Itä-Suomen Yksikkö S41/3313/2008/86 31.12.2008 Kuopio Geokemiallisen kartoitusaineiston uusinta-analyysi ja kohdetutkimukset Tervon-Pielaveden alueella vuosina 2007-2008 Esko Iisalo
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Raportin nimi Päivämiärä / Dnro 31.12.2008 Rapotin laji Toirneksiantaja Hankeraportti S 41 Geologian Tutkimuskeskus Geokemiallisen kartoitusaineiston uusinta-analyysi ja kohdetutkimukset Tervon-Pielaveden alueella \uosina 2007-2008 Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen sinkki-kuparipotentiaalin arviointi -hankkeen tutkimuksessa tarkasteltiin ja analysoitiin osittain uudelleen vanhaa Vesannon 3313 karttalehden itäosasta \uonna 1979 otettua moreeninäyteaineistoa. Alueen 5700 moreeninäyteestä analysoitiin uudelleen joka neljäs, yhteensä 1320 näytettä. Lisäksi tutkimusalueella tehtiin uutta näytteenottoa iskuporakalustolla kolmessa kohteessa Laukkala, Saarinen ja Jokijärvi. Osittaisuutokseen perustuvien ICP-analyysien pitoisuustaso osoittautui matalammaksi kuin emissiokvantantometrin (EKV) pitoisuustaso. EKV:lle ominainen haitta on matalien, lähellä määritysrajaa olevissa pitoisuuksissa havaittava tasovaihtelu. Keskipitoisuudet EKV-aineistossa ovat2-14 kertaa suuremmat kuin ICP-pitoisuudet. Verrattaessa EKV- ja ICP- menetelmillä analysoituja alkuaineiden pitoisuuskarttoja toisiinsa havaittiin anomaliakuvioiden toistettaluus hyväksi vallitsevista kivilajeista johtuvissa monialkuaineanomalioissa, jotka koostuvat alkuaineista sinkki, kupari, kalium, magnesium ja rauta. Alueella on lukuisia sinkki- ja kuparianomalioita, jotka erottuvat sekä EKV- että ICP-alkuainekartoilla. Tämä osoittaa että Keski-Pohjanmaan ja Savon alueiden vanhat geokemialliset EKV-kartta-aineistot ja moreeninäweet ovat malminetsinnässä edelleen käytökelpoista lähdemateriaalia. Laukkalan wlkaniittimuodostumaan tehty kohdetutkimus ja näytteenotto ei tuottanut suoria malmiviitteitä. Kohteen sähköisen anomalian aiheuttajaksi osoittautui kapea liuskevyöhyke, jonka kivilaji on granaattikordieriittigneissi. Kohteesta saadut kallionäytteet tarkensivat paljastumiin perustuvaa käsitystä muodostuman kivilajikoostumuksesta ja kontakteista. Saarisen alueen emäksisen intrusiivin itäkontaktiin ja siinä oleviin magneettisiin anomalioihin kohdennettu näl4teenotto tuotti paitsi uutta tietoa kivilajeista myös kiinnostavia koboltti ja kuparipitoisuuksia. Jokijärven kohteessa olevaan voimakkaaseen sähköiseen anomaliaan tehdyn näytteenoton kivilajit osoittautuivat runsaasti srafiittia sisältäväksi sneissiksi sekä eranodioriitiksi. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Tervo, Pieksämäki, geokemiallinen tutkimus Maantieteellinen alue (maa, läzini, kunta, kylä, esiintyrnä) Suomi, Itä-Suomen lääni, Tervo, Pielavesi, Laukkala, Saarinen 3313 07-12 Arkistosarjan nimi Geokemiallinen raportti Arkistotunnus s4l/33t312008186 Yksikkö ja vastuualue Itä-Suomen Yksikkö 2109012 Allekirioitus,nirnen selvennvs,/ f')*/'" &a/d'- Erkki Luukkonen Allekirioitus/nimen - selvennvs '.' u',u Esko Iisalo,/:'.''a'/tn: CTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS o GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN r GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Esko Iisalo Type of report Project report S 4l Commissioned by Geological Survey of Finland Title of reporl Re-analysis of the geochemical data and target investigations in Tervo-Pieksämäki area in 2008-2009 Abstract The Eastern Finland Zink-copper Evaluation Project of the Geological Survey of Finland studied the areas of the map sheets 3313 07-12 in Tervo and Pielavesi in 2007-2008. The old material of geochemical sampling in 1979 was re-analysed with ICP-procedure. Altogether 1320 till samples were analysed and the results were compared with the old emissiokvantometer (EKV) analysis. In addition to the analysis geochemical till and bedrock sampling was made on the area with percussion drill in three targets in Laukkala, Saarinen and Jokijärvi. The till contents of the old EKV samples were higher than those analysed with the ICP. The disadvantages in EKV material are the variations in the low contents. Correlations between the analysis methods were moderate in lead, nickel, chromium and copper. Correlations were weak inzinc and calcium. On the maps the repetition of the anomalies was moderate with both methods. This means the abundant old material is still useful. The results of copper, gold and chromium were interesting in some unexplored places on the area. Studies in the three target areas resulted new knowledge ofthe bedrock, sources ofthe geophysical anomalies and element contents. No references of ores were found. In the Saarinen area appeared moderate high cobalt and copper anomalies. Keywords Tervo, Pieksämäki, geochemical studies, geochemical exploration Geographical area Finland, Eastem Finland province, Tervo, Pielavesi Map sheet Other infonnation 3313 07-12 Repoft sedal Total pages 13 p.26 app. Unit and section Geochemical report Eastern Finland Office Language Finnish Sisrlalure name --- l ",. /; -./ J./ 7r.-(l'h < 1fl'77 t o&o+ r-*---.-"._- Erkki Luukkonen Archive code Price Project code s4y331312008t86 2901012 Signature/name -,, /)-'/-a* Esko Iisalo Confidentiality GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN. GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
2 Kuvailulehti Documentation page 1. JOHDANTO 1 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2 3 TUTKIMUSTULOKSET 3 3.1 EKV- JA ICP-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU 3 3.2 GEOKEMIALLISET ANALYYSIT JA NIIDEN TULKINTA 5 3.2.1 ANOMALIAT KARTTALEHDITTÄIN 5 4 KOHTEELLISET TUTKIMUKSET 7 4.1 LAUKKALA 8 4.2 SAARINEN 8 4.3 JOKIJÄRVI 9 5 YHTEENVETO 9 6 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN 11 7 LIITTYY AINEISTO 11 8 KIRJALLISUUSLUETTELO 12 TAULUKOT JA LIITTEET
1 1 JOHDANTO Tutkimusalue, tutkimusten lähtökohta ja näyteaineisto Itä-Suomen sinkki-kuparipotentiaalin arviointi-hankkeessa tehdyn tutkimuksen tarkoitus on hyödyntää GTK:ssa vuosina 1978-79 tehdyn geokemiallisen kartoituksen tuloksia uusien malmiaiheiden löytämiseksi ja kallioperän tutkimiseksi moreenin geokemian avulla alueella, jossa hanke samaan aikaan teki revidointikartoitusta ja malminetsintää. Tämän lisäksi raportissa käsitellään vuosina 2007-08 alueelle tehtyjä geokemiallisia kohdetutkimuksia kolmessa eri kohteessa. Suuralueellisella geokemiallisella kartalla tutkimusalue sijoittuu tunnetun Perämeri-Laatokka suuntaisen monialkuaineanomalian eteläreunalle, siten että alueen koilliskulma on anomalian sisällä (kuva 1). Tutkimusalue sijaitsee Pielaveden ja Tervon kunnissa karttalehtien 3313 07-12 alueella. Geokemiallisessa kartoituksen pistetiheys oli noin 800 pistettä peruskarttalehdellä. Näytteet oli otettu Cobra-iskuporakalustolla moreenipeitteen keskiosasta. Linjamuotoisen näyteverkon pisteväli oli 100 metriä ja linjaväli 1,5 km. Linjojen suunta oli lounaasta koilliseen eli suunnilleen kohtisuorassa suunnassa mannerjään liikesuuntaa vastaan. Näytteet oli analysoitu emissiokvantometrillä. Analyysituloksista saatuja alkuaineanomalioita ei ole aikaisemmin tarkastettu uusintaanalyyseillä eikä alueella ole tehty tarkistusnäytteenottoa. Tästä syystä katsottiin hankkeessa tarpeelliseksi tehdä osittainen uudelleenanalysointi ICP laitteistolla, jonka jälkeen saatujen alkuaineanomalioiden perusteella valittiin tarkistettavat kohteet. Hanke teki alueelle vuosina 2006-2007 kallioperän revidointikartoituksen, jonka tuloksia hyödynnetään tutkimalla kallioperän kivilajien vaikutusta moreenin alkuainepitoisuuksiin. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti sinkin pitoisuuskartalla Fig. 1. The study area on the geochemical map of zinc of Finland Geokemialliset kohdetutkimukset tehtiin TelaCat iskuporakoneella kohteissa Laukkala, kl 3313 12, Saarinen, kl 3313 11 ja Jokijärvi, kl 3313 08. Näytteenotto tehtiin malminetsinnällisesti mielenkiintoisiin kohteisiin geokemiallisten ja geofysikaalisten anomalioiden sekä kallioperägeologian perusteella.
2 Tutkimusalueen maaperä on kumpuilevaa pienten järvien rikkomaa moreenimaisemaa, joka rajoittuu lännessä Keiteleen vesistöreitin Nilakkajärveen. Moreeni muodostaa drumliiniselänteitä, joissa on tavallisesti joko kallioinen sydän tai luoteispää. Drumliinien välissä on suopainanteita, joissa on turpeen ja moreenin välisiä silttikerrostumia. Nilakkajärven pinta on 102 metrin korkeudella merenpinnasta. Korkeimmat mäet ovat Heinikanmäki 172 m, Ohenmäki 175 m, Panganmäki 195 m ja Katajamäki 203 m. Kallioperän suprakrustisia kivilajeja ovat etelästä pohjoisluoteeseen suuntautuvat liuskejaksot, jotka koostuvat happamista ja emäksisistä vulkaniiteista sekä kiillegneisseistä (karttaliite 1, Kallioperäkarttatietokanta, GTK, 2008). Niihin liittyy happamia ja intermediäärisiä kvartsiplagioklaasigneissejä, jotka ovat joko suuntautuneita tonaliittisia syväkiviä tai uudelleen kiteytyneitä subvulkaniitteja (Pekkarinen 2002). Liuskeita ja tonaliitteja ympäröivät syväkivet, jotka ovat pääosin granitoideja osittain myös dioriitteja ja gabroja. Alueen malmikohteista merkittäviä ovat Vauhkolan sinkkiaihe (Ekdahl 1980) ja Vehkalammen sinkki-kupariaihe (Nikander 1994). 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Näyteaineisto Tutkimusalueen 5700 moreenin hienoainesnäytteestä valikoitiin ensin 300 anomaalista näytettä, joiden emissiokvantometrillä (EKV, menetelmä 312K) mitattujen metallialkuaineiden (Cu, Zn) pitoisuudet ylittivät 90 persentiilin anomaliakynnyksen. Taustapitoisuuksien ja kivilajien vaikutuksen tutkimiseksi analysoitiin tasavälein alkuperäisen linjamuotoisen näyteaineiston joka neljäs piste. Näytemäärä oli 1004 kpl. Näytteiden analysointi Uusinta-analyysit tehtiin seulottujen moreeninäytteiden alle 0,06 mm:n hienofraktiosta, josta analysoitiin ICP-MS- ja ICP-OES tekniikalla kuumaan (70 0 C, HCL-HNO 3, 3:1) kuningasveteen liukenevien alkuaineiden pitoisuudet. Alkuaineet As, B, Be, Bi, Cd, Co, Cr, Ga, In, La, Li, Mo, Ni, Pb, Rb, Sc, Se, Th, Ti, U, W, Y, Yb, Zr analysoitiin menetelmällä 511 M ja alkuaineet Ag, Al, Ba, Ca, Cu, Fe, K, Mg, Mn, Na, P, S, Sr, Ti, V, Zn analysoitiin menetelmällä 511 P. Alkuaineet Au ja Te analysoitiin GFAAS-tekniikalla menetelmällä 521U. Analyysit tehtiin GTK:n kemian laboratoriossa Kuopiossa. Kuningasvesiliuotusta käytettäessä on huomioitava, että useat pääsilikaatit kuten kvartsi, kalimaasälpä ja Na-valtainen plagioklaasi eivät täysin hajoa kuningasvesiuutossa. Sen sijaan kiilteet, sulfidit, savimineraalit ja saostumat hajoavat kokonaan kuumaan kuningasveteen (Räisänen & al.1992). Rapautuneet mineraalit, joilla on suuri ominaispinta-ala liukenevat paremmin kuin terveet rapautumattomat mineraalit (Nieminen 1985). Koska happoseos liuottaa täysin sulfidit ja metalleja kantavat kiille- ja savimineraalit, kuningasvesiuuttoa on yleisesti käytetty malmitutkimuksissa ja geokemiallisessa kartoituksessa.
3 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 EKV- ja ICP-analyysitulosten tilastollinen vertailu Karttalehtien 3313 07-12 alueelta vertailtiin toisiinsa 5700 EKV-näytteen ja 960 ICP näytteen analyysituloksia. Osittaisuutokseen perustuvien ICP-analyysien pitoisuustaso on alhaisempi kuin EKV:n pitoisuustaso. Analysoitujen EKV- ja ICP-tulosten keskiarvo-, minimi- ja maksimipitoisuudet on esitetty taulukoissa 1-2. Taulukossa 1. on koko EKV-näyteaineisto. Tämän aineiston joka neljäs näyte ja Cu-Zn-Pb (EKV) anomaaliset näytteet yhdistettiin tiedostoon, jonka ICPanalyysitulokset ovat taulukossa 2. Keskipitoisuudet EKV-aineistossa ovat luokkaa 2 (kupari) - 14 (kalium) kertaa suuremmat kuin ICP-pitoisuudet. Samoin minimi- ja maksimipitoisuudet ovat EKV-tuloksissa ICP_arvoja suuremmat. Poikkeuksena on tässä aineistossa ainoastaan kupari, jonka ICP-maksimipitoisuus moreenin hienoaineksessa on 694 ppm. Aineistosta valittiin 300 kpl Cu-, Zn-, Pb-anomaalista EKV- näytettä, joista tehtiin EKV-ICP korrelaatiovertailu (Pearson, 2-tailed). Analyysimenetelmien väliset korrelaatiot ovat parhaimmat lyijyllä 0,94, mutta tulokseen vaikuttaa määritysrajan alapuolelle jääneiden näytteiden suuri lukumäärä. Korrelaatio on kohtalainen nikkelillä 0,75 ja kromilla 0,55. Kuparin korrelaatioarvo on 0,31. Heikoimmat korrelaatiot ovat sinkillä 0,19 ja kalsiumilla 0,18. Alkuaine Korrelaatio icp/ekv Fe 0,215 Mg 0,222 Ca 0,183 K 0,329 Cr 0,551 Co 0,548 Ni 0,751 Cu 0,312 Zn 0,188 Pb 0,940 Sirontakuvioista käy ilmi kuparin, sinkin ja nikkelin EKV/ICP -korrelaatioiden hajonta (kuvat 2-4). Nikkelin ja kuparin korrelaatiot ovat sinkin korrelaatioita paremmat. Verrattaessa EKV- ja ICP- menetelmillä analysoituja alkuaineiden pitoisuuskarttoja toisiinsa havaitaan anomaliakuvioiden toistettavuus hyväksi karttalehtien 3313 11 ja 3313 12 alueille sijoittuvissa monialkuaineanomalioissa. Anomaliat koostuvat alkuaineista sinkki, kupari, kalium,
4 Kuva 2. Sinkkipitoisuuksien EKV (312K) ja ICP (511P) analyysitulosten jakaumakuvio Fig. 2. The distribution of the EKV and ICP zinc analysis Kuva 3. Kuparipitoisuuksien EKV (312K) ja ICP (511P) analyysitulosten jakaumakuvio Fig. 3. The distribution of the EKV and ICP copper analysis
5 Kuva 4. Nikkelipitoisuuksien EKV (312K) ja ICP (511P) analyysitulosten jakaumakuvio Fig. 4. The distribution of the EKV and ICP nickel analysis magnesium ja rauta. Samoin karttalehdellä 3313 07 on lukuisia sinkki- ja kuparianomalioita, jotka esiintyvät sekä EKV- että ICP-alkuainekartoilla (karttaliitteet 3 ja 4). Tämä on osoitus siitä että lukuisat Keski- Pohjanmaan 1:100 000 mittakaavaiset geokemialliset ja ennestään tutkimattomat EKV-kartta-aineistot ja tuhannet moreeninäytteet ovat malminetsinnässä käyttökelpoisia. Malminetsinnällisesti mielenkiintoisia ovat ne sinkki- ja kuparianomaliat, joissa on kohonnut rikkipitoisuus ja pieni kaliumpitoisuus. Kalium kuvastaa osaltaan kiilteiden runsautta näytteessä. 3.2 Geokemialliset anomaliat ja niiden tulkinta 3.2.1 Anomalioiden luonteesta Anomaliat jakaantuvat monialkuaineanomalioihin, kivilajianomalioihin sekä sulfidisiin kallioperän lähteistä johtuviin anomalioihin. Karttalehdellä 3313 12 on laaja Zn-Cu-Ni-K-Fe-Mg monialkuaineanomalia, jonka aines on tulkittu jäätikön suuntaamaksi hienoainesmoreeniksi, joka sisältää runsaasti kallioperän liuskeista irronneita kiillemineraaleja sekä Eem-kautista silttiä ja savea. Hienoaines ja kiilteet ovat nostaneet alkuaineiden keskipitoisuuksia. Tämä ei kuitenkaan sulje pois etteivätkö anomalian sisältä otetut näytteet voisi indikoida myös malmeja. Kivilajianomalioita tuottavat alkuainepitoisuuksiltaan ympäristöstään poikkeavat kivilajit. Emäksiset syväkivet ja vulkaniitit erottuvat alkuainekartoilla Ca-, Mg-, Ni- ja Fe-anomalioina, joita tavataan emäksisissä vulkaniittien yhteydessä karttalehdillä 3313 11 ja -07 (karttaliite 7). Granitoidit erottuvat edellisten alkuaineiden mininimialueina. Kiillerikkaat liuskeet erottuvat K-valtaisina (karttaliite 6) ja samalla kohoavat kiilteistä aiheutuvat metallipitoisuudet, mikä on otettava malminetsinnässä huomioon. Mustaliuskeet erottuvat monimetallianomalioina. Sulfidimalmeille ovat odotettavia suuret Cu-Zn-Au-S pitoisuudet sekä kaliumin, nikkelin ja hiilen vähäisyys (karttaliitteet 3-9).
6 3.2.2 Anomaliat karttalehdittäin Karttalehti 3313 07 Tervo Karttalehden vallitsevia kivilajeja ovat granitoidit, jotka laimentavat metallien keskipitoisuuksia. Nikkeliä ja sinkkiä sisältäviä malmilohkareita esiintyy Äyskosken etelärannalla (karttaliite 2). Korkeita As- ja S- pitoisuuksia (ICP) on kartoille merkityssä kohteessa 071, joka sijaitsee reaalisähköisessä anomaliassa Tervon keskustasta otetussa näytteessä (karttaliite 9). Jäätikön suuntaama Cu-Zn-K-Mg anomaliajono sijaitsee Kolusalmen pohjoispuolella kohteessa 072 (karttaliitteet 3, 4 ja 6). Anomalia on luonteeltaan kivilajianomalia ja se sijaitsee granodioriittialueella Sikoniemen emäksisen vulkaniittimuodostuman kaakkoispuolella, johon se liittynee. Hautolahden alueella on useita Cu-Zn-Pb anomaalisia pisteitä ICP- ja EKV- analyyseissä kohteessa 073, jotka näyttävät liittyvän alueen sähköisiin johteisiin ja emäksisiin syväkivimuodostumiin. Niiden kohonneet K- ja Mg- pitoisuudet ja matalat S-pitoisuudet osoittavat, että kyseessä ei ole sulfidiset vaan silikaateista johtuvat pitoisuudet (karttaliitteet 6 ja 9). Karttalehti 3313 08 Utrianlahti Alueen keski- ja itäosassa vallitsevia kivilajeja ovat granitoidit ja happamat vulkaniitit, länsiosassa intermediääriset tuffiitit, joihin liittyy malmiutumia kuten Vauhkolan sinkkiaihe ja sen tuottama sinkkimalmilohkareikko Utrianlahden luoteispuolella (Ekdahl 1980). Vauhkolan sinkkimineralisoitumassa ja siihen liittyvässä kordieriittigneississä on sinkki-kuparianomalia 081, jossa on lisäksi korkein analysoitu moreenin sinkkipitoisuus 146 ppm. Muodostuma-alue erottuu myös EKV-aineistossa. Viitalahden länsipuolella tunnetaan nikkelimalmilohkareikko (Hirvas 1978). Tällä alueella on Ni-Cu-Zn anomalia 082, joka näkyy ainoastaan EKV-aineistossa. Nikkeliä näyttää liittyvän kiillegneississä ja amfiboliitissa oleviin magneettisiin anomalioihin. Tutkimusalueen korkein nikkelipitoisuus 160 ppm (ICP) on mitattu Paljakanmäen kvartsidioriittimuodostuman moreenin hienoaineksesta kohteessa 083. Kohteessa on myös korkein mitattu kromipitoisuus 778 ppm sekä anomaalinen kobolttipitoisuus, mikä viittaa ultraemäksisen kiven olemassaoloon (karttaliite 8). Anomaalisia Cu- ja Zn-pitoisuuksia on myös Pirttijärven ja Saarisen järven välissä granodioriitti- ja dioriitti-gabroalueilla kohteessa 084. Näihin anomalioihin liittyvät kohonneet K- ja Mg-pitoisuudet mikä viittaa ei-sulfidisiin kivilajianomalioihin. Karttalehti 3313 09 Kemilänniemi Vallitseva kivilaji on granodioriitti. Länsiosassa on kapeahko kordieriittigneissijakso, joka liittyy Säviän sinkkimalmia sisältävään liuskejaksoon. Lounaisosassa on intermediääristä tuffiittia, joka erottuu lievästi kohonneina kuparipitoisuuksina. Merkittävä Cu-Au anomaalinen piste on granodioriittialueelle sijoittuvassa kohteessa 091, jossa on 694 ppm Cu, 176 ppb Au ja lievästi anomaalinen As 15 ppm (karttaliitteet 4 ja 5). Kivilajiympäristö ja geofysikaalisten anomalioiden puuttuminen tekevät Au-esiintymän mahdolliseksi. Luoteisosassa on anomaalinen Pb-Zn piste, joka liittynee Säviän muodostumaan (karttaliitteet 3 ja 9). Siinä on lyijyä 292 ppm ja sinkkiä 120 ppm.
7 Karttalehti 3313 10 Tallusjärvi Granodioriitti on alueen vallitseva kivilaji. Pohjoisosassa on Talluskanavan peridotiittimuodostuma, jossa tunnetaan Ni-Cu esiintymä (Nurmi 1976). Alueelta otetut näytteet eivät kuitenkaan ole Ni-Cu anomaalisia ilmeisesti granodioriitin antamasta laimennuksesta johtuen. Merkittävät kultapitoisuudet 100 ppb ja 77 ppb ovat vierekkäisissä pisteissä kohteessa 101 alueen pohjoisosan granodioriittialueella (karttaliite 5). Muodostuman kaakkoisosan gabromuodostumassa on korkea kuparipitoisuus 468 ppm kohteessa 102. Karttalehti 3313 11 Talluskylä Granitoidien halki kulkee pääosin emäksisestä vulkaniitista koostuva jakso, johon kuuluu Vehkalammin sinkki-kupariesiintymä (Nikander 1994). Vehkalammin moreeniaineistossa ei kuitenkaan ole näkyvissä anomaalisuutta. Tallusjärven ja Saarisenjärven väliseltä alueelta tunnetaan lukuisia nikkelimalmilohkareita minkä vuoksi alueella on tehty syväkairausta ja tihennettyä geokemiallista näytteenottoa. Tällä alueella on laaja Ni-Cu-Ca-Mg-K kivilajianomalia 111, joka on lähtöisin Saarisen vulkaniitti- ja gabromuodostumasta. Kiinnostavia ovat ne Ni- ja Cupitoisuudet, joihin ei liity kohonnutta K-pitoisuutta. Tällaisia on Saarisen gabron sisällä ja sen itäkontaktin tuntumassa olevat Ni-, Cu- ja Zn-anomaliat kohteessa 112. Koska S-pitoisuus Nianomalioissa on pieni, niiden malmipotentiaalisuus lienee heikko. Karttalehti 3313 12 Panka Kallioperä on granitoidivaltainen, keski- ja itäosassa vallitseva kivilaji on graniittigneissi, joka kuuluu Välipohjaksi nimettyyn vyöhykkeeseen. Lisäksi lännessä on malminetsinnällisesti kiinnostava Laukkalan vulkaniitti-gabromuodostuma ja itäosassa Rauniomäen-Kankaisen vulkaniittimuodostuma. Koillisosassa on laaja monialkuaineanomalia 121, joka on osa Väli-Suomen halki kulkevaa jäätikön suuntaamaa moreenianomaliaa. Lievästi anomaalisia ovat mm K, Mg, Ca, Fe, Zn, ja Cu. Malminetsinnällisesti mielenkiintoisia ovat vain ne kupari- ja sinkkianomaaliset pisteet, joissa on korkea rikkipitoisuus ja suhteellisen matala kaliumpitoisuus. Nämä ehdot täyttää Iso-Pankajärven länsirannalta otettu näyte, joka sisältää kuparia 315 ppm, sinkkiä 96 ppm ja rikkiä 23 900 ppm kohteessa 122. Sen eteläpuolelta on näyte, jossa on lyijyä 105 ppm. Itäosassa Pulkkilanmäen länsipuolelta otetussa näytteessä on sinkkiä 130 ppm. 4 KOHTEELLISET TUTKIMUKSET Tutkimuskohteet Kohteiksi valittiin kolme kivilajimuodostumaa geologian, edellä saatujen geokemiallisten tulosten, geofysikaalisten anomalioiden sekä arvioidun malmipotentiaalisuuden perusteella. Kohteet ovat Laukkala karttalehdellä 3313 12, Saarinen karttalehdellä 3313 11 ja Jokijärvi karttalehdellä 3313 08.
8 4.1 Kohde Laukkala Tutkimuskohde sijaitsee vulkaniittimuodostumassa, jossa on magneettisia ja sähköisiä aerogeofysikaalisia anomalioita (karttaliite 10). Muodostumasta on aikaisemmin kartoitettu (Pääjärvi 1985, Rantala 1983) amfiboliittia/emäksistä vulkaniittia käsittävä pohjoisosa ja kvartsimaasälpägneissiä/intermediääristä vulkaniittia käsittävä eteläosa. Muodostuma rajoittuu lännessä subofiittiseen gabroon ja idässä granodioriittiin. Itäiset kontaktit ovat paljastumattomuuden takia epämääräiset. Muodostumassa oleviin sähköisiin ja magneettisiin anomalioihin kohdistettiin 49 näytteenottopistettä (karttaliitteet 11-16). TelaCat iskuporakalustolla kallion pinnasta otettiin murskenäyte ja välittömästi kallion pinnan yläpuolelta moreeninäyte. Näytteistä analysoitiin yhteensä 33 alkuainetta menetelmillä 511A, 511P ja 521U. Näytteiden kivilajit määritettiin stereomikroskoopilla. Tulokset Muodostuman itäosassa näytteiden kivilajit osoittautuivat intermediäärisiksi vulkaniiteiksi ja porfyriiteiksi, joihin alueen eteläosassa sekoittui granodioriittista ja graniittista juoniainesta. Sähköisessä anomaliassa esiintyi granaattikordieriittigneissiä. Analysoidut näytteet eivät sisältäneet malminetsinnällisesti merkittäviä metallipitoisuuksia. Korkeimmat pitoisuudet olivat reaalisähköisestä anomaliasta otetussa granaattikordieriittigneissiä sisältävässä näytteessä, jossa oli 197 ppm Zn, 300 ppm Cu ja 2100 ppm S. Korkein rikkipitoisuus 19,1 % oli näytteessä, joka oli intermediääristä vulkaniittia (taulukko 5). Kivilajivertailussa korkein Cu-, Zn- ja Ni-pitoisuustaso oli granaattikordieriittigneissillä, joka ilmeisesti on sähköisen anomalian aiheuttaja (taulukko 6). Emäksiset vulkaniitit erottuivat korkeampina Mg- ja Ca- pitoisuuksina muista kivilajeista. Länsiosan gabromuodostuman magneettisesta anomaliasta otetut näytteet osoittautuivat hienorakeiseksi gabroksi ja keskirakeiseksi kvartsidioriitiksi. Ainoa viite magneettisuuden aiheuttajasta oli kohonnut rautapitoisuus näytteenottolinjan itäpäässä, 4,3 % Fe (karttaliite 16). 4.2 Kohde Saarinen Tutkimuskohde on granodioriittiin rajoittuva emäksinen intrusiivi, joka koostuu pääosin pyrokseeni- ja oliviinigabrosta sekä peridotiitista (karttaliite 17). Muodostuman itäreunalla on emäksistä vulkaniittia, jonka koillisjatkeeseen liittyy hapanta vulkaniittia ja migmatiittista kiillegneissiä (Ekdahl 1974). Muodostuman koilliseen suuntautuvassa jatkeessa tunnetaan kordieriittigneissiin ja intermediääriseen tuffiittiin liittyvä ja hankkeen syväkairauskohteena oleva Vehkalammin sinkki-kupariesiintymä (Nikander 1994). Saarisen muodostuman itäpuolelta on tavattu useita nikkeli- ja kuparimalmilohkareita (karttaliite 2), minkä vuoksi GTK teki alueella tihennettyä geokemiallista kartoitusta vuonna 1979. Uusinta-analyysissä (ICP) emäksinen muodostuma ja sen kaakkoispuoleinen alue osoittautuivat Cu-Ni-Co-Zn-Mg-anomaaliseksi (karttaliitteet 3-8). Anomalia on pääosin emäksisten kivilajien silikaatteja kuvastava, mutta siinä esiintyy paikoin myös kohonneita sulfidipitoisuuksia. Muodostuman peitteiseen itäiseen kontaktiin ja siinä ole-
9 viin magneettisiin anomalioihin kohdistettiin näytteenotto, jossa 17 pisteestä otettiin 34 moreenija kalliomurskenäytettä. Tulokset Näytteiden kivilajit olivat odotetusti pääosin amfiboliittia, emäksistä ja intermediääristä vulkaniittia sekä ilmeisesti juoniaineksesta koostuvia granodioriitteja ja graniitteja (karttaliitteet 17-19). Näytteistä mitattiin kaksi merkittävää kobolttipitoisuutta. Eteläosan magneettiseen anomaliaan sijoittuva näyte 08 80051 sisälsi 227 ppm Co, 117 ppm Cu, 1070 ppm S ja 49 ppm Ni. Näytteen kivilaji on emäksinen vulkaniitti. Alueen pohjoisosaan sijoittuva näyte 08 80065, jonka kivilaji on intermediäärinen vulkaniitti, sisälsi 802 ppm Co, 127 ppm Cu, 90 ppm Zn, 2770 ppm S ja 12 ppm Ni. Molemmat näytteet sijoittuvat magneettisiin anomalioihin, joiden välinen etäisyys on kilometri. Kohteen muut metallipitoisuudet jäivät pieniksi. Korkeimmat pitoisuudet olivat 194 ppm Cu, 110 ppm Ni, 9430 ppm S ja 149 ppm Zn (taulukko 5). 4.3 Kohde Jokijärvi Peitteisellä alueella, joka on kallioperäkartalle merkitty porfyyriseksi granodioriitiksi, on voimakas reaalisähköinen anomalia, jonka aiheuttaja haluttiin selvittää. Granodioriittiksi oletettu kivilaji rajoittuu idässä happamaan vulkaniittiin. Anomalian poikki tehtiin yksi näytteenottolinja vaihtelevin 5-20 metrin pistevälein. Yhteensä 12 pisteestä otettiin 20 kallionpinta- ja moreeninäytettä (karttaliitteet 20 ja 21). Tulokset Näytteiden kivilajit koostuivat granodioriiteista ja grafiittigneisseistä. Grafiittia oli kohtalaisesti biotiitti- ja kvartsipitoisessa gneississä, mikä aiheuttaa sähkönjohtavuuden. Korkeita metallipitoisuuksia ei esiintynyt. Suurin rikkipitoisuus oli 6970 ppm. 5 YHTEENVETO Analyysien vertailu Tutkimuksessa tarkasteltiin ja analysoitiin osittain uudelleen vanhaa Vesannon 3313 karttalehden itäosasta vuonna 1979 otettua moreeninäyteaineistoa. Alueen 5700 moreeninäytteestä analysoitiin uudelleen joka neljäs, yhteensä 1320 näytettä. Lisäksi tutkimusalueella tehtiin uutta näytteenottoa kolmessa eri kohteessa iskuporakalustolla. Osittaisuutokseen perustuvien ICP-analyysien pitoisuustaso on alhaisempi kuin EKV:n pitoisuustaso. Saatujen aikaisempien kokemusten perusteella (Iisalo 1995, 1996) sulfidipitoisten näytteiden ICP-pitoisuus voi kuitenkin ylittää moninkertaisesti EKV-pitoisuuden, sillä malminäytteiden sulfidifaasi liukenee kuningasveteen. EKV:lle ominainen haitta on matalien, lähellä määri-
10 tysrajaa olevissa pitoisuuksissa havaittava tasovaihtelu. Tällaisia alkuaineita ovat mm sinkki, lyijy ja kalsium. Keskipitoisuudet EKV-aineistossa ovat luokkaa 2 (kupari) - 14 (kalium) kertaa suuremmat kuin ICP-pitoisuudet. Samoin minimi- ja maksimipitoisuudet ovat EKV-tuloksissa ICP_arvoja suuremmat. Poikkeuksena on tässä aineistossa ainoastaan kupari, jonka ICP-maksimipitoisuus moreenin hienoaineksessa on 694 ppm. Analyysimenetelmien väliset korrelaatiot ovat parhaimmat lyijyllä, mutta tulokseen vaikuttaa määritysrajan alapuolelle jääneiden näytteiden suuri lukumäärä. Korrelaatio on kohtalainen nikkelillä ja kromilla. Kuparin korrelaatioarvo on 0,31. Heikoimmat korrelaatiot ovat sinkillä ja kalsiumilla. Verrattaessa EKV- ja ICP- menetelmillä analysoituja alkuaineiden pitoisuuskarttoja toisiinsa havaitaan anomaliakuvioiden toistettavuus hyväksi vallitsevista kivilajeista johtuvissa monialkuaineanomalioissa, jotka koostuvat alkuaineista sinkki, kupari, kalium, magnesium ja rauta. Karttalehdellä 3313 07 on lukuisia sinkki- ja kuparianomalioita, jotka esiintyvät sekä EKV- että ICPalkuainekartoilla. Tämä osoittaa että Keski-Pohjanmaan ja Savon alueiden geokemialliset ja ennestään tutkimattomat EKV-kartta-aineistot ja kymmenet tuhannet moreeninäytteet ovat malminetsinnässä edelleen käyttökelpoista materiaalia. Malminetsinnällisesti mielenkiintoisia ovat ne sinkki- ja kuparianomaliat, joissa on kohonnut rikkipitoisuus ja pieni kaliumpitoisuus. Kalium kuvastaa osaltaan kiilteiden runsautta näytteessä. Aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on käynyt ilmi että EKV:n maksimipitoisuudet ovatkin uusinta-analyysissa huomattavasti suurempia. Monialkuaineanomaliat Alkuainekartoilla näkyvistä anomalioista merkittäviä ovat monialkuaineanomaliat. Alueen luoteisosassa Petäjäjärven- Iso-Pankajärven alueella on alkuaineista Mg, K, Ca, Fe, Zn ja Cu johtuva anomalia, joka on osa Raahe-Laatokka suuntaista anomaliaa, joka kuuluu jäätikön liikkeen suuntaamaan kiilteitä, hienoainesta ja vanhoja savisedimenttejä runsaasti sisältävään pohjamoreenimuodostumaan. Toinen suurehko anomalia alue on Saarisenjärven kaakkoispuolella. Sen aiheuttaja on emäksisistä syväkivistä ja vulkaniiteista lähtöisin oleva moreeniaines. Edellistä pienempiä emäksisistä kivilajeista johtuvia anomalioita on tutkimusalueen lounaisosassa Kolusalmella ja Hautolahdessa sekä Pirttijärven ja Saarisen järven välissä olevan gabromuodostuman alueella. Malmiviitteet Merkittävä malmiviite saatiin alueen pohjoisosasta, jossa Porrassuon koillispuolelta analysoidussa moreeninäytteessä todettiin kultaa 176 ppb ja kuparia 694 ppm. Piste sijoittuu granodioriitiksi kartoitetulle heikosti paljastuneelle alueelle, joka ei ole sähköisesti eikä magneettisesti anomaalinen. Silti mahdollisuus kultaesiintymään on olemassa. Toinen merkittävä kulta-anomalia on Tallusjärven länsipuolella Suokkuassa, jossa on kahdessa pisteessä 100 ppb:n ja 77 ppb:n kultapitoisuudet.
11 Vauhkolan sinkkimineralisoitumassa ja siihen liittyvässä kordieriittigneississä on sinkkikuparianomalia, jossa on lisäksi korkein analysoitu moreenin sinkkipitoisuus 146 ppm. Muodostuma-alue erottuu myös EKV-aineistossa. Tutkimusalueen moreenin korkein nikkelipitoisuus 160 ppm (ICP) on mitattu Paljakanmäen kvartsidioriittimuodostumasta. Kohteessa on myös korkein mitattu 778 ppm:n kromipitoisuus sekä anomaalinen kobolttipitoisuus, mikä viittaa ultraemäksisen kiven olemassaoloon. Petäjäjärven-Iso-Pankajärven alueen monimetallianomaliassa malminetsinnällisesti mielenkiintoisia ovat ne kupari- ja sinkkianomaaliset pisteet, joissa on korkea rikkipitoisuus ja suhteellisen matala kaliumpitoisuus. Nämä ehdot täyttää Iso-Pankajärven länsirannalta otettu näyte, joka sisältää kuparia 315 ppm, sinkkiä 96 ppm ja rikkiä 23 900 ppm. Kohdetutkimukset Laukkalan vulkaniittimuodostumaan ja siinä olevaan sähköiseen anomaliaan kohdennettu näytteenotto ei tuottanut malmiviitteitä. Sähköisen anomalian aiheuttajaksi osoittautui kapea liuskevyöhyke, jonka kivilaji on granaattikordieriittigneissi. Kohteesta saadut kallionäytteet tarkensivat paljastumiin perustuvaa käsitystä muodostuman kivilajikoostumuksesta ja kontakteista. Saarisen emäksisen intrusiivin itäkontaktiin ja siinä oleviin magneettisiin anomalioihin kohdennettu näytteenotto tuotti paitsi uutta tietoa kivilajeista myös kiinnostavia koboltti- ja kuparipitoisuuksia. Magneettisissa anomalioissa esiintyi kaksi anomaalista pistettä, joissa oli anomaalisen kuparin ja rikin ohella kobolttia 802 ppm ja 227 ppm. Jokijärven kohteessa olevaan voimakkaaseen sähköiseen anomaliaan tehdyn näytteenoton kivilajit osoittautuivat runsaasti grafiittia sisältäväksi gneissiksi sekä granodioriitiksi. Korkeita metallipitoisuuksia ei esiintynyt. 6 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Raportti ja analyysitulokset on tallennettu GTK:n tutkimusarkistoon Espoon Otaniemessä. 7 LIITTYY AINEISTO Kallio/moreenianalyysit Geokemiallinen kartoitus 3313 07-12, tilausnumerot 88596, 88597, 88598, 88599 Kohdetutkimukset Laukkala, Saarinen, Jokijärvi, tilausnumero 62610 Taulukot Taulukko 1. EKV-aineiston keskiarvo-, minimi- ja maksimipitoisuudet Taulukko 2. ICP-aineiston keskiarvo-, minimi- ja maksimipitoisuudet Taulukko 3. EKV-aineiston korkeimmat hivenmetallipitoisuudet Taulukko 4. ICP-aineiston korkeimmat hivenmetallipitoisuudet
12 Taulukko 5. Laukkalan Saarisen ja Jokijärven kohteiden korkeimmat hivenmetallipitoisuudet Taulukko 6. Laukkalan kohteen kivilajien keskipitoisuudet Karttaliitteet Karttaliite 1. Kallioperä Karttaliite 2. Malmilohkareet Karttaliite 3. ICP- ja EKV-aineistojen sinkkipitoisuudet Karttaliite 4. ICP- ja EKV-aineistojen kuparipitoisuudet Karttaliite 5. ICP-aineiston kultapitoisuudet Karttaliite 6. Sinkki- ja kaliumpitoisuudet Karttaliite 7. ICP- ja EKV-aineistojen kalsium- ja nikkelipitoisuudet Karttaliite 8. Kromi- ja kobolttipitoisuudet, ICP Karttaliite 9. Rikki- ja lyijypitoisuudet, ICP Karttaliite 10. Laukkalan kohdealue Karttaliite 11. Laukkalan näytteenotto ja sähköiset anomaliat Karttaliite 12. Laukkalan näytteenotto ja magneettiset anomaliat Karttaliite 13. Laukkalan pohjoisosan kuparipitoisuudet ja kivilajit Karttaliite 14. Laukkalan eteläosan kuparipitoisuudet ja kivilajit Karttaliite 15. Laukkalan eteläosan sinkkipitoisuudet Karttaliite 16. Laukkalan länsiosan rautapitoisuudet Karttaliite 17. Saarisen kohdealue Karttaliite 18. Saarisen kuparipitoisuudet, kivilajit ja magneettiset anomaliat Karttaliite 19. Saarisen kobolttipitoisuudet Karttaliite 20. Jokijärven kohdealue Karttaliite 21. Jokijärven sinkkipitoisuudet ja sähköinen anomalia 8 KIRJALLISUUSLUETTELO Ekdahl, Elias 1974. Saarisen-Viitajärven emäksinen intrusiivi ja sen tektoninen asema Savon liuskejaksossa. Pro gradu työ, Oulun Yliopisto, Geologian laitos. Ekdahl, E. 1980. Tervon Vauhkolassa vuosina 1978-1979 suoritetut Zn-malmitutkimukset. 11 s., 8 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3313/80/1/10. Kallioperäkarttatietokanta DigiKP Suomi, GTK. Versio 1,0, keskeneräinen, 25.11.2008 Bedrock Map Database DigiKP Finland, GTK. Version 1,0, unfinished, 25.11.2008 Hirvas, Heikki; Nenonen, Keijo 1978. Raportti maaperägeologisista esitutkimuksista Tervon Utrianlahden Ni-lohkaretihentymällä 12. 9. -21. 9. 1978. 4 s., 10 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, P 13.2.006.
13 Nikander, Jarmo 1994. Sinkki-kuparimalmitutkimukset Tervon kunnassa valtausalueilla Vehkalampi 1 (kaiv. rek. N:o 4789/1) ja Vehkalampi 2 (kaiv. rek. N:o 5001/1). 10 s., 15 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/3313/94/1/10. Nurmi, Aimo 1976. Geochemistry of the till blanket at the Talluskanava Ni-Cu ore deposit, Tervo, Central Finland. Geologinen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti 15. Espoo: Geologinen tutkimuslaitos. 84 p. Pekkarinen, Lauri 2002. Haukivuoren ja Pieksämäen kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre- Quaternary rocks of the Haukivuori and Pieksämäki map-sheet areas. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkarttojen selitykset lehdet 3231+3232. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 98 p. + 2 app., 1 app. map. Rantala, Olli 1983. Pielaveden Petäjäjärven alueen geologiasta, Pro gradu työ, Helsingin Yliopisto, Geologian laitos. Talvitie, Jouko; Ekdahl, Elias 1975. The basic intrusive complex of Lake Saarinen and its tectonic location. Geologinen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti 10. Espoo: Geologinen tutkimuslaitos, 13-25. Descriptive Statistics N Minimum Maximum Mean Std. Deviation Al % 5698 0.01 9.51 6.53 2.61 Fe % 5698 0.01 17.80 4.85 0.89 Mg % 5698 0.01 5.35 1.40 0.36 Ca % 5698 0.36 4.97 2.61 0.44 K % 5698 0.01 5.60 3.11 0.49 Cr ppm 5698 0.01 895.00 93.71 35.08 Co ppm 5698 8.19 97.60 24.83 3.86 Ni ppm 5698 5.38 225.00 35.99 9.12 Cu ppm 5698 0.01 362.00 27.63 26.22 Zn ppm 5698 0.01 383.00 103.29 47.58 Pb ppm 5698 0.01 474.00 15.42 9.20 Valid N (listwise) 5698 Taulukko 1. Tutkimusalueen koko EKV-aineistoa (312K) kuvailevat alkuainepitoisuudet Table 1. Descriptive element contents of EKV analyses
14 Descriptive Statistics N Minimum Maximum Mean Std. Deviation Al % 1319 0.26 5.63 1.09 0.63 Fe % 1319 0.50 8.36 1.89 0.86 Mg % 1319 0.10 6.78 0.46 0.32 Ca % 1319 0.13 2.99 0.51 0.15 K % 1319 0.04 2.30 0.30 0.23 Cr ppm 1319 5.27 777.70 25.45 24.56 Co ppm 1319 1.47 44.64 5.80 3.67 Ni ppm 1319 2.84 160.60 10.48 8.61 Cu ppm 1319 1.40 694.00 22.22 28.87 Zn ppm 1319 8.80 146.00 32.99 16.98 Pb ppm 1319 1.23 292.30 4.43 8.91 S ppm 1319 10.00 23900.00 167.86 727.49 U ppm 1020 0.30 6.13 1.57 0.56 Au_ppb 1258 1.00 176.00 2.91 6.88 As ppm 1319 0.57 51.24 2.99 2.48 Valid N (listwise) 958 Taulukko 2. Alkuaineiden ICP-pitoisuuksia (joka 4:s koko näyteaineistosta, 511P, 511M) Table 2. The element contents of ICP-analyses (every 4. of the whole sample material)
15 Case Summaries a Co_312K ppm Cr Ni Pb Cu Zn Ag Ti V Piste_No Sample Kl_20 Map sh. x_coord y_coord 38 170 48 36 307 200 1.1 8800 336 7879177 331312 7008270 3493980 31 73 35 34 135 383 1.2 8180 316 7879322 331308 6990820 3487420 47 835 159 25 191 141 1.0 8120 229 7965078 331308 6990880 3487290 27 91 34 32 58 380 1.1 9110 178 7965381 331308 6990750 3482010 39 895 111 17 3-2.8 3620 161 7965488 331308 6995560 3484350 63 280 203 27 105 114.8 1820 227 7965692 331309 7008920 3484160 32 132 225 16 123 119 1.0 8040 180 7966505 331310 6989380 3491730 28 123 40 18 331 115.9 5760 298 7966540 331310 6989930 3495000 31 117 30 20 362 141 1.8 5860 225 7967331 331312 7002720 3490010 32 49 61 31 118 331 1.0 1190 46 7967526 331311 6997110 3494350 72 193 47 32 97 210.8 13600 570 7967616 331311 6996530 3497640 22 70 30 10 16 108 7.2 7470 168 7967704 331311 6991440 3499000 24 103 40 18 36 193 8.0 10500 209 7968282 331308 6996490 3484490 23 46 33-5 2 101 9.3 4450 135 7968291 331308 6997460 3485470 19 70 35 71 80-1 11.3 5810 172 7968350 331310 6987580 3498540 23 109 31 16 9 302 1.8 9410 170 7968476 331307 6980490 3486040 24 438 59 19 19 319 1.1 12500 159 7968720 331307 6984870 3481850 25 105 37 15 10 373 1.1 9150 224 7968721 331307 6984760 3481740 19 110 38 474 55 275.9 2990 165 7968748 331307 6984640 3483280 98 83 50 19 81 142 1.0 7500 153 7970105 331311 6993160 3494000 26 165 52 40 121 301 1.1 6080 386 7970633 331311 6994840 3492600 29 293 58 49 76 167 1.7 32800 586 7972200 331309 7001040 3489980 36 162 51 33 136 320 1.0 13700 386 8066199 331312 7009460 3494350 36 191 62 33 119 312.9 12800 335 8066232 331312 7006700 3493150 Total 24 24 24 24 24 24 24 24 24 24 24 24 24 Taulukko 3. Korkeimmat EKV-metallipitoisuudet karttalehtien 3313 07-12 moreenissa. Raja-arvoina on käytetty Co >80, Cr >700, Ni >180, Pb >350, Cu >300, Zn >300, Ag >5, Ti >25 000 ja V > 500 ppm. Table 3. The highest concentrations of the metallic elements in the EKV analysis.
16 Case Summaries a Tunnus As Co Cr Ni Pb Cu Zn S Au KL_20 Sample ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppb Map sheet 7968451 41.8 7.7 46 19.2 6.6 34 66 3280. 331307 7965488 2.9 44.6 778 160.6 2.5 22 69 10 2.9 331308 7965504 2.8 7.5 15 13.4 3.3 65 23 3650 2.5 331308 7966326 2.4 2.3 13 5.5 2.9 110 87 10 2.8 331310 7966456 2.9 8.2 27 23.4 3.4 42 38 1320 77.4 331310 7966465 4.2 6.6 24 12.1 3.5 17 38 26 100.0 331310 7970102 36.5 4.5 37 8.2 3.5 22 22 468. 331311 7970427 4.8 10.6 23 18.1 4.6 23 37 2570 1.0 331311 7965511 4.4 9.9 5 6.4 11.7 27 146 68 1.5 331308 7965678 5.9 4.7 32 18.8 292.3 37 120 727 1.5 331309 7966003 2.7 5.2 20 8.3 7.7 42 117 2260 4.9 331312 7966049 3.9 25.4 46 102.8 1.3 55 19 185 1.5 331312 7966050 24.5 8.0 37 18.9 6.6 44 43 40 1.5 331312 7966575 2.1 11.1 52 20.3 3.3 468 60 781 8.8 331310 7967038 1.8 8.8 49 26.9 5.9 102 45 437 1.5 331312 7967064 1.1 14.0 38 21.1 1.9 117 37 15 7.1 331312 7967116 3.2 12.8 87 17.1 11.6 145 102 521 1.5 331312 7967127 7.6 33.7 178 108.4 4.7 60 130 190 1.5 331312 7967131 3.8 39.0 49 19.0 3.0 45 76 158 4.5 331312 7967157 2.5 29.5 130 92.2 10.2 94 130 49 3.1 331312 7967239 4.8 19.0 38 19.5 3.7 100 54 3970 2.1 331312 7967248 5.6 7.6 30 14.9 105.4 26 38 42 5.2 331312 7967275 6.0 21.6 66 57.6 6.6 315 96 23900 1.5 331312 7972163 15.0 9.8 36 9.3 4.2 694 35 580 176.0 331309 8066218 51.2 21.1 68 35.6 3.2 94 58 555 1.5 331312 25 25 25 25 25 25 25 25 25 23 25 a. Limited to first 100 cases. Taulukko 4. Korkeimmat ICP-metallipitoisuudet karttalehtien 3313 07-12 moreenissa. Raja-arvoina on käytetty As >20, Co >25, Cr >150, Ni >100, Pb >90, Cu >100, Zn >110, S>2500 ppm ja Au >70 ppb. Table 4. The highest concentrations of the metallic elements in the ICP analysis.
17 Case Summaries a PISTE NO KARTTAL AINES Co Cu Ni S Zn KIVILAJI MALMI KOHDE SAMPLE MAP Matherial ppm ppm ppm ppm ppm ROCK TYPE ORE TARGET LAUKKALA 0880007 3313 12 MR 16.8 131.0 43.9 657.0 114.0 LAUKKALA GRANAATTI- 0880006 3313 12 RP 16.8 118.0 63.0 632.0 92.8 KORDIERIITTIGNEISSI GRANAATTI- 0880007 3313 12 RP 37.1 300.0 123.0 2100.0 197.0 KORDIERIITTIGNEISSI LAUKKALA 0880008 3313 12 MR 19.1 73.3 59.4 139.0 131.0 LAUKKALA 0880008 3313 12 RP 19.3 64.9 58.0 99.4 130.0 INTERMED VULKANIITTI LAUKKALA 0880013 3313 12 RP 29.1 160.0 39.8 19100.0 103.0 INTERMED VULKANIITTI KIISUPIROTE LAUKKALA 0880014 3313 12 RP 23.7 130.0 74.5 4430.0 147.0 INTERMED VULKANIITTI LAUKKALA 0880016 3313 12 RP 22.3 74.7 24.0 1260.0 EMÄKSINEN VULKA- 122.0 NIITTI LAUKKALA 0880043 3313 12 RP 17.0 151.0 49.8 10.0 70.2 INTERMED VULKANIITTI LAUKKALA EMÄKSINEN VULKA- 0880051 3313 11 KA 227.0 117.0 48.7 1070.0 108.0 NIITTI 0880053 3313 11 KA 44.1 190.0 110.0 4880.0 EMÄKSINEN VULKA- 71.5 NIITTI CUKI, FEK SAARINEN SAARINEN 0880056 3313 11 KA 44.5 194.0 86.8 9430.0 EMÄKSINEN VULKA- 27.4 NIITTI KIISUPIROTE SAARINEN 0880065 3313 11 MR 55.7 162.0 15.8 2110.0 99.7 SAARINEN 0880065 3313 11 KA 802.0 127.0 11.7 2770.0 89.8 INTERMED VULKANIITTI KIISUPIROTE SAARINEN 0880066 3313 11 KA 19.1 11.8 3.4 63.3 149.0 INTERMED VULKANIITTI SAARINEN 0880071 3313 08 RP 20.3 123.0 89.4 136.0 178.0 GRAFIITTIGNEISSI JOKIKYLÄ a. Limited to first 100 cases. Taulukko 5. Tutkimuskohteiden Laukkala, Saarinen ja Jokikylä korkeimmat Co, Cu, Ni, S ja Zn pitoisuudet. Table 5. Highest Co, Cu, Ni, S and Zn contents in targets Laukkala, Saarinen and Jokikylä
18 Report KIVILAJI Co Cu Ni S Zn Ca Mg EMÄKSINEN VULKANIITTI Mafic volcanite Mean 39.30 56.40 20.90 968.50 92.40 16550.00 12000.00 N 2 2 2 2 2 2 2 Std. Deviation 24.04 25.88 4.3841 412.24 41.8607 636.39 141.42 GRANAATTI- KORDIERIITTIGNEISSI Gran. kord. gneiss GRANIITTI Granite Mean 21.87 127.00 64.87 1004.00 122.85 5660.00 14200.00 N 4 4 4 4 4 4 4 Std. Deviation 10.29 120.48 44.19 817.12 50.02 4510.69 4796.52 Mean 4.45 8.45 11.25 10.00 44.05 1705.00 3170.00 N 2 2 2 2 2 2 2 Std. Deviation 3.71 3.74 13.08.00 9.26 799.03 2687.00 GRANODIORIITT Granodiorite Mean 8.98 26.17 16.16 128.87 64.52 4712.50 6553.33 N 12 12 12 12 12 12 12 Std. Deviation 3.29 20.24 11.17 263.28 21.35 2316.00 3398.79 INTERMED. VULKANIITTI Intermed volcanite Mean 16.15 50.95 25.66 1202.39 84.80 10081.61 11508.70 N 23 23 23 23 23 23 23 Std. Deviation 5.30 42.18 17.03 4009.32 24.23 5908.99 3735.83 KVARTSIPORFYYRI Quartz porphyre Mean 12.75 61.80 36.40 50.25 87.20 3120.00 10190.00 N 2 2 2 2 2 2 2 Std. Deviation.91 7.07 9.89 32.59 33.65 438.40 1711.19 Total Mean 12.97 45.83 21.80 433.62 69.26 6840.90 8272.68 N 97 97 97 97 97 97 97 Std. Deviation 7.21 39.67 17.47 1989.30 28.90 4169.16 3973.22 Taulukko 6. Kivilajien alkuaineiden keskipitoisuuksia Laukkalan kohteessa Table 6. The average element concentrations in Laukkala
19
20
21
22
23
24
25
26
27
34
39