%) 95 %:n luottamusväli 0 5 1.0 0.0 2.2 6 7 1.9 0.2 3.5 8 9 4.2 1.9 6.4 10 11 7.4 4.1 10.6 12 15 16.4 0.7 23.1 Kivipelto ym. 2006 Muistisairauden riskimittari Muistisairauden riski keski-iässä mitattujen riskitekijöiden perusteella seuraavien 20 vuoden aikana
DIAGNOSTIIKKA JA OIREIDEN ARVIOINTI Muistioireiden syy tulee selvittää, eli kliinisesti poikkeava oire tehtävä ymmärrettäväksi mieluiten varhaisessa vaiheessa Vertaa: rintakipu, hengenahdistus, nivelkipu Jos todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta eikä diagnoosia vielä voida tehdä, potilasta tulee seurata 6 12 kuukauden välein. Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS
KANSALLISESTI YHTENÄISET EI- KAUPALLISET TUTKIMUKSEN VÄLINEET JA OHJEET SEULONTA Muistikysely CERAD/Muistiseula, MMSE ARKITOIMET ADSC-ADL TASOARVIO CDR, GDS KÄYTÖSOIREET NPI, Depressio KLIININEN TUTKIMUS NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS LABORATORIOTUTKIMUKSET AIVOJEN KUVANTAMINEN Aivojen magneettikuvaus (MK) on ensisijainen tutkimus etsittäessä muistisairauksille tunnusomaisia piirteitä BIOLOGISET MERKKIAINEET* Li- Abeta42, kokonais-tau Timo Erkinjuntti, HY/HUS *Toistaiseksi ei ole löydetty AT:lle spesifejä muutoksia, joita voisi testata veritesteillä Suomen Alzheimer tutkimusseura 1997-2010 Käypä Hoito 2006-2010
MUISTIPOLIKLINIKKA LÄHIPALVELUNA Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS
MUISTIPOTILAAN TUTKIMUKSET - MISSÄ Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin (väestöpohja n. 20-30 000). Perusterveydenhuollossa, muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle. Työikäiset neurologian muistipoliknikka Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS KH 2010
MUISTISAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO Kun diagnoosi on määritelty (AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus) tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä. Potilaalla voi olla samanaikaisesti piirteitä monista muistisairauksista, jotka kaikki tulee huomioida hoidon suunnittelussa. Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS
Alzheimerin taudin hoito Kolinergiset lääkkeet (AKE-lääkkeet) donepetsiili (Aricept) 2.5...10 mg x 1 galantamiini (Reminyl) 8 mg x 1 24 mg x 1 rivastigmiini (Exelon) 1.5 mg 6 mg x 2 Exelon-laastari 4.6mg/vrk, 9.5mg/vrk Glutamaattiin vaikuttava, NMDA-antagonisti - memantiini (Ebixa) 5mgx1...20mgx1 Raimo Sulkava
Alzheimer-lääkkeiden käyttö Pohjoismaissa (DDD/1000as/vrk) M-L Laitinen 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Suomi Ruotsi Norja Tanska
LÄÄKEHOITO ON OSA HOIDON KOKONAISUUTTA Lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta Kokonaisvaltainen hoito: vaaratekijöiden ja oheis- sairauksien hoito mielialan ja käytösoireiden hoito kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Hoidon onnistuminen edellyttää saumatonta hoitoketjua yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, jota tarkistetaan säännöllisesti taudin edetessä Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS
Eloniemi-Sulkava ym. 2010
Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon kehittämisen lähtökohtia
Monet tekijät ja prosessit johtavat aivojen vaurioitumiseen Alzheimerin taudissa
Sydänverisuonisairauksin riskitekijät: Passivoiva Ympäristö: Metabolinen oireyhtymä: Soluun kohdistuva stressi: Geneettiset tekijät: Aivovamma Querfurth ym. 2010
Alzheimerin taudin neuropatologia kiihkeän tutkimuksen kohteena
Hermosäievyyhtejä Hermosoluja Amyloidiplakkeja http://drpinna.com/b12-alzheimers-homocysteine-10546/plaques_tanglesborder
Normaali tau-proteiini sitoutuu hermosolujen mikrotubuluksiin ja stabiloi niiden rakennetta Hyperfosforyloitunut tau ei kykene sitoutumaan mikrotubuluksiin, vaan kertyy hermosoluun polymeritoituen vaikeasti hajoaviksi kierteisiksi 2-säikeiksi
Aivoatrofiaa on havaittavissa magneettikuvauksessa jo Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa Normaali MCI (mild cognitive impairment) lievä kognitiivinen heikentyminen
ALZHEIMERIN TAUDIN ELÄMÄNKAARI 100 Lievä kognitiivinen heikentymä Alzheimerin taudin kliininen diagnoosi 75 50 25 Oireeton Prekliininen Kliininen vaihe vaihe vaihe 0 40 50 60 70 80 Neuropatologisten muutosten arvioitu alkaminen Ikä
Alzheimerin taudin eteneminen Abnormal Selkäydinnesteen beeta-amyloidipitoisuus Aβ 42 Amyloidikuvantaminen FDG-PET (fluorodeoksiglukoosi-tutkimus positroniemissiotomografialla) Hippokampuksen tilavuus magneettikuvauksessa Selkäydinnesteen Tau Cognitivinen suorituskyky Toiminakyky (ADL) Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Aβ 42 Cognitive performance Function (ADL) CSF Tau Normal Presymptomatic emci LMCI Dementia oireeton MCI varhainen lievä keskivaikea Time Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:239-246. Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:239-246.
Sairauden eri vaiheita kuvaavat biologiset merkit Abnormal Selkäydinnesteen beeta-amyloidipitoisuus Aβ 42 Amyloidikuvantaminen FDG-PET (fluorodeoksiglukoosi-tutkimus positroniemissiotomografialla) Hippokampuksen tilavuus magneettikuvauksessa Selkäydinnesteen Tau Cognitivinen suorituskyky Toiminakyky (ADL) Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Aβ 42 Cognitive performance Function (ADL) CSF Tau Normal Presymptomatic emci LMCI Dementia oireeton MCI varhainen lievä keskivaikea Time Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:239-246.
Varhaisen Alzheimerin taudin biologiset merkit Abnormal Selkäydinnesteen beeta-amyloidipitoisuus Aβ 42 Amyloidikuvantaminen FDG-PET (fluorodeoksiglukoosi-tutkimus positroniemissiotomografialla) Hippokampuksen tilavuus magneettikuvauksessa Selkäydinnesteen Tau Cognitivinen suorituskyky Toiminakyky (ADL) Amyloid imaging FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Aβ 42 Cognitive performance Function (ADL) CSF Tau Normal Presymptomatic emci LMCI Dementia oireeton MCI varhainen lievä keskivaikea Time Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:239-246.
Tulevaisuuden näkymiä
Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikan marssi vasempaan Oireeton AT Modified Dubois criteria: aikaisempi AT Dubois research criteria: aikainen AT Standardi diagnoosi AT polun alku Biomarkkereis-sa merkkejä amyloidin säätelyn häiriöstä Hyvin lieviä oireita + muutoksia amyloidimerkkiaineissa Muistivaikeuksia + muutoksia biologisissa merkeissä Dementia Aisen PS. Alzheimers Res Ther. 2009;1:2. doi:10.1186/alzrt2.
Diagnostiset ja hoitomahdollisuudet muistisairauksissa Ennaltaehkäisy Sairautta muuntavat hoidot Oireenmukainen hoito oireeton vaihe lievä kognitiivinen heikentyminen Geneettistä herkkyyttä osoittavat merkit Tulevaisuuden biokemialliset merkkiaineet Tulevaisuuden kuvantamismenetelmät Nykyiset biokem. merkkiaineet Nykyiset kuvantamismenetelmät Cedazo-Minguez & Winblad, 2009
Alzheimerin taudin diagnostiikka & hoito nyt ja tulevaisuudessa 2010 2020 Memantine, AChEIs, combination Other cognitive enhancers (Dimebon?, 5HT6, H3..) Improved and earlier diagnosis Patient segmentation (genetics ) Disease-modifying therapies Community-wide prevention initiatives (diet, exercise ) (Jones, 2010)
Perinnöllisyys - tärkein riskitekijä preseniliini-geenit ApoE-genotyyppi alfa-2-makroglobuliini Seulonta 40 vuoden iässä kun on käytössä riittävän hyvä hidastava lääkehoito (tai jopa pysäyttävä) R Sulkava
FINGER-tutkimus Dementian ehkäisy suuren riskin henkilöillä (riskimittari > 7, MCI) Akatemian ja THL:n tukema monikeskustutkimus Satunnaistettu ja kontrolloitu
FINGER-tutkimus Monimuotoinen elintapaneuvontatutkimus Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta Ravitsemus (Keysin malliin) Liikunta (voima ja kestävyys) Muistiharjoittelu (muisti, päättely, nopeus) Sosiaalinen aktiivisuus Tutkimuksen kesto: 2 vuotta
Aβ42 (beeta-amyloidipitoisuus selkäydinnesteessä) TUULA PIRTTILA 2005 ANOVA F(2,184)=30.1,p<0.001 Pitoisuus alentunut AT:ssa * * * Sensitiivisyys 65-98 % Spesifisyys Kontrollit 34-83 % Muut dementiat 54-60 % PR AT MUU D KONTR DEF AT Timo Erkinjuntti, HY/HUS Timo Erkinjuntti, HY/HUS
Aivojen toiminnalliset kuvaukset yleistyvät muistisairauksien varhaisdiagnostiikassa FDG PET (fluorodeoksiglukoositutkimus positroniemissiotomografialla) osoittaa heikentynyttä aivoaineenvaihduntaa Alzheimerin taudissa FDG:n kertymä kuvaa aivojen aineenvaihduntaa ja epäsuorasti hermosolujen ja synapsien tilaa (Jones, 2010)
Uudet positroniemissiotomografiassa käytettävät merkkiaineet mahdollistavat beeta-amyloidikertymien kuvantamisen PIB = Pittsburgh Compound B; amyloid imaging (tioflaviinin johdannainen) FDG = fluorodeoxyglucose; metabolic imaging Klunk et al. Ann Neurol 2004; 55: 306 319
Veren BNP-taso muistisairauden ennustajana Iäkkäiden muistihäiriötä voi ennakoida veren B-tyypin natriureettisen peptidin (BNP) perusteella Kohonnut BNP ennustaa muistin huononemista, dementiaa ja kuolleisuutta Jatkossa voi tutkia verenpainelääkkeiden vaikutusta muistihäiriön ilmenemiseen ja vaikeutumiseen potilailla, joilla on kohonnut BNP-pitoisuus LL Tuomas Kerola Väitös 21.10.2011 Kuopio 75+ tutkimus
B-tyypin natriureettisen peptidin pitoisuudet terveillä, Alzheimerin tautia sairastavilla ja vaskulaarista dementiaa potevilla (Kerola ym. 2010)
Alzheimerin taudin muuntamisen strategioita Sekretaaasin estäjät Immunisaatio Amyloidin sitojat Tulehduskipulääkkeet Antioksidantit Hermojen suoja-aineet APP Amyloidin esiasteproteiini β-secretaasi γ-secretaasi Aβ Beetaamyloidiproteiini Tulehdus Oxidatiivinen stressi Toxisuus Hermosolujen kuolema Gauthier 2010
Alzheimerin taudin kulkuun vaikuttaminen Amyloidin muodostumiseen vaikuttaminen Amyloidin esiasteproteiinin (APP) metabolia (beeta-amyloidin synty) Beeta-amyloidin aggregoitumisen esto Immunisaatio Monoklonaaliset anti-amyloidia vasta-aineet Beeta-amyloidikertymän hajottaminen Tau-patologia Tau-proteiinin hyperfosforylaation esto Tau-proteiinin aggregaation esto Muut patologiset prosessit Antioksidantit Tulehduskipulääkkeet Statiinit Eksitoksinen soluvaurio
Alzheimer -rokote Toimii hiirillä: estää amyloidin kertymistä Ihmisellä aiheutti aivoissa tulehdusreaktioita Amyloidi-plakit vähenivät ja hippocampusatrofia korjaantui joillain potilailla Tutkimukset jatkuvat
Ei vielä näyttöä lääkehoidosta Alzheimerin taudin estossa tai hidastamisessa R Sulkava
Susanne Ostrowitzki ym. Mechanism of Amyloid Removal in Patients With Alzheimer Disease Treated With Gantenerumab Arch Neurol. Published online October 10, 2011. doi:10.1001/archneurol.2011.1538 Background Gantenerumab is a fully human anti-aβ monoclonal antibody in clinical development for the treatment of Alzheimer disease (AD) Objectives To investigate whether treatment with gantenerumab leads to a measurable reduction in the level of Aβ amyloid in the brain and to elucidate the mechanism of amyloid reduction. Design A multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled, ascending-dose positron emission tomographic study. Patients Patients with mild-to-moderate AD. Intervention Two consecutive cohorts of patients received 2 to 7 infusions of intravenous gantenerumab (60 or 200 mg) or placebo every 4 weeks. Brain slices from patients who had AD were coincubated with gantenerumab at increasing concentrations and with human microglial cells. Main Outcome Measures Percent change in the ratio of regional carbon 11 labeled Pittsburgh Compound B retention in vivo and semiquantitative assessment of gantenerumab-induced phagocytosis ex vivo. Results Gantenerumab treatment resulted in a dose-dependent reduction in brain amyloid level
Effect of gantenerumab on amyloid load as indexed by standard uptake value ratios (SUVRs) using carbon 11-labeled Pittsburgh Compound B ([11C]PiB) positron emission tomography Ostrowitzki, S. et al. Arch Neurol 2011;0:archneurol.2011.1538v1-10. Copyright restrictions may apply.
Magnetic resonance imaging (MRI) scans from an APOE {varepsilon}4 homozygous patient gantenerumabin aiheuttama tulehdusreaktio Ostrowitzki, S. et al. Arch Neurol 2011;0:archneurol.2011.1538v1-10. Copyright restrictions may apply.
INSULIINI-NENÄSUIHKEESTA APUA ALZHEIMERIN TAUTIIN? Intranasal Insulin Therapy for Alzheimer Disease and Amnestic Mild Cognitive Impairment A Pilot Clinical Trial Craft ym. Arch Neurol. Published online September 12, 2011. doi:10.1001/archneurol.2011.233,
Log mean (A) delayed story recall, (B) Dementia Severity Rating Scale (DSRS), (C) Alzheimer Disease s Assessment Scale cognitive subscale (ADAS-cog), and (D) Alzheimer s Disease Cooperative Study activities of daily living (ADCS-ADL) scale change scores (from baseline to month 4) with standard errors of the mean (error bars) for placebo, 20-IU dose insulin, and 40-IU dose insulin groups.
Muistipotilaan hoitoketju tulevaisuudessa I Lähivuosien painopisteet Muistisairauksien ennaltaehkäisy Mm. tehokkaampi keski-iän valtimotautien huomiointi Diagnostiikan hajauttaminen ammattitaitoisiin perusterveydenhuollon muistiyksiköihin Muistisairauslääkkeiden varhaisempi aloittaminen (Suhonen ym. 2010)
Muistipotilaan hoitoketju tulevaisuudessa II Muita kehittämiskohteita Kotona asumisen tukitoimet Omaishoitajien taloudellisen tuen lisääminen Tietotekniikan hyödyntäminen Kattava muistikoordinaattorijärjestelmä avoterveydenhuoltoon Kuntoutuksen ja kuintouttavan lyhytaikaishoidon kehittäminen Kodinomainen hoiva-asuminen Hoitoketjun laadun mittaaminen Tavoitteena valtakunnalliset laatumittarit (Suhonen ym. 2010)
Valvonnan mahdollisuuksia ulospoistumisen ilmaisin (kulun valvonta, oven avaus) palo- ja häkävaroitin sähkölaitevalvonta vuotavan veden valvonta pakastinvahti kaatumisvahti levottomuuden ilmaisin murtohälytin lääkkeen otto (muistuttava dosetti) R Sulkava
Paikannin GSM-puhelimella käyttäen GPStekniikkaa (Global Positioning System) Ongelmat: - onko laite mukana - onko laite satelliittien tavoitettavissa Tulevaisuus: älyvaatteet R Sulkava
Ongelmia joita teknologialla vaikea ratkaista Yksinäisyys Ahdistuneisuus Käytösoireet Fyysisen kunnon ylläpito R Sulkava
Yhteenveto
ENNALTA EHKÄISEVÄ JA PYSÄYTTÄVÄ HOITO TULOSSA! Sellainen lääke ratkaisee pitkäaikaishoidon ongelmat! Turhaan kunnanisät pelkäävät suurten ikäluokkien dementoitumista.
Vuonna 2019 Käytössä Alzheimerin taudin pysäyttävä ja estävä hoito Uusien Alzheimer-tapausten määrä kääntyy laskuun Muistisairaudet lievempiä: sairastuneita voidaan tukea kotiin pidempään Nykyisentyyppinen laitoshoito harvinaista Sairastuneet jatkavat entisentyyppistä elämää lääkehoidon avulla
Meillä on tulevaisuuden välineet JO NYT!
Turha tuudittautua toiveisiin Sadat tutkimukset olleet pettymyksiä Varmasti aikanaan tulee lääke tai rokote (> 3-5 v) Tartuttava siihen mitä on nyt Preventio Varhaisdiagnostiikka Hoito Ketä hoidettaisiin tai rokotettaisiin, jos ei osata diagnosoida
Vanhat lasit vaihtoon! Nyt: tavoitteena tunnistaa ja diagnosoida ennen arjen ankeutta Tulevaisuudessa: ennen merkittäviä oireita! Tarvitaan herkkiä kyselyitä, muistipuntareita, muistimagneetti ja esim. selkäydinnesteen merkkiaineet kaikkien muistilääkäreiden käyttöön Vaihdettava dementiasilmälasit muistioireiden ja muistisairauksien laseihin Vaihto käy halvalla kunhan on käypä hoidon alennusvihko!