ROBINTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ROBINTIE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 6.5.2016 tark. 5.9.2016 ROBINTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ehdotusvaihe ilmakuva 2015 Blom

2 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Salon kaupunki Alue: Muurlan taajama Suunnitelma: Asemakaava ja asemakaavan muutos Korttelit: 25(osa) ja 69. Kaavan nimi: Robintie Asemakaavan muutos koskee: katualuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: erillispientalojen korttelit 25 (osa) ja 69 sekä katu-, lähivirkistys- ja suojaviheraluetta. Selostus koskee Robintien asemakaavakarttaa, joka on päivätty 6.5.2016, tark. 5.9.2016. Kaavanlaatija: Salon kaupungin kaupunkisuunnittelu Maankäyttöinsinööri Lotta Pelto-Timperi Kaavan käsittely: Kaupunkisuunnittelulautakunta luonnosvaihe: 17.5.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotusvaihe: 13.9.2016 Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu 30.4.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 29.4. 16.5.2016 Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.5. 28.6.2016 Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Pyölin kylässä lähellä Muurlan alakoulua. Kaava-alue käsittää Robintien varrella olevat rakentamattomat alueet. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,8 hehtaaria. Kaupunki omistaa alueen muutoin paitsi lohkotun kiinteistön (kiinteistötunnus 734-667-2-40), joka on yksityisomistuksessa. Suunnittelualueen rajaus punaisella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavalle ja asemakaavan muutokselle on annettu nimi Robintie. Robintien asemakaavaan on merkitty kuusi uutta erillispientalotonttia, lähivirkistysaluetta sekä suojaviheraluetta.

3 1.4 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Sisällysluettelo 3 1.5 Luettelo liitteistä 3 2. Tiivistelmä 3 3. Lähtökohdat 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 4 3.2 Rakennettu ympäristö 4 3.3 Asuminen ja väestö 4 3.4 Palvelut 4 3.5 Liikenne 4 3.6 Suunnittelutilanne 4 4. Asemakaavan suunnitteluvaiheet 5 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 5 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 6 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 6 4.4 Asemakaavan tavoitteet 6 4.5 Asemakaavaratkaisu ja sen vaikutukset 6 4.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 6 5. Asemakaavan kuvaus 6 5.1 Kaavan rakenne 6 5.2 Mitoitus 6 5.3 korttelialueet 7 5.4 Kaavamerkinnät- ja määräykset 7 5.5. Kaavan vaikutukset 8 5.6 Ympäristön häiriötekijät 8 5.7 Nimistö 8 6. Asemakaavan toteutus 8 6.1 Toteutus 8 YHTEYSTIETOJA 9 1.5 Luettelo liitteistä Selostuksen liitteet 1. Vastineraportti 2. Seurantalomake 3. Kaavarunko 4. Havainnekuva 5. Maanomistuskartta 2. Tiivistelmä Salon kaupunki on päättänyt asemakaavoittaa Muurlassa sijaitsevan Robintien varteen muutamia erillispientalotontteja. Robintien uudet pientalotontit sijaitsevat keskeisellä paikalla Muurlassa. Kaava-alue on pääosin kaupungin omistuksessa, yksityisessä omistuksessa on kiinteistö (kiinteistötunnus 734-667-2-40). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,8 hehtaaria.

4 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on nykyisin rakentamatonta vanhaa peltoa ja topografialtaan alue sijaitsee loivassa rinteessä. Kaavoitettavalla alueella ei kasva juurikaan puustoa. Alueella on nykyisin jo olemassa oleva Robintie. Vesi- ja viemärijohtoa alueelle ei ole vielä rakennettu. Vesi- ja viemäri tullaan todennäköisesti rakentamaan alueen pohjoisrajan tuntumaan. Avoin peltomaisema tulee osittain muuttumaan alueen kaavoituksen myötä pientalovaltaiseksi alueeksi. Erityisiä luontoarvoja alueella ei ole tiedossa. 3.2 Rakennettu ympäristö Kaavoitettava alue on nykyisin vielä rakentamaton. Takapellon alueelle on jo aiemmin asemakaavoitettu asuinalueita. Lähiympäristön rakennuskanta muodostuu pääosin uudehkoista pientaloista. Suunnittelualueen itäpuolella on maatilan talouskeskus. Robintien päässä sijaitsee Muurlan alakoulu. Alueella ei ole muinaisjäännöksiä eikä kulttuuriympäristö- tai rakennusperintökohteita. 3.3 Asuminen ja väestö Muurlassa on asukkaita noin 1 562 henkilöä. Asukasmäärä tulee lisääntymään vähäisesti alueen toteutuessa. 3.4 Palvelut Muurlan keskusta sijaitsee noin 1,3 km suunnittelualueen lounaispuolella Ylisjärven eteläkärjessä. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Muurlan alakoulu. Salon keskustan palveluihin on Muurlasta matkaa noin 14 km. 3.5 Liikenne Kaava-alue tukeutuu liikenteellisesti Rannantiehen ja Muurlantiehen. Alue sijaitsee kävelyetäisyydellä Muurlan alakoulusta ja Takapellon päiväkodista. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla palveluihin nähden. Salon keskustan palveluihin on matkaa noin 14 km. Helsinki-Turku E-18 moottoritien lähimpään ramppiin on matkaa noin 3 km. 3.6 Suunnittelutilanne Valtakunnallisten alueidenkäytön yleistavoitteet ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Salon Seudun maakuntakaavan 12.11.2008. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Lisäksi suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueen rajaukseen. Suunnittelumääräys: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Rakentamisen tulee kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Suunnittelu- ja rakentamistoimenpitein tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Muurlantie on merkitty yhdystienä. Rautatieliikenteen yhteystarve on merkitty Muurlan halki.

5 Ote alueen maakuntakaavasta Yleiskaava Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueen lähiympäristöstä on laadittu alustava kaavarunko, joka on selostuksen liitteenä 4. Asemakaava Muurlan koulun asemakaavassa on vahvistunut suunnittelualueella oleva Robintie. Ote alueen asemakaavayhdistelmä 4. Asemakaavan suunnitteluvaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavan laatimisaloite on lähtenyt Salon kaupungilta. Kaavan laatijana toimii Salon kaupungin kaupunkisuunnittelu. Muurlassa on aiempina vuosina tontit mennyt hyvin kaupaksi ja tarvetta uusille pientalotonteille on tulevaisuudessa.

6 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Robintien kaavoitus on mainittu vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa. Kaavoituksen käynnistämisestä tiedotettiin virallisesti 30.4.2016 paikallislehdessä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan osallisiksi on tässä kaavassa katsottu: maanomistajat ja rajanaapurit alueen asukkaat paikalliset yhdistykset Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Varsinais-Suomen liitto Salon kaupungin eri hallintokunnat ja kaupungin luottamuselimet 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on laajentaa Muurlan Takapellon asuinaluetta Robintien varteen. Kaavoitettava alue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen vieressä ja valmiin Robintien varrella. Ajatus alueen kaavoituksesta perustuu jo vanhan Muurlan kunnan aikaiseen kaavaluonnokseen. Kaava täydentää Muurlan taajaman tonttitarjontaa nopeasti rakentuneen Jokivarren kaava-alueen jälkeen. 4.5 Asemakaavaratkaisu ja sen vaikutukset Robintien asemakaavasta laadittiin yksi luonnosvaihtoehto, jota päivitettiin ehdotusvaiheessa saatujen mielipiteiden ja lausuntojen johdosta. Ehdotusvaiheen asemakaavasta jätettiin pois koulun kortteliin suunniteltu asuinpientalojen korttelin osa (AP) ja muutettiin alue yhtenäiseksi lähivirkistysalueeksi. Lisäksi mm. asemakaavan merkintöjä ja määräyksiä on tarkennettu luonnosvaiheeseen nähden. Korttelin 25 uusien tonttien pohjoisosaan on varattu alue, jolle voidaan sijoittaa sekä vesihuoltoverkostoa että rakenteita hulevesien johtamista varten. Kaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä on laadittu erillinen vastineraportti, joka on kaavaselostuksen liitteenä 1. Suunnittelualueen maasto, ilmansuunnat ja olemassa oleva Robintie ovat pitkälti määränneet suunnitelman perusratkaisun. Havainnekuvassa liitteessä 3 on esitetty miten alueen voisi toteuttaa. Lisäksi liitteessä 4 on esitetty alustava kaavarunko koko alueen maankäytöstä. 4.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavahankkeen aloitusvaiheessa kaava on kuulutettu vireille ja samalla asetettu kaavahankkeesta kertova osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 14 päivän ajaksi. Laatimisvaiheessa on laadittu ensin kaavaluonnos. Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laadittiin varsinainen kaavaehdotus. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu paikallislehdessä 30.4.2016 ja se on laitettu nähtäville 29.4. - 16.5.2016 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnos on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 17.5.2016 sekä nähtävillä 30.5. 28.6.2016 välisen ajan. Ehdotusvaiheen kaava on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 13.9.2016. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Robintien varrelle on kaavoitettu kaksi erillispientalojen korttelia (AO-1). Lisäksi suunnittelualueella on merkitty katu-, lähivirkistys- ja suojaviheraluetta. Lähivirkistysaluetta on laajennettu luonnosvaiheeseen nähden. 5.2 Mitoitus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 1,8 hehtaaria. Asemakaavalla muodostuvien erillispientalojen korttelialueiden yhteispinta-ala on noin 0.8 ha. Erillispientalotonttien koot vaihtelevat n. 1100 1500 m2. Rakennusoikeudet tonteilla vaihtelevat noin 250 360 m2. Erillispientalojen tonteille saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi enintään 2 erillistä talousrakennusta. Talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 60 m2. Katualuetta on alueella noin 0.5 ha ja virkistysaluettanoin 0.5 ha. Lisäksi muuntamonkohdalla on suojaviheraluetta noin 0.02 ha.

7 5.3 korttelialueet Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu erillispientalojen korttelialueet sekä katu-, lähivirkistys- ja suojaviheraluetta. 5.4 Kaavamerkinnät- ja määräykset

8 5.5. Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Alue on nykyisin rakentamatonta joutomaata. Rakennettuna alue on yhtenäisempi ja Muurlan taajaman yhdyskuntarakenne tiivistyy. Uudet rakennuspaikat liittyvät olemassa olevaan pientaloalueeseen. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alueella ei sijaitse luonnonympäristön kannalta arvokkaita kohteita tai alueita eikä pohjavesialueita, joten kaavalla ei ole merkittäviä haittavaikutuksia alueen luonnonoloihin. Alueen rakentaminen vaikuttaa hulevesien hallintaan. Olemassa olevat ojat ja painanteet on pyritty säilyttämään kaavoittamalla ne lähivirkistysalueiksi. Korttelin 25 uusien tonttien pohjoisosaan on varattu alue, jolle voidaan sijoittaa sekä vesihuoltoverkostoa että rakenteita hulevesien johtamista varten. Alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, joka laajana varauksena käsittää mm. koko Muurlan taajaman alueen. Rakentamisen tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Lisäksi rakentamisen tulee kohdistua olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Asemakaavaehdotuksen laatimisessa on mietitty rakentamisen sopeutumista maisemaan, taajamarakenteeseen ja asuinympäristön viihtyisyyttä. Maisema-aluevarauksen ensisijaisena tarkoituksena on, että rakentaminen saadaan ohjattua pois laajoilta avoimilta peltomaisemilta sijoittamalla rakentaminen taajamiin ja jo rakennetuille kyläalueille. Vaikutukset liikenteeseen ja tekniseen huoltoon Robintie on nykyisin jo toteutettu. Kaavalla ei ole suoria vaikutuksia liikenteen järjestelyihin, mutta liikenne tulee hieman lisääntymään Robintiellä. Alueen vesi ja viemäröinti tullaan todennäköisesti toteuttamaan tonttien pohjoisrajaa pitkin. Alueelta on hyvät yhteydet Muurlan ja Salon palveluihin. Muut vaikutukset Robintien asemakaava ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia ja sen yhteydessä ei ole tarkoitus laatia uusia selvityksiä. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Kaavan toteutuminen ei lisää alueen ympäristön häiriötekijöitä. 5.7 Nimistö Täydennetään tarvittaessa kaavatyön edetessä. 6. Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutus Asemakaava tullaan hyväksymään kaupunginvaltuustossa. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lain voiman. Salon kaupungin rakennusvalvonta vastaa kaavan toteuttamisen valvonnasta.

9 YHTEYSTIETOJA Salon kaupunki kaavoitusinsinööri Timo Alhoke kaupunkisuunnitteluosasto 02-7785 113, timo.alhoke@salo.fi Hornintie 2-4 24800 Halikko maankäyttöinsinööri Lotta Pelto-Timperi 02-7785 111, lotta.pelto-timperi@salo.fi

Robintien asemakaava ja asemakaavan muutos Vastineraportti 5.9.2016 ROBINTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 2016 KAAVALUONNOKSESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ VASTINEET NIIHIN Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.5. 28.6.2016 välisen ajan. KAAVALUONNOS ON OLLUT NÄHTÄVILLÄ 30.5. 28.6.2016 A. Lausunnot 2 kpl s. 2 B. Osallisten mielipiteet 2 kpl s. 2-3 C. Muutokset kaavakarttaan s. 3 1

Robintien asemakaava ja asemakaavan muutos Vastineraportti 5.9.2016 VIRANOMAISTEN LAUSUNNOT Varsinais-Suomen ELY-keskus Ei huomautettavaa. Lasten ja nuorten palveluiden lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 17.05.2016 103 Robintien asemakaavaluonnoksen, jossa on esitetty yksi asuinpientalojen kortteli (AP), kaksi erillispientalojen korttelia (AO) sekä osa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Alueella on myös katu-, lähivirkistys- ja suojaviheralueita. Muurlan koulun asemakaavassa on vahvistunut suunnittelualueella oleva Robintie. Kaupunkisuunnittelulautakunta on asettanut nähtäville (6.5.2016) Robintien asemakaavaluonnoksen ja pyytää tarvittavia lausuntoja. Lasten ja nuorten palvelut toteaa lausunnossaan, että lähinnä koulua oleva tontti (AP) oli suotavaa jättää viheralueeksi, jota koulu hyödyntää säännöllisesti opetus- ja liikuntatoiminnassa. Muurlan koulu toimii yksisarjaisena ja esitetty asemakaavaluonnos tukisi koulun jatkumista jatkossakin yksisarjaisena. Asiassa on kuultu Muurlan koulun rehtoria. Vastine: Lausunnon johdosta Robintien kaavaehdotuksessa on asuinpientalojen korttelin 74 korttelialue (AP) muutettu lähivirkistysalueeksi (VL). Näin Muurlan alakoulu sekä alueen asukkaat voivat jatkossakin käyttää aluetta talvisin hiihtämiseen ja muuhun liikuntatoimintaan. Koulun tontti säilyy kuten voimassa olevassa kaavassa. Alueen kautta on myös näin helpompi järjestää pintavesien johtaminen. OSALLISTEN MIELIPITEET Osallisten mielipide Kurja viesti Robintien kaavamuutoksesta tavoitti meidät. Vastustamme kaavamuutosta ja toivomme peltoalueen säilyvän ennallaan, Peltoalueen kerrottiin meille säilyvän puistomaisena viheralueena kun aikanaan tontin Muurlan kunnalta ostatimme ja tuo oli yksi tärkeä syy ostopäätökseemme. Viheralue on ollut kuntalaisten monimuotoisessa käytössä ympäri vuoden. Kesäisin koulu ja lapset ovat leikkineet ja pelanneet niityllä ja talviaikaa paikallinen urheiluseura on ajanut ladut koululaisia ja asukkaita varten talkoilla. Mielestämme viheralueet häviävät kokonaan asuinalueelta joka vaikuttaa viihtyvyyteen merkittävästi. Lisäksi rajalla kulkeva oja tuottaa mielestämme ongelmia, jos pellolle rakennetaan asuintaloja. Oja on 3-4 viime vuoden aikana "uhvottanut" talvella, koska Rannantien reunalla on vanhan Laakkion tilan kaivo joka on lähdeperäinen ja tuottaa vettä runsaasti kesät/talvet. Parina viime talvena on kaupunki joutunut avaamaan ojan koska vettä on ruvennut kertymään Jaatisen ja Aaltosen tonteille. Miten mahdollisen imeytys on ajateltu toteuttaa että ko. ongelmasta selvitään jos pellolle rakennetaan asuintaloja lisää? Asiaa on hoidettu katumestari Kari Kanervan kanssa. Entä mistä päästään liikkumaan kaivinkoneella jos ojaa pitää avata talviaikaan. Samoin ihmetyttää miten tontit tulee muodostumaan kun Robintie sijaitseen huomattavan paljon korkeammalla tasolla kuin pelto? Jos uudet tontit nostetaan tien tasolle, niin ojaan tulee vielä isompivaluma vettä, ongelma kasvaa edelleen. Osallisten mielipide Korkeusasema ja maanpinnan muoto Rannantien päädyssä Kuten aiemmassa kirjelmässä todettiin, Robintien Rannantien puoleisessa päädyssä maanpinta laskee melko jyrkästi. Lisäksi katu on tällä kohtaa rakennettu suhteellisen korkealle 2

Robintien asemakaava ja asemakaavan muutos Vastineraportti 5.9.2016 alkuperäistä maanpintaa ylemmäs. Rakennettaessa asuintaloa tälle tontille ei voida välttyä luonnottomilta jyrkiltä ajoluiskilta ja raskailta maatäytöiltä. Ottaen huomioon alueen luonnollisen maaseutumaisen yleisilmeen, asuntojen sijoittaminen etenkin tälle kapealle kaistaleelle (Rannantien pääty) heikentää alueen maisema-arvoa merkittävästi. Alueella jo olemassa olevat talot on rakennettu hyvin maan muotoja noudattaen ilman suuria täyttöjä. Muutenkin niemen kärkeen suunniteltu tontti on verrattain kapea alueen muihin tontteihin nähden. Tästä syystä mahdollisesti tähän rakennettava asuintalo tulee sijoittumaan turhan lähelle rajaa. Mielestämme tähän alkupään kapealle, hankalasti rakennettavalle alueelle tulisi sijoittaa lähivirkistysalue tai muu rakentamiselta vapaa alue. Näin yleisilmekin säilyisi väljänä ja viihtyisänä eikä niinkään väkisin täyteen rakennetulta alueelta. Vastine mielipiteisiin: Asemakaavan aloite Jo entisellä Muurlan kunnalla on ollut tarkoituksena kaavoittaa Robintien varteen ja Kankareen pellolle pientaloasutusta. FCG on vuonna 2008 laatinut useita vaihtoehtoisia asemakaavaluonnoksia alueesta, joihin nyt laadittu asemakaavaluonnos myös pohjautuu. Maanpinnan muotoilu Erillispientalojen korttelin 25 tontille numero 1 on loivan rinteen takia sallittu kaavaehdotuksessa, että 1/2 kellarikerroksesta saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Näin vältytään luonnottomilta maanpinnan täytöiltä. Tonttiliittymän rakentaminen tulee vaatimaan jonkin verran täyttöä. Viheralueet Alueelta on asemakaavan ehdotusvaiheessa poistettu asuinpientalojen korttelialue (AP) sekä opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen laajennus (YO) ja ne on muutettu lähivirkistysalueeksi (VL). Näin alueen yleisilme säilyy edelleen puistomaisena. Hulevedet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 13 a luvussa on esitetty hulevesiä koskevat erityiset säännökset. 103 e :n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Korttelin 25 uusien tonttien pohjoisosaan on varattu alue, jolle voidaan sijoittaa sekä vesihuoltoverkostoa että rakenteita hulevesien johtamista varten. Rakennusten sijoittaminen Erillispientalojen korttelin 25 tontille rakennusten harjasuunta on kaavamääräyksellä määritelty pääty Robintien puolelle. 3

MERKINTÖJEN SELITYKSET: YKSITYISEN OMISTAMAT ALUEET KAUPUNGIN VUOKRAAMAT ALUEET KAUPUNGIN OMISTAMAT ALUEET VALTION OMISTAMAT ALUEET 667:4:101 668:1:107 668:1:111 668:1:116 668:1:117 668:1:118 668:1:112 66 668:1:120 67:4:114 667:4:100 667:4:99 668:1:108 668:1:113 668:1:164 668:1:121 668:1:119 86 667:4:97 667:4:88 667:4:98 667:4:94 667:4:65 668:1:114 668:1:162 668:1:123 668:1:122 667:4:96 667:4:114 667:4:95 668:1:124 668 09 667:4:64 667:4:73 667:2:38 668:1:12 7:4:79 667:3:24 667:2:27 667:5:0 667:2:39 667:2:36 667:2:32 667:2:2 667:3:177 667:2:40 0 667:3:62 667:2:15 667:2:33 :64 667:2:26 667:3:65 667:3:66 667:3:98 667:2:16 667:3:67 667:3:69 :80 667:3:68 667:3:109 Salon kaupunki ja MML, 2016 ROBINTIE MAANOMISTUSKARTTA 1:2500 09.05.2016