Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 1 / 1 1677/10.02.03/2011 219 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksista koskien Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, aluenumero 210418 Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. (09) 816 84057 Antti Mäkinen, puh. (09) 816 83526 Olli Pitkänen, puh. (09) 816 23769 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoon kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Kaupunginhallitus kiistää valituksissa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään valitukset perusteettomina. Vastauksen perusteet Toimivalta lausunnon antamiselle Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 26 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Yleistä Kaavamuutosalue sijaitsee Espoon Tapiolan keskuksessa. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa pohjois-etelä suuntaisen Gallerian ja Länsituulen Gallerian I-vaiheen rakentaminen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttaminen liiketiloiksi, liityntäbussiterminaalin sekä liikekeskuksen lisärakentamisen I-vaiheen toteuttaminen. Galleria-alueella tarkoitetaan monipuolisia palveluja sisältävää ja sateelta suojattua, valoisaa ja eri suunnista helposti saavutettavaa keskustan osaa. Pohjoiseteläsuuntaisesta galleriatilasta on yhteys liityntäbussiterminaaliin ja edelleen metroon. I-vaihe on jaettu kahteen osaan, Ia - ja Ib -vaiheeseen, tämä kaavamuutos koskee Ia -vaihetta. Rakentamisen seuraavista vaiheista tehdään erilliset kaavamuutokset. Metrolinja, metroaseman laituritaso, pysäköintiluolasto sisäänajoineen ja liityntäpysäköinteineen ja liikekeskuksen huoltotunneli esitetään maanalaisessa kaavassa Otaniemen Tapiolan metrotunneli.
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 2 / 2 Uudenmaan maakuntakaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavamuutosalueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Alue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K, keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kaavamuutosalue on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaiseman rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Tapiolan vanhan keskustan keskeinen suunnitteluperiaate on moninaisten näkymien säilyttäminen Otsolahden suuntaan. Osittain umpeen kasvaneet näkymälinjat avataan uudelleen Leimuniityn puiston sekä Tapionaukion pysäköintialueen ja kioskien lähiympäristön kunnostusten yhteydessä. Otsolahden ja Tapiolantien suunnasta katsottuna Tapionraitin varteen sijoittuvat liike- ja kulttuurirakennukset näkyvät jatkossakin mäntyjen takaa piiloutuen puiden latvuslinjan alapuolelle. Keskustorni on raitin kiintopiste. Tapiolan tunnusmerkkeihin kuuluvat Kirkonrinteen ja Leimuniityn massaistutukset uusitaan Jänneksen alkuperäisen suunnitelman mukaan värikkäillä kasvilajeilla. Tapiolanympyrän palauttaminen täydentää alkuperäisen kaupunkitilan keskeisen teeman, virtaviivaisen liikennemaiseman. Ympyrä ramppeineen sijoittuu maastoon siten, että näkymät nurmialueen yli säilyvät. Istutukset muodostavat jalustan uudelle rakentamiselle samaan tapaan kuin vanhan keskustan alueella. Laajat värikkäät kasvipinnat yhdistettyinä vesiaiheisiin jatkavat Tapiolan maisemallista perinnettä. Tähän kaavaan sisältyvä Tapionaukion uudistaminen ja lähettyvillä sijaitsevat perinteiset kioskirakennukset valmistuvat vuonna 2013. Leimuniityn uudistaminen on jo aloitettu. Tapiolanympyrä valmistuu samalla, kun maanalaisen asemakaavan mukaan rakennettava keskuspysäköintilaitos ja keskushuolto valmistuvat keskuksen alapuolelle. Keskuspysäköintilaitoksen sisään- ja ulosajotunneli integroidaan Tapiolanympyrään. Tapiolan keskuksen kehittämisen keskeinen ohjausväline on viitesuunnitelma, jota laaditaan ja ylläpidetään keskuksen kiinteistöjen ja kaupungin yhteistyönä. Kiinteistöjen puolella toimijana on kiinteistöjen omistama Tapiolan Alueen Kehitys TAK Oy. Viitesuunnitelman avulla on voitu ylläpitää ajantasaista kokonaiskuvaa alueesta. Tämä on ollut erityisen tärkeätä, koska alueella on vireillä useita hankkeita ja käsitykset
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 3 / 3 alueen kehittämisestä ovat hajanaisia. Viitesuunnitelman laatimista ohjaa Tapiolan kehittämisprojektin johdolla toimiva ohjausryhmä, jossa ovat mukana kaavoittaja ja kiinteistöjen edustajat sekä konsultit. Viitesuunnitelma toimii kaavoituksen lähtötietona ja sillä ja sen kanssa rinnan laadittavilla yksityiskohtaisemmilla suunnitelmilla ja selvityksillä voidaan tehdä poikkeuksellisen laaja-alainen ja syvällinen asemakaavan vaikutusten arviointi ja vertailu. Viitesuunnitteluprosessiin kuuluu olennaisena osana jatkuva vaihtoehtojen selvittäminen ja vertailu niin, että asemakaavan pohjana oleva viitesuunnitelma on läpikäynyt monipuolisen ja monia vaihtoehtoja käsittäneen kehittämisprosessin. Alueella on voimassa seuraavat kaavat ja kaavamuutokset: Tapiolan keskus II 210300 (katualuetta, puistoaluetta, liikennealuetta k 12058 / t 1-2), Tapiolan keskus 210400 (katualuetta), Tapiolan keskus 210406 (katualuetta, k 12004 / t 3), Tapiolan keskus 210407 (katu- ja puistoaluetta), Tapiolan keskus 210413 (katualuetta, k 12004 / t 5 ), Tapiolan keskus 210414 (katualuetta, k 12002 / t 2), Otaniemen - Tapiolan metrotunneli 920200, jotka kaikki ovat rakennettuja. Kaavapäätös ja valitukset Espoon valtuusto hyväksyi 29.4.2013 64 28.9.2008 päivätyn ja 19.3.2012 muutetun Tapiolan keskuksen asemakaavan muutosehdotuksen, alue 210418, Tapiolan keskus 1a - kaavamuutosalueen osalta. Alue käsittää seuraavat osat: Tapiolan keskus, osat kortteleista 12002 ja 12004 sekä katu ja puistoalueet (muodostuu uudet korttelit 12204 ja 12205) sekä Tapiolan keskus II, kortteli 12058 sekä katu- ja puistoalueet (muodostuu osittain uusi kortteli 12206). Valtuuston päätöksestä jätettiin Helsingin hallinto-oikeudelle kolme valitusta. Helsingin hallinto-oikeus pyytää valitusten johdosta kaupunginhallitusta antamaan lausunnon ja liittämään asiakirjoihin kaikki päätöksen perusteena olleet asiakirjat. Valitusten pääasiallinen sisältö: Pro Tapiola ry pyytää, että hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen kaavapäätöksen, koska asemakaava on valtioneuvoston suojelupäätöksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Kaava ei täytä asemakaavalle asetettavia sisältövaatimuksia, eikä vaatimusta kaavan avoimesta valmistelusta ja vuorovaikutuksesta. Selvitysaineisto on puutteellista, ja Tapiolan keskustan kaava-alueen pilkkominen osiin ja vaiheisiin eivät anna mahdollisuutta muodostaa kokonaisvaltaista käsitystä siitä, miten kaavat vaikuttavat Tapiolan keskustan kaupunkikuvalliseen ilmeeseen ja mitkä ovat kaavojen toteuttamisen kaikki merkittävät vaikutukset. Kaava on valtioneuvoston päätöksen ja valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin RKY:n vastainen. Espoon asukkaita ja valtuustoa on suurissa ja kauaskantoisissa ratkaisuissa johdettu harhaan väärillä tiedoilla.
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 4 / 4 TANK ry pyytää, että hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen lainvastaisena ja virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, sekä velvoittaisi Espoon kaupungin korvaamaan valituskulut asiassa kululaskun mukaisesti korkoineen. Yhdistys pyytää lisäksi, että hallinto-oikeus ennen asian ratkaisua määräisi, ettei päätöstä saada panna täytäntöön tai täytäntöönpano on keskeytettävä, mikäli se on aloitettu. Valituksen perusteina yhdistys esittää, että asemakaavan muutos ei vastaa lain vaatimuksia. Rakennettavan kohteen tulee sopeutua ympäristöönsä, ympäröivään kaupunkikuvaa ja siihen liittyvään maisemaan. Kaavaaineisto ei täytä vaatimusta avoimesta valmistelusta, eikä vuorovaikutteisesta suunnittelusta. Yhdistys katsoo, että kokonaisuus on ainoa mahdollisuus Tapiolan keskustan asemakaavan ja siihen liittyvän kansallismaiseman arviointiin. Nyt esitetään ns. postimerkkikaava arvokkaasta alueesta, jolla on suuri vaikutus koko laajaan ympäristöön. TANK ry yhtyy museoviraston kantaan, että asemakaavan mukainen asuntorakentaminen Merituulentien ylle hävittäisi Tapiolan keskeisen säilyneen ominaispiirteen ja on tältä osin valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan vastainen. Tapiolan Kilta ry pyytää, että hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ensisijaisesti sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Toissijaisesti sillä perusteella, että kaavapäätös on perustunut puutteellisiin selvityksiin; ja viimesijaisesti sillä perusteella, että kaavapäätös ei riittävällä tavalla edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, valituksenalainen asemakaavapäätös ei täytä riittävällä tavalla asemakaavalta edellytettävää sisältövaatimusta. Espoon kaupunki lausuu valituksien johdosta seuraavaa. Pro Tapiola ry 1. Kaavan vaikutukset valtakunnallisesti merkittävään Tapiolan kulttuuriympäristöön Pro Tapiola ry (seuraavassa Pro Tapiola) esittää, että kaava ei ole kulttuuriympäristön osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan eikä yleiskaavan mukainen. Tapiola sisältyy Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009), jota valittajan mukaan on noudatettava. Pro Tapiola väittää valituksessaan lisäksi, että kaava ei täytä myöskään asemakaavalle asettavia sisältövaatimuksia. Kaava ei edistä riittävästi rakennetun ympäristön erityisten arvojen säilymistä eikä toteuta kaavalta vaadittavaa yksityiskohtaisempien kehittämis- ja suojelutavoitteiden määrittelyä, jotka turvaisivat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Museoviraston inventointiraportin (RKY 2009) mukaan Tapiola on Suomessa laajin ja merkittävin esimerkki toisen maailmansodan jälkeisistä lähiöiden ja asuintalojen suunnitteluideologiasta, jota uuden polven
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 5 / 5 suunnittelijat sovelsivat luodakseen kokonaan uuden kaupunkiyksikön palveluineen ja työpaikkoineen. Tapiolan valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö käsittää yhteisen keskustan ja sitä ympäröivät viheralueiden rajaamat lähiöt. Asemakaavallisesti keskeistä on maaston ja luonnonympäristön huomioiminen sekä avoimet, Otsolahden rannoille jatkuvat laajat niityt ja viheralueet. Korkeatasoisen rakennuskannan joukossa maamerkkejä ovat mm. Ervin suunnittelemat Tapiolan torni ja Mäntytorni sekä Revellin suunnittelemat kerrostalot, ns. Taskumatit. Tapiolaan olennaisesti liittyvien keskustan, itäisen, läntisen ja pohjoisen lähiön lisäksi Tapiolaan lasketaan kuuluvaksi eteläiseen lähiöön 1960-luvulla rakennetut Hakalehto, Suvikumpu ja Länsiranta. Monet asuinrakennukset ovat aikakautensa arkkitehtonisesti parhaita edustajia Suomessa. Tapiolan yhteisen keskustan muodostavat keskusaltaan ympärille sijoittuneet kirkko, koulu ja uimahalli sekä hotelli ja uudempi kulttuurikeskus. Keskustan symboli on 13-kerroksinen Keskustorni. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on kulttuuriympäristöjen rakenteen, kaupunkikuvan sekä alueella jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta. Espoon kaupunki toteaa, että Tapiolan keskusta on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti yleiskaavassa osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaavamääräyksen mukaan alueiden kehittäminen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueen ominaisluonteen säilymiseen. Myös maakuntakaavassa edellytetään, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Jos alueeseen kohdistuu useita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä maakunnallisia ja paikallisia tavoitteita, kaavoituksen yhtenä tehtävänä on ympäristöministeriön ohjeiden mukaan sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin tavoitteiden toteuttamista. Espoon kaupunki toteaa, että kaavaa laadittaessa on tutkittu useita vaihtoehtoja. Loppuvaiheessa vertailtavana olivat nykytilanne, kaavaehdotuksen 5.3.2012 viitesuunnitelman mukainen vaihtoehto ja vaihtoehdot, joissa rakentamistehokkuus erityisesti asuintornien osalta jäisi selvästi viitesuunnitelmaa pienemmäksi tai suuremmaksi.
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 6 / 6 Vertailun mukaan nykytilanteen säilyttämistä ei voida pitää realistisena, koska se merkitsisi Tapiolan palvelujen osalta taantumakehityksen jatkumista. Se ei toteuttaisi myöskään valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, jotka edellyttävät raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen edistämistä. Viitesuunnitelmaa korkeampi rakentaminen olisi selkeästi kulttuuriympäristöä koskevien tavoitteiden vastainen. Vaihtoehto, jossa on matalat asuintalot, ei olisi kulttuuriympäristöä koskevien tavoitteiden vastainen. Se ei olisi kuitenkaan taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Se ei toteuttaisi myöskään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista raideliikenteeseen tukeutuvan aluerakenteen kehittämistä. Kaavaa viimeisteltäessä on pyritty löytämään ratkaisu, joka olisi taloudellisesti toteutettavissa ja ei olisi ristiriidassa rakennettua kulttuurihistoriallista ympäristöä koskevien tavoitteiden kanssa. Valtuuston hyväksymässä asemakaavassa korkeista asuintorneista on luovuttu. Asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtävänä olon jälkeen 7.11. 7.12.2011 alueen rakennusten maksimikerrosmäärää on pudotettu 18:sta 12:een. Asuntojen pihakannelta laskien asuntojen kerrosmäärä on enintään 7. Räystäskorkeus + 52,5 on merkitty kaavaan. Katosten korkeus on enintään + 55. Uudet asuinrakennukset vastaavat tällöin pitkälti jo alueella olevia rakennuksia. Vesiputoustalon tontilla kerroslukumäärää on vähennetty 12:sta 10:een. Keskustorni, jonka ylin räystäskorko on + 58,8 ja osa keskustan eteläpuolella olevista rakennuksista sekä Taskumatit kohoavat tällä kaava-alueella olevia rakennuksia korkeammalle. Keskuskorttelin kerrosala on vähentynyt 5200 k-m 2 aiempaan kaavaehdotukseen nähden. Kokonaisuuden kannalta muutoksella ei ole oleellista merkitystä kaavan toteuttamiskelpoisuuteen. Espoon kaupunki katsoo, että uusi kaavaehdotus toteuttaa aiemman kaavaehdotuksen mukaisesti hyvin aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava säilyttää valtakunnallisesti merkittävän Tapiolan rakennetun kulttuurimaiseman arvokkaimman osan. Keskustornin asema Tapiolan maamerkkinä säilyy. Ottaen huomioon, että muutokset kohdistuvat alueelle, jossa on jo aiemmin poikettu alkuperäisestä Tapiolan rakentamisen periaatteista, kaavan aiheuttamia muutoksia Tapiolan kulttuurimaisemaan ei voida pitää merkittävinä. 2. Vaiheittainen hyväksyminen Pro Tapiola väittää, että Tapiolan keskustan kaava-alueen pilkkominen osiin ja vaiheisiin eivät anna mahdollisuutta muodostaa kokonaisvaltaista käsitystä siitä, miten kaavat vaikuttavat Tapiolan keskustan kaupunkikuvalliseen ilmeeseen ja mitkä ovat kaavojen toteuttamisen kaikki merkittävät vaikutukset.
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 7 / 7 Espoon kaupunki toteaa, että asemakaava-alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kaava-alueiden koko voi kuitenkin vaihdella huomattavasti. Rajaukseen vaikuttavat muun muassa kaavaalueelle suunniteltu maankäyttö, viereinen maankäyttö, maanomistusolosuhteet ja monet paikalliset tekijät sekä alueen yleiskaavallinen tilanne. Kaavan laatimisen aikana kaava-alue voi tarkentua. Nähtävillä olojen jälkeen kaava-aluetta ei voida enää laajentaa. Hyväksyttävää kaavaaluetta voidaan kuitenkin supistaa. Tällöin on huomattava, että kaavaalueen tulee edelleen muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Espoon kaupunki katsoo, että kaavallisesti riittävä aloituskokonaisuus saavutetaan nyt käsillä olevassa kaavassa, vaikka siitä on käsittelyn aikana rajattu pois Sampokujan länsipuoleisia ja Merituulentien eteläpuoleisia osia. Poisjätetyt alueet voitaneen hyväksyä, kun kaupungin ja alueen maanomistajien välille saadaan aikaiseksi maankäyttösopimus. Nyt hyväksytty kaava mahdollistaa metron rakentamisen myötä joukkoliikenteen sujuvan liittymisen kaupunkirakenteeseen ja keskustan palveluiden sekä lisääntyvän asumisen muodostumisen alueelle. Kaupunkikuvalliset selvitykset ja kaavan vaikutusarviot on tehty Keskus II:n kaava-aluetta laajempana kokonaisuutena. Kaavan hyväksyminen vaiheittain ei siten ole ollut esteenä alueen kokonaiskuvan muodostamiselle. 3. Selvitykset Pro Tapiolan valituksen mukaan selvitysaineisto on puutteellista. Espoon kaupunki toteaa, että kaavan laatimisen yhteydessä laaditut selvitykset ovat poikkeuksellisen laajoja. Kaavan vaikutukset koko Tapiolan alueeseen on selvitetty muun muassa viitesuunnitelmaan perustuen. Laaditut selvitykset toimintojen sijoittelusta, liikenneratkaisujen suunnittelusta, paikoitusratkaisuista, laajennusmahdollisuuksista ja vaihtoehtotarkasteluista ovat: - Tapiola huomenna, Tapiolan tulevaisuustyöryhmän raportti, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2003 - Tapiolan kehittäminen - luonnos 30.5.2006, Tapiolan kaupunkikuvahistoriallinen tarkastelu sekä tulevan rakentamisen ja ympäristönhoidon tavoitteet, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2006 - Espoon valtuusto päätti 25.9.2006 Länsimetron rakentamisesta - Leimuniitty, Maisema-analyysi, 7.4.2008, asemakaavayksikkö - Tapiolan keskustan kehittämisen johtoryhmä, kokous 4/2008, 31.6.2008. Hyväksyi jatkotyön lähtökohdiksi muun muassa: Merituulentie painetaan alas, 1. vaiheen osanottajat, huolto 1. vaiheessa Länsituulentiellä ja varaudutaan keskushuoltoon (louhintatyöt tehdään) - Tapiola, Kasvillisuuden uusiminen ja hoidon suuntaviivat, Yleisohjeet, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, syksy 2008
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 8 / 8 - Tapiolan alueellinen esteettömyyssuunnitelma, Sirpa Laitinen, WSP Finland Oy, syksy 2008 - Lausunto Tapiolan keskus / Tapiolan keskus II - asemakaavan alueelle ulottuvien, kolmen maisemamännyn suojelun ehdoista myös juuriston alueella, MMM hortonomi Pentti Alanko, Helsingissä 24.11.2008 - Espoo-strategia 2010-2013. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Valtuuston päätös 7.9.2009 - Tapiolan liikekeskuksen rakentuminen, SARC, 4.2.2011 - Tapiolan liikekeskus. Rakenneseloste, Insinööritoimisto Konstru Oy 16.5.2011 - Tapiolan keskusprojekti, Kaupalliset ympäristövaikutukset, ENTRECON 31.5.2011 - Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Ilmatieteen laitos, Jatta Salmi, Katja Loven 4.5.2011 - Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Yhteenveto tuloksista, SITO OY 13.6.2011 - Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja, case Tapiola, STRAFICA 28.6.2011 - Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys, SITO, 10.8.2011, tarkistettu 5.3.2012 - Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011 - Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011, tarkistettu 5.3.2012 - Tapiolan keskuksen uudistaminen. Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit. Espoon Kaupunki / Tapiolan Kehittämisprojekti 21.11.2011, tarkistettu 5.3.2012 (ns. rautalankamalli ) - Tapiolan keskustan kehittämisen liikenteelliset tarkastelut, Koontiraportti, SITO, päivitetty 8.2.2012 - Tapiolan keskuksen asemakaavamuutos suunnittelujärjestelmä ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, DI Mauri Heikkonen, Ympäristöministeriö 1987-2006, rakennusneuvos, muistio 5.3.2012 - Tapiolan keskuksen uudistamisen aikataululliset ja taloudelliset reunaehdot, Espoon kaupunki, Tapiolan kehittämisprojekti, projektinjohtaja Antti Mäkinen, 5.3.2012 - Uusi vihreä Tapiolan keskus, Osa puutarhakaupunkia, Kaava-alue 1, Energiatehokkuus, energiatalous ja energiankäytön hiilijalanjälki, tekn. tri Piia Sormunen, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, 5.3.2012 4. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Pro Tapiola katsoo lisäksi, että kaava-aineisto ei täytä vaatimusta avoimesta valmistelusta ja vuorovaikutuksesta. Espoon kaupunki toteaa, että osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 :n sekä -asetuksen edellyttämällä tavalla. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsaus 2006-2007:ssä ja kuulutettu 15.8.2007. Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (sisältää I-, II- ja III-vaiheen alueet), joka on päivätty 15.8.2007 (tekninen
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 9 / 9 tarkistus 6.5.2009, 30.11.2010 ja 2.2.2012) ja kuulutettu kaavan vireilletulo kuulutuksen yhteydessä. Maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista järjestettiin suunnittelutilannetta käsittelevät asukastilaisuudet 19.8.2008 Tapiolassa ja 21.8.2008 Matinkylässä sekä lisäksi 2.11.2010 ja 21.11.2011 Tapiolan keskuksen asukastilaisuudet. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30, 27 ja 32 :n mukainen nähtävillä olo tapahtui 20.10. 18.11.2008, 18.10. - 16.11.2010 ja 7.11. - 7.12.2011. Maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista järjestettiin 12.9.2007 viranomaisneuvottelu, jonka muistion yhteenvedossa todetaan muun muassa: " Maanpäälliset kaavat ratkaisevat asioita, joissa tarvitaan enemmän vuorovaikutusta ja käyttäjien osallistuminen voi tuoda hyviä käytännön ratkaisuja esille." Kaavoitustyön aikana pidettiin useita keskustelu- ja esittelytilaisuuksia Espoon kaupunginmuseon, Museoviraston ja ELY keskuksen edustajille. Lisäksi Tapiolan Keskustan suunnitelmia on esitetty useissa eri yhteyksissä: Tapiolan palvelutalo 25.9.2009, Yrittäjäilta 29.10.2009, Killan ilta 26.11.2009, YVA ry 9.12.2009, Rotary Haukilahti 29.3.2010, Asukasfoorumi 14.4.2010, Tapiolan demarit 8.6.2010, Olarin kansalliset seniorit (Hopeakuu) 12.1.2011, Tapiolan Kokoomus 15.2.2011, Asukasilta 16.6.2011, Asukasfoorumi 14.9.2011, Tapiola-esittely kaupungin työntekijöille 29.9.2011, Akateemiset naiset 5.10.2011, Westendin kansallisseura 10.10.2011, Liike- ja virkanaiset 10.11.2011, Tapiolan ja Otaniemen Leijonat 11.1.2012 ja Tapiolan Aktia-pankin henkilökunta 12.1.2012. TANK ry 5. Lain vaatimusten vastaisuus TANK ry (Tank) katsoo, että asemakaavan muutos on vastoin maankäyttöja rakennuslain 11 :ää sekä Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 7 :ää, rakennuksen sopeutuminen ympäristöön. Tapiolan keskusta on osa kansallismaisemaa, asemakaavaa tulisi käsitellä kokonaisuutena eikä sen kulttuuriarvoihin saa vaikuttaa kiinteistösijoittajien raha tai metron rakentamiseen liittyvät kiireet. Espoon kaupunki viittaa edellä kohtaan 2. Vaiheittain hyväksyminen ja toteaa, että uusi kaava toteuttaa aiemman kaavaehdotuksen mukaisesti hyvin aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava säilyttää valtakunnallisesti merkittävän Tapiolan rakennetun kulttuurimaiseman arvokkaimman osan. Keskustornin asema Tapiolan maamerkkinä säilyy. Ottaen huomioon, että muutokset kohdistuvat alueelle, jossa on jo aiemmin poikettu alkuperäisestä Tapiolan
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 10 / 10 rakentamisen periaatteista, kaavan aiheuttamia muutoksia Tapiolan kulttuurimaisemaan ei voida pitää merkittävinä. Valituksessa mainittu MRL 11 on kumottu, ja viittaus Espoon rakennusjärjestyksen 7 :ään ei koske rakennuksen sopeutumista ympäristöön. 6. Museoviraston lausunto Tank yhtyy Museoviraston aikaisemmin antamaan kielteiseen lausuntoon, jossa todetaan muun muassa, että asemakaavaehdotuksen mukainen asuinrakentaminen Merituulentien ylle hävittäisi Tapiolan keskeisen säilyneen ominaispiirteen ja on tältä osin valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan vastainen. Espoon kaupunki huomauttaa, että muun muassa Museoviraston lausuntoihin perustuen kaavaluonnoksessa 20.9.2011 olevat korkeat asuintornit on muutettu matalammiksi ympäristöön paremmin sopeutuviksi lamellitaloiksi. Kaavaan tehdyistä muutoksista on neuvoteltu Museoviraston kanssa. Merkittävää on, että Museovirasto ei ole valittanut kaavasta. 7. Valtuuston pöytäkirjan virheelliset tiedot Tank viittaa valituksenalaisen kaavan rakennuskorkeutta koskeviin valtuuston pöytäkirjan kohtiin sivuilla 7/7 ja 8/8, joiden Tank katsoo olevan virheellisiä eikä vastaavan valituksen kohteena olevan kaavan asiakirjoja. Valituksessa väitetään, että arkkitehtitoimisto HKP:n suunnitelman aluejulkisivu osoittaa, että kaavassa uudet tornit ovat Keskustornin korkuisia ja Tapiolan maamerkkinä tunnettu Keskustorni menettää asemansa dominanttina vastoin esityksiä. Espoon kaupunki toteaa, että kaavaa viimeisteltäessä on pyritty löytämään ratkaisu, joka olisi taloudellisesti toteutettavissa ja ei olisi ristiriidassa rakennettua kulttuurihistoriallista ympäristöä koskevien tavoitteiden kanssa. Pöytäkirja ei sisällä esitetyllä kohdin mitään virheellisiä tietoja. Valtuuston hyväksymässä asemakaavassa korkeista asuintorneista on luovuttu. Alueen rakennusten maksimikerrosmäärää on pudotettu 18:sta 12:een. Asuntojen pihakannelta laskien asuntojen kerrosmäärä on enintään 7. Räystäskorkeus + 52,5 on merkitty kaavaan. Katosten korkeus on enintään + 55. Uudet asuinrakennukset vastaavat tällöin pitkälti jo alueella olevia rakennuksia. Vesiputoustalon tontilla kerroslukumäärää on vähennetty 12:sta 10:een. Keskustorni, räystäskorkeus 58,8, ja osa keskustan eteläpuolella olevista rakennuksista sekä Taskumatit kohoavat tällä kaava-alueella olevia rakennuksia korkeammalle. 8. Oikeudenkäyntikulut Tank pyytää Espoon kaupungin velvoittamista valituskulujen korvaamiseen.
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 11 / 11 Espoon kaupunki toteaa, että hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Kaupunki katsoo, että oikeudenkäynti ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä, eikä ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tapiolan Kilta ry 9. Päätös syntynyt virheellisessä järjestyksessä Tapiolan Kilta ry:n (Tapiolan Kilta) valituksen mukaan kun kaavaehdotusta on vuonna 2011 tapahtuneen nähtävillä pidon jälkeen muutettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 32 :n tarkoittamalla tavalla olennaisesti sitä uudelleen nähtäville asettamatta, on kaavapäätös näin ollen syntynyt kuntalain 90 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. Tapiolan Kilta katsoo, että kerrosalan muuttamista 18 kerroksesta 12 kerrokseen voidaan ilman muuta pitää merkittävänä ja olennaisena muutoksena. MRA 32 :n mukaan kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville, jos sitä on olennaisesti muutettu sen jälkeen kun se on asetettu julkisesti nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen. Espoon kaupunki toteaa, että kaavaehdotusta ei asetettu uudelleen nähtäville, koska rakennusten mataloittaminen ja rakennusoikeuden vähentäminen koski vain yhtä yksityistä maanomistajaa, jonka kanssa muutoksista neuvoteltiin. Muutokset perustuivat lisäksi pitkälti Museoviraston ja ELY -keskuksen asiasta antamiin lausuntoihin. 10. Korkeat rakennusryhmät Tapiolan Kilta katsoo, että kaavapäätös on perustunut puutteellisiin selvityksiin. Kun otetaan huomioon se, mitä Museovirasto totesi jo 8 - kerroksisen uudisrakennelman ympäristövaikutuksista, ja toisaalta se, millaisina on tosiasiallisesti pidettävä nyt hyväksytyn 1,5 kertaa korkeamman 12 kerroksisen rakennelman vaikutuksia, on selvää, että Leimuniityn ja Otsolahden suunnasta avautuvana kansallismaisemaan kohdistuvia vaikutuksia on pidettävä erittäin merkittävinä. Espoon kaupunki viittaa edellä kaavaselvityksistä todettuun (kohta 3.).
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 12 / 12 Tapiolan Kilta toteaa näkemyksenään, että Tapiolan keskustassa 1970-80 -luvuilla tehdyillä haitallisilla ympäristömuutoksilla ollaan tultu jo sille ehdottomalle oikeudelliselle minimirajalle, jota ei enää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ja yleiskaavan estämättä voida alittaa. Asemakaavapäätöksen mahdollistamaa kaupunkikuvan muutosta on pidettävää yleiskaavamääräyksen vastaisena että VAT:n 4.4. kohdan vastaisena. Espoon kaupunki viittaa kohtaan 7. edellä ja toteaa, että Tapiolan suurmaisemassa on muutamia korkeaksi katsottavia taloryhmiä. Länsirannan kolme 10 kerrosta korkeaa pistetaloa nousevat loivalta 5-11 metrin korkealta kummulta 39-42 metrin korkeuteen. Keskustorni lähtee vähän korkeammalta, loivalta mäeltä ja nousee 13 kerroksen korkuisena 59 metrin korkeuteen. Alvar Aallon Harjuviidan pistetalot nousevat korkeimmillaan noin 19 metriä korkealta harjanteelta lähes 40 metrin korkeuteen. Kauemmas, aina Helsingin puolelle näkyvät Viljo Revellin Taskumatit, jotka nousevat enimmillään 30 metriä korkealta Länsikorkean mäeltä 8 kerrosta ja kattokerroksen korkuisina noin 60 metrin korkeuteen. Tapiolan ensimmäinen korkea dominanttirakennus on vuonna 1954 rakennettu 11-kerroksinen Aarne Ervin suunnittelema Mäntytorni. Tapiolan keskustan eteläpuolella on suunnitteluvaiheessa Metsätapiolan noin 50 metrin korkeuteen nousevat tornit. Aiemmin rakennetut korkeat rakennukset sijoittuvat Tapiolan mäkialueilla oleville asuntoalueille. Keskustorni on siten säilyttänyt asemansa Tapiolan keskustan maamerkkinä eikä kaavan mukainen uusikaan rakentaminen muuta tätä tilannetta. Lopuksi Espoon kaupunginhallitus katsoo edellä mainituilla perusteilla, ettei valituksissa ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen valtuuston päätös tulisi kumota. Vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulee hylätä. Valituksenalainen kaavapäätös perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset. Kaupunginhallitus pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää valitukset kokonaisuudessaan. Kiirehtimispyyntö Lisäksi kaupunginhallitus pyytää valituksenalaisen asian käsittelyn kiirehtimistä MRL 188 2 mom nojalla, kun muun muassa otetaan huomioon kaava-alueen hankkeiden liittyminen kiinteästi metron rakentamiseen, joukkoliikenteen ja liittymäpysäköinnin toteuttamiseen ja näiden mahdollistama Tapiolan asumisen ja palveluiden lisääminen ja kehittäminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 13 / 13 Oheismateriaali Selostus - Valitus Tank ry Tapiolan keskus - Valitus Tapiolan Kilta ry Tapiolan keskus - Valitus Pro Tapiola ry Tapiolan keskus Espoon valtuusto hyväksyi 29.4.2013 64 28.9.2008 päivätyn ja 19.3.2012 muutetun Tapiolan keskuksen asemakaavan muutosehdotuksen, alue 210418, Tapiolan keskus 1a - kaavamuutosalueen osalta. Alue käsittää seuraavat osat: Tapiolan keskus, osat kortteleista 12002 ja 12004 sekä katu ja puistoalueet (muodostuu uudet korttelit 12204 ja 12205) sekä Tapiolan keskus II, kortteli 12058 sekä katu- ja puistoalueet (muodostuu osittain uusi kortteli 12206). Päätöksestä on tehty kolme valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus pyytää valitusten johdosta kaupunginhallitusta antamaan lausunnon ja liittämään asiakirjoihin kaikki päätöksen perusteena olleet asiakirjat. Kaupunginhallitus viittaa hallinto-oikeudelle osoitetussa lausunnossa esitettyihin perusteluihin ja pyytää, että valitukset tulisi hylätä. Alueen kuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Espoon Tapiolan keskuksessa. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa pohjois-etelä suuntaisen Gallerian ja Länsituulen Gallerian I-vaiheen rakentamisen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttamisen liiketiloiksi, liityntäbussiterminaalin sekä liikekeskuksen lisärakentamisen I-vaiheen rakentamisen. Galleria-alueella tarkoitetaan monipuolisia palveluja sisältävää ja sateelta suojattua, valoisaa ja eri suunnista helposti saavutettavaa keskustan osaa. Pohjoiseteläsuuntaisesta galleriatilasta on yhteys liityntäbussiterminaaliin ja edelleen metroon. I-vaihe on jaettu kahteen osaan, Ia - ja Ib -vaiheeseen, tämä kaavamuutos koskee Ia -vaihetta. Rakentamisen seuraavista vaiheista tehdään erilliset kaavamuutokset. Metrolinja, metroaseman laituritaso, pysäköintiluolasto sisäänajoineen ja liityntäpysäköinteineen ja liikekeskuksen huoltotunneli esitetään maanalaisessa kaavassa Otaniemen Tapiolan metrotunneli. Kaavamuutosalue on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaupunkimaiseman rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Valitukset Valitusten pääasiallinen sisältö:
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 14 / 14 Pro Tapiola ry pyytää, että hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen kaavapäätöksen, koska asemakaava on valtioneuvoston suojelupäätöksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Kaava ei täytä asemakaavalle asetettavia sisältövaatimuksia, eikä vaatimusta kaavan avoimesta valmistelusta ja vuorovaikutuksesta. Selvitysaineisto on puutteellista, ja Tapiolan keskustan kaava-alueen pilkkominen osiin ja vaiheisiin eivät anna mahdollisuutta muodostaa kokonaisvaltaista käsitystä siitä, miten kaavat vaikuttavat Tapiolan keskustan kaupunkikuvalliseen ilmeeseen ja mitkä ovat kaavojen toteuttamisen kaikki merkittävät vaikutukset. Kaava on valtioneuvoston päätöksen ja valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin RKY:n vastainen. Espoon asukkaita ja valtuustoa on suurissa ja kauaskantoisissa ratkaisuissa johdettu harhaan väärillä tiedoilla. TANK ry pyytää, että hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen lainvastaisena ja virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, sekä velvoittaisi Espoon kaupungin korvaamaan valituskulut asiassa kululaskun mukaisesti korkoineen. Yhdistys pyytää lisäksi, että hallinto-oikeus ennen asian ratkaisua määräisi, ettei päätöstä saada panna täytäntöön tai täytäntöönpano on keskeytettävä, mikäli se on aloitettu. Valituksen perusteina yhdistys esittää, että asemakaavan muutos ei vastaa lain vaatimuksia. Rakennettavan kohteen tulee sopeutua ympäristöönsä, ympäröivään kaupunkikuvaa ja siihen liittyvään maisemaan. Kaavaaineisto ei täytä vaatimusta avoimesta valmistelusta, eikä vuorovaikutteisesta suunnittelusta. Yhdistys katsoo, että kokonaisuus on ainoa mahdollisuus Tapiolan keskustan asemakaavan ja siihen liittyvän kansallismaiseman arviointiin. Nyt esitetään ns. postimerkkikaava arvokkaasta alueesta, jolla on suuri vaikutus koko laajaan ympäristöön. TANK ry yhtyy museoviraston kantaan, että asemakaavan mukainen asuntorakentaminen Merituulentien ylle hävittäisi Tapiolan keskeisen säilyneen ominaispiirteen ja on tältä osin valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan vastainen. Tapiolan Kilta ry pyytää, että hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ensisijaisesti sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Toissijaisesti sillä perusteella, että kaavapäätös on perustunut puutteellisiin selvityksiin; ja viimesijaisesti sillä perusteella, että kaavapäätös ei riittävällä tavalla edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, valituksenalainen asemakaavapäätös ei täytä riittävällä tavalla asemakaavalta edellytettävää sisältövaatimusta. Tiedoksi - Helsingin hallinto-oikeus
Kaupunginhallitus 12.08.2013 Sivu 15 / 15