LUONNOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Korkeakoskentie 4 10:060 Asemakaavan muutos koskee 10. kaupunginosan korttelin 15 tonttia 1 Kaavan päiväys: 27.6.2007 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 10. kaupunginosan korttelin 15 tonttia 1. Kaavan nimi Korkeakoskentie 4 Kaavan tunnus 10:060 Kaavan päiväys 27.6.2007 Kaavan laatija Osoite Nana Pentti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus PL 233 40101 Jyväskylä Puhelin (014) 266 5043 Sähköposti nana.pentti@jkl.fi Kaavan vireilletulo 28.5.2008 Hyväksymispäivämäärät 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustasta noin 2 km lounaaseen, Keljon asuinalueella, osoitteessa Korkeakoskentie 4. 1.3 Kaavan muuttamisen tarkoitus Kaavan tarkoituksena esittää tontille lisärakennusoikeutta ja tarkistaa kaavamääräyksiä. 2
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 31.1.2007 Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 28.5.2008 Osallisille ja viranomaisille on ilmoitettu kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kirjeellä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Yhteenveto pyydetyistä lausunnoista, muistutuksista ja annetuista vastineista on tämän selostuksen lisälehdellä. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden erillisen asuinrakennuksen rakentamisen tontille ja talousrakennuksen. Käyttötarkoitukseksi on merkitty erillispientalojen korttelialue AO-2. Alueen rakennustehokkuus nousee noin kaksinkertaisesti (0,11:stä 0,23:een). Tontin uusi asuinrakennusoikeus on 360 k-m² ja talousrakennuksen 80 k-m2 (yhteenlaskettu 440 k-m2). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 3
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Keljon asuinalueella, Korkeakoskentien varrella rivi- ja pientalovaltaisella alueella. Alue rajautuu idästä Korkeakoskentiehen, etelästä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeseen, joka on rakennettu. Pohjoissivuilta tontti rajautuu puistoalueeseen P. Suunnittelualueen tontilla sijaitsee asuinrakennus ja talousrakennus. Lisäksi rautatien ja tontin välissä sijaitsee toinen talousrakennus. Tontin koko on 1903 m2. 3.2 Maanomistus Suunnittelualueen tontti on yksityisen omistuksessa. 3.3 Suunnittelutilanne Suunnittelualueella on voimassa 20.7.1966 vahvistettu asemakaava (10:007), jossa kiinteistön Rn.o 7:28 käyttötarkoitukseksi määrätään omakotirakennusten ja muiden enintään yhden perheen talojen korttelialue AO1 ja puistoalue P. Vuonna 1984 vahvistuneessa oikeusvaikutuksettomassa Jyväskylän yleiskaavassa 1982 kiinteistö on merkitty virkistysalueeksi V ja se rajautuu etelästä pientalovaltaiselle alueelle AP. Ote ajantasa-asemakaavasta 4
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutokseen on ryhdytty yksityisen hakijan aloitteesta. 4.2 Asemakaavan tavoitteet Perusteluina asemakaavamuutokselle hakija esittää, että tällä hetkellä tontti ei ole voimassa olevan rakennuskaavan mukainen ja asemakaava on näiltä osin vanhentunut. Hakija esittää, että käyttötarkoitus muutettaisiin AO1:stä AO:ksi, rakennusala osoitettaisiin väljemmäksi ja tontin tehokkuuslukua nostettaisiin. Lisäksi viemärille varattu alue toivotaan poistettavan. (Hakemuksen liitteenä on Jyväskylän energian lausunto, siitä että tontilla oleva johtorasite on jäänyt tarpeettomaksi.) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa hakemuksen mukainen rakentaminen ympäristöön soveltuvasti. 4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Hakija on pyytänyt Keski-Suomen museolta lausuntoa suunnittelualueella sijaitsevan omakotitalon purkuhankkeesta (Lausuntopyyntö ja katselmus 28.1.2009). Ohessa on ote lausunnosta (13.2.2009): Keski-Suomen museon mielestä olemassa olevaa rakennusperintöä kunnostamalla saataisiin paras lopputulos rakennusperinnön arvojen kannalta. Mikäli vanhat rakennukset päädytään kuitenkin purkamaan, pihapiirin rakennettu ympäristö rautatien, kivisen rautatiesillan ja Korkeaskoskentien välissä jyrkällä rinnetontilla tulee suunnitella erityisen huolella tontin ja lähiympäristön maisemallisten ja asutushistoriallisten arvojen takia. Nykyisen päärakennuksen paikalle suunniteltu uudisrakennus ei saa olla liian suuri miljööseen nähden eikä sen mittasuhteet ja rakennusmateriaalit voi jyrkästi erota Korkeakoskentien toisella puolella olevien Mäki-Pajan ja Korkeakosken entisten viinatehtaan 1800-luvun asuinrakennuksista. Mikäli uudisrakentamishanke toteutuu, Keski-Suomen museo pyytää saada antaa lausunnon tontin rakennusten rakennuslupasuunnitelmista ennen niiden hyväksymistä. 4.4 Osalliset ja yhteistyö Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon, tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. MRL 62 Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset ja yhteisöt: Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Jyväskylän Energia Oy/vesi Jyväskylän Energia Oy/kaukolämpö JE-Siirto Oy Keski-Suomen museo Keski-Suomen ympäristökeskus (oas tiedoksi) Ratahallintokeskus Keljon kylätoimikunta 4.5 Vireilletulo Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 28.5.2008. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5
Kaavamuutosluonnos valmisteltiin pääosin hakemuksen mukaisesti. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 440 k-m² ja käyttötarkoitukseksi on merkitty erillispientalojen korttelialue, jolle saadaan rakentaa kaksi erillistä asuinrakennusta AO-2. Rakennusoikeudet ja alat on jaettu kahdelle asuinrakennuspaikalle ja yhdelle talousrakennuksen paikalle. Asuinrakennusten harjansuunta on likimain kohtisuoraan Korkeakoskentietä. Tonttia ympäröi rautatien sivua lukuun ottamatta istutettava alueen osa. Kerroskorkeudeksi on osoitettu 1/2k I u 2/3. Tonteille rakennettavien rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Rakentaminen tulee olla sopusoinnussa Korkeakoskentien toisella puolella olevien Mäki-Pajan ja Korkeakosken entisen viinatehtaan 1800-luvun asuinrakennusten kanssa. Uudisrakentamisessa ja muutoksissa tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto. Rakennukset tulee olla suorakaiteen muotoisia, pelkistettyjä ja aukotuksen tulee olla hillitty. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaksi peittomaalattua puuta. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Katon kaltevuuden tulee olla 1:1,5-1:2. Talousrakennuksen kattokaltevuus voi olla loivempi. Katemateriaalin tulee olla harmaa konesaumattu peltikate tai muu sileä pelti. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 ap/asunto. 5.2 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutusalue on lähiympäristö. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia tai sosiaalisia vaikutuksia, jotka tulisi selvittää. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueesta on laadittu havainnekuva, joista käy ilmi tontin tavoiteltu kokonaisvaikutelma. LIITTEET Asemakaavan seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote asemakaavakartasta ja kaavamerkinnät - ja määräykset Keski-Suomen museon lausunto omakotitalon pihapiirin purkuhankkeesta Havainnekuva 6