Matti Uusitupa KATSAUS Suomalaisen ravitsemustutkimuksen tähtihetkiä Tutkimuksen pääpaino on ollut kansanterveyden kannalta keskeisten kroonisten sairauksien syytekijöiden selvittämisessä. Tutkimus on tuottanut kansanterveydellisesti tärkeää tietoa kansan ravitsemuksesta, jota on hyödynnetty useilla väestö tason toimenpiteillä. Tärkein saavutus on sepelvaltimotautiepidemian nujertaminen perustuen vahvaan tutkimusnäyttöön epide mian keskeisistä syistä. Tunnusomaista kärkitason suomalaiselle ravitsemustutkimukselle on kansainvälinen läpäisevyys ja tutkimusten keräämät runsaat viittaukset. Tätä ovat edesauttaneet tutkimuksien julkaiseminen kliinisen lääketieteen huippulehdissä ja pitkäkestoisten interventiotutkimuksien tuoma uusi tieto. Tutkimuksien huolellinen suunnittelu ja toteuttaminen ja suuret otoskoot parantavat tutkimuksien luotettavuutta. Ravitsemustiede tieteenalana lähti kehittymään Suomessa toisen maailmansodan jälkeen, kun Helsingin yliopistoon perustettiin ravintokemian laitos vuonna 1947. Jo tätä ennen esimerkiksi Robert Tigerstedt, yksi kuuluisimmista suomalaistutkijoista ja reniinin keksijä, oli kiinnostunut kansan ravitsemuksesta. Hän kiinnitti huomiota muun muassa punavankien huonoon ravitsemustilaan ja sai parannuksia aikaan. Myös A. I. Virtanen oli kiinnostunut ravitsemuskysymyksistä, erityisesti jodin ja raudan puutteen merkityksestä väestön terveydelle. Hän vaikutti myös siihen, että ruokasuolaan alettiin lisätä jodia (1). Tällä toimenpiteellä korjaantui suomalaisilla aikaisemmin niin yleinen struuma. Jodinpuutteen epäiltiin tuolloin jopa selittävän sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyden eroja Itä- ja Länsi-Suomen välillä, kunnes seerumin suurentuneiden kolesterolipitoisuuksien merkitys valtimonkovettumistaudin tärkeänä riskitekijänä alettiin oivaltaa (2, 3). Käsittelen seuraavassa suomalaisen ravitsemustutkimuksen tärkeimpiä saavutuksia ja tulevaisuuden haasteita. Olen käyttänyt hyväksi Katanin ym. artikkelia vuodelta 2009: What are the greatest discoveries and the greatest future challenges in nutrition? (4), A. Ahlströmin katsausta (1) ja tekemääni kyselyä kuudelle suomalaiselle alan hyvin tuntevalle asiantuntijalle. Pyysin heitä nimeämään suomalaisen ravitsemustutkimuksen tähtijulkaisuja käyttämättä aikaa erillisiin kirjallisuushakuihin. Katanin ym. katsauksessa selvitys alkaa vuodesta 1976, mutta suomalaisen tutkimuksen aikajänteelle ei asetettu ajallista rajoitusta. TAULUKOSSA 1 on esitetty ne neljä suomalaista tutkimusta, jotka nousivat esiin Katanin ym. artikkelissa ja koskivat maailmanlaatuisesti 15:tä tärkeintä havaintoa täydennettynä omalla kyselylläni. Tärkeimpien tutkimushavaintojen suhteen vallitsi varsin suuri yksimielisyys. Osa tutkimuksista edustaa sarjaa tutkimuksia, joiden tuottama uusi tieto on kumulatiivista. Suomalainen ravitsemustutkimus on näin tarkasteltuna keskittynyt vahvasti ravinnon merkityksen selvittämiseen sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä sekä ravinnon, erityisesti ravintorasvojen, vaikutuksien tutkimiseen pääpainon ollessa seerumin lipidien ja lipoproteiinien merkityksen selvittelyssä valtimonkovettumistaudissa. Toinen päähuomio 1865 Duodecim 2015;131:1865 71
KATSAUS TAULUKKO 1. Suomalaisia ravitsemustutkimuksen helmiä. Katanin ym. 2009 listalla esiintyvät neljä suomalaistutkimusta Tutkimus Päähavainto Kommentit Kovanen P ym. 1981 (9) The Alpha-Tocopherol, Beta Carotene Cancer Prevention Study Group 1994 (16) Miettinen T ym. 1995 (11) Tuomilehto J ym. 2001 (18) Ravinnon kolesteroli säätelee VLDL-reseptorien aktiivisuutta kanin maksassa. Kyseiset antioksidatiivisesti vaikuttavat ainesosat eivät suojaa syövältä tai sepelvaltimotaudilta. Kontrolloidussa interventiotutkimuksessa kasvistanolimargariini alentaa seerumin kolesterolipitoisuutta. Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä elämäntapamuutoksin henkilöillä, joilla on heikentynyt sokerinsieto. Kyselyn perusteella valitut viisi suomalaistutkimusta Tutkimus Päähavainto Kommentit Räsänen L ym. 1978 (12) Pohjois-Karjalassa asuvilla lapsilla on poikkeuksellisen suuret kolesterolipitoisuudet, jotka ovat yhteydessä perinteiseen ruokavalioon. Tutkimusyhteistyö Nobelin palkinnon saajien kanssa Innostus antioksidatiivisiin hoitoihin romahti. Tuottanut uutta tietoa eri syöpämuotojen riski- ja suojatekijöistä. Lisäsi innostusta kehittää terveyttä edistäviä eli funktionaalisia elintarvikkeita. Tutkimukseen kohdistui myös suuri kaupallinen intressi. Antoi sysäyksen usealle soveltavalle tutkimukselle ja ohjelmalle ehkäistä tyypin 2 diabetesta. On ollut viime vuosien siteeratuimpia suomalaisvoimin tehtyjä tutkimuksia. Antoi sysäyksen Lasten riskitekijätutkimukselle. Ehnholm C ym. 1982 (8) Janatuinen E ym. 1995 (20) Lapinleimu H ym. 1995 (15) LASERI-tutkimus, Juonala M 2011, 2013 (13, 14) Suurentuneet kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet Pohjois-Karjalassa johtuvat ruokavalion rasvan laadusta. Puhdas kaura soveltuu keliakiapotilaiden ruokavalioon. Kohtuullisen vähärasvainen, vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio estää kolesterolitason nousua varhaislapsuudessa. Pitkäaikaisseurantatutkimus, joka on tuottanut merkittävää uutta tietoa useiden riskitekijöiden ja elämäntapojen vaikutuksesta varhaiseen valtimonkovettumistautiin ja aineenvaihduntahäiriöihin. Lapsuuden lihavuuteen liittyvät aineenvaihduntahäiriöt ovat palautuvia, jos lapsi laihtuu aikuisuuteen mennessä. Esimerkki sarjasta tutkimuksia, jotka tehtiin yhteistyössä USDA:n kanssa Tutkimuksen tulos muutti varsin nopeasti hoitosuosituksia. Aineisto tuottaa edelleen uutta tietoa ja antaa mahdollisuuden seurantaan yli sukupolvien. Kansainvälinen yhteistyö alalla tiivistynyt, kun tutkimustieto vastaavien tutkimus aineistojen kanssa on yhdistetty. 1866 on pitkäkestoisten ravitsemusinterventiotutkimuksien tuoma uusi tieto, joka parhaimmillaan on muuttanut vallitsevia käsityksiä. Ravinnon rasvat ja valtimonkovettumistauti 1950-luvulta alkaen Suomi on osallistunut seitsemän maan tutkimukseen, jossa tunnistettiin keskeiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, suurentunut kolesteroli, kohonnut verenpaine ja tupakointi, tuohon aikaan erityisesti miehillä (5). Jo 1950-luvun lopulla havaittiin merkittävä ero Itä- ja Länsi-Suomen välillä sydän- ja verisuonitautisairastuvuudessa ja -kuolleisuudessa (3). Pian tämän jälkeen vuonna 1959 käynnistyi kuuluisa suomalainen mielisairaalatutkimus, joka on saanut jälkikäteen myös paljon kritiikkiä osakseen. Se osoitti, että vaihdettaessa maitorasva suureksi osaksi soijaöljyyn kolesterolitasot alenevat ja sepelvaltimotautisairastuvuus pienenee. Kuuden vuoden jälkeen interventiosairaala ja verrokkisairaala vaihtoivat dieettejä keskenään, M. Uusitupa
mikä vaikeuttaa tuloksien tulkintaa. Lisäksi tutkimuksen keskeytti osa, ja osa tutkittavista oli mukana tutkimuksessa vain tietyn aikaa. Uusia tutkimushenkilöitä rekrytoitiin tutkimukseen myös sen kestäessä (6). Harvoista pitkäkestoisista ruokavaliointerventiotutkimuksista sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi suomalaistutkimus on tuloksiltaan selkein: kokonaiskolesteroli aleni noin 15 %:lla, ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin pieneni naisilla 35 % ja miehillä 45 % (7). Myöhemmin Suomessa toteutetut yhteistyötutkimukset US Department of Agriculturen (USDA) kanssa täydensivät käsitystä kovan eläinrasvan ja eräiden tyydyttyneiden rasvahappojen haitallisuudesta ja siitä, miten ne suurentavat kokonaiskolesteroli- ja LDLkolesterolipitoisuuksia (8). Kyseiset havainnot on lukuisia kertoja toistettu eri vuosikymmeninä unohtamatta Keysin ja kumppaneiden jo 1950-luvulla tekemää tutkimusta (2). Katanin ym. listalla korkeimmalle suomalaistutkimuksista nostettiin Petri Kovasen ja tulevien nobelistien tutkimus. Siinä osoitettiin, että suuret annokset ravinnon kolesterolia suurentavat kanilla veren kolesterolipitoisuutta vähentämällä maksan lipoproteiinireseptorien aktiviteettia. Kanilla kolesteroli kuljetetaan pääasiassa beeta- VLDL:ssä, ja reseptorien saturaatio selitti pääasiassa sen, miksi ruokavalion kolesteroli suurensi rajusti veren kolesteroli pitoisuuksia (9). Nykyään ihmisen valtimonkovettumistaudin pitkäaikainen ehkäisy ja hoito perustuvat LDL-kolesterolipitoi suuden pienentämiseen ruokavaliolla, muilla elämäntapamuutoksilla ja tarvittaessa lääkkein. Moderni geneettinen tutkimus vahvistaa, että LDL-kolesteroli on kausaalinen tekijä valtimonkovettumistaudissa (10), jonka yksityiskohtaista syntyä tutkitaan edelleen ympäri maailman. Kasvisterolien kolesterolia alentava vaikutus on tunnettu jo 1950-luvulta alkaen. Mutta silti kasvistanolimargariinia voidaan pitää todellisena suomalaisena innovaationa. Pohjois-Karjalassa toteutettu vuoden kestänyt kasvistanolimargariinitutkimus sai maailmanlaajuista huomiota (11). Kasvistanolimargariinia voidaan edelleen pitää terveysvaikutteisten elintarvikkeiden malliesimerkkinä. Valitettavasti kasvistanolin vaikutusta valtimotaudin etenemisen hidastamiseen ei ole osoitettu, mutta Euroopan ruokaturvallisuusvirasto (EFSA) on hyväksynyt kasvistanoleja ja steroleja koskevan terveysväittämän, joka koskee niiden kolesterolia alentavaa vaikutusta. Lasten ravitsemustutkimus nosti esille 1970-luvulla suomalaisten lasten huikean korkeat kolesterolitasot, kun Leena Räsänen tutkijatovereineen julkaisi tietoja itäsuomalaisilla lapsilla todetuista korkeista kolesterolitasoista ja niiden yhteydestä lasten ruokavalioon. Kolesterolitasot ylittivät sekä tytöillä että pojilla selvästi 6 mmol/l (12). Nykyisin tällaiset lukemat lapsilla herättäisivät epäilyn jopa familiaalisesta hyperkolesterolemiasta. Räsäsen ja kumppanien mukaan suurentuneet kolesterolipitoisuudet johtuivat pääasiallisesti runsaasta maitorasvan saannista. Varsin pian näiden tutkimustietojen jälkeen käynnistyi pitkäkestoinen ja menestyksekäs Lasten riskitekijätutkimus LASERI, joka nykyään tunnetaan myös Young Finns Studyna. Se on tuottanut merkittävää uutta tietoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijätasoista suomalaisilla lapsilla ja nuorilla sekä niiden muutoksista ajan myötä. Tulokset osoittavat, että perinteiset riskitekijät lisäävät varhaista valtimonkovettumistautia jo nuorilla (13). Tärkeä havainto on se, että lapsen lihavuuteen liittyvät aineenvaihduntahäi riöt normaalistuvat, kun lapsi laihtuu normaalipainoon aikuisuuteen mennessä (14). Strip-baby tutkimuksessa satunnaistettiin 1 062 seitsemän kuukauden ikäistä lasta verrokkiryhmään ja interventioryhmään, joista jälkimmäisessä rajoitettiin perheittäin rasvan saantia 30 35 energiaprosenttiin ja muutettiin rasvan laatua siten, että ainoastaan yksi kolmasosa saatiin tyydyttyneestä rasvasta ja vastaavasti kaksi kolmasosaa moni- ja kertatyydyttymättömistä rasvahapoista. Seitsemän ja 13 kuukauden välillä seerumin kokonaiskolesteroli ja muu kuin HDL-kolesteroli suurenivat ainoastaan verrokeilla. Lasten kasvussa Geneettinen tutkimus vahvistaa, että LDLkolesteroli on kausaalinen tekijä valtimonkovettumistaudissa 1867 Suomalaisen ravitsemustutkimuksen tähtihetkiä
KATSAUS 1868 tai kehityksessä ei ollut eroja ryhmien välillä. Myös interventioperheiden lasten vanhemmilla kolesterolitasot alenivat (15). Tutkimus herätti suurta kansainvälistä mielenkiintoa erityisesti Perinteiset riskitekijät lisäävät valtimonkovettumistautia jo nuorilla pediatrien keskuudessa, sillä riittävää rasvan saantia pidettiin lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeänä. Strip-tutkimus on tuottanut myöhemmin runsaasti uutta tietoa ruokava lion ja terveyden välisistä yhteyksistä varsinaisen intervention jälkeen. Antioksidantit valokeilassa Oksidatiivista kudosvauriota on pidetty osasyynä kroonisiin sairauksiin, kuten valtimonkovettumistautiin ja joihinkin syöpiin. Vitamiinilisiä markkinoitiin koko kansalle 1980-luvulta alkaen ennen kuin niiden merkitystä oli tieteellisesti selvitetty. Tiedettiin, että väestötutkimuksissa pienentyneeseen E-vitamiinin ja beetakaroteenin saantiin tai pieniin veripitoisuuksiin liittyi suurentunut riski sairastua, mutta interventionäyttö vitamiinilisien hyödyistä puuttui. Suomessa käynnistyi massiivinen monivuotinen interventiotutkimus asian selvittämiseksi tupakoivilla miehillä. Osallistuneita oli yli 29 000. Tulos oli suuri pettymys. Vitamiinilisistä ei ollut odotettua hyötyä syövän tai sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä (16). Tutkimuksesta on raportoitu myös useita seurantatuloksia (17). Tupakoi vien ei pidä käyttää beetakaroteenilisiä, sillä käyttö voi jopa lisätä keuhkosyöpä- ja kokonaiskuolleisuutta. Tutkimus on ainoa tuloksiltaan negatiivinen tutkimus, joka on päässyt Katanin ym. listalle (4). Suurin huuma antioksidanttien ympärillä vaimeni. Tutkimus on sanomaltaan myös selkeä; havainnoivat tutkimukset eivät välttämättä osoita syy-seuraussuhdetta. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on mahdollista Tyypin 2 diabetes on yleistynyt 1980-luvulta alkaen nopeasti kaikkialla maailmassa. Ajatus tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä syntyi myös jo 1980-luvulla. Suomessa aloitettiin kansallinen diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS) vuonna 1993 Helsingissä ja Kuopiossa, joista se laajeni Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Pääkysymys oli, voidaanko tyypin 2 diabetesta ehkäistä muuttamalla suurentuneessa sairastumisriskissä olevien henkilöiden elämäntapoja eli laihduttamalla, syömällä terveellisesti ja liikkumalla vähintään neljä tuntia viikossa. Tutkimus oli ensimmäinen satunnaistettu, kontrolloitu diabeteksen ehkäisytutkimus maailmassa. Se kohdistui henkilöihin, joilla oli jo heikentynyt glukoosinsieto. Päätulokset raportoitiin vuonna 2001 (18). Elämäntapainter ventio pienensi diabetesriskiä peräti 58 %:lla. Mitä paremmin tutkittavat saavuttivat keskeiset tavoitteet painon pudotuksessa, ruokavalion laadussa ja liikunnassa, sitä pienempi oli diabetesriski. Tulokset on toistettu useassa myöhemmässä interventiotutkimuksessa eri puolilla maailmaa. DPS:n 13 vuoden seurantatulokset osoittavat, että intervention vaikutus säilyy vuosia interventiovaiheen lopettamisen jälkeen (19). Uutta tietoa kaurasta ja rukiista Mainitun Katanin ym. listan ulkopuolelle jäi monien muiden ohella kauran soveltuvuutta keliakiapotilaille selvittänyt tutkimus (20). Se osoitti puhtaan kauran sopivan sekä vastadiagnosoiduille keliakiapotilaille että jo hoidossa oleville. Viiden vuoden seurantatutkimus vahvisti tulokset (21). Tutkimus muutti keliakiapotilaiden ruokavaliosuosituksia ja stimuloi alan tutkimusta (20). Professori Herman Adlercreutzin merkitys suomalaiselle ravitsemustutkimukselle on kiistaton. Häntä voidaan pitää rukiin terveysvaikutuksien tutkimuksen isänä. Hänen pitkä ja menestyksekäs tutkijanuransa kehitti analytiikkaa ja selvitti lignaanien ja fytoestrogeenien sekä ravintokuidun merkitystä sairauksien synnyssä ja niiden ehkäisyssä. Hän osoitti myös alkyyliresorsinolien heijastelevan täysjyväviljojen ja ruis- ja vehnäkuidun saantia. Alkyyliresorsinoleja koskeva tutkimus on edelleen vilkasta ja selvittää niiden yhteyttä kroonisiin sairauksiin (22). Adlercreutzin ura M. Uusitupa
osoittaa, ettei välttämättä yksi tutkimus ole aina läpimurto. Elämäntyö voi sellainen olla. Ravitsemustutkimuksen tulevaisuuden haasteet Ravitsemustutkimuksessa on mahdollisuus hyödyntää kaikkia moderneja tekniikoita, joita biolääketieteessä on tarjolla, kuten esimerkiksi PET:n käyttö ruskean rasvakudoksen aineenvaihdunnan ja lokalisaation selvittelyssä osoittaa (23) (TAULUKKO 2). Metabolomiikka tarjoaa mahdollisuuksia selvittää jopa satojen ruokaperäisten ja elimistössä syntyvien aineenvaihduntatuotteiden merkitystä sairastumisriskin kannalta. Menetelmä tuottaa myös uusia biomarkkereita (esimerkiksi alkyyliresorsinolit, tietyt veren komponenttien rasvahapot, aminohapot ja niiden aineenvaihduntatuotteet), jotka osaltaan kuvastavat ruokavalion koostumusta ja laatua. Osa aineenvaihduntatuotteista voi olla peräisin suolistosta, ja ne heijastavat suoliston mikrobien toimintaa. Suoliston bakteerien (mikrobiota) tutkimus onkin uusi tieteenala ravitsemustutkimuksessa. Muita uusia aloja ovat ravitsemusgenetiikka ja ravitsemusgenomiikka, jotka selvittävät perintötekijöiden ja ravinnon monimutkaista vuorovaikutusta, genomiikka erityisesti ravinnon vaikutusta geenien toimintaan geenien ilmentymisen tasolla eri kudoksissa. Tulevaisuudessa yhdistetään entistä useammin gee nien ilmentymisen muutokset niiden lopputuotteeseen; puhutaan proteomiikasta (24, 25). Ravinnon tiedetään vaikuttavan myös lievään tulehdukseen elimistössä, ja tämä tutkimuslinja jatkuu ja syventyy. Peruskysymys on lievän tulehduksen osuus kroonisten sairauksien synnyssä ja ravinnon vaikutukset tulehdustapahtumassa. Systeeminen biologia yhdistää genetiikkaa, genomiikkaa ja proteomiikkaa. Molekulaarinen ravitsemustutkimus ja systeeminen biologia edellyttävät täysin uutta ja syvää osaamista bioinformatiikassa (24, 25). Alan koulutus ja resursointi on ratkaistava Suomessa. Epigeneettinen tutkimus ihmisellä on alkuvaiheessa. Myös menetelmät ovat edelleen kehitysvaiheessa. Todellisessa epigenetiikassa epigeneettinen muutos, esimerkiksi emäksen TAULUKKO 2. Ravitsemustutkimuksen tulevaisuuden menetelmiä ja -haasteita Ruskean rasvan merkitys lihavuuden synnyssä ja aineenvaihdunnassa Suoliston bakteerien (microbiota) merkitys kroonisten sairauksien synnyssä Ravitsemusgenetiikka ja genomiikka, proteomiikka Systeeminen biologia Yksilöllinen ravitsemus Epigenetiikka ravitsemustutkimuksessa D-vitamiinin merkityksen selvittäminen kroonisten tautien synnyssä Ruokavaliokokonaisuuksien (dietary patterns) tutkimus Ravitsemuskäyttäytyminen, ravinnon vaikutus aivojen säätelymekanismeihin Ruokakulttuuri, ruokakäyttäytyminen Makuaistin genetiikka Kansanravitsemus, terveyspolitiikka ja taloudelliset vaikutukset metylaatio ja sen vaikutukset, periytyvät seuraavalle sukupolvelle. Ravinnolla voi olla merkittävä vaikutus epigeneettisiin muutoksiin, jotka voivat selittää esimerkiksi raskauden aikaisen ravitsemushäiriön yhteyden myöhempään riskiin sairastua kroonisiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen (26). Yksittäisistä ravintoaineista ehkä kaikkein mielenkiintoisin ja ristiriitaisin on D-vitamiini, joka herättää suuria tunteita sekä tutkijoiden ja alan asiantuntijoiden että maallikoiden parissa. Maailmalla on meneillään useita pitkäkestoisia interventiotutkimuksia, joissa kontrolloiduissa asetelmissa selvitetään D-vitamiinilisäyksen yhteyksiä kroonisiin sairauksiin (27). Tyypin 2 diabeteksen suhteen D- vitamiinilla suoritetut interventiot ovat olleet lähes aina tuloksiltaan negatiivisia. Suuretkaan annokset D-vitamiinia eivät näytä vaikuttavan glukoosiaineenvaihduntaan henkilöillä, joilla on suuri riski sairastua diabetekseen (28). Tutkimus on siirtymässä myös yksittäisistä ravintoaineista ruokavaliokokonaisuuksiin (dietary patterns). Näistä tunnetuin on niin sanottu Välimeren ruokavalio, joka ehkäisee sekä tyypin 2 diabetesta että valtimotauteja (29, 30). Terveellinen pohjoismainen ruoka- 1869 Suomalaisen ravitsemustutkimuksen tähtihetkiä
KATSAUS YDINASIAT Suomalainen ravitsemustutkimus on kansainvälisesti näkyvää ja arvostettua. Ravitsemusepidemiologinen tutkimus ja huolella toteutetut pitkäaikaiset interventiot ovat tutkimuksen erityisiä vahvuuksia. Tutkimus on muuttanut ja kyseenalaistanut vallitsevia käsityksiä. Tutkimuksen tuoma uusi tieto on vaikuttanut ratkaisevasti kansanterveyden kohentumiseen Suomessa. valio tarjoaa hyvän vaihtoehdon Välimeren ruokavaliolle (31). Harmittavan vähän tähän on toistaiseksi ollut kiinnostusta elintarviketeollisuudessa, kaupassa ja joukkoruokailussa Suomessa. Pohjoismaiselle ruokavaliolle on mahdollista luoda oma vahva brändinsä perustuen sen omalaatuisuuteen ja tutkittuihin terveysvaikutuksiin. Käyttäytymistieteellisen tutkimuksen yhdistäminen ravitsemustutkimukseen on oma haasteensa. Tässä tutkimuslinjassa on mahdollisuus yhdistää moderneja lähestymistapoja, kuten aivojen aineenvaihdunnan tutkimusta ruokakäyttäytymiseen. Tätä lähellä voi olla makuaistin tutkimus, jota voidaan tutkia myös modernein geneettisin menetelmin. Suomessa ryhdyttiin jo 1950-luvun lopulla työhön poikkeuksellisen suuren sepelvaltimotautiepidemian taltuttamiseksi. Maailmankuulu Pohjois-Karjala-projekti tuli jokaiselle suomalaiselle tutuksi. Ruokatottumuksemme ovat tyystin toiset kuin 1960-luvulla. Lasten ja aikuisten kolesteroliarvot ovat pienentynteet yli 15 %:lla 1960-luvun huippuvuosista. Sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt työikäisillä peräti 80 %:lla. Tästä yli puolet selittyy riskitekijöiden alentumisella (32, 33). Silti kovien rasvojen sisältämien rasvahappojen haitallisuus pyritään kiistämään aika ajoin. On selvää, ettei nykyisin voida havaita välttämättä samoja yhteyksiä riskitekijöiden, ruokavalion ja sairastavuuden tai kuolleisuuden välillä kuin 1960-luvulla, koska väestön ruokavaliomuutokset korjasivat merkittävästi sepelvaltimotaudin riskitekijöitä jo siirryttäessä 1980-luvulle ja sepelvaltimotaudin muut ehkäisy- ja hoitomenetelmät kehittyivät erityisesti 1980-luvun alkupuolelta alkaen (34). Maailmanlaajuisesti Suomen saavutuksia valtimotautien ehkäisyssä arvostetaan ja niistä halutaan oppia. Tuoreet havainnot suomalaisen väestön kolesterolitason muutoksista epäedulliseen suuntaan osoittavat, että valppautta tarvitaan. Yksi suomalaisista innovaatioista 2000-luvun alussa on ollut Sydänmerkki parempi valinta. Sydänmerkki tunnetaan ja se ohjaa väestöä terveellisempiin valintoihin ruokakaupoissa ja entistä useammin myös joukkoruokailussa. Suomessa käynnistyi kansallisen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO) yhtenä osana kansallinen D2Dhanke tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi. Se toteutettiin perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa viidessä sairaanhoitopiirissä (35). Ehkäisyohjelman tulokset osoittivat, että diabeteksen ehkäisy toimii myös osana perusterveydenhuollon arkea. D2D-hanke on edelleen suurin väestötason diabeteksen ehkäisyohjelma maailmassa. Tämä kuvaa suomalaisten osaamista väestötason interventioissa. 1870 Tutkimustiedosta väestötason vaikuttamiseen Loppusanat Suomalainen ravitsemustutkimus on arvioitu kansainvälisesti korkeatasoiseksi. Sitä kuvaa myös se, että peräti neljä tutkimusta nousee kansainväliseen kärkeen arvioitaessa tutkimuksien merkitystä tieteellisesti mutta myös niiden vaikuttavuutta. Suurin osa huippututkimuksista on julkaistu arvostetuimmissa julkaisusarjoissa. Niiden saamat viittausmäärät korostavat tutkimuksien merkitystä. Mitä tutkimukset ovat opettaneet? Ainakin sen, että pitää uskaltaa kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja sen, ettei havainnoiviin tutkimuksiin ole aina luottamista. M. Uusitupa
KIRJALLISUUTTA 1. Ahlström A. Finnish nutrition education and research. 50th anniversary of nutrition education at Helsinki University. Scand J Nutr 1997;41:111 6. 2. Keys A, Anderson JT, Grande F. Prediction of serum-cholesterol responses of man to changes in fats in the diet. Lancet 1957;273:959 66. 3. Roine P, Pekkarinen M, Karvonen MJ, Kihlberg J. Diet and cardiovascular disease in Finland. Lancet 1958;2:173 5. 4. Katan MB, Boekschoten MV, Connor WE, ym. Which are the greatest recent discoveries and the greatest future challenges in nutrition? Eur J Clin Nutr 2009;63:2 10. 5. Keys A, Menotti A, Karvonen MJ, ym. The diet and 15-year death rate in the seven countries study. Am J Epidemiol 1986;124:903 15. 6. Turpeinen O, Karvonen MJ, Pekkarinen M, Miettinen M, Elosuo R, Paavilainen E. Dietary prevention of coronary heart disease: the Finnish Mental Hospital Study. Int J Epidemiol 1979;8:99 118. 7. Mozaffarian D, Micha R, Wallace S. Effects on coronary heart disease of increasing polyunsaturated fat in place of saturated fat: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. PLoS Med 2010;7:e1000252. 8. Ehnholm C, Huttunen JK, Pietinen P, ym. Effect of diet on serum lipoproteins in a population with a high risk of coronary heart disease. N Engl J Med 1982;307:850 5. 9. Kovanen PT, Brown MS, Basu SK, Bilheimer DW, Goldstein JL. Saturation and suppression of hepatic lipoprotein receptors: a mechanism for the hypercholesterolemia of cholesterol-fed rabbits. Proc Natl Acad Sci U S A 1981;78:1396 400. 10. Teslovich TM, Musunuru K, Smith AV, ym. Biological, clinical and population relevance of 95 loci for blood lipids. Nature 2010;466:707 13. 11. Miettinen TA, Puska P, Gylling H, Vanhanen H, Vartiainen E. Reduction of serum cholesterol with sitostanol-ester margarine in a mildly hypercholesterolemic population. N Engl J Med 1995;333:1308 12. 12. Räsänen L, Wilska M, Kantero RL, Näntö V, Ahlström A, Hallman N. Nutrition survey of Finnish rural children. IV. Serum cholesterol values in relation to dietary variables. Am J Clin Nutr 1978;31:1050 6. 13. Juonala M, Viikari JS, Raitakari OT. Main findings from the prospective Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Curr Opin Lipidol 2013;24:57 64. 14. Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS, ym. Childhood adiposity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors. N Engl J Med 2011;365:1876 85. 15. Lapinleimu H, Viikari J, Jokinen E, ym. Prospective randomised trial in 1062 infants of diet low in saturated fat and cholesterol. Lancet 1995;345:471 6. 16. The effect of vitamin E and beta carotene on the incidence of lung cancer and other cancers in male smokers. The Alpha-Tocopherol, Beta Carotene Cancer Prevention Study Group. N Engl J Med 1994;330:1029 35. 17. Virtamo J, Pietinen P, Huttunen JK, ym. Incidence of cancer and mortality following alpha-tocopherol and beta-carotene supplementation: a postintervention follow-up. JAMA 2003;290:476 85. 18. Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344:1343 50. 19. Lindström J, Peltonen M, Eriksson JG, ym. Improved lifestyle and decreased diabetes risk over 13 years: long-term follow-up of the randomised Finnish Diabetes Prevention Study (DPS). Diabetologia 2013;56:284 93. 20. Janatuinen EK, Pikkarainen PH, Kemppainen TA, ym. A comparison of diets with and without oats in adults with celiac disease. N Engl J Med 1995;333:1033 7. 21. Janatuinen EK, Kemppainen TA, Julku nen RJ, ym. No harm from five year ingestion of oats in coeliac disease. Gut 2002; 50:332 5. 22. Meija L, Krams I, Cauce V, ym. Alkylresorcinol metabolites in urine and plasma as potential biomarkers of rye and wheat fiber consumption in prostate cancer patients and controls. Nutr Cancer 2015;67:258 65. 23. Virtanen KA, Lidell ME, Orava J, ym. Functional brown adipose tissue in healthy adults. N Engl J Med 2009;360:1518 25. 24. Norheim F, Gjelstad IM, Hjorth M, ym. Molecular nutrition research: the modern way of performing nutritional science. Nutrients 2012;4:1898 944. 25. Scalbert A, Brennan L, Manach C, ym. The food metabolome: a window over dietary exposure. Am J Clin Nutr 2014;99:1286 308. 26. de Mello VD, Pulkkinen L, Lalli M, Kolehmainen M, Pihlajamäki J, Uusitupa M. DNA methylation in obesity and type 2 diabetes. Ann Med 2014;46:103 13. 27. Kupferschmidt K. Uncertain verdict as vitamin D goes on trial. Science 2012;337:1476 8. 28. Tuomainen TP, Virtanen JK, Voutilainen S, ym. Glucose metabolism effects of Vitamin D in prediabetes: The VitDmet randomized placebocontrolled supplementation study. J Diabetes Res 2015;2015:672653. 29. Salas-Salvadó J, Bulló M, Babio N, ym. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with the Mediterranean diet: results of the PREDIMED-Reus nutrition intervention randomized trial. Diabetes Care 2011;34:14 9. 30. Estruch R, Ros E, Salas-Salvadó J, ym. Primary prevention of cardiovascular disease with a Mediterranean diet. N Engl J Med 2013;368:1279 90. 31. Uusitupa M, Hermansen K, Savolainen MJ, ym. Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on insulin sensitivity, lipid profile and inflammation markers in metabolic syndrome a randomized study (SYSDIET). J Intern Med 2013;274:52 66. 32. Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010;39:504 18. 33. Valsta LM, Tapanainen H, Sundvall J, ym. Explaining the 25-year decline of serum cholesterol by dietary changes and use of lipidlowering medication in Finland. Public Health Nutr 2010;13:932 8. 34. Schwab U, Uusitupa M. Diet heart controversies quality of fat matters. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2015;25:617 22. 35. Saaristo T, Moilanen L, Korpi-Hyövälti E, ym. Lifestyle intervention for prevention of type 2 diabetes in primary health care: one-year follow-up of the Finnish National Diabetes Prevention Program (FIN-D2D). Diabetes Care 2010;33:2146 51. MATTI UUSITUPA, LKT, emeritusprofessori Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, lääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio * * * Katsaus perustuu kirjoittajan 8.1.2015 pitämään Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkintoesitelmään. SIDONNAISUUDET Asiantuntijapalkkio (Suomen Diabetesliitto ry), luentopalkkio (Professio, Elintarvikkeiden tutkimussäätiö), osakeomistus (Orion, Olvi) Summary Highlights of Finnish nutrition research The main focus of Finnish nutritional science has been on the elucidation of causative factors of chronic diseases playing a central role in public health. The research has yielded important data about the population s nutrition, and these data have been utilized through several actions at the population level. The most important achievement is suppression of the epidemic of coronary artery disease, based on strong scientific evidence about the central reasons of the epidemic. Careful planning and implementation of the studies along with large sample sizes improve the reliability of the studies. Suomalaisen ravitsemustutkimuksen tähtihetkiä