Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Transkriptio

1 Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

2 SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon rakentamisen kustannukset (sis. alv): Kaivinkone- ja traktorityöt : patopenkkojen ja syvännealueen kaivaminen, säätelylaitteen asennus, massojen kuormaus- ja kuljetus patopenkkaan, Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankeen korvaus tarvikkeet : säätelylaitteen materiaalit, putket ja maanrakennuskangas Life:n osalta suunnittelu ja maastokäynnit 600. Kosteikon pinta-ala rakenteineen 2,5 ha Kaivuu- ja traktorityöt: Pekka ja Jouni Vilola Alueen hoito: Ylänummen Metsästysyhdistys ry Kosteikkosuunnittelu: Mikko Alhainen, Kotiseutukosteikko Life+ -hanke yhdessä alueenomistaja Pekka Vilolan kanssa Ylänummen Metsästysyhdistys ry on tehnyt kosteikon vesilintulaskennat Life+ -hankkeen aikana. Kosteikon vesilintumetsästyksen ja pienpetopyynnin suunnittelusta vastaa em. metsästysseura.

3 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet: - Edistää luonnon monimuotoisuutta. - Parantaa vesiensuojelua kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä. - Lisätä vesilintujen tarvitsemia pesimä- ja poikue-elinympäristöjä. - Esitellä kosteikkoluontoa ja kosteikkorakentamista helposti saavutettavalla paikalla. Rakentamisen lähtökohdat: - Kosteikko perustettiin yhden maanomistajan maalle - Suunniteltu kosteikkoalue on tiilitehtaan vanha savenottoalue. Alueen kuivemmat reuna-alueet ovat olleet viljeltyä peltoa viime vuosiin asti, ja keskellä on syvempiä savihautoja. Alueen maanpinnan taso on pääosin yli 0,5-1,5 metriä ympäröiviä alueita alempana. Pusikoitunut ja rehevää kasvillisuutta kasvava alue on luontainen ja kustannustehokkaasti toteutettava kosteikkopaikka. - Maastonpiirteet ja lähialueen maankäyttö mahdollistivat patoamiseen perustuvan vedennoston.

4 Kuvat ja piirrokset: Mikko Alhainen Saviponnin kosteikkosuunnitelma 1. Syvännealueen kaivaminen 2. Vanhan ojauoman tukkiminen 3. Patopenkan massojen kaivuualue 4. Patopenkka 5. Padon ja pellon yhtymäkohta 6. Säätökaivon asentaminen 7. Padon kriittinen kohta (vanha silta) 8. Tulvakynnys 9. Vanhat maakasat Kosteikkosuunnitelma peruskartalla ja ilmakuvalla. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11.

5 Kuva: Jouni Tolvanen Ajatus kosteikon perustamisesta Saviponnin alueelle on lähtenyt alueen omistajalta Pekka Vilolalta. Kohde tuli esille Metsästäjäin Keskusjärjestön v tekemässä kosteikkokartoituksessa. Kotiseutukosteikko hankkeen käynnistyttyä kohteella pidettiin maanomistajan kanssa suunnittelupalaveri maastossa Tapaamisessa käytiin läpi mm. hankkeen mallikosteikon toteuttamiseen liittyviä seikkoja, kosteikon perustamisen lähtökohdat ja alustavia toimenpiteitä. Maanomistaja on ollut aktiivinen ja edistänyt hankkeen toteuttamista suunnitteluprosessin ajan. Hänen toiveensa huomioitiin suunnitelmaa laadittaessa. Maastosuunnittelu käynnissä. Kuvassa vasemmalta Mikko Alhainen (Kotiseutukosteikko Life+ -hanke) ja alueen omistajat Pekka Vilola ja Jouni Vilola (kevät 2014 alkaen).

6 Kuva: Jouni Tolvanen, elokuu Saviponni puunpoiston jälkeen ennen rakentamisen aloittamista. Alava ja rehevä alue on hyvin kosteikoksi sopiva. Alueella ollut puusto poistettiin energiahakkuuna. Hakkuukustannukset vastasivat puukertymää eli tuloja hakkuusta ei tullut.

7 Työt aloitettiin padon kriittisestä kohdasta eli vanhan sillan paikalta (suunnitelman kohta 7). Vanhat siltarakenteet ja pehmeä pintalieju poistettiin. Kaivantoon laitettiin suodatinkangasvuota ja päälle tuotiin kuivaa massaa pellon reunan vanhoista savikasoista. Kuvat: Jouni Tolvanen elokuu 2013

8 Kuvat: Jouni Tolvanen Säätelylaite asennettiin kosteikon pohjoispäähän kuivatyönä. Rumpuputkina on kaksi 400 mm:n muoviputkea. Maa-aines tiivistettiin lapiolla ja polkemalla rummun ympäriltä. Maanomistaja oli itse rakentanut säätökaivon. Kaivoon oli tehty sivuille ja alapintaan siivekkeet vuotamisen estämiseksi (pikkukuva).

9 Kuva: Jouni Tolvanen lokakuu 2013 Rumpuputket peitettiin ja tiivistettiin savella ja kuntalla. Konetyöt tehtiin alueen omistajan toimesta. Pekka Vilola 13 tonnisen kaivinkoneen puikoissa.

10 Patopenkan ytimeen ajettiin traktorilla kuivaa savea pellon reunan vanhoista maapenkoista sekä syvännealueen kaivuumassoista. Penkka nostettiin tavoitekorkeuteen kosteikon puolelta kaivetulla massalla. Padon ja massojen kaivualueen väliin jätettiin kahden metrin koskematon kannas tukemaan rakennetta. Patopenkka

11 Padon pohjoispää rajautuu peltoon. Padon ja pellon yhtymäkohta vietiin matalalla luiskalla pellon sisään, jotta mahdollinen vuotokohta ojan penkassa saatiin tukituksi.

12 Tulo-ojaan kaivettiin noin kahden aarin laajuinen ja noin metrin syvyinen loivarantainen syvännealue kiintoaineen laskeuttamiseen. Syvännealue kaivettiin siten, että se on mahdollista tyhjentää rannalta käsin. Kaivumassat ajettiin patopenkkaan. Syvännealue tulo-ojan suunnalta katsottuna. Kuvan keskellä penkka, jolla katkaistiin vanha ojauoma. Kuvat: Jouni Tolvanen lokakuu 2013

13 Tulvakynnys tehtiin kosteikon lounaisreunalle. Tulvakynnyksen puoleiselle reunalle kosteikkoa muodostuu hyvää kahlaajaniittyä. Kuvat: Jouni Tolvanen toukokuu 2014

14 Kosteikko ennen ja jälkeen vedennoston.

15 Kosteikko keväällä 2014 pohjoiskulmasta nähtynä. Kuva: Jouni Tolvanen toukokuu 2014