TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS
MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa palauttaa ne mieleen Koostuu useista muistijärjestelmistä
MUISTIN OSAVAIHEET SÄILYTYS MIELEEN PAINAMINEN MIELEEN PALAUTUS
Lyhytkestoinen muisti -työmuisti MUISTI -- rajallinen kapasiteetti, nopea unohtaminen -- puhelinnumeron mielessä pitäminen Pitkäkestoinen muisti - asiatieto -- Pariisi on Ranskan pääkaupunki - tapahtumat -- Mitä söin tänään aamiaiseksi? - taidot ja tavat -- polkupyörällä ajaminen
MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ! väsymys kiputilat masennus uupumus stressi TYÖMUISTI, TARKKAAVUUS TOIMINNANOHJAUS lääkitys, nautintoaineet aistipuutokset jännitys
TIETOA KÄSITTELEVÄ JÄRJESTELMÄ Tiedon tallentuminen säilömuistiin Säilömuisti Aistit Valikoiva tarkkaavuus Käsittely työmuistissa Toiminnanohjaus tietomuisti tapahtumamuisti Tiedon hakeminen säilömuistista taitomuisti Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007
MISSÄ MUISTISSA VIKA? Otsalohkodegeneraatio, Parkinsonin taudin muistisairaus Tiedon tallentuminen säilömuistiin Säilömuisti Aistit Valikoiva tarkkaavauus Tiedon hakeminen säilömuistista tietomuisti Työmuisti & Toiminnanohjaus tapahtumamuisti taitomuisti Masennustila Ahdistuneisuus Univaje Varhainen AT Ikääntyminen Akila R 2007
Toiminnanohjaus Tarkoitetaan monimutkaisen kognitiivisen prosessoinnin toteuttamista sekä siinä tarvittavaa joustavuuden ja kontrollin ylläpitämistä Keskeisiä elementtejä ovat työmuisti ja tarkkaavuuden säätely Toiminnanohjauksen vaiheet 1) tavoitteen muodostus 2) suunnittelu 3) päämäärään suuntautunut toteutus 4) tuloksellisuuden arviointi Etuotsalohkot ja niiden yhteydet keskeisiä anatomisia alueita Toiminnanohjauksen vaikeuksia vois syntyä, jos vaurioita: - etuotsalohkossa - etuotsalohkoon yhteydessä olevissa aivorakenteissa (mm. caudatus- ja talamus-tumakkeet) - näitä rakenteita yhdistävissä hermoradoissa ( kaapeleissa ), jotka kulkevat valkeassa aivoaineessa
Työikäisten muistisairauksia Eteneviä muistisairauksia sairastavia työikäisiä on Suomessa arviolta n. 7 000 Perinnöllliset muistisairaudet - perinnöllinen Alzheimerin tauti - Huntingtonin tauti - CADASIL - Hakolan tauti Otsa-ohimolohkorappeumat HIV-infektiioon liittyvä muistisairaus Creutzfeldt-Jakobin tauti Aivovaurion jälkitilat - aivovammat - subaraknoidaalivuoto (SAV) - aivoinfarkti - aivoverenvuoto
Työikäisten muistisairaudet - erityiskysymyksiä
Työikäisten muistisairaudet - varhainen taudinmääritys Osa työikäisten muistisairauksista havaitaan varhain - uuden oppimisen vaikeus - sovittujen asioiden ja tehtävien unohtelu - työ- ja toimintakyvyn lasku Alkava muistisairaus voi peittyä masennuksen tai työuupumuksen alle Käytösoireilla ja muilla ei-muistioireilla alkava sairaus havaitaan yleensä vasta kun tilanne on johtanut suuriin käytännön vaikeuksiin Seulontatestit (MMSE, CERAD) - epäherkkiä - koulutus vaikuttaa - suunniteltu tunnistamaan Alzheimer-tyyppinen oireisto Neuropsykologinen testaus usein tarpeen
Perinnöllinen Alzheimerin tauti Vallitsevasti periytyvässä Alzheimerin taudissa on havaittu geenimuutoksia (mutaatioita) kolmessa eri geenissä: - amyloidin esiasteproteiinin (amyloid precursor protein, APP) geeni - preseniliini-1 geeni - preseniliini 2 geeni Geenimuutokset johtavat lisääntyneeseen beta-amyloidin tuotantoon
Perinnöllinen Alzheimerin tauti Geeni Kromosomi Alkamisikä Yleisyys Yleisyys perinnöllisistä kaikista APP 21 40-65 < 1 % < 0.1% PS-1 14 28-62 50 % 1-2 % PS-2 1 40-85 < 1 % < 0.1 % APP = amyloid precursor protein (amyloidin esiasteproteiini) PS-1 = preseniliini 1 PS-2 = preseniliini 2
Perinnöllinen Alzheimerin tauti - kliinisiä erityispiirteitä APP - yleensä kliininen kuva ei eroa ei-perinnöllisestä AT:sta - eräs geenimuutos aiheuttaa varhaisen AT:n lisäksi aivoverenvuotoja - kesto keskimäärin 10 vuotta PS-1 - lihasnykäyksiä (myoklonioita) - epileptisiä kohtauksia - myös taudinkuva, johon liittyy alaraajojen heikkoutta / halvaus - kesto keskimäärin 7 vuotta PS-2 - kliininen kuva ei eroa ei-perinnöllisestä AT:sta - kesto keskimäärin 11 vuotta
Vallitsevasti periytyvä sairaus Huntingtonin tauti Tyypilliset oireet: motoriset oireet (liikehäiriöt), käytösoireet, tiedonkäsittelyoireet Oireissa vaihtelevuutta ja tauti voi ilmaantua millä em oireilla tahansa tai niiden yhdistelmällä Alkaa yleensä 30 50 ikävuosien välillä Suomessa todettu hieman yli 50 suvussa
Huntingtonin tauti Liikehäiriöt - nopeita tahattomia liikkeitä kasvoissa ja käsissä - koreaattisia pakkoliikkeitä ( matomaisia hitaita liikkeitä) - dystonisia pakkoasentoja - lihasjäykkyyttä (rigiditeetti) Tiedonkäsittelyn oireet - oireet yleistyvät ja pahenevat mitä kauemmin on sairastanut - tiedonkäsittelyn hidastumista - toiminnanohjauksen vaikeuksia - asiamuisti ja taitomuisti heikentyvät
CADASIL CADASIL = Cerebral Autosomal Dominant Arteriopathy with Subcortical Infarcts and Leucoencephalopathy Vallitsevasti periytyvä aivoinfarkteja ja valkean aivoaineen vauriota aiheuttava sairaus Geenimuutos kromosomissa 19 Suomesta löydetty jo 49 sukua ja yhteensä ainakin 300 sairastunutta Paikoitellen esiintyvyys voi olla hyvinkin korkea (esim. Suomessa Keski-Pohjanmaalla)
CADASIL Alkaa yleisimmin 30 ikävuoden jälkeen (keskimäärin 37 45 v iässä) Hitaasti etenevä, kesto noin 30 vuotta Tyypilliset oireet -migreeni - aivoverenkiertohäiriöt - tiedonkäsittelyn (kognitiiviset) muutokset - psyykkiset oireet - pienellä osalla myös epileptisiä kohtauksia
CADASIL - oireita Muistuttaa pienten aivoverisuonten (subcortical vascular cognitive impairment) tautiin liittyvää muistisairautta Tyypillisiä tiedonkäsittelyn oireita - työmuistin ja toiminnanohjauksen vaikeudet - tarkkaavuuden ja keskittymisen ongelmat - tiedonkäsittelyn hidastumista Psyykkiset oireet - masennus - aloitekyvyn heikentyminen (apatia) Aivoverenkiertohäiriöiden oireet - lihasheikkous / -halvaus - tuntopuutokset - kävely- ja tasapainovaikeudet - virtsaamishäiriöt - sanojen muodostamisen vaikeuksia - nielemisvaikeuksia
Hakolan tauti Muita nimiä: Hakola-Nasun tauti, PLOSL = Progressiivinen lipomembranoottinen osteodysplasia ja sklerosoiva leukoenkefaloptaia Peittyvästi periytyvä Harvinainen, suuri osa potilaista suomalaisia tai japanilaisia Ensimmäiset oireet luustoperäisiä ja alkavat 20 30 vuoden iässä Luissa rakkulamaisia harventumia, mikä johtaa helposti luunmurtumiin Sairauden kesto neurologisista oireista n. 10 vuotta
Hakolan tauti Tiedonkäsittelyn oireet - alkavat yleensä 30 40 ikävuoden välillä - otsalohko-oireisto -- toiminnanohjauksen vaikeudet -- puheen tuottamisen ongelmat -- keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat - osalle hahmotuskyvyn ja kätevyyden ongelmia Psyykkiset oireet - impulssikontrollin heikentymistä - estottomuutta - euforiaa
OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT
OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT Useita eri oireyhtymiä Yhteistä se, että vaurioittavat pääasiassa - otsalohkoja - ohimolohkojen etuosia Kliinisten oireistojen erilaisuus riippuu vaurion paikasta
Otsalohkon tehtäviä Motoriikan säätely Liikkeiden sujuvuuden säätely - liikesarjojen sulava suorittaminen - silmien aktiiviset etsimis- ja seurantaliikkeet Puheen tuotto Aktivaation säätely Aivojen käsittelemän tiedon yhdistely Toiminnan suunnittelu, säätely ja ohjaus - suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus
OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT: kolme prototyyppistä oireyhtymää Frontotemporaalinen dementia Etenevä sujumaton afasia (progressive nonfluent aphasia) Semanttinen dementia
OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT PATOLOGIA Atrofia Frontotemporaalinen dementia: Etenevä sujumaton afasia: Semanttinen dementia: etuotsalohkot ja ohimolohkot vasemmalla otsalohkossa ja ohimolohkon etuosissa ohimolohkon keskimmäinen ja alimmainen aivopoimu Hermosolukatoa ja tukisolujen (gliasolujen) lisääntymistä (glioosi) Tau-valkuaisainetta sisältäviä solunsisäisiä kappaleita Yleensä ei amyloidipatologiaa (joskus paikallisesti alkava Alzheimerin tauti)
FRONTOTEMPORAALINEN DEMENTIA Alkamisikä yleensä 45-65 vuotta Jonkin verran yleisempi miehillä Kesto keskimäärin 8 vuotta (2-20 vuotta) Noin puolella positiivinen sukuhistoria Käsittää noin puolet otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavista Arviolta alle 5% kaikista dementioista, 10% työikäisten dementioista
FRONTOTEMPORAALINEN DEMENTIA Käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutos - estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys Toiminnanohjauksen vaikeudet - suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus Varhainen sosiaalisten taitojen heikentyminen Päättelykyky ja ongelmanratkaisukyky heikkenee Puheen tuoton vaikeudet Sairaudentunto heikentynyt Muisti alkuvaiheessa säilynyt, samoin spatiaaliset taidot Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen
FRONTOTEMPORAALINEN DEMENTIA TUTKIMUKSET Laboratoriokokeista apua vain poissulkumielessä Tietokonetomografia (TT) ja magneettikuvaus (MRI) - aivojen kuorikerroksen atrofia - painottunut otsalohkojen ja ohimolohkojen etuosien alueelle Toiminnalliset kuvaukset (PET/SPECT) - verenvirtaus ja aineenvaihdunta alentunut otsalohkojen alueella EEG yleensä normaali
FRONTOTEMPORAALINEN DEMENTIA: HOITO Ei spesifejä hoitoja Neurotransmitteri-järjestelmiin vaikuttaminen Tau-patologiaan vaikuttaminen?
FRONTOTEMPORAALINEN DEMENTIA KESKEISIÄ EROJA ALZHEIMERIN TAUTIIN: Käyttäytymisoireisto - persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset korostuneet ja tulevat esiin varhain Muisti alkuvaiheessa melko hyvin säilynyt Toiminnanohjauksen vaikeudet yleensä ensimmäinen tiedonkäsittelytoimintojen muutos Alkaa nuoremmalla iällä kuin Alzheimerin tauti Kuvantamistutkimuksissa tyypilliset löydökset
Potilastapaus 1 58 -vuotias työssä oleva toimistovirkailija Ei merkittävää aiempaa sairaushistoriaa Hakeutui tutkimuksiin pojan aloitteesta, omasta mielestä ei mitään vikaa Omaiset ja työkaverit huomanneet persoonallisuuden muutoksen: - estottomuutta, arvostelukyvyttömyyttä Lisäksi juuttumista, keskittymisvaikeuksia, töissä virheitä Kliinisessä tutkimuksessa tarkkaavuus- ja keskittymisvaikeuksia, juuttumista, kontrollin löystymistä Neuropsykologisessa tutkimuksessa selkeä otsalohkojen toimintahäiriöön viittaava löydös
ETENEVÄ SUJUMATON AFASIA Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen Työläs puheentuotto Fonologisia ja kieliopillisia virheitä Lyhyet lauseet, yksinkertaiset lauserakenteet Sanojen löytämis- ja nimeämisvaikeus (anomia) Luku- ja kirjoittamisvaikeuksia voi esiintyä Puheen ymmärtäminen arkikeskustelussa normaali Muut kognitiiviset osa-alueet alussa säilyneet Alkaa yleensä nuoremmalla iällä kuin Alzheimerin tauti (n. 50% alle 65 v) Yleisempi naisilla kuin miehillä
56 -vuotias työssä oleva kirvesmies Potilastapaus 2 Tuli tutkimuksiin ex-vaimon ja työkavereiden aloitteesta Puheen tuottamisen vaikeuksia: lyhyet ja yksinkertaiset lauseet tuttujenkin esineiden tai asioiden nimeämisvaikeuksia Pärjäsi kirvesmiehen työssään edelleen hyvin Tutkimustilanteessa lähes olematon spontaani puheentuotto, vaikea nimeämisvaikeus, puheen ymmärtäminen paremmin säilynyt ( kyllä / ei - keskustelu)
Etenevä sujumaton afasia MRI 18F-FDG (sokerinkulutus)
Aivojen amyloidikertymien kuvantaminen PET-kameralla Alzheimer Verrokki Etenevä sujumaton afasia
SEMANTTINEN DEMENTIA Hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen Keskeistä on merkitysten häviäminen Sanojen merkitys katoaa: nimeämis- ja ymmärtämishäiriöitä Sujuva, vaivaton, sisällöllisesti tyhjä puheentuotto Toistamiskyky, lukeminen ja sanelusta kirjoittaminen suhteellisen hyvin säilyneet Heikentynyt esineiden ja kasvojen tunnistaminen (assosiatiivinen agnosia) Tapahtumamuisti suhteellisen hyvin säilynyt Alkaa yleensä 50 70 vuoden iässä (n. 75% alle 65 v) Yleisempi miehillä kuin naisilla Kesto keskimäärin 8 vuotta (vaihtelu 3 15 vuotta)
HIV-1 HIV-1 infektioon liittyy varhaisia, lieviä kognitiivisia oireita ja myöhäisvaiheeseen dementian tasoinen toimintojen tasonlasku Varhaiset tiedonkäsittelyn oireet: - noin 50%:lla - tiedonkäsittelyn hidastumista - keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeudet Myöhäiset tiedonkäsittelyn oireet: - varhaiset oireet pahenevat - muistivaikeudet (mieleenpalautus) - käsitteelisen ajattelun heikentyminen Paljon käytösoireita: - apatiaa - ärtyneisyyttä - masennusta - myöhäisvaiheessa: kontrollin heikentymistä, maanisia piirteitä
Creutzfeldt-Jakobin tauti Prioni-tauti Harvinainen: ilmaantuvuus 1.5 / miljoonaa ihmistä vuodessa Alkaa yleensä 50 ikävuoden jälkeen, joskus nuorempan Nopeasti etenevä: suurin osa menehtyy 3-5 kuukaudessa, harva elää yli vuoden Oireita: - käytösoireet - muistivaikeudet - tasapainovaikeudet, ataksia ( hoippuminen ) - tahattomat lihasnykäykset Tyypillisiä muutoksia tutkimuksissa: - aivosähköfilmi (EEG) - selkäydinnestenäyte - aivojen MRI
Creutzfeldt-Jakobin tauti
Työikäisten muistisairaudet Yleensä työikäisen muistivaikeuden takana muu syy kuin etenevä muistisairaus Eri muistisairaudet yleisempiä kuin iäkkäillä Perinnölliset sairaudet tavallisempia kuin iäkkäillä (sukuhistoria ei aina selvillä) Toiminnanohjauksen, työmuistin, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat usein tyypillisiä tiedonkäsittelyoireita Sairaus voi alkaa ilmetä aluksi masennuksena, uupumuksena tai neurologiset- ja käytösoireet voivat alkaa ennen tiedonkäsittelyn oireita Tiedonkäsittelyn seulontatestit usein liian epäherkkiä (ja suunniteltu Alzheimer-tyyppisen heikentymisen havaitsemiseen) Usein tarvitaan erityistutkimuksia (neuropsykologia, selkäydinnestenäyte, genettiset tutkimukset)