KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORKEAKOSKENTIE KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 tontin 1 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 10: 060

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 tontin 1 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORKEAKOSKENTIE 4 KAAVATUNNUS 10:

2 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 10. kaupunginosan korttelin 15 tonttia 1 sekä virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 10. kaupunginosan korttelin 15 tontti 1 sekä virkistysalue. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi KORKEAKOSKENTIE 4 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan tunnus 10:060 Kaavan päiväys Kaavan laatija Nana Pentti, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan vireilletulo: Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti Hyväksymispäivämäärät Ltk XX Kh xx.xx.2010 Kv xx.xx.2010 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustasta noin 2 km lounaaseen, Keljon asuinalueella, osoitteessa Korkeakoskentie 4. Kaavan nimi ja tarkoitus Yksityinen maanomistaja hakee asemakaavan muutosta voimassa olevan kaavan mukaiselle AO - alueelle. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa asuinrakennuksen uudisrakentaminen, sekä tarkistaa kaavamääräyksiä.

3 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaan luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ...15 ASEMAKAAVAN MUUTOS EI VAIKUTA NIMISTÖÖN ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA...15

4 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma / ) asemakaavan muutosehdotus (pienennös) 3) kaavan viitteellinen havainnekuva 4) asemakaavan seurantalomake Viistokuva asemakaavan muutosalueen lähiympäristöstä (Blom Pictometry 2009)

5 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustasta noin 2 km lounaaseen, Keljon asuinalueella, osoitteessa Korkeakoskentie 4. Tällä hetkellä suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1880 rakennettu asuinrakennus piharakennuksineen. Tontin välittömässä lähiympäristössä sijaitsevat Korkeakoski sekä rautatielinja Haapamäki- Jyväskylä. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Asemakaavahanke käsiteltiin kaavoituksen aloitusneuvottelussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavamuutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx Kaavamuutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy Asemakaava käsiteltävänä viranomaisneuvottelussa xx.xx.2010 Asemakaava kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä xx.xx.2010 Asemakaava kaupunginhallituksen käsiteltävänä xx.xx.2010 Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on suunniteltu tapahtuvaksi kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Keljon asuinalueella, Korkeakoskentien varrella rivi- ja pientalovaltaisella alueella. Alue rajautuu idässä Korkeakoskentiehen, etelässä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeseen. Pohjoissivulta tontti rajautuu puistoalueeseen (P). Suunnittelualueen tontilla sijaitsee asuinrakennus ja talousrakennus. Lisäksi rautatien ja tontin välissä asemakaavan puistoalueella sijaitsee toinen talousrakennus. Tontin koko on 1903 m Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Alueen korkeuserot ovat varsin suuria, enimmillään Korkeakosken ja tontin korkeusero on 13m. Tontille noustaan jyrkkää rinnettä asuinrakennukselle, joka sijaitsee tontin korkeimmalla kohdalla.

6 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Pohjoisen suunnassa rinne laskee jyrkästi kohti Korkeakosken uomaa. Tontin länsipuolella kulkevan rautatien penger kohoaa asuinrakennuksen takana. Korkeakoski, takana asemakaavan muutosalue Luonnonolot Alue on pinnanmuodoltaan lounaisrinne, korkeuseroa on koko alueella noin 13 metriä. Alueen maaperä on moreenia. Kasvillisuus on kulttuurivaikutteista ja varsin rehevää. Suurin osa alueesta on hoidettua pihaaluetta. Suunnittelualuetta sivuaa pohjoispuolella Korkeakosken uoma-alue. Luonnon monimuotoisuus Alueella ei esiinny uhanalaisia kasvilajeja. Pienilmasto Alue suuntautuu lounaaseen ja pohjoisilta ilmavirtauksilta suojaavat maaston muodot Rakennettu ympäristö Maanomistajan omistamalla alueella sijaitsee omakotitalo, rakennusvuosi 1880, kerrosala 103k-m2 ja siihen liittyviä piharakennuksia ja 1930-luvulta, kerrosalat 30k-m2 ja 53k-m2. Yhteensä alueella on käytettyä kerrosalaa 186k-m2. Tontti rakennuksineen on inventoitu 1983 paikallisesti merkittävänä, Korkeakosken ja Keljon alueen asumishistoriaa kuvastavana pihapiirinä (ent. mäkitupalaisasunto). Korkeakoskentien toisella puolella on asemakaavalla suojeltu ns. Mäkipajan tontti. Ote Keski-Suomen museon rakennusinventoinnista 1983:

7 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Suunnittelualuetta Korkeakoskentien suunnasta Yhdyskuntarakenne Kaava-aluetta ympäröivä alue on asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialueita sekä virkistysaluetta. Alue sijaitsee hyvien ajoneuvo- ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien varrella ja lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 1, 5km:n päässä suunnittelualueelta (Jyväskylän keskustan palvelut). Kaupunki-/taajamakuva Taajamakuva muodostuu Korkeakoskentien varren rivi- ja pientaloasutuksesta sekä paikallistieympäristöstä. Taajamakuvassa korostuu myös Korkeakosken läheisyys. Asuminen Kaava-alueen lähiympäristössä on omakoti- ja rivitaloasutusta. Palvelut Kaavoitettava alue tukeutuu Jyväskylän keskustan palveluihin, jotka sijaitsevat noin 1,5 km:n etäisyydellä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole työpaikkoja. Virkistys Suunnittelualueen vieressä sijaitsee Korkeakosken uoma ja virkistysalue, joka on maisema- ja virkistysarvoiltaan merkittävä. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee liikennöidyn tien läheisyydessä. Kaavoitettavaa aluetta sivuaa Korkeakoskentie Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen eteläpuolella Korkeakoskentien yhteydessä kulkevat jäte ja sadevesiviemärilinjat. Telekaapelilinja kulkee tontin eteläosassa ja muodostaa johtorasitteen kaavan eteläreunaan. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen länsipuolella kulkeva rautatie aiheuttaa melu- ja tärinähaittoja. Sosiaalinen ympäristö Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenne- yksityisautoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteyksien varrella. Kosken läheisyys sekä metsäinen maisema luovat alueelle viihtyisyyttä.

8 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Maanomistus Suunnittelualueen tontti on yksityisen maanomistajan omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n 1 momentin nojalla maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Karttaote maakuntakaavasta. Yleiskaava Vuonna 1984 vahvistuneessa oikeusvaikutuksettomassa Jyväskylän yleiskaavassa 1982 kiinteistö on merkitty virkistysalueeksi V ja se rajautuu etelästä pientalovaltaiselle alueelle AP. Karttaote yleiskaavasta.

9 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava (10:007), jossa kiinteistön Rn.o 7:28 käyttötarkoitukseksi määrätään omakotirakennusten ja muiden enintään yhden perheen talojen korttelialue AO1 ja puistoalue P. Alueen poikki kulkee viemärirasite. Karttaote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit - Keski-Suomen museon rakennusinventointi Keski-Suomen museon lausunto ja katselmus Jyväskylän Energian lausunto viemärirasitteen poistamisesta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on tullut Asemakaavan vireilletulokuulutus on ollut Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä

10 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat ja muut toimijat, sekä seuraavat viranomaiset ja yhteisöt: Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Jyväskylän Energia Oy/ vesi Jyväskylän Energia Oy/ Kaukolämpö JE-siirto Oy Liikennevirasto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Keljon kylätoimikunta Vireilletulo Asemakaavan muutoshakemus on tullut Asemakaavan vireilletulokuulutus on ollut Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallisille ja viranomaisille on ilmoitettu kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kirjeellä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset toimitetaan kirjallisena Jyväskylän kaupungin keskushallinnon kirjaamoon. Kaupungin perusteltu kannanotto (vastine) muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

11 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken pitäisi järjestää. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa Osallisten sekä Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Tontille on haettu asemakaavamuutosta, jolla rakennusala osoitettaisiin väljemmäksi ja tontin tehokkuuslukua nostettaisiin. Lisäksi viemärille varattu alue toivotaan poistettavan. Perusteluina asemakaavamuutokselle hakija esittää, että tällä hetkellä tontti ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen ja asemakaava on näiltä osin vanhentunut. Kaavamuutoksen tavoitteena on asemakaavamerkintöjen ajanmukaistaminen erityisesti alueen luonteeseen soveltuvan uudisrakentamisen osalta Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet sekä alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on asemakaavamerkintöjen ajanmukaistaminen erityisesti alueen luonteeseen soveltuvan uudisrakentamisen osalta. Maanomistaja on pyytänyt Keski-Suomen museolta lausuntoa suunnittelualueella sijaitsevan omakotitalon purkuhankkeesta (Lausuntopyyntö ja katselmus ). ( ): Keski-Suomen museon mielestä olemassa olevaa rakennusperintöä kunnostamalla saataisiin paras lopputulos rakennusperinnön arvojen kannalta. Mikäli vanhat rakennukset päädytään kuitenkin purkamaan, pihapiirin rakennettu ympäristö rautatien, kivisen rautatiesillan ja Korkeakoskentien välissä jyrkällä rinnetontilla tulee suunnitella erityisen huolella tontin ja lähiympäristön maisemallisten ja asutushistoriallisten arvojen takia. Nykyisen päärakennuksen paikalle suunniteltu uudisrakennus ei saa olla liian suuri miljööseen nähden eikä sen mittasuhteet ja rakennusmateriaalit voi jyrkästi erota Korkeakoskentien toisella puolella olevien Mäki- Pajan ja Korkeakosken entisten viinatehtaan 1800-luvun asuinrakennuksista. Mikäli uudisrakentamishanke toteutuu, Keski-Suomen museo pyytää saada antaa lausunnon tontin rakennusten rakennuslupasuunnitelmista ennen niiden hyväksymistä. Maanomistaja on pyytänyt Jyväskylän Energialta lausuntoa suunnittelualueen poikki kulkevan viemärirasitteen purkamisesta. Ohessa on ote lausunnosta ( ): Tontin ( Korkeakoskentie 4) viemärirasite: Tontilla oleva viemärirasite on aikoinaan tehty Kypärämäen runkoviemärin rakentamista varten. Runkoviemäri on myöhemmin rakennettu toisen linjauksen mukaan ja ko. tontilla oleva rasite on jäänyt tarpeettomaksi. Jyväskylän Energialla ei ole käyttöä ko. rasiteoikeudelle, joten se voidaan poistaa.

12 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavissa vaihtoehdoissa tarkasteltiin tontin uudisrakentamisen sijoittelua sekä ulkoasua sekä kaavamerkintöjä. Valittu kaavaratkaisu päätettiin yhteistyössä maanomistajan kanssa Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty vaikutusten arviointisuunnitelma antaa pohjan kaavaselostukseen liitettävälle vaikutusten selvittämiselle, arvioinnille ja vertailulle. Valitun kaavaratkaisun vaikutusten arviointi on selvitetty kohdassa Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajan ehdotuksen pohjalta laadittiin alueen ensimmäinen kaavaluonnos, jonka rakennusaloja sekä kerrosalan määrää ja kerroslukua muokattiin osallisten tavoitteiden mukaan. Kaavaalueen luonnonolot sekä rautatien läheisyys antoivat reunaehdot asemakaavaratkaisun valinnalle. Liittymä on kaavassa jätetty olemassa olevaan paikkaan Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen kaavaratkaisussa Luonnosvaiheessa palautetta saatiin lausuntoina Keski-Suomen museolta, Jyväskylän Energia Oy:ltä ja Ratahallintokeskukselta. Mielipiteenä palautetta saatiin yksityiseltä maanomistajalta. Lausuntojen ja mielipiteiden pääkohdat ja kaavoittajan lyhyet vastineet: Lausunnot: Keski-Suomen museolla ja Jyväskylän energialla ei ollut huomautettavaa kaavaratkaisuun. Ratahallintokeskus huomautti kaava-alueen sijainnin perusteella kaavamääräyksiin laitettavista melun ja tärinän huomioivista kaavamääräyksistä. Vastine: Kaavaan tehdään lausunnon mukaiset korjaukset raideliikenteen aiheuttaman melun ja tärinän huomioimiseksi. Mielipiteet: Jani Ulenius: Mielipiteessä esitetään voimassa olevassa kaavassa olevan puistoalueen liittämistä asuinpientalojen korttelialueeseen Vastine: Kiinteistön P-merkinnällä voimassa olevaan kaavaan merkitty alue sijaitsee niin lähellä rautatiealuetta, ettei kaavamerkintää AO-2 voida laajentaa. Rautatiealue vaatii suojaetäisyyden asuinrakennusten korttelialueeseen (AO-2) nähden.

13 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Jyväskylän kaupungin sisäinen aloituskokous Asemakaavaluonnos MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan Asemakaavaan luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavaan on luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen tehty seuraavat muutokset: Rakennusalakohtaisten kerrosalamääräysten sijaan kaavakarttaan on merkitty tonttikohtainen kokonaiskerrosala 450k-m2. Luonnosvaiheeseen nähden kerrosalaan on tehty 10km2:n lisäys. Kerrosluku on muutettu muotoon 1/2k I u 2/3 Toisen asuinrakennuksen rakennusalan harjansuuntaa osoittava viiva on poistettu Rakennusalan rajoja on tarkistettu tontin länsi- ja eteläosassa Tontin eteläosaan on lisätty johtorasite Rakennusten julkisivua ja kattomuotoa koskeviin määräyksiin on tehty vähäisiä muutoksia Kaavamääräyksiin on lisätty rautatieliikenteestä johtuva rakennuksen tärinän ja runkomelun huomioimista koskevia määräyksiä 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaava mahdollistaa yhden uuden yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamisen Mitoitus Alueelle muodostuu 1 asuintontti. Korttelialue Koko (m2) Rakennusoikeus (kem2) Kerrosluku AO /2k I u 2/ Palvelut Kaavamuutoksella muodostuu asuinrakennusten aluetta. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat Jyväskylän keskustan alueen kaupalliset sekä julkiset palvelut. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteena on luoda viihtyisä ja turvallinen asumis- ja liikkumisympäristö alueen virkistys- ja luonnonarvot turvaten.

14 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Uuden asuinrakennuksen rakentamisen myötä tapahtuva maan muokkaaminen muuttaa alueen näkymää, kunnes istutettu ja säästetty kasvillisuus kasvavat sekä uudisrakennus valmistuu. 4.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet korttelialue AO-2: Korttelialueen koko on 1 903m2. Rakennusoikeus on esitetty tonttikohtaisesti, 450k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on 1/2k I u 2/3 Tonteille saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen Uudisrakentamissuunnitelmista tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 ap/ asunto lisäksi korttelialueelle on osoitettu istutettava alue 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus kaavaratkaisuun 1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla eheytetään olevaa aluerakennetta ja varmistetaan rakenteen toimivuus ja saavutettavuus jatkossa 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Kaavaratkaisu tiivistää ja säilyttää olevan yhdyskuntarakenteen ja kohentaa elinympäristön laatua huolellisen rakennussuunnittelun avulla. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Kaavaratkaisussa alueen virkistyskäyttö ja luonnonympäristö säilyvät ennallaan. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Kaavaratkaisulla parannetaan yhteysverkoston toimintaedellytyksiä selkeiden yhteyksien ja alueen toiminnan vaatimien teknisen huollon tilavarausten suhteen 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; Kaavaratkaisu ei ota kantaa Helsingin seudun erityiskysymyksiin 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet; Kaavoitettavan alueen vieressä sijaitseva Korkeakosken alue säilytetään ennallaan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön sekä vaikutusselvitysten ja arvioinnin johtopäätökset Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Alue täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen rakentamisella on paikallista merkitystä kaupunkikuvaan. Kaava-alueen maisema muuttuu osittain, kun rakentamisen myötä osa puustosta kaadetaan ja alueelle rakennetaan uusi asuinrakennus. Kaavaratkaisun määräyksillä vaikutetaan rakennuskohteiden huolelliseen suunnitteluun. Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin, liikenteeseen tai kulttuuriympäristöön Kaavaratkaisu ei vaikuta alueen palveluihin tai työpaikkoihin. Liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä, kaavan alueelle muodostuu yksi uusi asuinrakennuksen rakennuspaikka, jonka liittymä sijaitsee olemassa olevassa tonttiliittymässä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnon monimuotoisuuden kannalta ei alueen rakentamisella ole vaikutusta. Kaavamääräykset mahdollistavat alueen luonnonympäristön säilymisen asuintonteille merkityillä istutusalueilla.

15 10:060 / Korkeakoskentie 4 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) 4.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä kulkeva rautatie aiheuttaa melu- ja tärinähaittoja. Asemakaavan muutoksessa melu- ja tärinähaitat on otettu huomioon rakentamista koskevilla kaavamääräyksillä 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat MRL:n asetusta. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavan muutos ei vaikuta nimistöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavamuutoksen toteuttaminen aloitetaan kaavan tultua lainvoimaiseksi. 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle ei ole tarpeellista laatia erillisiä rakentamistapaohjeita. Rakennussuunnittelun yhteydessä on suunnitelmista pyydettävä Keski-Suomen museon lausunto. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen käynnistyy asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta seurataan kunnallisilla ja valtakunnallisilla seurantajärjestelmillä, yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Suurimpana epävarmuustekijänä on kaavan mukaisen rakentamisen toteutumatta jääminen tai viivästyminen.