ASIA Hämeen ELY keskuksen toiminta valvontaviranomaisena Lahden Uudenkylän Sylvöjärvellä

1 KANNE / TUTKINTAPYYNTÖ 2017 10 22 OSA 1 Hämeen poliisilaitos Salininkatu 3 15100 LAHTI ASIA Hämeen ELY keskuksen toiminta valvontaviranomaisena Lahden Uudenkylän Sylvöjärvellä VIITE Tiivistetty vaatimus valvontaviranomaiselle on tässä asiakirjassa s. 2 alkaen Täydentävät tiedot ovat linkeissä http://www.tieokas.fi/avi.pdf 125 s. ja http://www.tieokas.fi/sammalsillan_kosteikko_liite.pdf 109 s. Allekirjoittanut asianosainen pyydän, että Hämeen poliisi tutkii valvontaviranomaisen Hämeen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen toiminnan Sylvöjärven vesistössä Sammalsillansuolla etenkin vesilain (VL) ja luonnonsuojelulain (LsL) noudattamisen osalta tässä asiakirjassa ja viitteissä esitettyjen tietojen pohjalta ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta valvontaviranomainen toimisi ao. säädösten mukaisesti. Lukuisista viime vuosien aikana esitetyistä huomautuksista ja vaatimuksista huolimatta (viite) valvontaviranomainen Hämeen ELY keskus ei ole puuttunut esitettyihin lukuisiin säädösten rikkomuksiin, joiden seuraukset nyt välittömästi uhkaavat aiheuttaa Sylvöjärvessä vesistökatastrofin ja ovat tuhonneet Sammalsillansuolla uhanalaisten lajien elinympäristöjä, ja nyt lisää. Ensisijainen pyyntö Hämeen poliisin toimenpiteistä valvontaviranomaiseen Hämeen ELYkeskukseen ovat: 1. Toiminnan keskeyttäminen välittömästi (VL 14/6, 10 12 ) Pyydän. että Hämeen poliisi velvoittaa enempien luontovahinkojen estämiseksi valvontaviranomaisen välittömästi keskeyttämään aiotun jatkoruoppauksen eli vesialtaiden yhdistämiskaivun kanaviin Sammalsillansuon tulevalla Suomi 100 luonnonsuojelualueella ja panee viivpymättä vireille hallintopakkoviranomaiselle Etelä Suomen aluehallintovirastolle valmistelun hallintopakon määräämiseksi ko. alueelle. 2. Katselmus (VL 5 ) Pyydän, että Hämeen poliisi velvoittaa välittömästi toiminnan keskeyttämisen jälkeen valvontaviranomaisen kutsumaan paikalle (Sammalsillansuolle) katselmuksen tarvittavine osapuolineen, jotta voidaan selvittää tarkemmin aiotun toiminnan laatu ja uhkaavat vaikutukset vesistöön ja muuhun luontoon. Osallistun katselmukseen kantajana ja paikallisena erityisasiantuntijana.

2 3. Tutkinta (VL, LsL 49 ym.) Pyydän, että Hämeen poliisi käynnistää tutkinnan, missä selvitetään valvontaviranomaisen ja muiden osapuolten toiminta asiassa tässä asiakirjassa esittämämme aineiston (VIITE) pohjalta sen selvittämiseksi, on hankkeessa toimittu vastoin säädöksiä ja millä tavoin syntyneet luontoa vahingoittaneet toimet voidaan korjata ja jatkossa estää. Annan mielihyvin lisätietoja tarvittaessa. Kunnioittavasti Asiantuntijayritys Tieokas merk. Markku Sakari Meriluoto metsänhoitaja, erityisasiantuntija, tietokirjailija Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI 16100 NYBY UUSIKYLÄ ASEMA m. +358 45 651 9808 markku.meriluoto(at)tieokas.fi www.tieokas.fi Y tunnus 1516503 5 Alv.rek. Vastaaja: Hämeen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Ympäristöyksikkö Yksikön päällikkö Marja Hiitiö Kirkkokatu 12 PL 29 15141 LAHTI (puh. vaihde 0295 02 5000)

3 KATSELMUS SAMMALSILLANSUON SYLVÖJÄRVEN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2017 Kaikki seuraavassa tiivitelmässä esitetty on linkissä http://www.tieokas.fi/avi.pdf (125 s.) ja sitä täydentävässä linkissä http://www.tieokas.fi/sammalsillan_kosteikko_liite.pdf (109 s.). Vain linkit lukemalla kokonaisuuden ymmärtäminen on mahdollista. Tämä asiakirja on puoleltani katselmuksen tietoaineisto. TÄRKEINTÄ JUURI NYT 1. Vaadin, että ELY kutsuu välittömästi katselmuksen jatkoruoppauksen toimenpidealueelle. Haluan osallistua katselmukseen kantajien ominaisuudessa paikallisena erityisasiantuntijana. 2. Vaadin käsiteltäviksi myös aiemmin esitetyt luonnonsuojelusäädösten (LsL) rikkomukset (linkki http://www.tieokas.fi/avi.pdf), joita ELY ei tunnista olleenkaan. Aiempien luonnonsuojelurikkomusten lisäksi Lahden vesiviranomainen kaadatti ruoppausalueella keväällä 2017 erittäin uhanalaisen direktiivilajin valkoselkätikan Dendrocopos leucotos pesäpökkelön suunnitellun allaslaajennuksen paikasta. 3. Vesilain osalta totean, että jatkoruoppaus aiheuttaisi Sylvöjärvellä välittömän vesistökatastrofin, minkä estämiseksi vaadin keskeyttämään ruoppauksen välittömästi. Vesilakia (lähinnä VL 3/2 ) tiivistäen mielestäni Sammalsillansuon kosteikon alueella on toteutettu 2015 luvattomasti vesitaloushanke, kun ruoppausmassan määrä ylittää 500 m3, muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta, virtaamaa, rantaa, vesiympäristöä, pohjaveden laatua tai määrää, aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista ja vesistön tilan huononemista, melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä ja kulttuuriarvoja ja vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön; aiheuttaa vaaraa terveydelle, vahinkoa ja haittaa vedenotolle ja veden käytölle talousvetenä, kalastukselle ja kalakannoille, loukkaa yleistä etua, aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle ja loukkaa yksityisiä etuja, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa ja suuresti huonontaa paikkakunnan asutus ja elinkeinooloja. Lisäksi totean aiemmin esitettyjen perustelujen VL 1/3 (3) vesistön määritelmä lisäksi, että ruoppauskohde (esim. syvät altaat 2/Sammalsillanoja ja 4/Ristolanoja) on vesistön osa kanava eli seuraavan sivun kuvien mukaisesti Sammalsillanojan, Ristolanojan ja Kuoppalanojan kanavat ennen syvien altaiden ruoppausta. Karttanimityksellä ei ole oikeudellista merkitystä, vaan ainoastaan todellisella rakenteella; esim. Sylvöjärven pohjoispäähän laskevan samanlaisen kanavan karttanimi on Halkokorvenjoki (Luhdanjoki). Lisäksi korostan ennen kaikkea, että koko ruoppausalue Sammalsillansuolla on Sylvöjärven kanssa sama hydrologinen kokonaisuus jo senkin vuoksi, että kaikki Sammalsillansuon vesi on samalla korkeudella Sylvöjärven ja alapuolisen Arrajärven vesistön kanssa ja siis sanalla sanoen samaa vettä, kuten asikirjoista monin tavoin ilmenee.

4 Ennen ruoppausta vas. Sammalsillanojan kanava syvän altaan 2 yläpuolella ja oik. Ristolanojan kanava syvän altaan 4 yläpuolella. Kuvat 2014 10 14 Markku Sakari Meriluoto. Uhkaavassa jatkoruoppauksessa eli yhdistämiskaivussa vesistöön 2015 ruopatut altaat yhdistettäisiin kaivukatkot avaamalla Sylvöjärveen laskeviin kanaviin (Sammalsillanoja, Kuoppalanoja ja Ristolanoja). Yhdistämiskaivu uhkaa tuhota lisää erityisten lajien elinympäristöjä ja ennen kaikkea pilata lopullisesti Sylvöjärven veden laadun, mikä jo nykyisellään Nastolan vesistöalueen huonoin. Erityinen uhka on alueella juuri nyt ja kenties koko syksyn vallitseva syystulva. Se aiheuttaa voimakasta veden virtausta ja kuljettaa yläpuolisilta pelloilta ja ruoppausalueelta ravinteita, humusta ja lietettä vesistöön, Sammalsillansuolle ja edelleen Sylvöjärveen. Katson, että Sammalsillansuon kosteikon jatkoruoppaussuunnitelma on nykyisessä muodossaan lainvastainen (muun muassa vesilaki 3 luku 2 sekä luonnonsuojelulaki 49 / luonto ja lintudirektiivi) eikä sitä tule hyväksyä tällaisenaan toteuttavaksi, vaan pitää laatia riittävällä ulkopuolisella asiantuntemuksella Sammalsillansuon luonnonsuojelualueen hoito ja käyttösuunnitelma sekä Sylvöjärven vesiensuojelusuunnitelma ja varmistaa, että avoimeen suunnitteluun saavat osallistua kaikki Sylvöjärven jakokunnan osakkaat, joita on useita satoja, sekä Uudenkylän asukkaat. VESILAKI / VESITALOUSHANKKEEN LUVANVARAISUUS Katson aiemmissa ja tässä asiakirjassa esitettyjen perustelujen nojalla, että Sylvöjärven vesistön osan Sammalsillansuon ruoppaus on vesitaloushanke, minkä vaikutukset kohdistuvat vesilain 3 luvun 2 :ssä luetelluilla tavoilla välittömästi vesistöön, minkä osa ruoppausalue on ja mikä vaatii vesilain lupamenettelyn. Vesilain edellyttämän luvan tarvetta ovat hanketahot yrittäneet koko ajan kiertää kaikin tavoin. Kanava termi vesilaissa 1/3 : tarkoitetaan 3) vesistöllä järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä; Kanava: Nykysuomen sanakirja 1967 (I): vrt. kanaali.... veden johtamista varten tehty vesiuoma.... käytetään mm. kuivattaessa vetisiä maita... kuivatuskanava.

5 Sammalsillansuon Lietelammit Kuoppalanojan ja Ristolanojan liittymän alueella alhaisen kevätveden aikaan ennen ruoppausta. Kaikki vesi kuvan alueella Sammalsillansuolla on yksi yhtenäinen hydrologinen kokonaisuus Sylvöjärven kanssa. Altaan 3 ruoppaus ja läjitysalue peitti ja tuhosi tämän kymmenien viitasammakoiden ja muiden direktiivilajien ydinalueen, missä ruopattiin vesistössä, vedessä, veden pohjasta (VL 1/3 (17). Kuva 1993 05 16 Markku Sakari Meriluoto. Sammalsillansuon ruoppaus on muun muassa vaikuttanut vesilain 3 luvun 2 :n mukaisesti eli melkoisesti vähentänyt uhanalaisilla luontotyypeillä koivuluhdalla ja pajuluhdalla luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä ja kulttuuriarvoja ja vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön sekä lisäksi tuhonnut luonnonsuojelulain 49 :n mukaisten lajien elinympäristöjä. Vastapuolten (Nastolan kunta/lahden kaupunki, tekninen ja ympäristölautakunta TYLA, ELY ja jopa Nastola seura) näkemys on yksissä tuumin harkittu ja kosteikko ruopattu kokonaan sen varassa, että vesilain säädökset eivät koske hanketta, toisin kuin me kantajat katsomme. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin voimassa luonnonsuojelulainsäädäntö, mitä on rikottu useassa kohdin siitä riippumatta, miten osapuolet ovat mielivaltaisesti halunneet ohittaa vesilainsäädännön. Huolellisesti julkisuudelta salattuun viranomaisvalmisteluun kuului keksiä sellainen suunnitelmaperusta, että vesilain lupaa kuulutusmenettelyineen (11 luku) ei tarvittaisi. Siksi suunnitelma alue rajattiin todellisuuden vastaisesti niin, että voitaisiin osoittaa, että 1) hankkeen valuma alue ei muodosta vesistöä, mikä vaatisi lupamenettelyn, ja että 2) rakennustyö ei ole ruoppausta, mikä myös vaatisi lupamenettelyn. Keksityn suunnitelmaperustan Tieokas osoitti myöhemmin virheelliseksi, kuten valitusasiakirjoista ilmenee. Osapuolet myös arvelivat, että ruoppaushanke ei onnistu, jos Sammalsillansuolle perustetaan luonnonsuojelualue, ja suunnittelivat toimensa tämän ajatuksen pohjalta. Uudenkylän osayleiskaavan Luontoselvitys kuitenkin totesi Tieokkaan aiempia perusteluja tukien Sammalsillansuon valtakunnallisesti arvokkaaksi kosteikoksi, mikä kiihdytti vastatoimia. AVIn viittaus lausunnossaan syksyllä 2014 (kuten nytkin 2017) ELYn rooliin asiassa toimivaltaisena luonnonsuojelu ja vesilain valvontaviranomaisena aktualisoitui lähes vuotta myöhemmin, kun ruoppaussuunnitelma käsiteltiin siellä ja ELY antoi siitä lausunnon. Lausuntoa oli arvatenkin pohjustettu viranomaisyhteistyössä tavoitteena myönteinen suhtautuminen ruoppauksen toteuttamiseen.

6 ELYn Ympäristöyksikkö totesikin lausunnossaan 2015 08 31, että allassuunnitelman toteuttamiseksi ei tarvita AVIn lupaa, koska siitä ei aiheudu vesilain 3 luvun 2 :ssä mainittuja muutoksia (vrt. Tieokkaan näkemys). Tämän jälkeen Tieokas lähetti 2015 10 08 AVIin uudistetun ja laajennetun toimenpidekieltopyynnön ja vaati myös katselmusta ruoppaushankkeen olosuhteiden selvittämiseksi (kuten nytkinn 2017). AVI siirsi asian ELYn käsiteltäväksi aiemman Ympäristöyksikön lisäksi myös Luonnonvarayksikössä, joka hämmästyttävää kyllä ei vielä ollut virallisesti tutkinut hanketta luonnonsuojelusäädösten osalta (kuten ei nytkään 2017). Tieokas sai 2015 10 23 ELYn lausunnon, mikä myötäili täysin ruoppaussuunnittelijan ja Ramboll lajistoselvittäjäkonsultin näkemyksiä eikä nähnyt rajoittavien toimien tarvetta. ELYn lausunto vain toisti lähes sanasta sanaan ruoppaussuunnittelijan konsultteineen virheelliset ja päätelmäni mukaan ainakin osin myös tarkoitushakuiset tiedot eikä ottanut mitään kantaa Tieokkaan vaatimuksessa esitettyihin todenmukaisiin tietoihin. Sama toistui 2017. ELYn lausunnon perusteella Tieokas keskusteli ja valitti AVIin ja pyysi 2015 10 26 toimenpidekieltoa, koska ELYn lausunto näytti olevan vain suora kopio ruoppaussuunnittelijan teksteistä vailla minkäänlaista viranomaisen näkemystä Tieokkaan esittämistä kriittisistä perusteluista. Vastauksessaan 2015 11 06 AVI totesi, ettei se ole toimivaltainen viranomainen käsittelemään valituksia ELYn lausunnoista eikä antamaan määräyksiä allashankkeen keskeyttämiseksi, vaan vetosi ELYn aiempaan kielteiseen lausuntoon. Merkittävä henkilökohtainen oikeudellinen voitto oli, että AVI loppupäätöksessään vihdoin 2016 06 30 tasan puoli vuotta Sammalsillansuon ruoppauksen jälkeen! jätti valitukseni tutkimatta, mikä merkitsi sitä, että AVI ei kumonnut mitään Tieokkaan esittämistä näkökohdista, vaan ne jäivät voimaan. Päätökseen liittyi valitusosoitus hallinto oikeuteen. Tuolloin minulla ei ollut varaa valittaa, koska hallitus oli juuri nostanut valitusmaksuja. Nyt taloudellista rajoitusta ei ole. LUONNONSUOJELULAKI / UHANALAISET LAJIT Luonnonsuojelun valvontaviranomainen ELY on useassa kohdin laiminlyönyt velvollisuutensa estää tai edes rajoittaa ruoppaushanketta tuottamasta vesi ja luonnonsuojelulainsäädännön rikkomuksia, mikä tehtävä on jäänyt asukkaille. Sammalsillansuon ruoppaus on aiheuttanut vesilain 3 luvun 2 :n mukaista luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista, kun ruoppausalueen keskeisestä osasta avohakattiin lajistolle, muun muassa valkoselkätikalle, elintärkeää koivikkoa laajasti altaiden ruoppausta ja mudan läjitysaluetta varten. Sammalsillansuon alueen luontoselvitykset ovat aihe, missä kaikki viranomaiset, etenkin ELY, kompastelivat useaan kertaan pahasti ja aiheuttivat jopa toisilleen hankalia tilanteita, mitkä johtivat allashankkeen pitkittymiseen useaan kertaan lopulta ihan rahoituksen takarajalle. Kaikki johtui siitä, että Tieokas yhteistyökumppaneineen puuttui hankkeen epäkohtiin voimakkaasti parhaalla asiantuntemuksella, mitä hanketahoilta puuttui.

7 Luonnonsuojelun vastuuviranomainen ELY laiminlöi kaiken aikaa kokonaan velvollisuutensa valvoa luonnonsuojelulain noudattamista ja saattaa sen rikkomisesta vastuuseen viranomaistahot Nastolan kunnan / Lahden kaupungin sekä ja teknisen ja ympäristölautakunnan (TYLA). Tieokas osoittaa useassa kohdin ELYn laiminlyönnit yksityiskohtaisesti, eikä ELY mitenkään voi välttää vastuutaan. ELY kompasteli jo asian alkuvaiheissa niin pahasti, ettei virastolla kasvonsa jollakin tavalla säilyttääkseen enää ollut muuta mahdollisuutta kuin kovapintaisesti yrittää johdonmukaisesti kieltää kaiken vastuunsa, tosin sen seurauksena sotkeutua entistä pahemmin selviinkin asioihin. ELY arvioi Sammalsillansuon ruoppaushankkeen alun alkaen väärin. Siksi Tieokas on käynyt yksityiskohtaisesti läpi ELYn vastuut, joiden taakse TYLA kaiken aikaa täysimääräisesti piiloutuu. Selvää on, että em. viranomaisten välisen kirjeenvaihdon avaaminen esimerkiksi viranomaismääräyksellä toisi julkisuuteen aineistoa, mistä he missään tapauksessa eivät haluaisi kenekään tietävän. Tieokas joutui parhaansa mukaan tekemään päätelmiä asioiden kulusta ja niiden välisistä yhteyksistä. Joka tapauksessa on erikoista, että lausunnoissaan ELY ei ottanut mitään kantaa Sammalsillansuon alueen luonnonarvoihin, joita Tieokas oli tarkoin kuvannut. Tieokas epäilee, että todellisuudessa ELY ei tuolloin ensi vaiheessa lainkaan käsitellyt ruoppaushankkeen vaikutusta luonnonarvoihin, muutenhan allekirjoittajana olisi ollut myös luonnonsuojelun vastuuviranomainen eikä vain vesi insinööri. Tämä oli ELYn ensimmäinen kompastus. Niinpä AVIn siirsi toimenpidepyynnön ELYlle 2015 10 13. Sen jälkeen ELY keskuksen luonnonvarayksikön luonnonsuojelun asiantuntijat tarkastelivat hanketta uudelleen. Kuitenkin ELY totesi yhä vain, että alueen luonnonarvoja on selvitetty riittävästi, eikä katselmus ole tarpeen. ELYn näkemyksen mukaan hankkeen keskeyttämiseen ei ollut tarpeen ryhtyä luonnonsuojelulain tai vesilain perusteella. Niinpä ruoppaus alkoi pian tämän jälkeen. Taas 2017 ollaan samassa tilanteessa. UHANALAISET LAJIT: VIITASAMMAKKO Luonnonsuojelulain valvonnan laiminlyömisen esimerkkilajeina käsitellään tässä vain kahta keskestä, viitasammakkoa ja valkoselkätikkaa. Ruoppausaltaiden salaava suunnittelu Sammalsillansuon kosteikossa kulminoitui lopulta viitasammakon esiintymiseen, minkä Tieokas ensimmäisenä todensi toukokuussa 2014. Aluksi viitasammakosta ei kuitenkaan tiedetty, aavisteltiin vain lajista syntyvän ruoppauksessa ongelmia, sillä ensin Nastolan kunta törmäsi viitasammakkoon kiusallisella tavalla Kymijärvellä. Uimarannan asemakaavaa varten kunta ei ollut tehty lajistoselvitystä, mitä Sammalsillan kosteikolle oli vaadittu pitkään. Asia kulki läpi koko valitusketjun AVI KHO vain siksi, jotta kunta lopulta pääsi soveltamaan vesilain 3 luvun 3 :n (7) mukaista ruoppausmassan ylärajaa. Kymijärvellä kysymys oli viitasammakon lopulta vain kolmen havaitun yksilön lisääntymis ja levähdyspaikasta, minkä siis myös KHO päätöksellään turvasi. Päätökseen ei vaikuttanut viitasammakon runsas esiintyminen muualla Kymijärvellä (kuten myös Sylvöjärvellä), vaan ainoastaan tämän uimarannan kohdalla havaitun pienen esiintymän

8 turvaaminen. Kertaakaan Suomessa KHO ei vielä ole vastaavissa tapauksissa ratkaissut direktiivilaji viitasammakon suojelua vastoin EU oikeuden säännöksiä. Vrt. uusin oikeusratkaisu KHO:2017:161 2017-10-17. Oikeudelliseen arviointiin ei vaikuta em. ratkaisujen perusteella, mitä ruoppaus mahdollisesti vaikuttaa kosteikkoluontoon tulevaisuudessa, hyvää vai pahaa, ja esiintyykö viitasammakkoa Sammalsillansuon kosteikon lisäksi muualla, esimerkiksi viereisellä Sylvöjärvellä, kuten R konsultti tarkoitusperäisesti korosti. Oikeudellinen peruste (AVI KHO) on kaikissa tapauksissa vain se, mitä ruoppaus tässä kohdassa nyt välittömästi vaikuttaa direktiivilajien lisääntymis ja levähdyspaikkoihin (LsL 49 ). Lajistoselvityksen hankkimiseksi Uudenkylän osayleiskaavatyötä varten Nastolan kuntaa painostivat Päijät Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. ja Tieokas vuosien ajan lukuisia kertoja ainakin seuraavista lajeista: valkoselkätikka (erittäin uhanalainen, tiedot vain viranomaistietoon) viitasammakko (direktiivilaji) sudenkorennot (direktiivilaji) saukko (direktiivilaji) linnut (direktiivi ja erityiset lajit) mahdolliset muut lajit, esimerkiksi lepakot. Huomattakoon, että Nastolassa toiminutta luonnonsuojeluyhdistystä ei missään vaiheessa kiinnostanut viitasammakon tai minkään lajin tai ylipäänsä Sammalsillansuon alueen suojelu, koska yhdistyksen toiminta oli täysin hengetöntä. Sen sijaan Päijät Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. toimi jälleen kerran luonnonsuojelun puolesta asiantuntevasti ja ryhdikkäästi. Vaikka Uudenkylän osayleiskaavan Luontoselvitys (konsultti FCG) onkin esimerkillisen hyvä, lajikohtaisten kartoitusten (viitasammakko ym.) tarkkuuteen asti siinä ei kuitenkaan voitu päästä, koska Nastolan kunta tekee kaavaa minimiresurssein ja kustannuksin eikä ole teettänyt lajistoselvityksiä miltään osin kaava alueella vedoten siihen, että ELY (jo eläkkeelle siirtynyt ylitarkastaja Heikkinen) oli ilmoittanut niiden olevan tarpeettomia. Sammalsillansuon ruoppaukseen liittyvät suunnitelmat tehtiin 2013 2014 kokonaan ilman asiaankuuluvaa vuorovaikutusta ja luonto ja lajistoselvitystä, minkä vuoksi ne epäonnistuivat. Lopulta Nastolan kunta uskoi ja tilasi lajistoselvityksen keväällä 2015 sen jälkeen, kun suunnittelu oli epäonnistunut myös 2014 Tieokkaan kritiikin vaikutuksesta. Vasta Kymijärven (ja Kärkjärven) uimarantojen nolot viitasammakkokokemukset herättivät kunnan. Painostuksen jälkeen vihdoin 2015 oli käytettävissä luontoselvitys (konsultti Ramboll, tässä R selvitys). Se on epäonnistunut, puutteellinen, asiantuntematon ja puolueellinen ja on johtanut hankesuunnitelmassa virheellisiin tulkintoihin ja sovelluksiin. R konsultilla oli allassuunnitelma käytössään kartoituksessa, jotta havainnot voitiin sijoittaa väistämään suunnitellut altaat eikä toisin päin. Rinnakkaiskuva allassuunnitelmasta (alla) osoittaa selkeästi, miten direktiivilajien viitasammakon, kurjen (ja joutsenen) ja saukon lisääntymis ja levähdyspaikat 2014 Tieokkaan havaintojen mukaan (punaiset ympyrät) sijoittuvat suoraan altaiden ruoppaus ja läjitysalueille, toisin kuin ELY lausunnossaan väittää. Nämä paikat tuhoutuivat altaiden ruoppauksessa loppusyksyllä 2015.

9 Punaiset ympyrät ovat viitasammakon Rana arvalis ääntelyalueet 2014 05 18. R konsultin viitasammakkohavainnot 2015 asettuvat siihen suunnitelmakarttaan, mikä välittömästi R selvityksen valmistuttua elokuussa esitti ruoppausalueet eli ilmeisesti konsultilla todella oli se käytössään kartoituksessa, jotta havainnot voidaan sijoittaa väistämään suunnitellut altaat. Mutta konsultti ei ole viranomainen, minkä voisi asettaa vastuuseen tällaisesta. Valtaosaan kanavien välistä Lietelammien kosteikkoa oli suunniteltu ruopattavan allas 3 alueelle, missä myös direktiivilaji kurki pesii ja ilmeisesti myös joutsen. Tästä huolimatta allassuunnittelija väittää ja ELY kopioi väitteen, että "Kosteikkoaltaiden kaivutyöt eivät hävitä tai muuta varsinaisia lisääntymisalueita, koska havaitut viitasammakon lisääntymisalueet on rajattu kaivuu ja läjitysalueiden ulkopuolelle. Väite on karkeasti väärä. Asiakirjat karttoineen todistavat, että altaiden ruoppaus ja ruoppausmassan läjitys hävittävät suuren osan ainakin kymmenien, mahdollisesti satojen viitasammakoiden lisääntymis ja levähdyspaikoista ja rikkovat pahasti luonnonsuojelulain 49 :n velvoitetta direktiivilajien suojelusta. Päijät Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen erittäin asiantuntevassa lausunnossa 2015 11 19 on esitetty kritiikki siitä, että R selvityksessä ei ole otettu lainkaan kantaa viitasammakon levähdyspaikkoihin. Erityisesti pitää panna merkille, että R konsultti ei sanallakaan viittaa mihinkään tietoihin Uudenkylän osayleiskaavan Luontoselvityksessä, minkä laati kilpaileva FCG konsultti (biologi) erittäin ammattitaitoisesti. FCG konsultti totesi koko kosteikon kattavan selvityksen tuloksena, että "Kansallisesti arvokkaan Sammalsillansuon yhteydessä ovat Sylvöjärven eteläpuoliset laajat avo ja pensaikkoluhdat, joilla viihtyy monipuolinen linnusto", sekä että "Linnustollisesti (Uudenkylän osayleiskaavan Luonto )selvitysalueen arvokkaimpia (pesimälajistoltaan merkittäviä ja laajoja) ovat Sylvöjärven... eteläpuolen ruovikkoluhdat (Sammalsillansuon Itäluhta ja Länsiluhta), Sammalsillansuon kosteikko..." ELY käytti lausunnossaan täysin kritiikittömästi ainoastaan R selvitystä sen puutteista huolimatta. ELY toisti suoraan ruoppaussuunnittelijan puutteellisia ja siksi tarkoituksellisen vähätteleviä tietoja eikä esimerkiksi kiinnittänyt mitään huomiota em. Tieokkaan havaintoihin kuvien kera direktiivilajien lisääntymis ja levähdyspaikoista, ei edes mainitse esimerkiksi kurjen pesäpaikkahavaintoa (kuva) ruoppaussalueella. Maakunnan luonnonsuojelusta vastaavan viranomaisen toiminnaksi lausunto on käsittämätön, alaarvoinen ja kritiikittömyydessään räikeän tarkoitushakuinen yksinomaan ruoppaushankkeen puolesta mukaillen näin hankeisännän ja ruoppaussuunnittelijan tarkoitusperiä. Yhteenvetona, täysin toisin kuin FCG konsultti edellä, R konsultti kirjoitti luonnonarvoista vähätellen, koska maksaja lienee käskenyt R konsultin kirjoittaa vähätellen.

10 UHANALAISET LAJIT: VALKOSELKÄTIKKA ELYn piittaamattomuus selvittää viranomaisen valtuuksin valkoselkätikalle ruoppauksesta koitunut uhka Sammalsillansuolla johti mm. siihen, että kevättalvella ruoppausalueelta kaadettiin valkoselkätikan pesäpökkelö. Luonnonarvojen osalta hallintopakkohakemuksessa (2015) esitetty tieto, että Sammalsillansuon alue sisältyy erityisesti suojellun valkoselkätikan reviiriin, ei muuta ELY keskuksen kantaa hankkeeseen. Sammalsillansuo sopii hankkeen jälkeenkin edelleen valkoselkätikan ruokailualueeksi, koska eri ikäistä koivua on alueella runsaasti. Toiminnan keskeyttämiseen tai hankkeen muuttamiseen ei ole tarvetta. ELY ei ole tässä asiantuntija. Seuraavassa on ote asiantuntijan Päijät Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen lausunnosta 2015 12 21 Uudenkylän osayleiskaavan osalta: "Yhtenä puutteellisiin luontoselvityksiin liittyvänä kohteena PHLY mainitsee Sammalsillansuon, joka on merkitty kaavaehdotukseen luo alueeksi. PHLY tähdentää, että kaavassa oleva rajaus tulee muuttaa SL alueeksi. Tärkeänä perusteena on alueella todettu erittäin uhanalaisen (EN) valkoselkätikan reviiri, jota ei ollut otettu huomioon kosteikkorakentamishanketta varten keväällä kesällä 2015 tehdyssä linnustoselvityksessä (tekijä ei hankkinut käyttönsä PHLY:n hallussa olevaa aineistoa). Selvityksessä olisi tullut ehdottomasti arvioida suunniteltujen toimenpiteiden vaikutus lajin elinalueeseen ja valkoselkätikan merkitys alueen linnustoarvolle. Sammalsillansuosta ja sen merkityksestä valkoselkätikan reviirialueen osana tulisi pyytää lausunto Metsähallituksen luontopalveluilta, joka vastaa lajin valtakunnallisesta seurannasta. Sammalsillansuon SL merkintää puoltaa valkoselkätikan elinympäristön ohella monipuolisen kosteikkoluontokokonaisuuden turvaaminen heikentäviltä toimilta, mihin SL merkintä antaa paremmat mahdollisuudet kuin pelkkä luo status. On myös huomattava, että itäisessä Nastolassa suojeltua pinta alaa on vain vähän ja Sylvöjärven eteläosan Sammalsillansuon kaltaista muuta kosteikkokokonaisuutta ei alueella ole." Sammalsillansuon kosteikon vanhoista hieskoivikoista on lintuharrastajien havaintoja erittäin uhanalaisen valkoselkätikan Dendrocopos leucotos esiintymisestä. Tietoja ei luovuteta kuin viranomaiskäyttöön, joten R konsultti eikä näköjään myöskään ELY tiedä niistä mitään. ELY, maakunnan vastuullinen luonnonsuojeluviranomainen, suhtautuu lausunnoissaan yliolkaisen piittaamattomasti Sammalsillan alueella esiintyvän maamme uhanalaisimman metsälintulajin valkoselkätikan, Päijät Hämeen maakuntalinnun suojeluun. Eräänlaisena lopputulemana ELYn piittaamattomuudesta perehtyä asiaan Lahden vesiviranomainen kaadatti yllättäen ruoppausalueelta keväällä 2017 valkoselkätikan pesäpökkelön suunnitellun allaslaajennuksen paikasta, minkä Tieokas oli dokumentoinut tarkasti syksyllä 2016. VIRANOMAISTOIMINTA AVI / ELY Viranomaistoiminta Sammalsillansuolla nyt altaiden ruoppauksen jälkeen on analoginen aiemman käsittelyn kanssa, koska vaatimuksetkin ovat analogiset, kuten jo edellä esitetystä ilmenee.

11 Yli vuosi ennen ruoppausta Tieokas esitti jo 2014 10 24 AVIlle laajasti perustellun pyynnön Sammalsillan alueen asettamisesta toimenpidekieltoon. Luontoselvitys tehtäisiin vasta kesällä 2015, sitä ennen vain Nastola seura oli raivannut uhanalaisia luontotyyppejä. AVI ilmoitti, että [lyhentäen] "AVIlla ei ole toimivaltaa antaa etukäteen toimenpidekieltoja. Vesilain ja luonnonsuojelulain valvontaviranomainen on ELY, joka myös arvioi, tarvitseeko jokin toimenpide vesilain mukaisen luvan ja tarvittaessa edellyttää luvan hakemista AVIlta. Jos vesilain määräyksiä on rikottu, rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaisemiseksi voidaan hakea hallintopakkoa AVIlta. Ei ainakaan voida väittää, etteikö Tieokas olisi ollut ajoissa liikkeellä ja huolestunut Sammalsillan tulevan luonnonsuojelualueen kohtalosta. Luontoselvitysten ja suunnitelmamuutosten jälkeen Tieokas esitti AVIlle 2015 10 08 uudelleen laajennetuin perusteluin pyynnön Sammalsillansuon asettamisesta toimenpidekieltoon, koska ruoppausalueen raivaustyöt oli aloitettu syyskuun 2015 jälkipuoliskolla. AVI siirsi pyynnön ELYn käsiteltäväksi. Vastuuviranomaisen ELYn luonnonsuojelun asiantuntijat tarkastelivat hanketta uudelleen ja katsoivat yhä, että hanke ei edellytä vesilain mukaista lupaa eikä riko luonnonsuojelulakia. 2015 11 06 AVI totesi yhä, että se ei ole toimivaltainen viranomainen käsittelemään valituksia asian toimivaltaisen viranomaisen ELYn lausunnoista. ELY ei koko toista vuotta kestäneen lausuntoprosessin aikana muuttanut piiruakaan ensimmäisestä käsityksestään: ei luvantarvetta, ei lainrikkomuksia. Kuitenkin ELY oli koko ajan joutunut lukemaan kaikki Tieokkaan esittämät perinpohjaiset vastakkaiset perustelut ja etsimään niihin omaa käsitystään puoltavia näkökohtia. Kansalaista kiinnostaa etenkin se, että maakunnan luonnonsuojelun vastuuviranomaista ELY ei missään valmistelun vaiheessa kun mitään lopullista ei vielä ollut tuhottu ei katselmuksessa tutustunut Sammalsillansuon valtakunnallisesti merkittävään kosteikkoon eikä sen luonnonsuojelumerkitykseen alueen parhaan asinatuntijan opastamana, ei edes sen jälkeen, kun AVI oli siirtänyt asian ELYn käsiteltäväksi kuin ultimaatumina toimien tarpeesta. Tällainen on tuomittavaa viranomaistoimintaa ja ilmentää pyrkimystä vältellä sen paljastumista, miten puutteellisin tiedoin ELY asiassa kaiken aikaa toimi ja miten tuhoisiin seurauksiin ELYn toiminta johti. Epäilemättä taustalla vaikutti myös Nastolan kunnan tekninen toimi omine pyrkimyksineen ja käsityksineen, joita ohjasi teknisen lautakunnan asianosainen puheenjohtaja ja myötäili tekninen johtaja. Olen kuvannut asian myös Eduskunnan oikeusasiamiehenvirastolle. Allasalueen puusto raivattiin kiireessä pintapuolisesti marraskuussa 2015 ja altaiden ensimmäinen vaihe ruopattiin paniikissa joulukuussa 2015 ennen rahoituksen käyttöoikeuden päättymistä. SALAILU Sammalsillansuon ruoppauksen hankeisäntä ja maanomistaja Nastolan kunta/lahden kaupunki on tietoisesti rikkonut hyvää hallintotapaa (esim. MRL 62 ) tiedottaa asukkaita merkittävästä kunnallisesta hankkeesta, mikä kohdistuu laadittavana olevan Uudenkylän osayleiskaavan tärkeään osaan. Sammalsillansuon kosteikon ruoppausta valmisteltiin koko ajan 2013 2015 vain pienen piirin tietäen. Muutama paikallinen pellonomistaja sulki omaa etua tavoitellen Sylvöjärven rannanomistajat ja muut asianosaiset, useita satoja osakaskunnan jäseniä, ruoppaushankkeen

12 ulkopuolelle, jotta haitallisten ravinteiden ja lietteiden valutus pelloilta sekä sika ja nautatiloilta voi jatkua esteettä Sylvöjärveen. Oman lähijärven ruoppaus koskee käytännössä koko Uudenkylän asukasyhteisöä, sijaitseehan alueella mm. yleinen uimaranta, veneranta, matonpesupaikka ja luontopolku. Vasta lokakuussa 2015 asiaa tuotiin hieman esille, kun Tieokas oli ankarasti moittinut salailua. Nastola seura teki 2013 02 04 aloitteen Sammalsillansuon kosteikkohankkeesta ruoppauksineen tuntien hyvin Tieokkaan esityksen Sammalsillan luonnonsuojelualueesta, mikä on ollut julkinen http://www.tieokas.fi/sammalsillan_luonnonsuojelualue.pdf 2012 09 19 alkaen. Osapuolet, myös Nastola seura, katsoivat, että allashanke ei onnistu, jos Sammalsillalle perustetaan luonnonsuojelualue, siksi salaaminen. Nastola seuran vaikuttimena hankkeessa saattoi olla myös se, että seurassa toimii tunnettuja aktiivimetsästäjiä; aikoinaan Sammalsillan alueella on todella metsästetty sorsalintuja ja pyydystetty villieläimiä, mitä ehkä haviteltiin nytkin. Metsästys ei tietenkään tule kysymykseen luonnonsuojelualueella, siksi salaaminen. Nastolan tekninen lautakunta päätti 2014 02 11 kunnan osallistumisesta Sammalsillan kosteikon rakentamiseen. Sammalsillan alueen erityisestä luonnosta mitään tietämättömät ja ymmärtämättömät Nastola seuran talkoolaiset raivasivat saman tien talvella Lietelammien pajukoita ja koivikoita eli uhanalaisia luhtaluontotyyppejä ja erityisten lajien elinympäristöjä siitä huolimatta, että jo marraskuussa 2012 oli julkaistu Uudenkylän osayleiskaavaa varten FCG konsultin erittäin pätevä Luontoselvitys, missä Tieokas toimi avustavana asiantuntijana. Koska työtunnit on selvitetty tarkasti, selvillä ovat varmasti myös osalliset ja heitä ohjanneet henkilöt. Vesistöinfo Nastolassa 2015 10 29 oli ensimmäinen kerta, kun Sammalsillansuon ruoppauksesta kerrottiin julkisuudessa mainiten, että rakentaminen on alkanut pitkälti kolmatta vuotta sen jälkeen, kun aloite ruoppauksesta oli tehty ja alueen raivaus oli aloitettu. Asukkaiden osallistaminen on siis ollut kaiken arvostelun alapuolella. Pyynnön AVIlle Sammalsillan alueen asettamisesta toimenpidekieltoon oli Asiantuntijayritys Tieokas tehnyt lähes päivälleen vuotta aiemmin. Oma lukunsa salaamisessa ja harhaanjohtamisessa on Nastolan kunnan Uudenkylän osayleiskaavan laadinta. Ensimmäisessä osayleiskaavaluonnoksessa syyskuulta 2013 Sammalsillan kosteikossa ei ole FCG Luontoselvityksen mukaista luo merkintää. Toisessa kaavaluonnoksessa syyskuulta 2014 Sammalsillansuon kosteikossa ei ole edes M merkintää. Oikeiden kaavamerkintöjen puuttuminen tarkoitti, että Nastolan kunnan ohjaaman kaavatyön alusta alkaen Sammalsillansuon kosteikko tietoisesti jätettiin vaille ao. kaavamerkintää luo (valtakunnallisesti arvokas kosteikko), jotta allashanke ei vaarantuisi. Nastolan kunta ei halunnut minkään häiritsevän ruoppaushankkeen toteutusta. Nastolan kunta toimi Tieokkaan huomautuksista piittaamatta ilmeisen tietoisesti ja tarkoitushakuisesti. Tiedotussulun kohde oli selvä: Tieokas, joka tietosivuillaan jo 2000 luvun puolelta alkaen oli tuonut julkisesti esiin tarpeen suojella Sammalsillansuon kosteikko luonnonsuojelulailla. Tätä tavoitetta vastaan Nastolan kunta hyökkäsi kaikin keinoin, joista näkyvin asukkaille näkymätön oli täydellinen tiedotussulku ruoppaussuunnitelmasta.

13 Tieokas lähetti 2014 10 24 AVIin pyynnön valtakunnallisesti arvokkaan kosteikon asettamisesta toimenpidekieltoon. Asiakirja on merkittävä, koska Tieokas esitti siinä jo varsin lopullisessa muodossa tärkeimmät perusteet ruoppaussuunnittelua vastaan. Asiakirjassa on myös vaatimus lajistoselvityksestä, mikä on yhdenmukainen Päijät Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen vaatimuksen kanssa. Tämä selvitysvaatimus aiheuttikin lopulta hankkeen pitkittymisen vuodella aivan viime hetkeen ulkopuolisen rahoituksen myönnön ehtojen suhteen. AVI kuitenkin vastasi, että aivan oikein ei ole olemassa mitään asiakirjoja, mitkä virallisesti osoittaisivat Sammalsillansuon kosteikossa olevan tekeillä jotakin ruoppaamiseen tähtäävää. Virallisesti ruoppaaminen ei ollut vireillä eikä etukäteen voitu antaa toimenpidekieltoa, koska Nastolan kunta oli salannut hankkeen ja tietoisesti laistanut vesilain lupamenettelyn. Indiisiketju on looginen ja aukoton, vaikka kaikki viranomaistoiminta tapahtui kaikilta osin salassa. Tämä tuntuu maaseutuoloissa kovin erikoiselta, olihan pitkään huhutun ruoppaushankkeen toteuttamiseksi saatu julkinen rahoitus. Sellainen saavutus olisi normaalisti uutisoitu paikallislehdessä todella näyttävästi, mutta nyt ei voitu, koska ruoppaushanke olisi paljastunut. Tässä salaamisessa nimenomaan Nastolan kunta oli täysin mukana. Tiedotussulkuun kytkettiin onnettomuudekseen myös talkoo osapuoli, Nastolaseura, joka muuten on aina halukkaasti esiintynyt viestimissä. ASIANOSAINEN Tieokas on Sammalsillansuon Sylvöjärven alueen asianosainen mitä suurimmassa määrin toimialansa ja työnsä kautta, enemmän kuin mikään muu taho, ja nyt yhdessä biologi Jouko Tolosen kanssa, joka on kirjoittanut asiantuntija artikkeleita Sylvöjärvestä ja hyvin tuntemastaan Nastolan luonnosta. Sylvöjärven Sammalsillansuon alue on Tieokas yrityksen lähin ja tärkein luovan työn, tutkimusten ja luontopalvelujen kohde ja sellaisena ensiarvoinen tulevana luonnonsuojelualueena. Kohteen turmeltuminen laajasti ruoppauksessa voi aiheuttaa sen, että alue ei enää voisi toimia tarkoituksessaan. Sylvöjärven Sammalsillansuon alue tunnetaan ainutlaatuisella tavalla koko valtakunnassa Radio Suomen kokoillan monenaiheisista Luonto Suomi lähetyksistä, lisäksi Tieokasyrityksen opastamilta linturetkiltä Suomen ja maailman kaikkein arvovaltaisimmissa piireissä. Uhanalaisia elinympäristöjä on valo ja elokuvattu koulutusvideoille valtakunnalliseen käyttöön. Oma lukunsa on Tieokas yrittäjän tähän mennessä 57 vuoden ajan kestänyt havainnointitoiminta, aluksi luonnon ja lintuharrastajana, nykyisin elinkeinonharjoittajana. Luonnon ja kulttuurihistoria on tallennettu 1960 alkaen ainutlaatuisella tavalla kattavammin kuin mikään muu asia Nastolassa. Kaikki mitä alueella on tapahtunut ja tapahtuu, vaikuttaa Tieokkaan asiantuntijatyöhön, minkä tuloksena on tekeillä Sammalsilta kirja. Siinä kuvataan myös tämä oikeusprosessi kaikkine vaiheineen. Tämä taistelu luonnonarvojen puolesta ei edes olisi ollut mahdollinen ilman vuosikymmenten omaa työtä. R konsultin käväisytiedoilla kosteikkolinnuista 2015 on vain kevyesti viitteellinen merkitys. Tieokas omasta eettisestä ja ammatillisesta lähtökohdastaan on

14 asianosainen ympäristötaistelussa viranomaistoiminnan virheiden esille tuojana ja asukkaiden ja luonnon oikeuksien vaatijana. Sen sijaan Nastolan teknisen lautakunnan puheenjohtaja teki (luottamushenkilön asemassa) virkavirheen, kun ei jäävännyt itseään teknisen lautakunnan päätöksenteosta, vaikka omistaa maata Sammalsillansuon hankealueella sai huomattavia etuuksia karjatalouteensa ruoppauksen toteuttamisesta. Tämäkin yksityiskohta kuvastaa, miten viranomaiset, luottamushenkilöt ja muut asianosaiset toimivat omavaltaisesti allashankkeen eri vaiheissa toistaiseksi vailla vastuuseurauksia. VESIVIRANOMAISEN ASIANTUNTEMUS Lahden vesiviranomaisen ruoppaussuunnitelma horjui alun yhdeksästä altaasta Tieokkaan esityksen kahteen, mikä ei herätä luottamusta asianhallintaan. Tieokkaan suunnitelma oli yksinkertainen, taatusti toimiva, halpa toteuttaa ja yksinkertainen ylläpitää ympäristöä vahingoittamatta, sillä se turvaisi alueen luonnonarvot mahdollisimman hyvin. Oli kuitenkin tarkoituksenmukaista, että Tieokkaan suunnitelman "etenemismahdollisuudet arvioitiin heikoiksi mm. keskeisimmän maanomistajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella." Kuinka ollakaan, ko. keskeisin maanomistaja sattui olemaan Nastolan teknisen lautakunnan puheenjohtaja, joka saavutti konkreettista henkilökohtaista hyötyä karjatilalleen siitä, että toteutettaisiin mieluummin luontoa tuhoava kuin Tieokkaan monimuotoista kosteikkoluontoa säästävä, elvyttävä ja ylläpitävä suunnitelma. Tieokkaalle lausui vesiviranomainen Malin maastokatselmuksessa 1. syyskuuta 2014, että hänen alkuperäinen suunnitelmansa olisi parempi hylätä toteutuskelvottomana, koska virtauksen vaatimaa korkeuseroa Sammalsillansuolta Sylvöjärveen ei käytännössä ole. Tämä oli tärkeä, varomaton lausuma: Sammalsillansuo ja Sylvöjärvi ovat samaa vesistöä. Niinpä jos Mankalan voimalaitos nostaa veden säännäöstelyluvan ylärajalle 74,93 m, käytännössä koko Sammalsillansuon alue peittyy veteen laillisesti, kenekään voimatta sitä estää. Silloin myös Lahden vesiviranomaisen ruoppaus menettää merkityksensä. MITTAUSSEURANTA Jotta vesistön pilaantumista osoittavat mittaustulokset kaunistuisivat, etelästä Sylvöjärveen laskevan keskeisimmän kanavan, Sammalsillanojan, lähtökohdasta Uusikartanontieltä, Nastonharjun Uudenkylän I luokan pohjavesialueelta, suljettiin 2017 Uudenkylän vedenottamo ja sen puhdas pohjavesi johdettiin Sammalsillanojaan tarkoituksena saada tällä tavalla "lantraten" aikaan manipuloitu vedenmittaustulos. Sammalsillanojassa on kaksi mittauspaikkaa. Näin toimi Lahden vesiviranomainen.

15 KALAT ESS 2017 07 26. Asiaa tuntevien kalastajien mukaan Sammalsillanlahdesta ei enää saada lainkaan haukia, mikä ennen oli tärkein istutuskala ja pääsaalis lahnan ohella. Istutettuja kuhia esiintyy Immilänlahdessa jopa saaliskokoon asti, mutta ei Sammalsillanlahdessa. Onkikilpailussa viime kesänä Uudenkylän uimalaiturilta ei saatu yhtään kalaa. Hautaan kapeikko muodostaa jyrkän rajan Sylvöjärven etelä ja pohjoisosan kalaston välillä. VESIEKOLOGISIA PERUSTELUJA Sammalsillansuon kosteikon maanpinnan korkeus on keskimäärin alle 75 m, mikä käytännössä tarkoittaa, että kanavat ja allikot ovat lyhyttä kevättulvan aikaa lukuun ottamatta Sylvöjärven (ja Arrajärven) veden tasossa ja siis kirjaimellisesti samaa vesistöä. Kymijoen vesistön Arrajoen vesistöalueen alajuoksun sulkee Mankalan voimalaitos. Se pitää Arrajärven vedenkorkeuden läpi vuoden lähes samassa tasossa. Nykyisen säännöstelyluvan (1984) sallittu vaihteluväli vesistössä on 73,13 74,93 m, mitä (ylärajaa) voimala tietysti pyrkii noudattamaan. Tämä ns. uima allassäännöstely näkyy myös Sylvöjärven vedenkorkeudessa, mikä on lähes samassa tasossa kuin Arrajärvi. Vesiluvan mukainen Sylvöjärven keskivedenkorkeus eli vesiraja maata vastaan on 74,23, joten Arrajärven korkeimmalla sallitulla tasolla vesi virtaisi Sylvöjärveen päin niin on tapahtunutkin. Nykyisin pyrkimys on pikemmin nostaa kuin laskea Sylvöjärven vedenkorkeutta. Sylvöjärven ongelmia ovat vedenkorkeuden tasaisena pysyvä taso ja luontaisen vaihtelun puuttuminen, paitsi lyhytaikaisissa tulvatilanteissa. Kun vedenkorkeus ei vaihtele eikä tulvavesi huuhdo kuollutta kasvillisuutta pohjasta, järven matalat rannat kasvavat umpeen, kuten on tapahtunut. Samalla rantakasvillisuuden vyöhykkeisyys vähenee. Lisäksi Sylvöjärven veden vaihtuvuus etenkin järven eteläosassa on hidasta. Lyhyesti: vaikka mitä tehtäisiin Sammalsillansuon alueella, Sylvöjärven vesi pysyy korkealla Arrajärven tasossa niin kauan kuin Mankalan voimalaitoksen säännöstely pysyy nykyisen kaltaisena ja se pysyy kuin kiveen hakattuna, muuten nousee suuria korvausvaatimuksia. Mikään allassuunnittelu ei muuta virtausta Sammalsillansuon alueella nykyistä staattista tilaa kummemmaksi, vaan vesi seisoo siellä missä on seisoakseen koska Arrajoen nielu on tukossa.

16 Viljely ja karjatalouden lietteiden levitys lisäävät vesistön fosforikuormitusta. Maatalouden suojavyöhykkeiden perustaminen auttaisi, mutta sitä ei ole toteutettu käytännössä lainkaan. Eteläpuolen ojien tuomien ravinteiden jarruksi voitaisiin tehdä pohjapatoja, joiden avulla vesimassat saataisiin viipymään Sammalsillansuolla pidempään. Näin esimerkiksi keväiset sulamisvedet voisivat suodattua maaperän kautta järveen ja ojien soilta tuoma humus ja pintavalunnan tuomat ravinteet jäisivät kosteikon käyttöön. Sylvöjärvi pitää irrottaa Arrajärven säännöstelystä, nostaa vedenkorkeutta ja palauttaa luonnonmukainen tulvavaikutus. Vain vedenkorkeuden maltillinen nosto ja sen luontainen vaihtelu hidastaa rantojen umpeenkasvua, palauttaa kasvillisuuden luonnollisen vyöhykkeisyyden ja auttaa järven luonnonmukaista puhdistumista. Arrajoen luusuaan Heinolantien sillan alle sijoitettaisiin tutkijaa soveltaen säännöstelypato. Se nostaisi Sylvöä tarvittavat puoli metriä, palauttaisi hallitun tulvavaikutuksen ja loisi houkuttelevan virkistyskalastusympäristön maantien pieleen. SAMMALSILLANSUON LUONNONSUOJELUALUE Suomi 100 juhlavuosihankkeeksi suunniteltu Sammalsillansuon luonnonsuojelualue tulee toteuttaa sellaisena kuin se esitetään FCG luontoselvityksessä (43 ha) ja Tieokkaan em. rajauksessa. Kosteikko on valtakunnallisesti merkittävä. Ruoppaus tuhosi Sammalsillansuon luontoa ja uhanalaista lajistoa, mutta tänän jälkeen ennalleen jätettynä pitkän ajan kuluessa luonto ja lajisto toivottavasti vielä elpyvät. POIKKEAMIA RUOPPAUSSUUNNITELMASTA Lahden vesiviranomaisen vakuutteluista huolimatta 2015 tehty ruoppaus poikkesi monelta osin viranomaisille AVI ja ELY esitetystä suunnitelmasta ja totetuksen jälkeisistä lausumista, mitkä seuraavassa oikaistaan todenmukaisiksi. S = suunnitelma T = toteutus S Matalan veden kosteikkoalueet kaivetaan erillisiksi altaiksi (, joihin) annetaan muodostua vesikasvillisuutta, ennen kuin niihin ohjataan virtausta. Kasvillisuuden muodostumista seurataan vuosi kerrallaan. Toisen vaiheen töiden aikataulu määräytyy kasvillisuuden muodostumisen perusteella. Kasvillisuuden lisäännyttyä 1 3 vuoden kuluttua kosteikko viimeistellään. Vesi ohjataan kiertämään kosteikossa riittävän kasvillisuuden muodostuttua matalille alueille. T (kuvat) Ruoppauksessa allassuunnitelmasta on poikettu luonnonympäristölle tuhoisalla tavalla. Matalat vesialtaat (3 ja 1) ja syvä vesiallas (2) yhdistyivät käytännössä jo viikon kuluessa ruoppauksesta, kun kaivukatkot jätettiin liian mataliksi ja virtavesi murtautui niiden läpi mataliin altaisiin jo ennen talven tuloa ja lopullisesti kevättulvassa 2016.

17 Mataliin altaisiin (kuva yllä allas 3), syvistä tietysti puhumattakaan, EI OLE MUODOSTUNUT VESIKASVILLISUUTTA LAINKAAN. Syy on todennäköisesti se, että altaat kaivettiin paniikinomaisessa kiireessä pimeässä liian syviksi päätellen mm. valtavista mutamassoista altaiden rannoilla. On nähtävissä, että näkyvää kasvillisuutta ei tule muodostumaankaan. Siten matalien altaiden tarkoitus "siivilänä" ei toteudu lainkaan. Jos näin todella käy, koko ruoppaushanke on epäonnistunut jo lähtökohdassaan antaa vesikasvillisuuden muodostua mataliin altaisiin, ennen kuin niihin ohjataan virtausta. Suunnittelu on johtanut hanketta arvioivia ympäristöviranomaisia harhaan ja ruoppaus on romuttanut keskeisimmän vesiensuojelutavoitteen heti alkuunsa, syynä kiire käyttää ruoppaustyön rahoitus ennen määräajan umpeutumista vuoden 2015 lopussa. Ruoppaustyö samentaa veden pitkäksi ajaksi, jopa jälleen kuten 1960 vuosikymmeniksi, vesistössä, missä matalan veden hidas vaihtuvuus aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan sekä virkistysedellytysten vahingollista muuttumista mm. Uudenkylän yleisessä uimarannassa ja kalastuksessa vesilain 3 luvun aina luvanvaraisen vesitaloushankkeen 2 :n mainitsemalla tavalla. Jos Sammalsillansuota yhä nyt revitään jatkoruoppauksella lopullisesti auki, tehdään sama jättiläisvirhe kuin 1960: peltojen liiat keinolannoitteet, nauta ja sikatalouden lietteet ja suon humus ryöpsähtävät uudelleen Sylvöjärveen. Uudenkylän pelloilla ei vieläkään ole tehty mitään viljelyteknisiä parannuksia, mitkä voisivat estää uuden ravinnekatastrofin. Sammalsillansuon jatkoruoppaussuunnitelma on uuden ekologisen katastrofin alku kaikkine kauheine seurauksineen, mitkä 57 vuoden ajalta näkyvät valokuvista ja tutkimustuloksista. Tällaisen ympäristökatastrofin toimeenpanoa esittää vesiviranomainen. Sylvöjärven ongelmien suurin perussyy, mihin altaiden ruoppaus ei tuo minkäänlaista korjausta, näkyy etelänpuolisilla laajoilla Uudenkylän peltoalueilla, kanavien alkulähteillä. Leveitä suojakaistoja ei ole perustettu edes vuosikymmenten ravinnekuormituksen jälkeen. Keinolannoituksen liikaravinteet valuvat Sylvöjärveen. Sammalsillansuon alueen jatkoruoppaus tällaisessa tilanteessa on yhtä turhaa kuin hölmöläisten valon kantaminen, jos tähän rehevöitymisen suurimpaan aiheuttajaan ei halutakaan puuttua. Maanviljelys tuntuu olevan niin pyhä asia, että siinä sallitaan mitä vain.

18 S Hankkeen ensimmäinen vaihe valmistui joulukuussa 2015 ja työt toteutettiin suunnitelman mukaisesti. T (kuvat) Ruoppaustyö tehtiin lumettomassa talvessa vuoden pimeimpään aikaan paniikinomaisessa kiireessä, jotta määräraha saataisiin käytetyksi vuoden 2015 puolella. Työn aikana ei ennätetty havaita yhtään mitään, kaivuri vain kaivoi altaita pimeällä Sammalsillansuolla suurpiirteisesti, matalat altaat todennäköisesti liian syviksi. Puuston raivaus jäi pahasti kesken, joten muta läjitettiin korkeiksi valleiksi reunakoivikoiden päälle. Lajiston elinoloista voidaan tehdä alustavia arvioita ensi kerran vasta tulevaisuudessa. S Kaivutyöt toteutettiin käytännössä kokonaan erilliskaivuina, jolla saatiin minimoitua työn aikaiset vesistövaikutukset.kosteikkoon kaivetut kaksi syvän veden allasta vähentävät jo tällä hetkellä vesistökuormitusta lähinnä kiintoaineksen osalta. T (kuvat) Sammalsillanojan vanha kanava laskee suoraan läpi syvän altaan 2 ja vie ruoppauksen irrottaman humuksen ja kiintoaineksen saman tien suoraan Sylvöjärveen. Automaattinen sähköpumppu syöksee vettä pellolta altaaseen. Rämettynyt kapea ja matala Sammalsillanojan lasku uoman suu muodosti tulpan, mistä vesi levisi jo ensimmäisenä keväänä 2016 molemmin puolin mataliin altaisiin 1 ja 3 heiveröisten kaivukatkojen läpi. Ruoppauksessa muta läjitettiin molemmin puolin allasta suoraan koivikon päälle. Korkeista, jyrkkäreunaisista läjityspenkereistä ja pohjasta irronneet humus ja kiintoaines kulkeutuivat alusta alkaen saman tien eteenpäin Sammalsillanojan veden mukana Sylvöjärveen. Kaivurin telaketjujen jäljet nousivat vedestä mutelikolle todistaen, miten kone on möyrinyt vedessä edestakaisin ja aiheuttanut runsaasti liettymistä ja samentumista toisin kuin allassuunnitelmassa vakuutettiin kaksivaiheisen kaivun tuloksena. Syvä allas 2 ruopattiin tuhoisasti yhdessä vaiheessa kiireen vuoksi Sammalsillanojan kanavan levennykseksi ilman hankesuunnitelmassa mainittua pyrkimystä välttää työn aikaista veden samentumista. Päinvastoin, ruoppauksen seurauksena Sammmalsillanojan kanavan samentuminen oli maksimaalista, kun rantojen löyhistä, korkeista jyrkistä penkereistä ja läjitysalueilta irtosi sateissa humusta ja kiintoainesta, mikä virtasi Sammalsillanojan kanavassa suoraan Sylvöjärveen. Paniikinomaisessa kiireessä, kun ruoppaustyö oli saatava tehdyksi 2015 loppuun mennessä, ruoppaaja työskenteli myös yön pimeydessä ja työvalo loisti pitkin Sammalsillan alueen koivikoita. Altaiden rantakoivikot jäivät raivaamatta ja ruoppaaja kauhoi mudan korkeaksi jyrkäksi valliksi puiden juurelle, kuten Sammalsillanojan kanavan molemmin puolin. Sammalsillanojan kanavan heikkokin virtaus kuljettaa saman tien ruoppauksen jälkeen vedessään kaiken ruoppausalueelta liettyvän humuksen ja kiintoaineksen. Vesi mursi vielä syksyn ja viimeistään kevään aikana kaivukatkot ja purkautui mataliin altaisiin 1 ja 3. Näin petti suunnitelma, minkä mukaan matalat altaat yhdistettäisiin ruoppausalueeseen vasta kasvillisuuden kehityttyä niihin parin kolmen vuoden kuluessa. Koko allasalue joutui välittömästi vedenkorkeuden vaihtelun piiriin, kun vesi tunkeutui kaivukatkojen läpi. Tunkeutuminen voimistui viimeistään keväällä 2016, kun kapea ja matala

19 Sammalsillanojan kanavan suu muodosti tulpan virtaukselle ja vesi levittäytyi vähäisten kaivukatkojen yli mataliin altaisiin. Ruoppauksen tekninen toteutus epäonnistui monin tavoin. Hankesuunnitelma perustui monelta kohdin toiveajatteluun ja todellisten seurausten katteettomaan kaunisteluun, kuten on osoitettu. Allasrakentaminen ei poista Sammalsillansuon tulvia, ei kesällä eikä talvella, sillä vedenkorkeuden säätävät luonto ja Mankalan voimalaitos, ei allasrakentaja. Sammalsillan kosteikko laajeni 2010 luvulla länsipuolen pellolle korkeuskäyrää kohti. Laajenemisalue erottuu rehevänä kosteikkokasvustona, minkä takana on viljeltyä peltoa. S Syvien) altaiden kaivaminen (ojauomien varteen) aloitetaan kuivan maan puolelta ja vasta lopuksi puhkaistaan kaivantoa ja ojaa erottava kannas ja ruopataan ojanpohja. Menettelyllä pyritään välttämään työn aikaista samentumista. T (kuvat) Allassuunnitelmassa kerrottiin syvä allas 2 ruopattavan Sammalsillanojan varteen aluksi "kuivan maan" puolelta ja vasta lopuksi puhkaistaisiin kaivantoa ja ojaa erottava kannas ja ruopattaisiin ojanpohja. Menettelyllä pyrittäisiin välttämään työn aikaista samentumista, kun veden reaaliajassa täyttämää allasta ruopataan eli nostetaan maata vedenpohjasta. Todellisuudessa Sammalsillanojan syvää allasta 2 ei suinkaan kaivettu "kuivan maan" puolelta, koska alueella ei ole kuivaa maata, vaan pelkkää kosteikkoa. Ruoppaus tehtiin Sammalsillanojan sivulta kahdesta suunnasta: länsipuolelta osaksi koivikkoiselta turvekankaalta, entiseltä suolta, ja pääosaksi kosteikoksi muuttuneelta tulvavaikutteiselta entiseltä pellolta, itäpuolelta koivikkoiselta turvekankaalta, entiseltä suolta. Tältäkin osin allassuunnitelmassa puhutaan perättömiä. Edelleen ruoppaussuunnitelmassa mainitaan, että vasta lopuksi puhkaistaisiin kaivantoa ja Sammalsillanojaa erottava kannas ja ruopattaisiin ojanpohja. Paniikinomaisen kiireen vuoksi näin ei tehty, vaan syvä allas 2 kaivettiin suoraan Sammalsillanojan kanavan uomaan valtaveden pohjaa kahden puolen ruopaten. Ruoppauksen seurauksena muodostui kapeamuotoiseen syvään altaaseen 2 eli Sammalsillanojan kanavaan pitkä rantaviiva. Siitä ja altaan pohjasta alkoi jo ruoppauksen aikana liettyä vapaasti Sammalsillanojan kuljetettavaksi Sylvöjärven vesistöön runsaasti irtohumusta ja veden kyllästämää hienojakoista kiintoaineista. Allassuunnitelman kuvaus ruoppaustyön kaksivaiheisesta järjestelystä osoittautui perättömäksi, koska työ piti paniikinomaisen kiireesti saada kerralla valmiiksi. Molemmat aruoppaussuunnitelmassa esitetyt kaivukatkot syvän altaan 2 pohjoispäässä matalien altaiden 1 ja 3 puolella oli tarkoitus jättää pidättämään Sammalsillanojan vesi tunkeutumasta mataliin altaisiin ja antaa kasvillisuuden kehittyä parin vuoden ajan ennen veden kulun ohjaamista näihin altaisiin. Tämäkään suunnitelma ei toteutunut paniikinomaisen kiireen, puutteellisen valvonnan tai/ja huolimattomuuden seurauksena. Molemmat em. kaivukatkot ovat niin matalat, että syvän altaan 2 ruoppauksen valmistuttua sen läpi kulkevan Sammalsillanojan kanavan virtaus kun vesi vielä kohoaa loppuvuoden aikana ja etenkin keväällä tunkeutuu heiveröisen kaivukatkon läpi mataliin altaisiin 1 ja 3,

20 mitkä siis ovatkin välittömästi joutuneet Sammalsillanojan virtaveden vaikutuksen piiriin heti ruoppauksen valmistuttua eikä vasta parin vuoden kuluttua "kasvillisuuden kehityttyä". Ruoppaussuunnitelma ja sen toteutus ovat osoittautuneet Tieokkaan alkuperäisen kritiikin mukaisesti epäonnistuneiksi, perättömiksi ja vahingollisiksi. Vesiensuojelun kauniit tavoitteet ovat olleet vain sanahelinää sen varmistamiseksi, että ympäristöviranomaiset eivät puuttuisi ruoppaussuunnitelman ennalta ilmiselviin epäkohtiin eivätkä vaatisi lupamenettelyä, missä kritiikki olisi ajoissa kohdentunut laillisuus ja teknisiin perusteisiin. S (kuvat) Uutta matalan veden vyöhykettä tuli merkittävästi lisää, jonne on välitön kulkuyhteys nykyisiltä Sammalsillansuon ja Sylvöjärven viitasammakkoesiintymiltä. Olemassaolevia viitasammakkoalueita ei kaivettu, eikä niille läjitetty massoja. Alueelle avautui avara kosteikkomaisema, joka soveltuu erinomaisesti virkistysalueeksi, sekä kosteikkolintujen pesimäalueeksi. T (kuvat) Rinnakkaiskuvat allassuunnitelmasta osoittavat, miten direktiivilajien viitasammakon, kurjen ja saukon lisääntymis ja levähdyspaikat 2014 Tieokkaan havaintojen mukaan (punaiset ympyrät) sijoittuivat suoraan altaiden ruoppaus ja läjitysalueille. Suunnitelmaa toteutettiin joulukuussa 2015 tällä tavalla altaailla 3 ja 6, missä seuraavassa kuvattavalla tavalla ruopattiin ylös Tieokkaan havaitsemat direktiivilajien viitasammakoiden ja kurjen elinympäristöt luonnonsuojelulain 49 :n vastaisesti. Kurjen pesäpaikka sijaitsi 2014 Sammalsillansuon Lietelammien veden peittämällä ydinalueella valtaojien suupuolella altaan 3 ruoppaus ja läjitysalueella, samalla myös viitasammakon ja joutsenen laajalla elinpiirillä, missä on vetistä allikkoa. Kysymyksessä on todennäköisesti jopa kurjen perinteinen pesäpaikka luoksepääsemättömässä vetisessä ympäristössä, missä kesällä kukaan ei häiritse. "Avara kosteikkomaisema" pitkospolkuineen pelottaa laajasti kaikki arat lintulajit, etenkin kurjen ja joutsenen pesimästä enää Sammalsillansuolla, kun entinen suojaisuus on tyystin hävitetty. Vesiviranomainen ei näemmä lainkaan tunne näiden lajien elinympäristövaatimuksia. Valokuvat ennen ja jälkeen todistavat ruoppaustuhon kohdentuneen juuri näiden lajien elin ja pesimäympäristöön luonnonsuojelulakia rikkoen. Oikeudellisia vaatimuksia viranomaistoiminnasta Vaadin kaiken esitetyn perusteella, että AVI velvoittaisi ELYn perehtymään tässä asiakirjassa osoitetuista lähteistä Sammalsillansuon kosteikon erityisen lajiston ominaispiirteisiin ja oikaisemaan allassuunnitelmasta suoraan kopioidun käsityksensä ja arvioimaan uudelleen, miten arvokkaaseen kosteikkoon allassuunnitelma kaikkine tuhovaikutuksineen kohdentuu ja mitä seuraamuksia siitä luonnolle ja oikeudellisesti aiheutuu; AVI, oikeuskäytäntöä (AVI KHO) yhdenmukaisesti soveltaen, velvoittaisi ELYn ottamaan huomioon ja kumoamaan näkemyksensä, että koska muualla Sylvöjärvellä esiintyy viitasammakoita, "suunnitelman mukaisesti sijoitettavat kosteikkoaltaat eivät heikennä tai

21 hävitä luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin vastaisesti viitasammakoiden lisääntymis ja levähdyspaikkaa, koska havaitut viitasammakon lisääntymisalueet on rajattu kaivuu ja läjitysalueiden ulkopuolelle..."; AVI määräisi Sammalsillansuon alueen erityisten lajien lisääntymis ja levähdysalueen vesilain 14 luvun mukaisesti toimenpidekieltoon ja toteaisi ruoppaussuunnitelman näiltä osin toteuttamiskelvottomaksi sekä vaatisi Sammalsillansuon alueen tuhoamiseen ruoppaamisella vaikuttaneita viranomaisia oikeudelliseen vastuuseen; AVI velvoittaisi ELYn toteamaan Tieokkaan havaintojen perusteella, että Sammalsillansuolla pesi kurki (vakituisesti) Lietelammien ydinalueella, mikä oli merkitty ruopattavaksi ja läjitettäväksi juuri kurjenpesän kohdalta, ja että tämä toiminta aiheuttaisi vesilain 5a (2 4) mukaisen luontovahingon ja tuhoaisi kurjen (vakituisen) pesäpaikan rikkoen Lintudirektiivin liitteen I määräystä, mikä Suomessa on toimeenpantu luonnonsuojelulain 49 :ssä vailla 9 ja 16 artiklassa mainittuja poikkeamisperusteita (viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estäminen), ja että ELYn todettua tämän jälkeen, ettei poikkeamisen perusteita ole; AVI oikaisisi vesitaloushankkeen (Sammalsillansuon kosteikon ruoppaus) tähänastisessa viranomaistoiminnassa tehdyt virheet etenkin luonnonsuojelulain 49 :n rikkomisessa; AVI toteaisi vesilain 3 luvun 2 :n (2 3) mukaisesti, että toteutuessaan ruoppaus melkoisesti vähentää (on vähentänyt) luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä ja kulttuuriarvoja ja vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön ja aiheuttaa (on aiheuttanut) luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista; AVI, jotta estettäisiin hankesuunnitelman toteuttamisesta kiistatta aiheutuvat vakavat ympäristövauriot sekä vesi ja luonnonsuojelulain ilmiselvät rikkomukset, velvoittaisi ELYn korjaamaan lausuntonsa ja määräämään hankeisännän keskeyttämään hankkeen jatkotoimet vesilain 14 luvun 11 :n perusteella; AVI määräisi julkisuudelta salassa valmistellun, vesistölle vahingollisen vesitaloushankkeen myöhemmän toimeenpanon keskeytettäväksi vesilain 14 luvun mukaisesti ja sen jälkeen lupahakemusmenettelyn piiriin vesilain 11 luvun mukaisesti ja velvoittaisi korjaamaan tähän mennessä aiheutetut luonnonsuojelulain 5a :ssä tarkoitetut luontovahingot vesilain 14 luvun 6 :n mukaisesti; AVI määräisi merkittävien ympäristö ja yhteiskuntavaikutusten vuoksi allashankkeen mahdollisen jatkon valmisteltavaksi avoimen hallintomenettelyn ja osallistavan suunnittelun vaatimusten mukaisesti ja varaisi tilaisuuden kansalaisten kuulemiseen, mielipiteiden esittämiseen sekä muistutusten ja vaatimusten tekemiseen allashankkeen johdosta; AVI toteaisi mahdollisena lopputuloksena allashankkeen tällaisenaan toteuttamiskelvottomana kokonaan hylättäväksi ja korvattavaksi paremmilla vaihtoehdoilla, mitkä Tieokas on tässä asiakirjassa esittänyt, jotta vesioikeudellisia ja luonnonsuojelusäädöksiä ei enempää rikottaisi eikä luontoa tarpeettomasti ja asiantuntemattomasti turmeltaisi vuosikymmeniksi;

22 pyydän, että AVI määräisi hallintopakon voimaan Sammalsillansuon kosteikon hankealueella jo tapahtuneiden ja tulevaisuudessa väistämättä vielä tapahtuvien vahinkojen ja säädösrikkomusten estämiseksi ja määräisi samalla hanketahot korjaamaan kustannuksellaan luonnonympäristölle syntyneet vahingot ja toimittamaan kustannuksellaan välittömästi keväällä ja kesällä 2016 julkisen, puoluettoman tahon johtaman vedenlaadun seurannan Sylvöjärvellä tehostetusti niin, että ruoppauksen seurauksia pystytään todentamaan, ja edelleen pitkällä aikavälillä. Kaikesta esitetystä päätellen viranomaistoiminta eri vaiheissaan on ollut ilmiselvästi yksissä tuumin huolellisesti suunniteltu varmistamaan altaiden ruoppaus siten, ettei kukaan pääse vaikuttamaan suunnitteluun, valmisteluun eikä ruoppaukseen eikä etenkään vaarantamaan ulkopuolisen rahoituksen käyttöä määräaikaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaikki edellä mainittu viranomaistoiminta (Nastolan kunta / Lahden kaupunki, TYLA, ELY) ja sen tähänastinen oikeudellinen käsittely loukkaa syvästi kansalaisen näkemystämme oikeudenkäytön vaatimuksista silloin, kun rikkomuksia kiistattomasti toteen näyttäen on tapahtunut, vaikka viranomaistahot yksissä tuumin ovat jättäneet ottamatta kantaa ja puuttumatta rikkomuksiin. Koko viranomaistoiminnan ketju on alusta alkaen tähdätty vain toteuttamaan allashanke kaikin keinoin tavalla, minkä ainoa pyrkimys on ollut tehdä mahdottomaksi kansalaisen puuttua millään tavoin luonnolle ja asukkaille vahingollisen lopputuloksen syntymiseen. Vetoan AVIin kaiken esittämäni perusteella oikeuden saamiseksi nimenomaan vesi ja luonnonsuojelulain mielestäni ilmiselviin rikkomuksiin, joihin yksikään asianosainen viranomainen ei missään vaiheessa ole puuttunut, jolloin he ovat mielestäni tietoisesti toimineet säädösten ja virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Tämän aineiston mukaan on näyttetty toteen, että allastahot Nastolan kunta / Lahden kaupunki, TYLA ja ELY ovat yksissä toimineet vakain tuumin ja Nastola seura tietämättömyyttään ja ymmärtämättömyyttään luonnonarvoista ja osallisista asukkaista piittaamatta erityisen tarkoitushakuisesti ja säädösten vastaisesti ainoana tavoitteena kiireesti saada hankemääräraha käytetyksi 2015 aikana ja nyt seuraavaksi jatkoruoppus. Asianosaisuus, luvanvaraisuus yms. eivät vaikuta lainkaan siihen, että Sammalsillan valtakunnallisesti arvokasta kosteikkoa on ruopattu ja Sylvöjärven vesi uhkaa pilaantua vuosikymmeniksi luonnosta ja asukkaista piittaamatta viranomaistoimin ympäristökatastrofin asteelle toistaiseksi ilman mitään vastuuseuraamuksia Suomessa, oikeusvaltiossa? TOIVONOJAN KARTANO JA MANNAYHTEISÖ Sylvöjärven Sammalsillanlahden rannalla sijaitsee kaksi merkittävää rakennuskokonaisuutta, joiden tulevaisuutta Sylvöjärven veden pilaantuminen mahdollisen jatkoruoppauksen seurauksena uhkaa tärvellä. Länsirannalla Toivonojan kartano on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Omistajat Liisa ja Jorma Ollila ovat yksityisesti täysin kunnostaneet kartanon ympäristöineen asunnoksi ja nähtävyydeksi Sylvöjärven kulttuurimaisemaan, minkä rantojen hoitoa kartano aktiivisesti tukee.

Itärannalla Mannayhteisön hoiva ja palvelukoti, entinen Nastolan vanhainkoti, on Lahden kaupungissa merkittävä palvelukokonaisuus. Sen kehittämiseksi on vireillä hanke "Esteetön elinkaarikylä". Se sisältää alueelle uusia asukkaiden palvelumuotoja, mitkä kuten nykyisetkin tukeutuvat monin tavoin Sylvöjärven rantojen käyttöön. 23

1 KANNE / TUTKINTAPYYNTÖ 2017 10 22 OSA 2 PERUSTELULIITE, TARKOITUS: Estää Sammalsillansuolle Sylvöjärvelle suunniteltu jatkoruoppaus eli altaiden ja valtaojien yhdistämiskaivu. Kuva: Nastolan kunta / Sammalsilta raportti http://www.tieokas.fi/sammalsilta raportti.pdf s. 51. Kuvassa on Sammalsillansuo 1978, kun on kulunut lähes kaksi vuosikymmentä ruoppauksesta 1960. Keskellä punaisessa ympyrässä näkyy vasemmalta Sammalsillansuolta laskevan Sammalsillanojan ruskea virtavesi. Se sisältää yhä vielä ruoppauksen seurauksena vapautuneita kemiallisia ja fysikaalisia epäpuhtauksia, ravinteita ja lietettä, mitkä sekoittuvat Sylvöjärven veteen ja painuvat pohjalietteeseen. Taloissa on karjaakin vielä, mutta peltoviljelyssä eletään jo teholannoituksen aikaa. Keskellä näkyvät Sammalsillansuon pohjoisosan luhdat, edessä Itäluhta ja ylhäällä Länsiluhta. Ne ovat vielä avoimia laidunnuksen ansiosta, samoin rantavyöhyke, mitä ei vielä ole päässyt valtaamaan ravinteiden kasvattama laaja ruoikko. Vaikka ensimmäinen öljykriisi (1973) on juuri koettu, keinolannoitteet ovat vielä halpoja ja niitä käytetään ylimäärin. Seuraavaksi Toivonojan ja Kuoppalan tilojen laidunnus Sammalsillansuolla loppui ja maisema alkoi nopeasti umpeutua, kun ruoppauksen, liikalannoituksen ja Mankalan voimalaitoksen uima allassäännöstelyn yhteinen ympäristöpommi räjähti viimeistään 1980 luvulla nopeammin kuin kukaan osasi odottaa.

2 Tämä ainutlaatuinen avainkuva todistaa luonnonhistoriasta käsin, millä tavoin Sammalsillansuolta valui runsaasti epäpuhtauksia Sylvöjärveen yhä vielä, kun oli kulunut jo lähes kaksi vuosikymmentä ruoppauksesta 1960. Kysymys ei ollut silloin eikä ole nyt mieluusti käytetystä lausumasta, että ruoppaus voi aiheuttaa vesistössä tilapäistä veden samentumista. Ei, ruoppauksen nostamat ja sekoittamat kemialliset ja fysikaaliset epäpuhtaudet liukenevat veteen vuosikymmenten ajan, silloin ja nyt uudelleen jatkoruoppauksen kynnyksellä. Vuoden 1960 ruoppaus oli Sylvöjärven vesitaloudelle katastrofi ja 2015 luvun ruoppaus on sitä nyt, kun seuraukset vain ovat monta kertaluokkaa edellistä tuhoisammat siksi, että nyt veteen vapautuu valtavasti Sammalsillansuon kosteikon yli puolen vuosisadan aikana pidättämiä keinolannoitteita ja eläinperäisiä ravinteita. Luonnon oma ekosysteemipalvelu ei enää tämän jälkeen toimi siksikään, että yläpuolisilla Uudenkylän pelloilla ei vieläkään ole tehty mitään ravinteiden veteen kulkeutumisen rajoittamiseksi direktiivit eivät tässä riitä. Vastaava valokuva voidaan ottaa yhä uudelleen joka kesä. Sylvöjärven vedenlaatua seurataan vuosittain mittauksin (Lahden ympäristöpalvelut). Tulokset todentavat, että ruoppauksen runsaat epäpuhtaudet päätyvät Uudenkylän pelloilta ja Sammalsillansuon alueelta Sammalsillanojaa ja siihen yhdistyviä valtaojia Kuoppalanojaa ja Ristolanojaa pitkin noin 200 metrin päässä sijaitsevaan Sylvöjärveen. Jäljempänä tässä asiakirjassa osoitetaan, millä tavoin ruoppaus tehtiin 2015 vesistössä, mikä on samaa vettä ja välittömässä yhteydessä Sylvöjärveen edellisestä kuvasta ilmenevällä tavalla. Jos suunniteltu jatkoruoppaus toteutuu, tulee olemaan järisyttävää nähdä, millaisia mittaustuloksia epäpuhtauksien esiintymisestä Sylvöjärven vesistössä saadaan heti sen jälkeen kun kevättulva on irrottanut ruoppausmassaa allasalueelta. Tätä mittaustulosta tuskin kerrotaan julkisuuteen, koska salaaminen jatkuu, mutta vaadin, että AVI edellyttää mittaajan julkaisevan tuloksen asukkaiden nähtäväksi ja arvioitavaksi ja viranomaistoimia varten. Silloin viimeistään on aika arvioida ruoppauksen tuhoisia seurauksia, mitkä vaikuttavat Sylvöjärven vesistöön taas vuosikymmenten ajan. Vesilakia tiivistäen on toteutettu 2015 luvattomasti vesitaloushanke Sammalsillan kosteikon alueella, kun ruoppausmassan määrä ylittää 500 m3, muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta, virtaamaa, rantaa, vesiympäristöä, pohjaveden laatua tai määrää, aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista ja vesistön tilan huononemista, melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä ja kulttuuriarvoja ja vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön; aiheuttaa vaaraa terveydelle, vahinkoa ja haittaa vedenotolle ja veden käytölle talousvetenä, kalastukselle ja kalakannoille, vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen, loukkaa yleistä etua, aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle ja loukkaa yksityisiä etuja, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa ja suuresti huonontaa paikkakunnan asutus ja elinkeino oloja. Tätä kaikkea Uudenkylän asukkaat eivät vielä tiedä, vaikka valveutunut ranta asukas kirjoitti kesällä 2017 (ESS 26.7.):

3 Sammalsillansuon Sylvöjärven alue liittyy vesitaloushankkeeseen paljon moniulotteisemmin kuin vain altaiden ruoppauksen osalta, toisin kuin viranomaistoiminnassa on annettu ymmärtää. Sylvöjärvi on Uudenkylän asemanseudun taajaman tuhansien asukkaiden perinteinen lähijärvi kaikkine käyttötapoineen ja merkityksineen. Siksi em. vesilain kohdat koskettavat ruoppaushankkeessa koko Uudenkylän asujaimistoa, sen henkistä ja aineellista hyvinvointia. Sitä vesitaloushanke uhkaa huonontaa vuosikymmeniksi eteenpäin, ellei menneistä virheistä haluta vieläkään oppia. Vastuuviranomaisten tehtävä on estää ja rajoittaa vahinkoja Sylvöjärven vesialueen kaikelle muulle käytölle nyt meneillään olevan yksisilmäisen tarkoitusperän sijaan. Sylvöjärven osakasluettelossa (kuva) on satoja nimiä ympäri Uudenkylän maarekisterikylän. Asukkaat ovat nyt kokonaan vesitaloushankkeen sivullisia, eivät osallisia, kuten pitäisi, vain siksi, että allastahot ovat halunneet pimittää julkisuudelta koko vesitaloushankkeen. Sen asettaminen luvanvaraiseksi vesilain mukaan merkitsisi useiden satojen osallisten pääsyä vaikuttamaan asiaan niin, että myös heidän etunsa otettaisiin huomioon, eikä vain muutaman harvan pellonja metsänomistajan, kuten vielä toistaiseksi. Ruoppaushankkeessa voidaan puhua jopa oikeusmurhasta, koska nämä toistaiseksi ulkopuoliset osalliset joutuisivat kärsimään altaiden ruoppauksen seurauksista pitkälle tulevaisuuteen kuten 1960 luvulta alkaen, jolloin toki lainsäädäntö oli vaatimaton nykyiseen verrattuna. Tämän viranoamaisten toteuttaman oikeusmurhan Tieokas yrittää estää.

Sammalsillansuon Sylvöjärven alue palvelee Uudenkylän asemanseudun taajaman ja lähiseutujen tuhansia asukkaita monin tavoin arkisessa ulkoilussa ja virkistyksessä ja he puolestaan arvostavat ja hoitavat alueen palveluja ja luontoa. 4 OTE

5 Altaiden ruoppaus Ruoppauksen käsite ruopata; kaivaa ja nostaa maata vedenpohjasta (Nykysuomen sanakirja. 1967. SKS ja WSOY). Vrt. seuraavassa menettelyn kuvaus Sammalsillan alueella. LIITE (http://www.tieokas.fi/sammalsillan_kosteikko_liite.pdf) s. 16: "... selvitettiin alueen kosteikkolinnustoa ruoppaussuunnitelman kohdentamiseksi." R konsultilta lipsahti selvitykseen, että hankkeessa todella on kysymys ruoppauksesta. Ruoppaus on yhtä lailla kuin valuma alue ja vesistö Sammalsillan allassuunnitelman kulmakivi, mitä allassuunnittelija yrittää kaikin keinoin kiertää tietäen, että se on keskeinen peruste vesilain luvanvaraisuudelle. Ruoppauksen jos se ei aukea tästä kirjelmästä tai alemmissa viranomaisissa tulkitsee lopullisesti AVI. Seuraavan selvityksen perusteella ja allassuunnittelijan venkuloinnista huolimatta Sammalsillan "kosteikon rakentaminen" on kuitenkin Asiantuntijayritys Tieokkaan näkemyksen mukaan epäilyksittä ruoppausta. Allassuunnittelija (Lahden vesiviranomainen) sentään myöntää, että lopuksi puhkaistaan kaivantoa ja ojaa erottava kannas ja ruopataan ojanpohja eli ruoppauksesta on kysymys kaiken aikaa, kun veden reaaliajassa täyttämää allasta kaivetaan ja nostetaan maata vedenpohjasta Sylvöjärven vesistössä. Nyt syksyllä 2017 on kysymys juuri tästä eli ruopattujen altaiden yhdistämisestä kaivamalla valtaojaan ns. yhdistämiskaivusta ja mahdollisesta samanaikaisesta altaan pohjan ruoppauksesta ja näiden toimien estämisestä veisistön suojelemiseksi. Allassuunnittelijan terminologinen kikkailu vaikuttaa suorastaan epätoivoiselta, koska hän hyvin tietää, että ruoppaus vaatii vesilain 3 luvun (Luvanvaraiset vesitaloushankkeet) 3 :n (7) mainitsemalla tavalla aina lupaviranomaisen luvan. Ruoppaus samentaa veden pitkäksi ajaksi, jopa vuosikymmeniksi vesistössä, missä matalan veden hidas vaihtuvuus aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan ja virkistysedellytysten vahingollista muuttumista mm. Uudenkylän yleisessä uimarannassa ja Sylvöjärven kalastuksessa vesilain 3 luvun (Luvanvaraiset vesitaloushankkeet) 2 :n mainitsemalla tavalla. Tekninen toteutus Allassuunnitelman mukaisesti (LIITE s. 8 9) ruoppaus tehtiin syksyllä 2015 kelluvalla pitkäpuomisella telaponttonikaivurilla läjittämällä muta vierialueille. Yhteensä kaivettiin 2,47 hehtaaria, siis sangen laajasti Sammalsillan alueen pienpiirteisiin luonnonoloihin nähden. Kaivumassan arvio on kahden syvän altaan osalta 4900 m3 ja neljän matalan altaan osalta 8200 m3, yhteensä 13100 m3, verrokkina reilusti toistatuhatta autokuormallista. Kaiken lisäksi laskelmasta puuttuu suurin ja tärkein syvä allas Kuoppalanojan suulta, Nastolan teknisen lautakunnan ex puheenjohtajan maalta, mihin sitä ei ole sallittu ruopata.

6 Kelluva pitkäpuominen telaponttonikaivuri työssä Sammalsillan kosteikkoalueella (kuva 2015 12 05 Markku Sakari Meriluoto). Pettäväpohjaisella kosteikkoalueella pitkin poikin liikkuessaan ja pienellä alalla altaita kaivaessaan tällainen kone tuhosi ympäristön läjitysalueineen paljon laajemmin kuin pelkän altaiden pinta alan (2,47 ha). Kaivutyön järjestely Allassuunnittelijan kuvaus ruoppauksen yleisestä järjestelystä antaa tarkoitushakuisesti tavattomasti kaunistellun kuvan mittavista haitallisista ympäristövaikutuksista, eikä tämän arvion tekemiseen tarvita insinööritieteellistä koulutusta, metsätieteellinen tutkinnon taitotieto riittää hyvin täydennettynä limnologian professorin hyväksymällä vuoden mittaisella yliopistokurssilla. Allassuunnittelija osoittaa suorastaan käsittämätöntä tiedon puutetta, ymmärtämättömyyttä luonnon prosesseista tai ainakin tosiasioiden vääristelyä. Allassuunnittelija selostaa, että LIITE s. 8: "(Syvien) altaiden kaivaminen (ojauomien varteen) aloitetaan kuivan maan puolelta ja vasta lopuksi puhkaistaan kaivantoa ja ojaa erottava kannas ja ruopataan ojanpohja. Menettelyllä pyritään välttämään työn aikaista samentumista. Matalan veden kosteikkoalueet kaivetaan erillisiksi altaiksi (, joihin) annetaan muodostua vesikasvillisuutta ennen kuin niihin ohjataan virtausta. Kasvillisuuden muodostumista seurataan vuosi kerrallaan. Vesi ohjataan kiertämään kosteikossa riittävän kasvillisuuden muodostuttua matalille alueille." Allassuunnittelijan illuusio "kaivamisesta kuivan maan puolelta" on käsittämätön ja ehdottomasti paikkansapitämätön, sillä Sammalsillan kosteikkoalueella ei ole "kuivaa maata". On vain parhaimmillaankin vaihtelevan märkää entistä luhtaa, pinnassa ohut kuntta ja heti sen alla vaihtelevan paksuinen turvekerros sekä aina lieju/mutakerros, kaikki kerrokset syvemmälle päin mennen veden läpeensä kyllästämiä sen mukaan kuin hiukkasrakenne sallii tai laajoissa allikoissa kuten Lietelammien ydinalueella ja rannoissa vain pehmeitä vetisiä, lähes pohjattomia lieju/mutakerrostumia. Sylvöjärvi ulottui vielä kauan jääkauden jälkeenkin Ensimmäisen Salpausselän juurelle asti ja kaikki siitä nykyjärveen on entistä järvenpohjaa kaikkine järvenpohjan ominaisuuksineen. Allassuunnittelija ei näytä tietävän, että mistään allassuunnitelmassa kuvatuista ohjauksista välittämättä vesi nousee altaaseen paino ja kapillaarivoimalla silloisesta korkeasta tasostaan välittömästi sitä mukaa kun pinnasta aineksia poistetaan siihen tasoon kuin alueella silloin vallitsee. Puolen metrin kaivusyvyys tarkoittaa, että käytännössä kauha ja telaketjut sotkevat koko kaivutyön ajan ei suinkaan "kuivaa maata", vaan kuntan/turpeen, liejun/mudan ja

7 veden sekoitusta löysäksi mössöksi, mikä yltyleensä valuu kaivupaikalta tai läjitysalueelta vesistöön saman tien tai ainakin ensimmäisten sateiden liuottamana. Matalat mutta joka tapauksessa vedenpinnan alapuolelle ruopatut vesialtaat jäävät ruoppauksen jälkeen odottamaan kasvillisuuden muodostumista, mitä seurataan vuosi kerrallaan. Allassuunnittelija sentään myöntää, että lopuksi puhkaistaan kaivantoa ja ojaa erottava kannas ja ruopataan ojanpohja eli ruoppauksesta on kysymys kaiken aikaa, kun veden reaaliajassa täyttämää allasta kaivetaan ja nostetaan maata vedenpohjasta Sylvöjärven vesistössä. Nyt syksyllä 2017 on kysymys juuri tästä eli ruopattujen altaiden yhdistämisestä kaivamalla valtaojaan ns. yhdistämiskaivusta ja mahdollisesta samanaikaisesta altaan pohjan ruoppauksesta ja näiden toimien estämisestä veisistön suojelemiseksi. Ruoppaustyö samentaa veden pitkäksi ajaksi, vuosikymmeniksi, vesistössä, missä matalan veden hidas vaihtuvuus aiheuttaisi luonnon ja sen toiminnan ja virkistysedellytysten vahingollista muuttumista mm. Uudenkylän yleisessä uimarannassa ja kalastuksessa vesilain 3 luvun (Luvanvaraiset vesitaloushankkeet) 2 :n mainitsemalla tavalla. Huomattakoon, että lajistoselvityksen tehneeltä R konsultilta lipsahti, että hankkeessa todella on kysymys ruoppauksesta (LIITE s. 16).

8 Syvien altaiden ruoppaus Syvien altaiden 2 (Sammalsillanoja) ja 4 (Ristolanoja) sekä matalien altaiden (1, 3, 5 6) sijainti allassuunnitelmassa. Tähdellä on osoitettu Kuoppalanojan suun syvä allas, mitä ei toistaiseksi rakenneta (Lahden valtuustosta kuntavaaleissa pudonneen Nastolan teknisen lautakunnan expuheen johtajan niitylle), vaikka sen tarve olisi ollut ehdottomasti suurin! Syvät altaat ruopataan suoraan kiinni Ristolanojaan länsipuolelle (4) ja keskelle Sammalsillanojan uomaa (2) Suunnitelman mukaan altaiden ruoppaus aloitetaan maan (po. suon) puolelta ja lopuksi puhkaistaan kaivantoa ja ojaa erottava kannas ja ruopataan ojan pohja ruoppausta kaikki tyynni, kuten edellä todettiin. Toisin kuin suunnitelmassa sanotaan, maapohja ei ole kuivaa (konetta kantavaa), vaan pettävää metsäluhtaa, missä pohjavesi on lähes pinnassa. Raskas kone möyri työaikanaan siis kaikkialla missä liikkuikin pintaturpeen, liejun/mudan ja veden muodostamassa sotkussa, mikä ensimmäisestä sateesta alkaen kulkeutui veteen liettyneenä laajalti ruoppausalueelta lyhyen matkan Sylvöjärveen. Punaisella katkoviivalla on merkitty nyt syksyllä 2017 ajankohtaiset ruoppausaltaiden yhdistämiskaivun kohteet, joissa kaivukatkon oli tähän asti tarkoitus estää ruopatun veden sekoittuminen valtaojien uomaan. Tarkoitus ei alun alkaenkaan syksyllä 2015 toteutunut esimerkiksi Sammalsillanojan eli pääuoman kohdalla, mihin suoraan kaivettiin syvä allas 2, kuten seuraava kuvaselostus osoittaa:

9 Esimerkki: Syvän altaan 2 ruoppaaminen Sammalsillanojaan 2015 Havainnekuvat Sammalsillanojan syvän altaan (2) paikasta ruoppauksen edellä ja jälkeen suoraan kiinni uomaan sen molemmille puolille: Kuva 1. Ennen ruoppausta Sammalsillanojan leveä kanaali Uudenkylän peltoaukean (oik.) reunasta eteläsuuntaan, vastavirtaan. Kanaali on 55 vuoden jälkeen yhä avoin koko leveydeltään. Veden syvyys on hyvin matala, keskimäärin vaaksan verran. Oik. pelto ojan laskuhaara. Kuva 2015 10 14 Markku Sakari Meriluoto. Kuva 2. Sama kuvauspaikka ja suunta. Telaponttonikaivuri on ruopannut Sammalsillanojan uoman molemmin puolin syvän altaan 2. Sammalsillanojan uoma laskee etelästä (nuoli) suoraan altaan läpi ja jatkuu entisellään pohjoiseen Sylvöjärveen. Rämettynyt kapea ja matala uomansuu (vas.) muodostaa jo nyt ja etenkin tulva aikaan tulpan, mistä vesi leviää molemmin puolin mataliin altaisiin 1 (oik.) ja 3 (vas.) heiveröisten kaivukatkojen läpi. Ruoppauksessa altaan rantojen molemmilta puolilta läjityspenkereistä ja pohjasta irronnut humus ja

10 kiintoaines kulkeutuu saman tien eteenpäin Sammalsillanojan veden mukana Sylvöjärveen. Kaivurin telaketjujen jäljet nousevat (oik.) vedestä mutelikolle todistaen, miten kone on möyrinyt vedessä ja aiheuttanut runsaasti liettymistä ja samentumista toisin kuin suunnitelmassa vakuutettiin kaksivaiheisen kaivun tuloksena: allas kaivettiin vastoin suunnitelmaa kerralla suoraan valtaojan uomaan. Kuva 2015 12 05 Markku Sakari Meriluoto. Kuva 3. Sammalsillanojan uoma (oik.) laskee etelästä Uudenkylän peltoaukealta suoraan altaaseen 2 ja jatkuu (nuoli) kohti Sylvöjärveä entisessä uomassaan. Syvä allas on kiireen vuoksi ruopattu Sammalsillanojan levennykseksi ilman hankesuunnitelmassa mainittua pyrkimystä välttää työn aikaista veden samentumista. Päinvastoin, ruoppauksen seurauksena Sammmalsillanojan samentuminen on maksimaalista, kun rantojen löyhistä penkereistä ja läjitysalueilta irtoaa nyt ja pitkällä ajalla sateissa humusta, ravinteita ja kiintoainesta, mikä kaikki virtaa kuvassa suoraan Sylvöjärveen. Kuva 2015 12 05 Markku Sakari Meriluoto.

11 Kuva 5. Altaan 2 läjityspenkereeltä koilliseen heti ruoppauksen jälkeen. Matalat altaat 1 (vas.) ja 3 (taust. Lietelammien eteläosassa) erottaa matala rämettynyt kaivukatko vain nimellisesti syvästä altaasta 2 ja suoraan sen läpi kulkevasta Sammalsillanojasta (nuoli), mikä jatkuu kohti Sylvöjärveä. Uoman virtaus kuljettaa saman tien ruoppauksen jälkeen vedessään kaiken ruoppausalueelta liettyvän humuksen, ravinteet ja kiintoaineksen. Tässä vesi vasta nousee altaisiin, murtaa vielä tämän syksyn tai viimeistään kevään aikana heiveröiset ränettyneet kaivukatkot ja purkautuu mataliin altaisiin 1 ja 3. Näin pettää suunnitelma, minkä mukaan matalat altaat yhdistettäisiin ruoppausalueeseen vasta kasvillisuuden kehityttyä niihin parin vuoden kuluessa. Koko kuvassa näkyvä allasalue joutuu välittömästi vedenkorkeuden vaihtelun piiriin, sillä vesi tunkeutuu jo kaivukatkojen läpi. Tunkeutuminen voimistuu viimeistään keväällä, kun kapea ja matala Sammalsillanojan suu (nuoli) muodostaa tulpan virtaukselle ja vesi levittäytyy heiveröisten kaivukatkojen yli mataliin altaisiin. Ruoppauksen tekninen toteutus on epäonnistunut. Tämän jälkeen ei enää pidä paikkaansa suunnitelmassa esitetty pyrkimys, että "matalan veden kosteikkoalueet kaivetaan erillisiksi altaiksi (kohteet 1, 3, 5 ja 6 kuvassa 2, LIITE s. 8). Matalien alueiden kosteikkoihin annetaan muodostua vesikasvillisuutta ennen kuin niihin ohjataan virtausta. Kasvillisuuden muodostumista seurataan vuosi kerrallaan. Vesi ohjataan kiertämään kosteikossa riittävän kasvillisuuden muodostuttua matalille alueille. Menettelyllä saadaan vähennettyä työn aikaista kuormitusta merkittävästi." Tämäkin suunnitelman kohta petti paniikinomaisen kiireen vuoksi pimeätyöskentelyssä välittömästi ruoppauksen yhteydessä ja pettää yhä pahemmin viimeistään kevättulvan vaikutuksesta. Hankesuunnitelma perustuu monelta kohdin toiveajatteluun ja todellisten seurausten katteettomaan kaunisteluun, kuten aiemmin on osoitettu (HAO valitus). Kuva 2015 12 05 Markku Sakari Meriluoto.

12 Valkoselkätikan pesäpökkelön kaataminen Sammalsillansuon luonnonsuojelualueella (LsL 49 ) Valkoselkätikan pesäpökkelö, minkä Lahden vesiviranomaisen työkunta kaatoi. Kuva 2017 03 23 Markku Sakari Meriluoto. Lahden vesiviranomaisen työkunta kaatoi kevättalvella 2017 valkoselkätikan pesäpökkelön Sammalsillansuon Pensasniityn alueelta pitkospolun sillan läheisyydestä. Ruoppausaltaan 3 ja Sammalsillanojan vierestä kaadettiin tuolloin vanha hieskoivikko suunnitellulta yhdistämiskaivun alueelta. Dokumentoin täydellisesti pökkelön ominaisuudet syksyllä 2016 ennen kaatoa ja kevättalvella 2017 kaadon jälkeen, ja mittaustiedot kuvineen ovat hallussani. Saatoin tapahtuman Lahden ympäristöpalvelujen tietoon, mutta virastosta kukaan ei ole puuttunut asiaan. Valkoselkätikka ja sen pesäpaikka on rauhoitettu lintulaji, erittäin uhanalainen direktiivilaji, Suomen uhanalaisin metsälintulaji. Pesäpaikan tuhoamisessa Lahden vesiviranomainen rikkoi luonnonsuojelulakia usealta osin. Mainittakoon, että olen ollut valkoselkätikan suojelutyöryhmän jäsen ja vuosien aikana perehtynyt käytännössä monipuolisesti lajin ekologiaan muun muassa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion erityisasiantuntijana osallistumalla käytännön suojelutyöhön maastossa ja lajin suojeluoppaiden laadintaan metsätalouden edustajana. Valkoselkätikasta Sammalsillansuon Sylvöjärven alueella ovat suojelusta vastaavan Metsähallituksen hallussa. Valkoselkätikan esiintyminen mainitaan yhtenä perusteena Sammalsillansuon luonnonsuojelualueen perustamiseen. Hallintopakkohakemus ja Sammalsillansuon luonnonsuojelualue Hallintopakkohakemus ei estä Sammalsillansuon luonnonsuojelualueen toteuttamista. Suojeluhanke on vielä kesken siltä osin, että Lahden kaupungin pitäisi saada lunastaa luonnonsuojelutarkoituksiin Pensasniityltä viisi pientä muinaista mudanottopalstaa, joiden yksityisomistajien kanssa ei vielä ole saatu aikaan ostosopimusta. Muilta osin sammalsillansuosta tulisi luonnonsuojelualue sellaisena kuin se nyt on pääpiirtein kuin se nyt on suunnitelmani http://www.tieokas.fi/sammalsillan_luonnonsuojelualue.pdf mukaisesti.

13 2015 kaivettu ruoppausallas 3 itärannan mutapenkereeltä eteläkaakon suuntaan toukokuussa 2017. Taustalla kulkee Kuoppalanojan uoma oikealle kohti Sammalsillanojaa halki Peltokallion tilan kostean laidunniityn. Sen oikeanpuoleiseen alaosaan on nyt tarkoitus kaivaa syvä allas, missä yhdistyisivät etualan allas 3, Kuoppalanoja ja sen uoman keskelle kaivettava alueen kolmas syvä allas. Toistaiseksi tämänkin altaan vesi on erillään valtaojasta ja kuten näkyy yhä kokonaan vailla kasvillisuutta myös toisen kesän jälkeen. On tietymättömissä, miten kauan vesikasvillisuuden kehittyminen vielä kestää. Kuva 2017 05 23 Markku Sakari Meriluoto. Vesikavillisuuden oli tarkoitus nousta 1 2 vuodessa (2016 2017) altaisiin siivilöimään vedestä epäpuhtauksia. Kuitenkaan yhteenkään altaaseen ei ole noussut vielä (syksyllä 2017) minkäänlaista kasvillisuutta. Altaat todennäköisesti kaivettiin liian syviksi joulukuussa 2015 määrärahojen käyttöoikeuden sulkeutumisen pelossa paniikinomaisessa kiireessä yötä päivää ruopaten. Suunnitelma on siis tältäkin osin epäonnistunut. Kuitenkin Lahden vesiviranomainen on ilmoittanut, että yhdistämiskaivu tapahtuisi aikataulun mukaisesti talvikauden 2017 2018 aikana, mahdollisesti jo kuluvan vuoden lopulla, kun lintujen muuttokausi on päättynyt. Jos jatkoruoppaus eli yhdistämiskaivu ruoppausaltaiden ja valtaojien välillä tehdään jäljellä olevissa kaivukatkokohdissa syksyllä 2017, tapahtuu vesiensuojelun sijaan ympäristökatastrofi. Altaista valtaojiin ja edelleen lyhyen matkan päähän Sylvöjärveen

14 ryöpsähtääå esteettömästi runsas vesimäärä, mihin on sekoittunut vuoden 1960 ruoppauksen jälkeen uudelleen puolen vuosisadan ajan maatunutta humusta kaikkine ravinteineen ja vuoden 2015 ruoppauksessa vapautunuttta humusta, ravinteita ja kiintoainetta sekä pelloilta kaiken aikaa valunutta apulanta sika nauta lietettä, mikä on peräisin Sylvöjärveä ympäröiviltä karjatilalta Kuoppalanojan varressa sekä kahdelta sikatilalta, joiden lietteet on aina levitetty kaikille Sylvöjärven ympäristön pelloille kaikissa ilmansuunnissa, aina pohjoisessa Metsäkylässä asti, missä sijaitsee sikatilan vuokrapeltoja, nyt viimeisimmällä vuokrapellolla Sammalsillanojan lounaispuolella. Missään pelloilla ei ole erityisiä suojavyöhykkeitä, ainostaan minimilevyiset, jotta viljelystä ei aiheutuisi ylimääräisiä kustannuksia pellonomistajille. Tulos tulisi keväästä 2018 alkaen olemaan tämän liitteen avainkuvan kaltainen vuosikymmenten ajan. Sylvöjärveen valuisi näin esteettä sakea apulanta sika nauta humuskiintoaines lietevirta pilaamaan entisestään Nastolan vesistön tähänkin asti huonollaatuisinta Sylvöjärveä. itse Sylvöjärvi kulkee vääjäämättä kohti ekologista umpikujaa. Ruoppaus, ojat ja allikot vain edistävät tuhokehitystä. Suojeluratkaisu toivottavasti kääntää asukkaiden huomion vesiensuojelun epäonnistumiseen. Ruoppaushanketta ei päästetty julkisuuteen, koska juonen tarkoitus oli laillistaa apulanta sika nauta lietteen valutus valtaojissa Sylvöön entiseen tapaan kaikista ilmansuunnista. Vesiensuojelun pitäisi alkaa saastutuksen alkulähteiltä. Ensimmäiseksi pelto ojien varteen tarvitaan kymmenmetriset suojakaistat. Ranta asukkaita varmasti huolettaa oma kiinteistö. Sylvöltä on näinä vuosina myyty huomattavan useita arvokiinteistöjä. Kysyntään ja tarjontaan vaikuttaa varmasti järven umpeutumiskehitys: Sammalsillanlahti ruoikoituu aikaa myöten lähes kokonaan, Hautaan syvänne muuttuu salmeksi ja Immilänlahden päässä Arrajoen nielun umpeutuminen tukahduttaa Sylvöä tähän asti puhdistaneen virtauksen Arrajokeen. Uudenkylän vedenottamo suljettiin ja Mustakallion lähdevesi ohjattiin pois uusikyläläisten hanoista salaa Sammalsillanojaan allikoiden kuraveden lantraamiseen, jotta mittaustulokset kaunistuisivat. Sylvöjärvi pitää irrottaa Arrajärven säännöstelystä, nostaa vedenkorkeutta ja palauttaa luonnonmukainen tulvavaikutus. Nyt Sylvö likoaa kuin uima allas kautta vuoden samalla tasolla, minkä määrää kiveen hakattu Mankalan voimalaitoksen säännöstelylupa. Vain vedenkorkeuden maltillinen nosto ja sen luontainen vaihtelu hidastaa rantojen umpeenkasvua ja palauttaa kasvillisuuden luonnollisen vyöhykkeisyyden. Arrajoen luusuaan Heinolantien sillan alle sijoitettaisiin tutkijaa (Petra Korkiakoski 2012) soveltaen säännöstelypato. Se nostaa Sylvöä tarvittavat puoli metriä, palauttaa hallitun tulvavaikutuksen ja luo houkuttelevan virkistyskalastusympäristön maantien pieleen. Sylvöjärven pelastamiseksi ja seudun muidenkin vesistöjen hoitamiseksi ehdotan yhteistyötä todellisen puolueettoman asiantuntijan Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n kanssa. Hallintopaikkohakemuksen tarkoitus on estää kuvattu yhdistämiskaivu tässä ja muissa vastaavissa, allaskartasta edellä ilmenevissä paikoissa vuoden 2015 ruoppausalueella ja siten poistaa uhka ruoppauksen humuksen, ravinteiden ja kiintoaineen liettymisestä edelleen Sylvöjärveen.

1 KANNE / TUTKINTAPYYNTÖ 2017 10 22 OSA 3 Vireillä oleva kosteikkoaltaiden jatkoruoppaus eli yhdistämiskaivu tuhoaisi lisää erityisten lajien elinympäristöjä ja ennen kaikkea pilaisi lopullisesti Sylvöjärven veden laadun. Sylvöjärven veden tila on jo nykyisellään Nastolan vesistöalueen huonoin. Ruoppaus, missä 2015 vesistöön kaivetut altaat yhdistettäisiin Sylvöjärveen laskeviin valtaojiin (Sammalsillanoja, Kuoppalanoja ja Ristolanoja) kaivukatkot avaamalla, uhkaa alkaa ponttonikaivurilla nyt heti, kun pesimä ja muuttokausi on nyt päättynyt. Jatkotuoppauksen seurauksena kaikki lietevesi Uudenkylän alueen pelloilta ja laitumilta ryntäisi valtaojista ja allikoista vapaasti suoraan Sylvöjärveen. Aiemmin esitettyjen luonnonsuojelu ym. säädösten rikkomusten (linkki http://www.tieokas.fi/avi.pdf) lisäksi Lahden vesiviranomainen kaadatti ruoppausalueella syksyllä 2016 erittäin uhanalaisen lintulajin valkoselkätikan Dendrocopus leucotos pesäpökkelön suunnitellun allaslaajennuksen paikasta. Jotta vesistön pilaantumista osoittavat mittaustulokset kaunistuisivat, etelästä Sylvöjärveen laskevan keskeisimmän valtaojan, Sammalsillanojan, lähtökohdasta Nastonharjun Uudenkylän I luokan pohjavesialueelta suljettiin 2017 Uudenkylän vedenottamo ja sen puhdas pohjavesi johdettiin Sammalsillanojaan tarkoituksena saada tällä tavalla "lantraten" aikaan manipuloitu vedenmittaustulos. Sammalsillanojassa on kaksi mittauspaikkaa. Tällainen vääristely on viranomaistoiminnassa tuomittavaa ja osoittaa tiettyä epätoivoa, kun altaiden ruoppaus uhkaa osoittautua turhaksi ja vahingolliseksi. Sylvöjärven tilasta huolestunut tuntematon ranta asukas kirjoitti mielipiteensä (Etelä Suomen Sanomat 2017 07 26): Aiemmassa vaatimuksessa Asiantuntijayritys Tieokas esitti luonnonsuojelualueen perustamista Sylvöjärven eteläpäähän (linkki http://www.tieokas.fi/sammalsillan_luonnonsuojelualue.pdf Nyt on maanomistaja Lahden kaupunki valmistellut ruoppausalueesta ympäristöineen rajaukseni mukaisen, Suomi 100 juhlavuoden toimintaohjelmaan sisältyvän Sammalsillansuon luonnonsuojelualueen:

Lähde: www.luontolahja.fi 2

3

4 Jatkoruoppaus kohdistuisi siis kokonaisuudessaan uuteen luonnonsuojelualueeseen ja vaatisi kokonaan uutta, krittistä arviointia suunnitelman mielekkyydestä ja vahingollisuudesta. Kosteikon ruoppaussuunnitelman laati 2013 2014 maanomistajan edustaja Lahden ympäristöpalvelut. Suunnitelman vastuuhenkilö on vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin. Allekirjoittanut Asiantuntijayritys Tieokas on yrittänyt vaikuttaa ruoppauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen kesästä 2014 alkaen luonnonhoidon ja suojelun erityisasiantuntijana. Nastola seuran ja samalla pellonomistajien edustaja on puheenjohtaja Erkki Aarti. Muutaman paikallisen pellonomistajan tarkoitus on sulkea Sylvöjärven rannanomistajat ja muut asianosaiset ruoppaushankkeen ulkopuolelle, jotta haitallisten ravinteiden valutus pelloilta sekä sika ja nautatiloilta voi jatkua esteettä Sylvöjärveen. Aiempaa AVIn päätöstä valitusosoituksineen hallinto oikeuteen ei ollut mahdollista riitauttaa varojen puutteessa, mitä estettä ei nyt ole. Katson, että Sammalsillansuon kosteikon jatkoruoppaussuunnitelma on nykyisessä muodossaan lainvastainen (muun muassa vesilaki 3 luku 2 sekä luonnonsuojelulaki 49 / luonto ja lintudirektiivi) eikä sitä tule hyväksyä tällaisenaan toteuttavaksi, vaan pitää laatia riittävällä asiantuntemuksella (esimerkiksi Metsähallitus ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry.) Sammalsillansuon luonnonsuojelualueen hoito ja käyttösuunnitelma sekä Sylvöjärven vesiensuojelusuunnitelma linkin http://www.tieokas.fi/avi.pdf s. 70 74 ja 84 95 perustelujen mukaisesti varmistaen, että suunnitteluun osallistuvat nykyisten hallintosäädösten pohjalta kaikki Sylvöjärven jakokunnan osakkaat, joita on useita satoja. Katson olevani hallintopakkohakemuksen tekijänä asianosainen eli henkilö, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee ja johon päätös kohdistuu, jonka oikeuteen ratkaisu välittömästi vaikuttaa ja joka on päätöksen välittömässä vaikutuspiirissä (hallintolaki (434/2003) 11 ym.). Lisäperusteluja on linkissä http://www.tieokas.fi/avi.pdf s. 12 20. Linkissä http://www.tieokas.fi/sammalsillan_kosteikko_liite.pdf on tarkempia tietoja Sylvöjärven Sammalsillansuon alueen luonnosta sekä kosteikon ruoppauksen tuhoavasta vaikutuksesta direktiivilajien lisääntymis ja levähdyspaikkoihin ja muuhun luonnonympäristöön. Sammalsillansuon alueen karttasijainti on 6760,2 447,4. Koko suunnitelma alueen omistaa Lahden kaupunki ja se sisältyy parhaillaan laadittavaan Uudenkylän osayleiskaavaan luonnonsuojelualueena, mikä on Nastolan pitäjän monimuotoisin ja arvokkain kosteikko. Lisäksi pyydän, että Aluehallintovirasto käyttää tietopohjana asian aiemmista käsittelyvaiheista asiakirjaa linkissä http://www.tieokas.fi/avi.pdf ja siitä erityisesti sellaisinaan seuraavia perustelulukuja: 1. Asianosainen sivut 3 20 2. Vesitaloushanke sivut 21 31 4. Julkisuus 42 45 10. Luvanvaraisuus 70 83.

1 Vesiekologinen yhteenveto KANNE / TUTKINTAPYYNTÖ 2017 10 22 OSA 4 Lähdeviite: Korkiakoski, P. 2012. Alasenjärven ja Sylvöjärven välisen järviketjun vedenkorkeuksien ja virtaamien nykytila, kehittämistarve ja mahdollisuudet. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. 115+17 s. Linkki: https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/20913/korkiakoski.pdf?sequence=3 Emt. kumoaa monelta olennaiselta osin jatkoruoppauksen tarpeen Sammalsillansuon kosteikko alueella ainakaan Lahden vesiviranomaisen suunnitelman mukaisesti ennen muita (esim. viljelyteknisiä) toimia, mitkä todella vaikuttaisivat suotuisasti Sylvöjärven tulevaisuuteen. Sylvöjärvi ei lie koskaan ollut kirkasvetinen, sillä pohjakerrostumina on ollut jo Baltian jääjärven aikana kasaantuneita savikerroksia. Puhdastahan vesi on käytännössä ollut vuosituhansia, aina 1900 luvun puoliväliin saakka. Sylvö säilyi kalaisana ja puhtaana vielä pitkään peltoviljelyn alettuakin, sillä pellot rajoittuivat niittyihin, mitkä toimivat erinomaisina puskureina ravinnepäästöjä vastaan. Vasta tulvaniittyjen muuttaminen pelloiksi, valtaojien kaivaminen 1960 ja karjanlannan korvaaminen keinolannoituksella alkoivat muuttaa dramaattisesti Sylvön ravinnetaloutta. Tulvaniitty liittyy Sammalsillansuohon vielä itäpuolella Peltokallion tilan laitumena ja länsipuolella uutena pellon muuttumana. Luonnontilaisessa järvessä, kuten Sylvössä ennen voimalaitosten aikaa 1949 jälkeen, vedenkorkeuden vuodenaikaisen vaihtelun ansiosta vesi ja rantakasvillisuus muodostuu selvästi vyöhykkeiseksi, mihin vaikuttavat myös pohjan laatu ja kaltevuus. Lähinnä rantaa kasvaa esimerkiksi järviruokoa ja järvikortetta, seuraavassa vyöhykkeessä muun muassa ulpukkaa, lumpeita ja uistinvitaa. Kauimpana rannasta ovat uposlehtisten ja pohjaversoisten kasvien vyöhykkeet. Suojaisilla rannoilla esiintyy myös veden pinnalla kelluvia kasveja, kuten limaskaa. Kasvillisuusvyöhykkeet ovat selvärajaisimpia loivilla rannoilla. Säännöstelemättömässä järvessä kevättulva siirtää kuolleen kasviaineksen kasvualueelta rantaan, missä se hajoaa kesän aikana vedenpinnan laskiessa. Näin vedenkorkeuden luontainen vaihtelu hidastaa rantojen umpeenkasvua ja ylläpitää kasvillisuuden vyöhykkeisyyttä. Vedenlaatututkimusten 1980 2005 perusteella Sylvöjärvi on luokiteltu reheväksi, runsasravinteiseksi eli eutrofiseksi järveksi. Se ei tarkoita saastunutta, likaista, sillä saastevaikutus Sylvöjärvessä päättyi 1980 luvun lopulla, kun silloinen kunnan vanhainkoti liitettiin viemäriverkkoon. Sylvöjärven kesäaikainen alusveden happitilanne oli tutkimusjaksolla rehevyydestä huolimatta hyvä. Sitä selittää se, että matalassa järvessä vesi sekoittuu eikä kerrostuneisuutta muodostu. Alusveteen tulee siten jatkuvasti happitäydennystä päällysvedestä. Leväkukinta sen sijaan heikentää ajoittain Sylvöjärven happitaloutta. Epäilemättä levätuotanto suorastaan räjähtäisi pitkäksi aikaa, jos jatkoruoppaus sotkisi Sammalsillansuon alueen veden. Nykyisen Sylvöjärven saastetta on nimenomaan ravinnekuorma, minkä aiheuttavat peltoviljelyn, nautakarjankasvatuksen ja sikatalouden lietevalumat Sylvöjärven kaikkialta ympäristöstä. Viljelijäin pitäisi vähentää kuormitusta pelloillaan parantamalla viljelytekniikkaa, lopettamalla ylilannoitus ja käyttämällä leveitä suojakaistoja sekä lopettaa karjatalouden lietteiden suora ja levityspäästöt Sylvöjärveen kaikista ilmansuunnista. Näiden

2 keinojen laiminlyönti on kuormittanut Sylvöjärveä vuosikymmenten ajan sen jälkeen, kun viemärijätteen laskeminen lopetettiin. Kosteikkojen perustaminen on toissijainen apu niin kauan kuin ensisijainen saastekuorma saa rauhassa valua viljelyksiltä. Tässä suhteessa ei ole havaittu minkäänlaista edistystä tapahtuvan Sylvöjärveä ympäröivillä peltoalueilla, vaikka ympäristötukiakin olisi käytettävissä. Arrajoen vesistöä säännöstelee Kymijoen Mankalan voimalaitos nykyisellä luvalla 1984 alkaen, jolloin päättyi lopullisesti vedenkorkeuden luontainen vaihtelu Sylvöjärvessä. Arrajärven vedenkorkeus pidetään läpi vuoden lähes samalla tasolla; sallittu vaihteluväli on 73,13 74,93 m. Voimala tietysti pyrkii puhtaasti taloudellisista syistä noudattamaan säännöstelyluvan ylärajaa 74,93 m. Vesiluvan mukainen Sylvöjärven keskivedenkorkeus eli vesiraja maata vastaan on 74,23, joten Arrajärven korkeimmalla sallitulla tasolla vesi virtaisi Sylvöjärveen päin niin on tapahtunutkin. Sammalsillansuon alueen maanpinnan korkeus on keskimäärin alle 75 m, Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valtaojat ja allikot ja siis koko Sammalsillansuon kosteikon pohjavedenpinta on Sylvöjärven pinnan tasalla lyhyttä kevättulvan aikaa lukuun ottamatta. Tämä ns. uima allassäännöstely pitää Sylvöjärven vedenkorkeuden lähes samassa tasossa kuin alapuolisessa keskusvesistössä Arrajärvessä. Nykyisin pyrkimys on pikemmin nostaa Sylvöjärven vedenkorkeutta kuin laskea. Sylvöjärven ongelmia ovat vedenkorkeuden tasaisena pysyvä taso ja luontaisen vaihtelun puuttuminen, paitsi lyhytaikaisissa tulvatilanteissa. Kun vedenkorkeus ei vaihtele eikä tulvavesi huuhdo kuollutta kasvillisuutta pohjasta, järven matalat rannat kasvavat umpeen, ruoikoituvat. Nopea ruoikoituminen uhkaa sulkea Sammalsillanlahden, muuttaa Hautaan kapeikon salmeksi ja sulkea Arrajoen luusuan Immilänlahdella, jolloin virtaus Arrajokeen estyy. Samalla rantakasvillisuuden vyöhykkeisyys vähenee ja häviää. Lisäksi Sylvöjärven veden vaihtuvuus etenkin järven eteläosassa on hidasta, koska ylivoimaisesti merkittävimmät järveen laskevat uomat Immilänjoki ja Halkokorvenjoki ja lähtevä Arrajoki sijaitsevat järven pohjoisosassa lähellä toisiaan. Näihin verraten Sylvöjärven eteläosan valtaojat ovat sangen vähäisiä. Lyhyesti: vaikka mitä tehtäisiin Sammalsillan alueella, Sylvöjärven vesi pysyy korkealla Arrajärven tasossa niin kauan kuin Mankalan voimalaitoksen säännöstely pysyy nykyisen kaltaisena ja se pysyy kuin kiveen hakattuna, muuten nousee suuria korvausvaatimuksia. Mikään kosteikkosuunnittelu ei muuta virtausta Sammalsillan alueella nykyistä staattista tilaa kummemmaksi. Arrajoen ainoa koski Arrakoski vähän joen puolivälin alapuolella perattiin Sylvöjärven laskun yhteydessä 1961, eikä joessa ole nykyisin koskipaikkoja. Arrakosken putous ennen perkausta oli 0,3 0,6 m. Joen yläjuoksulla Arrajoen kartanon alapuolella sijaitsi toinenkin, vähäinen kivikkovuolle, Kiiskikoski. Nykyisin veden virtaus Arrajoessa on tasaista ja hidasta. Nyt Arrakoskea ei taatusti perattaisi, päinvastoin em. tutkimuksen toimenpide ehdotuksiin sisältyy (7) Arrakosken ennallistaminen, mikä parantaisi kalojen elinolosuhteita ja lisäisi Arrajoen monimuotoisuutta. Toisaalta kosken ennallistaminen nostaisi Sylvöjärven vedenkorkeuden "irti" Arrajärven tasosta kohti aiempaa luonnontilaa. Merkittävimmät vesimäärät Sylvöjärveen tulevat Immilänjoesta ja Halkokorvenjoesta, mitkä molemmat laskevat järven pohjoispäähän. Halkokorvenjokea on perattu viime sotien jälkeen voimakkaasti, ja se on nykyisin hyvin suora ja rännimäinen uoma. Kosteikkorakentamisesta ylivoimaisesti tärkein on kohde olisi ei suinkaan Sylvöjärven eteläpäässä vähäisen virtaaman Sammalsillan alue, vaan pohjoispäässä Halkokorvenjoessa, missä runsas

3 virtaama ja laajan virtausympäristön kuormitusrasitteet ovat suurimmat. Kartassa esitetään Halkokorvenjoen vesistöalue (ruskea) ja Sylvöjärven vesistöalue (keltainen): Tuleva kehitys virkistyskäytön vaatimusten mukaisesti on, että Arrakoski ennen pitkää ennallistetaan tai Sylvöjärvi irrotetaan muulla tavoin Arrajärven säännöstelystä. Silloin Sylvöjärven vedenkorkeus nousee keskimäärin puoli metriä ja Sammalsillan kosteikkorakentaminen menettää merkityksensä. Sammalsillan alue jäisi veden alle muutenkin kuin tulva aikaan ja suoperäinen kosteikko toimisi kuin pesusieni: suodattaisi veden sisältämät ravinteet kosteikkokasvillisuuden käyttöön ja laskisi puhdistuneen veden hitaasti lävitseen Sylvöjärveen aivan kuin entinen luonnontilainen Sammalsillansuo. Em. tutkimus osoittaa tämän kehityssuunnan asukkaiden toivomusten mukaiseksi. Halkokorvenjokeen on yksinkertaista rakentaa laskeutusalla laajalle joutomaalle Arrajoentien pohjoispuolelle ja siellä saavuttaa vähin kustannuksin ja helposti ylläpidettävänä monin verroin parempi puhdistusvaikutus kuin Sammalsillan alueella. Kaikki ekologiset ja taloudelliset syyt puoltavat Sammalsillan jatkoruoppauksen hylkäämistä ja korvaamista Halkokorvenjoen kuormituksen rajoittamisella ja toivottavasti Arrakosken entisöinnillä. Sylvöjärvi pitää irrottaa Arrajärven säännöstelystä, nostaa vedenkorkeutta ja palauttaa luonnonmukainen tulvavaikutus. Vain vedenkorkeuden maltillinen nosto ja sen luontainen vaihtelu hidastaa rantojen umpeenkasvua, palauttaa kasvillisuuden luonnollisen vyöhykkeisyyden ja auttaa järven luonnonmukaista puhdistumista. Arrajoen luusuaan Heinolantien sillan alle sijoitettaisiin tutkijaa soveltaen säännöstelypato. Se nostaisi Sylvöä tarvittavat puoli metriä, palauttaisi hallitun tulvavaikutuksen ja loisi houkuttelevan virkistyskalastusympäristön maantien pieleen.