Nuorten mielenterveys koulumaailmassa



Samankaltaiset tiedostot
Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Suomalaisten mielenterveys

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Mielenterveyden häiriöt

Kaltoinkohdellun lapsen oireet ja ongelmat nuoruusiässä

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä?

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Lisääntyvätkö nuorten mielenterveyden häiriöt?

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia

Nuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To Kirsi Luomanperä

Murrosikäisen kehitys

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Mielenterveys Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Traumat ja traumatisoituminen

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Esityksen nimi / Tekijä 2

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

PSYYKKISESTI OIREILEVAN OPPILAAN TUKI JA HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA. Kajaani Mira Talala KM, Kognitiivinen psykoterapeutti

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus


BOTTALLA OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Psyykkinen toimintakyky

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

Toimenpide-ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi. Tuoreen selvityksen keskeisiä tuloksia

NUORTEN KOULUPUDOKKUUTTA JA SYRJÄYTYMISTÄ ENNAKOIVAT TEKIJÄT. MILTÄ TILANNE NÄYTTÄÄ POHJOIS-KARJALASSA?

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Nuoruusiän erityispiirteet. Katri Makkonen Ylilääkäri Espoon kaupunki

Transkriptio:

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa professori,vastuualuejohtaja TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue TaY lääketieteen laitos

Nuoruusikä 13-22 vuotta Varhaisnuoruus 13-14 v: muuttuva ruumis; voimakkaat biologiset muutokset ja kehityksellinen regressio Keskinuoruus 15-17 v: muuttuvat sosiaaliset suhteet; itsenäistyminen lapsenomaisista riippuvuussuhteista vanhempiin, auktoriteettikonfliktit Myöhäisnuoruus 18-22 v: suhde yhteiskuntaan; arvot, ihanteet

Mielenterveys ja sen häiriöt Monet mielenterveyshäiriöiden oireet ovat lievässä muodossaan normaalikokemuksia Oireiden vakavuus ja toimintakyvyn lasku Mielenterveys on kykyä säilyttää psyykkinen tasapaino, oppia, sopeutua, asettaa ja saavuttaa tavoitteita ja liittyä positiivisella tavalla muihin ihmisiin Kyky tehdä työtä ja rakastaa

Puolustusmekanismit Psyyken keinoja, joilla ihminen puolustaa minuuttaan, yrittää säilyttää mielikuvan omasta itsestä arvokkaana ja kokonaisena tarpeitten ja halujen myrskytessä ja johtaessa pettymyksiin Narsistiset (kuten halkominen), epäkypsät (kuten acting out), neuroottiset (kuten rationalisointi) ja kypsät (kuten altruismi) Nuorella usein epäkypsiä ja toimintakykyä alentavia

Aivojen kehitys nuoruusiässä Aivokuoren harmaan aineen väheneminen puberteetin jälkeen; tarpeettomien synapsien väheneminen parantaa tiedonkäsittelyä? Valkea aine lisääntyy lapsuudessa ja nuoruudessa, kehitys jatkuu kolmannelle vuosikymmenelle; tehostaa informaation kulkua (?) Rakenteellinen ja toiminnallinen hermoverkkojen kehittyminen; edellytys sensoristen, motoristen ja kognitiivisten prosessien kehittymiselle Jatkuu

Aivojen kehitys, jatkuu Eri ikä- ja kehitysvaiheissa sama toiminta aktivoi eri aivoalueita Lapsilla, jotka kykenivät paremmin vastustamaan toverien painetta päätöksenteossa, osoitettiin tapahtuvan tehokkaampaa havainnointia ja toimintaa sekä toiminnanohjausta säätelevien hermoverkkojen ja niiden välisten yhteyksien toimintaa Aivoalueet kehittyvät kognitiivisten toimintojen kehitystä vastaavassa järjestyksessä, vaativia funktioita vastaavat alueet viimeisinä

Kognitiivisten toimintojen kehitys Ongelmanratkaisukyky ja abstrakti päättely kehittyvät voimakkaasti nuoruusiässä Niiden edellytyksenä olevat kognitiiviset ydinprosessit saavuttavat aikuisen tason nuoruusiän edetessä: esimerkiksi automaattisen reaktion hillitseminen 14 v, prosessointinopeus 15 v, työmuisti 19 v Merkittävin kehitys lapsuudesta nuoruuteen siirryttäessä, plateau nuoressa aikuisuudessa Kehityksen myötä toiminnot aktivoivat eri aivoalueita kuin varhaisemmassa kehitysvaiheessa

Fyysinen puberteetti Hormonitoiminnan käynnistyminen nuoruusiässä tunnetaan tarkoin, mutta edelleenkään ei tiedetä, miksi se käynnistyy ja mikä sen ajoittaa Geneettisesti määräytyvä biologinen kello, jota ympäristö jnkv muokkaa? Sukupuolihormonien toiminnan käynnistyminen käynnistää aivojen nuoruusiän kehityksen ja tästä seuraavat käyttäytymisen muutokset Puberteetti on nuoruusiän kehityksen käynnistymisen edellytys

Mielenterveyden häiriöt lisääntyvät nuoruusiässä Masennustilat ja ahdistuneisuushäiriöt lisääntyvät lapsuuteen verrattuna, ja niihin ilmestyy aikuistyyppinen sukupuoliero Käytöshäiriöt lisääntyvät Syömishäiriöt alkavat ani harvoin ennen puberteettia Psykoosit (mielisairaudet) alkavat usein nuoruusiän kehityksen aikana Neuropsykiatriset häiriöt eivät lisäänny, mutta nuoruusikä on niissä poikkeuksellisen haastava

Puberteetti ja sen ajoitus Nuoruusiässä ovat yleisimmillään monet ongelmakäyttäytymisen muodot kuten epäsosiaalinen käyttäytyminen, riskejä ottava seksuaalikäyttäytyminen, laittomien päihteiden kokeilu ja käyttö ja väkivaltainen käyttäytyminen Liittyykö tämä puberteetin hormonaalisiin muutoksiin ja miten? Aikainen puberteetti lisää ongelmien esiintymistä Toisaalta ympäristötekijät voivat vaikuttaa puberteetin ajoitukseen!

Psykososiaalinen selitysmalli Fyysisen kypsymisen mukanaan tuomat sosiaaliset muutokset ja nuoren kyky /kyvyttömyys käsitellä niitä saamatta tukea samassa tilanteessa olevilta ikätovereilta; erilaisuuden kestäminen; liittyminen vanhempiin nuoriin, usein epäsosiaalisuuteen vetäviin ryhmiin; varhainen altistuminen seksuaalikokemuksille ja päihteille

Mutta miksi? Mielenterveyden häiriöiden lisääntymistä nuoruusiässä ei ole voitu palauttaa yksinkertaiseen biologiseen, psykologiseen tai sosiaaliseen syyhyn Samanaikaiset merkittävät muutokset biologisella, psykologisella ja sosiaalisella alueella? Liikaa liikkuvia osia!

Mielenterveyden häiriöt nuoruusiässä Jopa 25% nuoruusikäisistä kärsii toimintakykyä alentavista mielenterveyden häiriöistä 5 /10 tärkeintä terveyttä ja toimintakykyä alentavaa syytä nuorilla ovat mielenterveyden häiriöitä Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat 60-70% nuoruusikäisten sairauskuormasta Kehitysvaiheen merkittävin sairausryhmä

Mielenterveyden häiriöt nuoruusiässä 1 esiintyvyys sukup. Jokin mt-häiriö 15-25% t>p Internalisoivat häiriöt Vakava masennustila 5-10% t>p Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt <1% t=p Paniikkihäiriö <1% t>p Sosiaalisten tilanteiden pelko 1-2% t>p Pakko-oireinen häiriö 1-2% t=p Sopeutumishäiriöt 5% t=p Laihuushäiriö <1% t>p Ahmimishäiriö 2-5% t>p

Mielenterveyden häiriöt nuoruusiässä 2 esiintyvyys sukup. Eksternalisoivat häiriöt Päihdehäiriöt 5-10% t<p Käytöshäiriöt 2-5% t<p ADHD <5% t<p Autismin kirjon häiriöt <0.1% t<p Marttunen ja Kaltiala-Heino 2007

Miksi nuorten mielenterveydellä on väliä? Tärkein nuoruusikäisten sairausryhmä, eniten toimintakyvyn vajausta Häiriöiden yhteys lukuisiin riskikäyttäytymisen muotoihin, terveysvaarat Ratkaiseva elämänvaihe lukuisten valintojen ja sitä kautta aikuisuuden terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta Hoitamattomana toimintakyvyn alenema säilyy vuosia oireiden kadottua ja häiriöt uusivat helposti Toisaalta nuorella on enemmän kehityspotentiaalia kuin aikuisella

Mielenterveyden häiriöt ovat nuoruusikäisten keskeisin sairausryhmä, ja ne ovat edelleen vahvasti alihoidettuja

2-4 % vakava mt-häiriö erikoissairaanhoidon hoito JA lastensuojelun, koulun ym. tukitoimet 10 % toimintakykyä alentava mt-häiriö 20-25 % mt-häiriö Riskitekijöitä Terveet nuoret Nuoruusikäiset Erikoissairaanhoidon konsultaatio arvio ja interventiot perustasolla lastensuojelu, erityisopetus, erityisnuorisotyö mielenterveyden ja kasvun edistäminen

Nuorten mielenterveyshäiriöt koulussa: indikaattoreita Koulukiusaaminen Runsaat poissaolot Kouluruokailun välttäminen Koulumenestyksen romahtaminen Ikätoverisuhteiden ulkopuolelle jääminen Toveripiirin hyljeksimäksi joutuminen

Koulukiusaaminen ja mielenterveyden häiriöt Viikoittain kiusaamiseen osallisilla on 2-4-kertaisesti eri mielenterveyshäiriöitä verrattuna niihin, jotka eivät ole osallisia kiusaamiseen Eniten häiriöitä on kiusaaja-uhreilla Johtaako uhrina olo häiriöihin? Johtavatko häiriöt kiusatuksi tulemiseen tai kokemukseen, että kiusataan?

Runsaat poissaolot Sairauspoissaolot ja lintsaaminen Koulukieltäytyminen / koulupelko Lintsaaminen käytöshäiriöt Koulukieltäytyminen ahdistuneisuushäiriöt, psykosomaattiset oireet Suomalaisissa aineistoissa niin yli 3 päivää lintsanneilla kuin sairastelleilla oli enemmän erilaisia mielenterveyden häiriöitä kuin ei lainkaan poissaolleilla

Kouluruokailun välttäminen Kunnon koululounaan nauttiviin verrattuna valikoivilla ja kokonaan syömättä jättävillä on enemmän erilaisia mt-häiriöitä Syömishäiriöt Depressio, ahdistuneisuus, päihde- ja käytöshäiriöt Kouluruokailun väliin jättävät eivät liioin aterioi kunnolla kotona, etenkään eivät perheen kanssa yhdessä

Koulumenestys ja mielenterveys Parhaiten menestyviin verrattuna masennusta ja käytöshäiriöitä on sitä enemmän, mitä heikompi menestys Erityisesti koulumenestyksen äkillinen romahtaminen on varomerkki Mt-häiriöiden vaikutus kognitiiviseen toimintaan Mt-häiriöiden vaikutus sosiaalisiin taitoihin Puutteelliset taidot > oppimisen ja yhteistyön ongelmat > heikko menestys > negatiivinen palaute > huono itsetunto > häiriöt Positiivisia kokemuksia kaikille?

Ikätoverisuhteiden ulkopuolelle jääminen Ikätoverisuhteet ovat nuoruusiässä kehityksellisesti välttämättömiä Sosiaaliset taidot Ikätoverisuhteiden edellytys Kehittyvät ikätoverisuhteissa Toveripiirin hyljeksimäksi joutuminen

Mielenterveyden edistäminen koulussa Mielenterveystiedon jakaminen Sosiaalisten taitojen harjoittelu (esim. Friends, www.asemanlapset.fi) Kodin ja koulun yhteistyö Koulukiusaamisen vähentäminen Psykososiaalisesti painottunut laaja terveystarkastus

Mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisy Riskiryhmiin kuuluvien tilanteen henkilökohtainen kartoittaminen (kiusa, poissaolot, ruokailu, menestyksen heikkeneminen, yksin jääminen) yhteistyössä vanhempien kanssa Motivoiva haastattelu Varhaisten masennus ja/tai ahdistuneisuusoireilijoiden stressinhallinta / masennuksen ehkäisy Käytösoireilun varhainen hoito opiskeluhuollossa

Lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoito kouluterveydenhuollossa Strukturoidut yksilölliset hoidot Ryhmät Koulutyön onnistumisen vaatimat tukitoimet (oppimisen ongelmat, ryhmässä ahdistumisen ongelmat, väsyminen, impulssikontrollin ongelmat) Kouluun tuleminen Erikoistason hoitoon ohjaaminen Jatkohoito

Kouluterveydenhuollon laatusuositus: henkilöstömääristä 600 oppilasta / kokopäivätoiminen terveydenhoitaja Lääkärin työpäivä / 500 oppilasta TAI max 2100 oppilasta / lääkäri Suositukset tulivat 2004 2007 valtaosassa terveyskeskuksista oppilasmäärät terveydenhoitajaa ja lääkäriä kohtaan ylittivät suositukset