Koulutuspalveluiden laatusuunnitelma Päivitys toukokuussa 2017
Sisältö 1 Taustaa koulutustoimen laatutyölle... 3 2 Laatutyö kokonaisuutena... 6 1. Koulujen johtoryhmät... 6 2. Koulutustoimien laatuvastaavat... 6 3. Koulujen laadun arviointisuunnitelma... 6 4. Koulutustoimen ja koulujen itsearviointi... 8 5. Oppimistulosten arviointi... 9 6.Hyvinvointiprofiili ja kouluterveyskysely... 10 7. Huoltajakyselyt... 11 8. Tunnusluvut... 11 9. Koulujen lukuvuosisuunnitelmat... 11 10. Koulutustoimen kehittämisryhmät... 12 11. Koulutustoimen arviointiraportti... 12
1 Taustaa koulutustoimen laatutyölle Perusopetuksen laatukriteerit Perusopetuslaki 21 velvoittaa opetuksen järjestäjää arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Opetusministeriö julkaisi keväällä 2009 suositusluonteisen Perusopetuksen laatukriteeriasiakirjan, jonka tavoitteena on opetuksen laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Perusopetuksen laatukriteerit on työkalu, jonka avulla koulut ja opetuksen järjestäjät voivat yhdessä arvioida toimintaansa ja suunnitella toiminnan kehittämistä. Laatukriteerit on myös ohjauksen väline, jonka avulla pyritään ohjaamaan perusopetuksen järjestämistä koskevia päätöksiä. Perusopetuksen laatukriteereissä opetuksen laatu jaetaan rakenteiden ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatuun: 3
Jokaisesta laadun osa-alueesta on laadittu laatukortti. Nämä perusopetuksen laatukortit sisältävät kuvausosan, laadun kriteerit ja toimintaa tukevat kysymykset. Jokainen laatukortti sisältää kriteereitä sekä opetuksen järjestäjälle että kouluille. Laatukortti Laatukriteereiden tausta-ajatuksena on opetuksen suunnitelmallinen kehittäminen: Opetuksen laadun kehittäminen perustuu kuvion mukaan siis laadittuihin strategioihin, ja näistä johdettuihin kehittämispäämääriin, jotka konkretisoituvat eri tasojen työsuunnitelmissa (koulutustoimi, kehittämisryhmät, koulut). Näihin perustuen kehitetään sekä opetuksen järjestäjän että yksittäisen koulun laatua. 4
Valtioneuvosto Hallitusohjelma Koulutuspoliittiset tavoitteet Paikallinen kehittäminen Porvoon kaupungin strategia Talousarvio ja taloussuunnitelma OPM OPH. Porvoon Palvelustrategia Porvoon koulutuspalveluohjelma Kehittämispäämäärät Koulujen toimintasuunnitelmat Kehittämishankkeet OPPILAS Laatukriteerien pohjalta on laadittu Koulutuspalveluiden laatusuunnitelma, joka hyväksyttiin koulutusjaostoissa keväällä 2011 ja otettiin käyttöön kaikissa porvoolaisissa kouluissa syksyllä 2011. Suunnitelmaa päivitettiin edellisen kerran keväällä 2014. 5
2 Laatutyö kokonaisuutena 1. Koulujen johtoryhmät Porvoon jokaiseen suomenkieliseen peruskouluun on perustettu johtoryhmä. Lukuvuonna 2016-2017 johtoryhmät ovat saaneet koulutusta. Johtoryhmä vastaa koulun arvioinnista ja kehittämistyöstä koulutoimen ohjeiden mukaan. Koulun johtoryhmän tehtäviin kuuluu - koulutuspalvelujen laatusuunnitelman koulun tason toteutus - koulun itsearviointi henkilöstöä osallistaen - arvioinnista nousevien koulun tason kehittämistoimien suunnittelu, toteutus ja seuranta (lukuvuosisuunnitelmaan kirjaaminen) - tietojen eteenpäin toimittaminen (esim. oppimistulokset) laatuvastaavien ohjeiden mukaisesti 2. Koulutustoimien laatuvastaavat Koulutuspalveluihin on nimetty suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutustoimen laatuvastaavat. Laatuvastaavien tehtäviin kuuluu: - osallistua kaupungin tason laatutyöhön osana opetustoimen ohjausryhmää - ohjata ja tukea koulujen johtoryhmiä työssään - seurata koulujen lukuvuosisuunnitelmia - laatia koulutustoimen laaturaportti - viestittää kouluille ja jaostoille laaturaportin keskeisimmät asiat - seurata koulutustoimen kehitystä laadun ja arvioinnin saralla 3. Koulujen laadun arviointisuunnitelma Koulujen lukuvuosisuunnitelmaan on sisällytetty koulun laadun arviointisuunnitelma. Arviointisuunnitelma noudattaa Opetushallituksen suosituksia arvioinnista ja tiedonkeruusta. Suunnitelmassa kerrotaan lukuvuoden - arviointikohteet ja -kriteerit - arviointimenetelmä ja -aikataulu - arviointitiedon koontitapa - arvioinnin toteutuksen vastuuhenkilöt 6
Koulun toimintakertomuksessa analysoidaan saatuja arviointituloksia: onko koulu saavuttanut lukuvuodelle asettamansa tavoitteet? Kootun arviointitiedon pohjalta koulun johtoryhmä laatii seuraavan lukuvuoden kehittämiskohteet sekä konkretisoi toimenpiteet arvioinnin pohjalta. Koulutuspalvelujen ja koulujen arviointityö koostuu kuudesta eri osa-alueesta: Lisäksi laatutyössä voidaan käyttää vuosittain vaihtuvia laadun mittareita. Näiden käytöstä päätetään erikseen opetustoimen ohjausryhmässä. Vuosittain koulun toimintaa arvioidaan toimintakertomuksessa ja laaturaporteissa Hyvinvointiprofiilin, oppimistulosten ja tunnuslukujen valossa. Joka kolmas vuosi toteutetaan huoltajakysely. Joka neljäs vuosi suoritetaan koulutuspalvelujen laaja itsearviointi, johon osallistuvat myös kuntatason päättäjät. Kootut arviointitiedot säilytetään kaupungin arkistointisuunnitelman mukaisesti. 7
4. Koulutustoimen ja koulujen itsearviointi Koulutustoimen ja koulujen laatutyön itsearviointityökaluna käytetään CAF - laadunhallintamallia, joka on julkiselle sektorille tarkoitettu eurooppalainen laadun arviointityökalu. Perusopetuksen laatukriteerit Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Johtaminen Henkilöstö Talou delliset res urssit Ar viointi Opetus - suunnitelman toteuttamin en Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osalli suus ja vaikut taminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen Oppimis - ympäristö Oppimis - ympäristön turvallisuus Perusopetuksen laadun parantaminen Itsearvioinnin tuloksena löydetään kouluissa ja koulutoimessa vahvuuksia, joita kuvataan koulun toimintakertomukseen ja koulutustoimen arviointiraporttiin. Lisäksi itsearvioinnissa nousee esille kehittämistarpeita, joista muodostetaan seuraavan lukuvuoden/arviointijakson kehittämiskohteet. Laatutyö voidaan nähdä myös johtamisen välineenä. Arvioinnin keskeiset tulokset tuodaan tiedoksi päättäjille. Näin päättäjillä on mahdollisuus seurata, edetäänkö koulutustoimessa kaupunginvaltuuston vahvistaman strategian ja koulutustoimen oman koulutuspalveluohjelman suuntaisesti. Arvioinnin tulosten perusteella voidaan myös ohjata resursseja havaittuihin kehittämistarpeisiin. 8
Koulutus - poliittinen ohjelma Painopistealueet Taloussuunnitelma Arviointipalaute Opetustoimen - ohjausryhmä Arviointikohteet Lukuvuosisuunnitelma Arviointi Koulun johtoryhmä Koulutustoimen arviointi osana johtamisjärjestelmää Koulutason itsearviointi on rehtoreiden suunnittelutyön apu. Itsearviointiin ja samalla myös suunnittelutyöhän osallistuu johtoryhmän ohella koko henkilöstö. Itsearvioinnilla kartoitetaan nykytilanne ja löydetään viittaukset siitä, mitkä koulun kehittämiskohteet ovat. 5. Oppimistulosten arviointi Opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan erilaisin ennalta sovittavin oppimistulosten kartoitusten pohjalta (esimerkiksi MAOL, kansalliset kartoitukset, Pisa). Oppimistulosten arvioinnissa noudatetaan Opetushallituksen linjaa Peruskoulussa arvioidaan säännöllisesti äidinkielen ja matematiikan opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista ja vaihdellen muiden oppiaineiden tavoitteiden saavuttamista. Matematiikan oppimistuloksia arvioidaan MAOL:n valtakunnallisten kokeiden avulla. Äidinkielen oppimisvalmiuksia arvioidaan suomenkielisessä koulutoimessa 2.- ja 6.luokilla Allu -testiä käyttäen. Kyseessä on Turun Yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksen kehittämä laaja oppimisvalmiuksia mittaava testistö, jonka avulla selvitetään oppilaan lukemisvalmiudet, lukutaidon sujuvuus ja luetun ymmärtäminen. Allun avulla voidaan: - seurata lukutaidon kehittymistä vuosittain - selvittää opetuksen pitkäaikaisvaikutuksia - vertailla eri ikäryhmiä - tunnistaa oppilaat, joilla on lukemisvaikeuksia 9
Ruotsinkielisen koulutustoimen mittarina toimii Vårtest för åk2 sekä Ida och Filip 5.luokille. Vårtest mittaa lukemisvalmiuksia, lukemisnopeutta sekä luetun ymmärtämistä ja Ida och Filip puolestaan vain luetun ymmärtämistä. Oppimistulokset julkaistaan vain koulutustoimikohtaisesti. Yksittäisten koulujen tuloksia ei julkisteta. Tuloksissa eritellään äidinkielen osalta tytöt ja pojat. Yllä mainittuja oppimistulosten mittareita käytetään toistaiseksi. Äidinkielen ja matematiikan kehittämisryhmien aloitteesta niiden rinnalle tai tilalle voidaan valita muitakin. Opetustoimen ohjausryhmä tekee asiasta lopullisen päätöksen. 6.Hyvinvointiprofiili ja kouluterveyskysely Oppilaan kohtaaman toiminnan laatua voidaan arvioida vuosittain Koulun hyvinvointiprofiilin avulla. Hyvinvointiprofiili -työkalu on Opetushallituksen työkalu ja se on mahdollista ottaa käyttöön vuosiluokilla 4-9. Lisäksi hyvinvointia arvioidaan terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain järjestämällä kouluterveyskyselyllä. Koulun hyvinvointimalli (Konu 2002. Oppilaiden hyvinvointi koulussa. Väitöstutkimus. Tampereen yliopisto). Päällekkäisten kyselyiden välttämiseksi hyvinvointiprofiili tehdään koulukohtaisesti niillä vuosiluokilla, jotka eivät kuulu kouluterveyskyselyn otantaan. Hyvinvointiprofiilin voi teettää myös henkilöstöllä, mikäli erillistä henkilöstökyselyä ei kunnassa tai koululla järjestetä. Henkilöstön hyvinvointiprofiilin teettämisestä päättää vuosittain koulun rehtori. Mikäli koulun tulokset eri osa-alueilla ovat merkittävästi valtakunnallisia tuloksia huonommat, tulee lukuvuosisuunnitelmaan kirjata toimenpiteet hyvinvoinnin parantamiseksi 10
7. Huoltajakyselyt Koulutustoimessa opetuksen laadun arviointiin liittyy joka kolmas vuosi toteutettavat huoltajakyselyt. Kysely toteutetaan sähköisesti. Huoltajakyselyssä kartoitetaan huoltajien mielipiteitä oppilaan kohtaaman toiminnan näkökulmasta. 8. Tunnusluvut Koulutustoimessa kerätään vuosittain tunnuslukuja, jotka kuvaavat sellaisia laatutekijöitä, joita halutaan mitata vertailtavuuden vuoksi numeerisessa muodossa. Kerättävät luvut täydentävät koulujen lukuvuosisuunnitelmia ja toimintakertomuksia. Niiden avulla voidaan arvioida myös opetuksen tehokkuutta ja taloudellisuutta, esimerkiksi oppilaskohtaisia hintoja, ryhmäkokoja ja poissaoloja. Osa tunnusluvuista kerätään koulutustoimessa, osa saadaan suoraan kouluilta. Tunnuslukujen osalta kerätään avainlukuja, jotka toimivat koulutuspalvelujen strategisten kärkien arviointimittareina. 9. Koulujen lukuvuosisuunnitelmat Koulujen lakisääteiset lukuvuosisuunnitelmat ja toimintakertomukset tehdään sähköisesti Wilmassa. Lukuvuosisuunnitelmiin ja toimintakertomuksiin kirjataan laatukriteerien mukaisia sisältöjä ja niissä kuvataan koulun toimintaa sekä rakenteiden laadun ja oppilaan kohtaaman laadun kautta. Laatukriteerit ovat toimintaa ohjaavia tekijöitä, suunnittelun apuvälineitä, joiden avulla koululla voidaan käydä henkilöstön kesken monipuolista keskustelua ja ottaa koulutyössä huomioon koulutuksen laadun eri näkökulmat. Lukuvuosisuunnitelman laatimiseen on tärkeää osallistaa koko koulun henkilöstö. Koulukohtaisessa laatutyössä voidaan painottaa tiettyjä osa-alueita lukuvuosittain. Kuntatason painotuksista sovitaan opetustoimen ohjausryhmässä ennen seuraavan lukuvuoden alkua ja ne esitellään syyslukukauden ensimmäisissä rehtorikokouksissa. Rakenteiden laatu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi 11
Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Kerhotoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta 10. Koulutustoimen kehittämisryhmät Opetustoimen ohjausryhmän alaisuudessa toimii eri osa-alueisiin keskittyviä kehitysryhmiä (esimerkiksi: matematiikka-, äidinkieli-, turvallisuustyöryhmä). Ryhmät perustetaan laatutyön havaitsemien kehittämistarpeiden perusteella ja niiden toiminta jatkuu tarpeen mukaan. Ryhmät perustetaan tai lakkautetaan opetustoimen ohjausryhmän esityksestä. Kehittämisryhmät laativat vuosittain raportin toiminastaan. 11. Koulutustoimen arviointiraportti Koulutustoimessa laaditaan vuosittain arviointiraportti, jossa kuvataan koulutustoimen laatua kaiken edellä mainitun perusteella. Kyseisestä asiakirjasta käytetään nimitystä Laaturaportti. Laatuvastaava koostaa ja kirjoittaa raportin, joka käsitellään ensin opetustoimen ohjausryhmässä, jonka jälkeen se viedään koulutusjaostoon hyväksyttäväksi. Laaturaportin keskeiset tulokset esitellään ensin rehtorikokouksessa ja tämän jälkeen jokaisessa porvoolaisessa peruskoulussa. Laaturaportissa nostetaan esiin onnistumisia ja haasteita koulutustoimen ajankohtaisissa kehittämisasioissa. Sen tehtävä on luoda yleiskatsaus Porvoon koulutustoimeen ja antaa kaupungin tason tietoa siitä, missä olemme menossa. 12