Pääomasijoittaminen Suomessa 2002 Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Finnish Venture Capital Association
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 ISSN 1459 0026 Ulkoasu: KuvaTeksti Tmi, Tuomo Antikainen 2
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Sisällysluettelo Yhteenveto... 5 1. Mitä on pääomasijoittaminen... 7 2. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäsenet... 9 3. Uusi pääoma... 11 4. Hallinnoitava pääoma... 13 5. Tehdyt sijoitukset 2002... 14 6. Sijoitukset kehitysvaiheittain... 15 7. Sijoitukset toimialoittain... 17 8. Sijoitukset alueittain... 20 9. Sijoituksissa käytetyt rahoitusinstrumentit... 21 10. Irtautumiset... 22 11. Kokonaisportfolio... 23 12. Muita tietoja kohdeyrityksistä... 24 Liitteet: 1. Tutkimusmenetelmä ja periaatteet... 25 2. Pääomasijoitusten toimialaluokitus (EVCA)... 27 3. Yrityksen kehitysvaiheiden määritelmät... 28 4. Taulukoiden ja kaavioiden luettelo... 29 5. Toimialatutkimukset 1988 2002... 30 3
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 4
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Yhteenveto ANU NOKSO-KOIVISTO SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY V uoden 2002 lopussa Suomessa toimi 45 pääomasijoitustoimintaa harjoittavaa Suomen yritysostojen rahoittamisesta. kokonaan nopean kasvuvaiheen yritysten ja johdon pääomasijoitusyhdistys ry:n jäsentä. Toimialatutkimuksen kyselylomakkeet toimitettiin yhteensä 43 Vuoden 2002 aikana suomalaiset pääomasijoittajat pääomasijoitusyhteisölle. Tutkimuksen vastausprosentti keskittyivät edellisvuoteen verrattuna hieman kypsem- oli 86 prosenttia. pien yritysten rahoittamiseen. Nopeassa kasvuvaiheessa oleviin yrityksiin tehtiin vuoden 2002 aikana sijoituksia Ulkomaisten pääomasijoitusyhteisöjen Suomeen tekemiä 149 miljoonalla eurolla (38 %). Seuraavana tulivat sijoituksia ei ole tilastoitu tutkimuksessa, ellei johdon yritysostot, joihin sijoitettiin 130 miljoonalla yhteisöllä ole vakinaista toimipistettä Suomessa. Myös eurolla (33 %). Siemenvaiheen yrityksiin tehdyt sijoitukset suuryritysten harjoittama Corporate Venture Capital olivat yhteensä 29 miljoonaa euroa (7 %), käyn- -toiminta ja yksityishenkilöiden, ns. bisnesenkeleiden, nistysvaiheen yrityksiin 35 miljoonaa euroa (9%) ja harjoittama sijoitustoiminta on rajattu tutkimuksen aikaisen kasvuvaiheen yrityksiin tehdyt sijoitukset 33 ulkopuolelle. miljoonaa euroa (8 %). Kun vuonna 2001 noin puolet sijoituksiin käytetystä pääomasta kanavoitiin siemen-, käynnistys- ja aikaisen kasvuvaiheen yrityksiin, niin vuonna 2002 kyseinen osuus väheni neljännekseen. Tehdyt sijoitukset 2002 Suomalaiset pääomasijoittajat tekivät vuoden 2002 aikana yhteensä 462 sijoitusta 391 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan sijoituksia tehtiin 259 kohdeyritykseen. Edellisvuoteen verrattuna sijoitusten arvo kasvoi 15 prosenttia. Kohdeyritysten määrä puolestaan hieman väheni. Vuonna 2001 pääomasijoittajat tekivät 449 sijoitusta yhteensä 340 miljoonalla eurolla. Tällöin sijoituksia tehtiin 294 kohdeyritykseen. Edellisvuoden suuntauksen mukaisesti pääomasijoitusten painopiste siirtyi aiempaa selvemmin jo portfoliossa olevien yritysten jatkorahoittamiseen. Vuonna 2002 tehtiin 136 ensisijoitusta uusiin kohdeyrityksiin ja 326 sijoitusta jo portfoliossa oleviin yrityksiin. Euromääräisesti tarkasteltuna painopiste on edelleen ensisijoituksissa, jotka kasvoivat 282 miljoonaan euroon. Vuonna 2001 ensisijoituksia tehtiin yhteensä 221 miljoonalla eurolla. Ensisijoitusten arvon kasvuun vaikuttavat osaltaan muutamat suuret johdon yritysostoihin suunnatut sijoitukset. Jatkosijoituksia tehtiin 109 miljoonan euron arvosta vuonna 2002. Ensisijoitusten keskikoko oli keskiarvolla mitattuna 2 074 000 euroa ja jatkosijoitusten 334 000 euroa. Yksityiset pääomasijoittajat tekivät sijoituksia 349 miljoonalla eurolla (89 %) ja julkiset pääomasijoittajat 42 miljoonalla eurolla (11 %). Julkiset pääomasijoittajat keskittyivät erityisesti siemen- ja tervehdyttämisvaiheessa olevien yritysten rahoittamiseen. Yksityisen sektorin pääomasijoittajat puolestaan vastasivat lähes Lukumääräisesti tarkasteltuna alkuvaiheen yritykset saivat sijoituksia kuitenkin lähes samassa suhteessa kuin vuonna 2001. Siemenvaiheeseen tehtiin 95 sijoitusta (21 %), käynnistysvaiheeseen 84 sijoitusta (18 %), aikaiseen kasvuvaiheeseen 106 sijoitusta (23 %), nopeaan kasvuvaiheeseen 132 sijoitusta (29 %) ja johdon yritysostoihin 29 sijoitusta (6 %). Kehitysvaiheiden määritelmät on esitetty liitteessä 3. Sijoitusten jakaantumisessa toimialoittain näkyi perinteisten toimialojen osuuden kasvu. Uudet kohdeyrityssijoitukset kohdistuivat hieman perinteisemmille aloille, kuten palveluihin, elektroniikkaan sekä teollisuustuotantoon ja -palveluihin. Toimialoittain tarkasteltuna sijoituksia tehtiin eniten palvelualan yrityksiin (112 M ), mikä vastaa 29 prosenttia kokonaismäärästä. Seuraavaksi suurimmat alat olivat tieto- ja viestintäteknologia, ICT (61 M, 16 %), Life Sciences (56 M, 14 %) sekä elektroniikka (50 M, 13 %). ICT-sektoriin kuuluvat tietotekniikka, telekommunikaatio, internet-teknologia ja muu viestintä. Life Sciences -aloihin luetaan lääketiede ja bioteknologia. Kappalemääräisesti tarkasteltuna eniten sijoituksia tehtiin ICT-alan (143 kpl, 31 %), Life Sciences -alan (86 kpl, 19 %) ja palvelualan (47kpl, 10 %) yrityksiin. 5
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 Vuoden 2002 aikana suomalaisiin yrityksiin tehtiin sijoituksia yhteensä 301 miljoonalla eurolla (79 %). Ulkomaille tehtiin sijoituksia yhteensä 90 miljoonalla eurolla (23 %). Ulkomaille suunnattujen sijoitusten osuus kasvoi edellisvuodesta, jolloin 16 prosenttia sijoituksiin käytetystä pääomasta kanavoitiin Suomen ulkopuolelle. Ulkomaille tehtyjä sijoituksia kanavoitiin eniten Ruotsiin (48 M, 53 %). Ruotsia seurasivat Tanska (34 M, 38 %), USA (5 M, 6 %), Kanada (2 M, 2 %) ja muut (1 M, 1 %). Suomeen sijoitetusta pääomasta eniten virtasi Etelä- Suomen läänin yrityksiin (182 M, 60 %). Länsi-Suomen lääniin tehtiin sijoituksia 81 miljoonalla eurolla (27 %), Pohjois-Suomeen (Oulun ja Lapin lääni) 20 miljoonalla eurolla (7 %) ja Itä-Suomen lääniin 18 miljoonalla eurolla (6 %). Uuden pääoman kerääminen Uutta pääomaa kanavoitiin toimialalle ennätykselliset 814 miljoonaa euroa, josta pääomarahastoihin kerättiin 657 miljoonaa euroa. Vuoteen 2001 verrattuna uuden pääoman määrä lähes kaksinkertaistui. Merkittävimpiä pääomanlähteitä olivat eläkeyhtiöt (278 M, 42 %), vakuutusyhtiöt (189 M, 29 %), yritykset (76 M, 12 %), julkiset erityisrahoituslaitokset (58 M, 9 %), pankit (18 M, 3 %) sekä rahastojen rahastot (16 M, 2 %). Pääomarahastoihin kerätyistä uusista varoista 73 prosenttia kerättiin kotimaasta ja 27 prosenttia ulkomaisista lähteistä. yksityisten pääomasijoittajien (95 %) ja 153 miljoonaa euroa (5 %) julkisten pääomasijoittajien hallussa. Irtautumiset Vuonna 2002 pääomasijoittajat toteuttivat 173 osittaista tai täydellistä irtautumista, joiden hankintahintainen arvo oli yhteensä 105 miljoonaa euroa. Täydellinen irtautuminen toteutettiin 92 tapauksessa (70 M ) ja osittain irtauduttiin 81 sijoituksesta (35 M ). Pääomasijoittajat irtautuivat yhteensä 124 kohdeyrityksestä. Pääosa irtautumisista toteutettiin omistusosuuden myynnillä joko kolmannelle osapuolelle tai yrityksen johdolle tai yrittäjälle. Yrityskaupan kautta irtauduttiin 27 kohdeyrityksestä ja 17 yrityksen kohdalla omistusosuus myytiin takaisin yrittäjälle. Listautumisia ei edellisvuoden tapaan toteutettu lainkaan. Alaskirjausten määrä kasvoi edellisvuodesta ja niitä jouduttiin tekemään 50 kohdeyrityksen kohdalla (2001/23). Irtautumisia koskevia tietoja kerätään toimialan kokonaisportfolion määrittelemiseksi. Tiedot on kerätty hankintahintaisena, eikä pääomasijoittamisen tuottoja voida laskea tältä pohjalta. Pääomasijoitusten tuotot onkin rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle, ja niistä tehdään erillisiä selvityksiä. Hallinnoitava pääoma Vuoden 2002 lopussa suomalaiset pääomasijoittajat hallinnoivat yhteensä 3 170 miljoonan euron pääomia. Vuoden 2001 lopusta hallinnoitava pääoma kasvoi 14 prosenttia. Hallinnoitavalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneena olevan pääoman ja rahastoissa vielä sijoittamattomana olevan pääoman yhteismäärää. Vuoden 2002 lopussa pääomasijoittajien hallinnoimasta pääomasta noin puolet (1 569 M ) oli sitoutuneena portfoliossa oleviin kohdeyrityksiin, joita oli yhteensä 713 kappaletta. Hallinnoitavasta pääomasta 3 017 miljoonaa euroa oli 6
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 1. Mitä on pääomasijoittaminen Pääomasijoittamisen käsite Suomen pääomasijoitusyhdistys ry on määritellyt pääomasijoittamisen (venture capital, private equity) sijoitusten tekemiseksi pääasiassa julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Sijoitusten tarkoituksena voi olla uusien tuotteiden ja tekniikoiden kehittäminen, yrityksen käyttöpääoman määrän lisääminen, yrityskauppojen rahoittaminen tai yrityksen taseen vahvistaminen. Pääomasijoittamista voidaan käyttää myös omistuksen ja liikkeenjohdon uudelleenjärjestelyiden rahoittamiseen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa tai johdon yritysostojen yhteydessä. Pääomasijoitukset tehdään oman pääomanehtoisina sijoituksina, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Osakesijoitusten ohella tyypillisimpiä pääomasijoitusinstrumentteja ovat pääoma- ja vaihtovelkakirjalainat. Oman kasvavan alueensa muodostavat mezzanine- eli välirahoitusinstrumentit, joissa yhdistellään oman ja vieraan pääomanehtoisten instrumenttien elementtejä; vaihtovelkakirjalainaan voidaan esimerkiksi sitoa oikeus tulevaisuudessa merkitä kohdeyrityksen osakkeita. Välirahoituksessa riski ja tuotto-odotukset asettuvat oman ja vieraan pääomanehtoisen rahoituksen väliin. Rahoituksen lisäksi pääomasijoittaja pyrkii edistämään kohdeyrityksen arvonnousua sitoutumalla kohdeyrityksen kehittämiseen. Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo ja asiantuntemus kohdistuvat pääasiassa hallitustyöskentelyyn, strategioiden kehittämiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, taloudellisten ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen, toimialatuntemukseen sekä yritysten kansainvälistämiseen ja yritysjärjestelyihin. Pääomasijoittajan mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta sen muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa myös muun rahoituksen saamisen mahdollisuutta. Alku- ja kasvuvaiheen yrityksissä pääomasijoittaja on lähes aina vähemmistösijoittajan asemassa. Enemmistön yrityksestä omistaa usein yrittäjä. Omistus saattaa myös jakautua useammalle taholle siten, ettei kenelläkään yksin ole enemmistöä. Turvatakseen vähemmistöasemansa yrityksessä pääomasijoittaja edellyttää tyypillisesti osakassopimuksen laatimista. Osakassopimuksessa sovitaan yrityksen päätöksenteosta. Pääomasijoittajalle saatetaan myöntää ehdoton päätösvalta tietyissä yrityksen kannalta keskeisissä asioissa. Useimmiten päätösvaltaa on kuitenkin rajoitettu tai päätöksen taakse vaaditaan määrätty enemmistö. Pääomasijoittajalta saatetaan edellyttää määrätyissä asioissa suostumusta tai pääomasijoittajalla saattaa olla tietyissä kysymyksissä veto-oikeus. Kyse on rahoittajana toimivan vähemmistöosakkaan suojaamiseksi laadituista ehdoista. Toisaalta varsinkin suuremmissa johdon yritysostoissa pääomasijoittaja pyrkii lähes säännönmukaisesti saavuttamaan omistuksen enemmistön kohdeyrityksessä. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan sijoituksesta ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Irtautumisen ajankohta pyritään yleensä ajoittamaan 2 5 vuoden päähän sijoitushetkestä. Kohdeyrityksen arvonnousu realisoituu vasta, kun pääomasijoittaja luopuu osuudestaan kohdeyrityksessä. Tyypillisimpiä irtautumistapoja ovat teollinen yrityskauppa sekä yrityksen listaaminen julkiselle markkinapaikalle. Rahoitusmuotona pääomasijoitus soveltuu erityisesti rahoitusta tarvitseville pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua ottaa vieraaseen pääomaan luettavaa lainaa. Pääomasijoituksen avulla yritys voi parantaa vakavaraisuuttaan ja sitä kautta toimintamahdollisuuksiaan ja kilpailukykyään. Pääomasijoitusprosessi Pääomasijoitusyhtiöt arvioivat yrityksen menestymismahdollisuudet huolella. Tästä syystä neuvotteluprosessiin on varattava runsaasti aikaa (2 6 kk). Sijoituspäätöstä tehtäessä hankkeen tulevaisuuden kehitysnäkymät ovat ratkaisevia. Tämän vuoksi hyvä yritysjohto ja toimiva liikeidea ovat tärkeimmät tekijät rahoituspäätöksiä tehtäessä. Lisäksi valintaprosessissa arvioidaan yrityksen sopivuus pääomasijoitusyhtiön sijoitusstrategiaan, yrityksen avainhenkilöstö, tuotteet ja niiden markkinamahdollisuudet sekä taloudelliset toimintaedellytykset. 7
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 Yrityksen etsiessä rahoitusta sen kannattaa selvittää, sopiiko mahdollinen liikeidea pääomasijoitusyhtiön sijoitusstrategiaan. Useat pääomasijoittajat etsivät sijoituskohteita tietyiltä toimialoilta, joilta yhtiöillä on erityisosaamista. Joillekin sijoittajille kohteen maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä. Tarvittavan sijoituksen suuruus ja käytettävät rahoitusinstrumentit saattavat vaikuttaa pääomasijoittajan halukkuuteen sijoittaa yrityksiin. Myös kohdeyrityksen kehitysvaihe on tärkeä kriteeri, sillä sijoituspäätöstä tehtäessä pääomasijoittajien riskinottokyky ja -halu vaihtelevat. Sijoitusta tehtäessä yleensä sovitaan alustavasti tulevasta irtautumistavasta ja -ajankohdasta. Rahastorakenne Pääomarahastot ovat useimmiten kommandiittiyhtiömuotoisia, joilla on osakeyhtiömuotoinen hallinnointiyhtiö. Hallinnointiyhtiö toimii rahaston vastuunalaisena yhtiömiehenä ja muut sijoittajat vastaavasti äänettöminä yhtiömiehinä. Hallinnointiyhtiö valmistelee rahaston sijoitusesitykset ja toteuttaa ne käytännössä. Hallinnointiyhtiön toimihenkilöt osallistuvat rahaston edustajina kohdeyritysten kehittämiseen, useimmiten hallituksen jäseninä. Osakeyhtiömuotoiset pääomarahastot tekevät sijoitukset taseestaan, ja niillä on joko oma organisaatio tai erillinen hallinnointiyhtiö hoitamassa sijoitustoimintaa. Sovellettava lainsäädäntö Pääomasijoittamista ei ohjaa mikään erityislaki, vaan toiminta on rakennettu yleisten yhtiöoikeudellisten normistojen puitteisiin. Osakeyhtiölaki ohjaa kaikkea osakeyhtiön muodossa harjoitettavaan yritystoimintaa. Pääomarahastot perustetaan pääsääntöisesti kommandiittiyhtiöiksi, jolloin sovellettavaksi tulee laki avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä. Laki on kuitenkin tahdonvarainen, ja sopimuksilla voidaan pitkälti määritellä yhtiömiesten oikeudet ja velvollisuudet kussakin yksittäistapauksessa. Sopimusten laatimista ohjaavat sopimusoikeudelliset pääperiaatteet. Kaavio 1. Rahastorakenne 8
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 2. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäsenet Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäseniksi kuuluvat pääomasijoitusyhteisöt on perinteisesti jaettu toimialatutkimuksissa kahteen ryhmään: yksityisiin ja julkisiin pääomasijoitusyhteisöihin. Viime vuosien aikana julkisrahoitteisten pääomasijoitusyhteisöjen osuus on jatkuvasti pienentynyt, kun toimialalle on tullut uusia yksityisiä pääomasijoittajia ja samaan aikaan julkisrahoitteisia pääomasijoitusyhteisöjä on yksityistetty. Yksityisissä pääomasijoitusyhteisöissä enemmistön omistavat johto, henkilöstö, pankki, suuryritys, sijoi- tusyritys tai muu yksityistä pääomaa edustava taho. Julkisista pääomasijoitusyhteisöistä enemmistön omistavat valtio, valtion erityisrahoituslaitos, kunta, kaupunki tai muu julkisia varoja edustava taho. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n varsinaiset jäsenet ovat Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä. Ulkomainen pääomasijoittaja voidaan hyväksyä jäseneksi sikäli, kun pääomasijoitustoimintaa harjoitetaan Suomessa sijaitsevasta toimipisteestä käsin. Myös corporate venturing -toimintaa harjoittavan yhteisön erillinen osasto tai itsenäinen yhtiö voidaan Yksityiset pääomasijoittajat 3i Finland Oy Aboa Venture Management Oy ACR Capital Oy Ahlström Capital Oy Amanda Capital Oy Aura Capital Oy Baltcap Management Oy Bio Fund Management Oy CapMan Capital Management Oy CIM Creative Industries Management Oy Conventum Capital Oy Danske Venture Partners Emerging Power Partners Oy EQT Partners Oy Eqvitec Partners Oy Euroventures Advisors Oy Fenno Management Oy Head Industrial Partner Oy Helmet Business Mentors Oy Holtron Ventures Oy Innofinance Oy InnovationsKapital MB Rahastot Oy Menire Oyj Midinvest Management Oy Neomarkka Oyj NEST Management Oy Nexit Ventures Oy Nordea Capital Oy Nordia Management Oy ** Nordic Mezzanine Oy Ab OKO Venture Capital Oy Panostaja Oyj Privanet Capital Oyj Proventure Oy Sentio Invest Oy ** SnV Partners Oy Solaris Asset Management Oy Sponsor Capital Oy Startupfactory Oy Stratos Ventures Ltd Oy Teknia Invest Oy Teknoventure Management Oy Virtaa Hämeeseen Ky * Wedeco Management Oy Ab VNT Management Oy * Julkiset pääomasijoittajat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Suomen Teollisuussijoitus Oy * Liittyneet jäseneksi keväällä 2003, eivätkä kuuluneet tutkimukseen. ** Kuuluivat vielä vuoden 2001 tutkimuksessa julkisiin pääomasijoittajiin. Taulukko 1. Yksityiset ja julkiset pääomasijoittajat (1.5.2003) 9
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi, mikäli pääomasijoitustoiminnalla on strategisten päämäärien lisäksi myös taloudellisia tavoitteita. Liitännäisjäseniksi voidaan hyväksyä yhteisöjä tai yksityishenkilöitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa pääomasijoitustoiminnan kehittämiseen Suomessa. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n jäseniksi kuuluvia pääomasijoitusyhteisöjä oli vuoden 2002 lopussa 45. Liitännäisjäseniä oli vuoden lopussa 52 yhteisöä. Pääomasijoitusyhteisöillä oli yhteensä noin 100 rahastoa. Pääomasijoitusyhteisöt työllistivät noin 390 henkilöä. Henkilöstöstä 250 oli partnereita ja sijoituspäälliköitä. Muuhun henkilökuntaan kuului 140 henkilöä. Kullakin sijoituspäälliköllä on vastuullaan keskimäärin 3 5 kohdeyritystä. Yhden sijoituspäällikön vastuulla olevien kohdeyritysten määrää rajoittavat käytettävissä olevat resurssit, koska pääomasijoitustoiminnan luonteeseen kuuluu aktiivinen osallistuminen kohdeyrityksen hallintoon. 10
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 3. Uusi pääoma V uoden 2002 aikana toimialalle kanavoitiin uutta pääomaa yhteensä 814 miljoonaa euroa, josta pääomarahastoihin kerättiin 657 miljoonaa euroa. Rahastoihin kerätystä pääomasta 73 prosenttia (480 M ) kerättiin kotimaasta ja 27 prosenttia (177 M ) ulkomaisista lähteistä. Yksityisten pääomasijoittajien osuus koko uudesta pääomasta oli 772 miljoonaa euroa (95 %). 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 11 14 32 63 128 194 305 328 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 655 Kaavio 2. Uusi pääoma vuosina 1991 2002 (M ) 563 411 814 Pääomarahastoihin kerättyjen varojen lähteitä olivat eläkeyhtiöt: eläkevakuutusyhtiöt, -kassat ja -säätiöt (42 %), vakuutusyhtiöt (29 %), yritykset (12 %), julkiset erityisrahoituslaitokset: EU, valtio, kunnat (9 %), pankit (3 %), pääomarahastoihin sijoittavat rahastot (2 %), pääomamarkkinat (1 %), yksityishenkilöt (1 %) ja muut (1 %). Taulukossa 2 esitetty julkisilta erityisrahoituslaitoksilta kerätty uusi pääoma sisältää rahastojen saamat sijoitussitoumukset julkiselta sektorilta sekä Finnfundin, Sitran ja Suomen Teollisuussijoituksen toteuttamia sijoituksia vastaavan laskennallisen uuden pääoman arvon vuoteen 2000 asti. Vuodesta 2001 lähtien julkisten pääomasijoitusyhteisöjen omasta taseestaan tekemiä sijoituksia vastaava laskennallinen uuden pääoman määrä on tilastoitu erikseen. Myös yksityisellä sektorilla toimii sellaisia pääomasijoittajia, jotka eivät kerää itsenäisiä rahastoja, vaan tekevät sijoituksia omasta taseestaan taikka emoyhtiön taseesta tai rahastoista. Näidenkin yhteisöjen kohdalla uudeksi pääomaksi luetaan vuoden aikana tehtyjä si- 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 M M M M M M M Eläkeyhtiöt 25 75 140 180 100 72 278 Vakuutusyhtiöt 13 61 63 187 191 104 189 Pankit 117 53 25 70 26 28 18 Julkiset erityisrahoituslaitokset * 20 54 20 78 89 40 58 Yritykset 5 9 19 5 31 17 76 Pääomarahastojen rahastot 0 0 0 0 50 29 16 Pääomamarkkinat 0 38 17 92 35 0 10 Yksityishenkilöt 0 0 9 28 8 9 7 Korkeakoulut ja yliopistot 0 0 0 0 6 1 1 Muut 14 7 26 0 12 21 4 Rahastoihin kerätty uusi pääoma 194 297 319 640 548 321 657 Tasesijoitusten ja emoyhtiön varoista tehtyjen sijoitusten laskennallinen arvo 82 142 Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot ** 0 8 9 15 15 8 15 Uusi pääoma yhteensä 194 305 328 655 563 411 814 Taulukko 2. Uuden pääoman lähteet 1996 2002 (M ) 11
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 joituksia vastaava laskennallinen uuden pääoman arvo. Mikäli nämä yhteisöt keräävät lisäksi varoja itsenäisiin pääomarahastoihin, nämä varat tilastoidaan suoraan rahastoihin kerätyksi uudeksi pääomaksi. heen yrityksiin, niin vuonna 2002 johdon yritysostoihin suunniteltiin sijoitettavan jopa 77 prosenttia uusista varoista. Vuonna 2002 uusia pääomia kerättiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin toimialan historiassa Suomessa. Vuoteen 2001 verrattuna uuden pääoman määrä lähes kaksinkertaistui. Suomalainen pääomasijoitusala on kuitenkin vielä suhteellisen pieni, jolloin jo muutaman ison rahaston varojen keräämisen päättyminen saman kalenterivuoden aikana saattaa aiheuttaa merkittäviäkin heilahteluita vuositilastojen välillä. Valtaosa rahastoihin kerätyistä uusista pääomista kerättiin yritysjärjestelyihin keskittyvien rahastojen toimesta. Yritysjärjestelyihin keskittyvien rahastojen hallitsevuus uusien pääomien keräämisessä vuonna 2002 tulee esille taulukossa 3, joka kuvaa rahastoihin kerätyn uuden pääoman arvioituja sijoituskohteita. Kun edellisvuosina suurin osa rahastoihin kerätystä uudesta pääomasta on arvioitu sijoitettavan aikaisen vaiheen ja kasvuvai- 1998 1999 2000 2001 2002 % % % % % Venture capital yhteensä 25 59 64 76 23 High-tech, aikainen vaihe 3 21 32 26 11 Muu aikainen vaihe 2 4 2 2 0 High-tech, laajentumisvaihe 10 26 25 41 11 Muu laajentumisvaihe 10 8 5 7 1 Johdon yritysostot (mbo/mbi) 74 34 30 20 77 Muu 1 7 6 4 0 Yhteensä 100 100 100 100 100 Taulukko 3. Rahastoihin kerätyn uuden pääoman arvioidut sijoituskohteet 1998 2002 * Luokka sisältää julkisten pääomasijoitusyhteisöjen omasta taseestaan tekemien sijoitusten laskennallisen arvon vuosina 1996 2000. Vuodesta 2001 lähtien sekä yksityisten että julkisten pääomasijoitusyhteisöjen tasesijoitusten ja emoyhtiön varoista tehtyjen sijoitusten laskennallinen arvo on tilastoitu erikseen. ** Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot eivät kerro mitään pääomasijoitustoiminnan tuotoista. Suurin osa pääomasijoitustoiminnan tuotoista ei palaa uudelleen sijoitettavaksi, vaan tuotot jaetaan takaisin sijoittajille. Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot sisältävät myös tuottoja muusta kuin pääomasijoitustoiminnasta (vuokra-, korko- ja muun sijoitustoiminnan tuottoja). 12
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 4. Hallinnoitava pääoma Hallinnoitavasta pääomasta oli sitoutuneena kohdeyrityksiin vuoden lopussa noin puolet (1 569 M ) ja loppuosa oli käytettävissä uusiin sijoituksiin sekä portfoliossa olevien kohdeyritysten jatkorahoituskierroksiin. Rahastoista sijoitettavissa oleva pääoma koostuu pääosin rahastosijoittajien antamista sitoumuksista sijoittaa varoja pääomarahastoihin sopivien sijoituskohteiden löytyessä. Hallinnoitavalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneen pääoman ja rahastoissa vielä sijoitettavissa olevan pääoman yhteis- määrää 1. Vuoden 2002 lopussa suomalaisten pääomasijoittajien hallinnoima pääoma oli yhteensä 3 170 miljoonaa euroa, johon sisältyi kasvua vuoden 2001 lopusta 14 prosenttia. Yksityisten pääomasijoittajien osuus hallinnoitavasta pääomasta oli 3 017 miljoonaa euroa (95 %). siten käytännössä tarjolla enemmän pääomarahoitusta, kuin mitä suomalaisissa rahastoissa on sijoittamatonta pääomaa. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 52 49 54 68 56 105 65 134 174 151 Kaavio 4. Hallinnoitava pääoma sijoittajaryhmittäin 1991 2002 310 229 664 320 1053 287 1651 352 1885 317 2423 368 3017 153 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Julkiset Yksityiset 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 101 122 161 199 325 539 Kaavio 3. Hallinnoitava pääoma ja aktiivinen sijoitusportfolio 1991 2002 (M ) 984 374 1340 2003 2202 2791 3170 497 722 1036 1244 1569 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Hallinnoitava pääoma Aktiivinen portfolio Julkisen sektorin rooli Suomen pääomasijoitustoimialalla on muuttunut toimialan kehittymisen myötä. Vielä 1990-luvun alkupuolella, jolloin Suomen pääomasijoitusala oli vasta kehittymässä, julkisten pääomasijoittajien osuus pääomarahoituksesta oli huomattava. Yksityisten toimijoiden lukumäärän kasvaessa ja toiminnan vakiintuessa yksityisen pääoman osuus on kuitenkin noussut hallitsevaksi. Julkinen sektori on keskittynyt korjaamaan pääomamarkkinoiden aukkoja ja tehnyt sijoituksia rahoitustoiminnan katvealueella toimiviin yrityksiin, joihin liittyviä riskejä yksityisen sektorin rahoittajat eivät ole olleet valmiita kantamaan. Omasta taseestaan taikka joko kotimaisen tai ulkomaisen emoyhtiön taseesta ja rahastoista sijoituksia tekevien pääomasijoitusyhteisöjen hallinnoimaksi pääomaksi on laskettu ainoastaan aktiivisten kohdeyrityssijoitusten summa. Pääomasijoitusyhtiöiden taseista sekä emoyhtiön taseesta ja rahastoista pääomasijoituksiin budjetoitu rahoitus ei näy toimialan hallinnoitavassa pääomassa. Rahoitusta hakeville yrityksille on 1) Edellisen vuoden hallinnoitava pääoma lisättynä vuoden aikana kerätyllä uudella pääomalla ei kerro uutta hallinnoitavana olevaa pääomaa, sillä hallinnoitavan pääoman määrään vaikuttavat mm. uudet sijoitukset, irtautumiset, tilastoinnin piiriin lisätyt uudet sijoitukset ja tilastoinnista mahdollisesti poistetut sijoitukset. Hallinnoitava pääoma on läpileikkaus tarkasteluvuoden viimeisen päivän tilanteesta. 13
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 5. Tehdyt sijoitukset 2002 Suomalaiset pääomasijoittajat tekivät vuoden 2002 aikana yhteensä 462 sijoitusta 391 miljoonalla eurolla 2. Vuoteen 2001 verrattuna sijoituksiin käytettiin pääomia 15 prosenttia enemmän ja kappalemääräisestikin sijoitukset kasvoivat hieman. Osa sijoituksista tehtiin usean eri pääomarahaston yhteissijoituksena, joten pääomarahoitusta sai yhteensä 259 kohdeyritystä (294 kohdeyritystä vuonna 2001). tuksista 66 prosenttia tehtiin yrityksiin, jotka eivät olleet saaneet rahoitusta pääomasijoittajilta aikaisemmin. Yksityiset pääomasijoittajat tekivät sijoituksia 349 miljoonalla eurolla (89 %) ja julkiset pääomasijoittajat 42 miljoonalla eurolla (11 %). Kappalemääräisesti tarkasteltuna yksityisten pääomasijoittajien osuus oli 376 sijoitusta (81 %), kun taas julkisrahoitteiset pääomasijoittajat tekivät yhteensä 86 sijoitusta (19 %). 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 19 16 27 84 Kaavio 5. Tehdyt sijoitukset 1991 2002 350 300 250 200 150 100 50 0 M Kpl 28 122 Kaavio 6. Ensi- ja jatkosijoitukset 1994 2002 38 137 Sijoitusten painopiste siirtyi edellisvuodesta entistä voimakkaammin jatkosijoitusten suuntaan. Suomalaiset pääomasijoittajat tekivät vuonna 2002 yhteensä 136 ensisijoitusta (244 /2001) uusiin kohdeyrityksiin ja 326 jatkosijoitusta jo portfoliossa oleviin yrityksiin (205 / 2001). Sijoituksiin käytettyjen pääomien määrässä mitattuna painopiste on edelleen ensisijoituksissa. Ensisijoitukset kasvoivat 282 miljoonaan euroon (221 M / 2001), kun taas jatkosijoituksiin käytetty pääoma jäi 109 miljoonaan euroon (119 M / 2001). Ensisijoi- 205 136 265 192 325 2) Mezzanine-rahastoista tehtyjen sijoitusten summa oli 41 miljoonaa euroa vuonna 2002. 285 418 397 449 340 462 391 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Ensisijoitukset, M` Jatkosijoitukset, M` Ensisijoitukset, lkm Jatkosijoitukset, lkm Ensisijoitusten arvon kasvuun myötävaikuttivat erityisesti muutamat varsin suuret johdon yritysostoihin suunnatut sijoitukset, jotka nostivatkin ensisijoitusten keskiarvoa edellisvuosiin verrattuna huomattavasti. Ensisijoitusten keskiarvo oli 2 074 000 euroa, mutta mediaanisijoitus oli pienempi, 656 000 euroa. Jatkosijoitusten keskiarvo oli 334 000 euroa ja mediaani 125 000 euroa. Aloitteleviin ja aikaisen kasvuvaiheen yrityksiin tehtyjen ensisijoitusten keskikoko, noin 300 000 500 000 euroa, oli tyypillisesti huomattavasti pienempi kuin laajentumisvaiheen yrityksiin tehty keskimääräinen ensisijoitus, 1 2 miljoonaa euroa. Johdon yritysostoihin suunnattujen ensisijoitusten keskiarvo oli noin viisi miljoonaa euroa, mutta mediaanisijoitus jäi alle kahden miljoonan euron. Noin 20 prosenttia kaikista sijoituksista tehtiin syndikoituina yhteissijoituksina yhdessä muiden pääomasijoittajien kanssa. Syndikoidut sijoitukset kattavat myös sellaiset sijoitukset, joissa mukana oli ulkomainen pääomarahasto. 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,47 0,13 0,59 0,17 0,79 0,80 0,24 0,26 1,18 0,96 0,90 0,19 0,52 0,58 2,07 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Ensisijoitukset Jatkosijoitukset 0,33 Kaavio 7. Ensi- ja jatkosijoitusten keskiarvot 1995 2002 (M ) 14
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 6. Sijoitukset kehitysvaiheittain K ohdeyritysten kehitysvaiheiden mukaan tarkasteltuna pääomasijoittajat käyttivät eniten varoja nopean kasvuvaiheen yritysten (149 M, 38 %) ja johdon yritysostojen (130 M, 33 %) rahoittamiseen. Siemenvaiheen yritykset saivat sijoituksiin käytetystä pääomasta 29 miljoonaa euroa (7 %), käynnistysvaiheen yritykset 35 miljoonaa euroa (9 %) ja aikaisen kasvuvaiheen yritykset 33 miljoonaa euroa (8 %). Kehitysvaiheiden määritelmät on esitetty liitteessä 3. Siemen Käynnistys Aikainen kasvu Nopea kasvu MBO/MBI Tervehdyttäminen Muu 8 5 8 10 29 29 35 33 Kaavio 8. Vuoden 2002 sijoitukset kehitysvaiheittain Lukumääräisesti tarkasteltuna sijoituksia tehtiin eniten nopean kasvuvaiheen yrityksiin, jotka saivat yhteensä 132 sijoitusta (29 %). Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin aikaisen kasvuvaiheen yrityksiin (106 kpl, 23 %), siemenvaiheen yrityksiin (95 kpl, 21 %) ja käynnistysvaiheen yrityksiin (84 kpl, 18 %). Johdon yritysostoihin suunnattiin 29 sijoitusta (6 %). 84 95 106 Lkm M 132 130 149 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Vuoteen 2001 verrattuna sijoitusten painopiste siirtyi hieman kypsempien yritysten rahoittamiseen. Kun vuonna 2001 siemen-, käynnistys- ja aikaisen kasvuvaiheen yritykset saivat vielä puolet sijoituksiin käytetystä kokonaispääomasta, niin vuonna 2002 osuus jäi neljännekseen. Vastaavasti sijoitukset nopeassa kasvuvaiheessa oleviin yrityksiin sekä yritysjärjestelyihin muodostivat hieman yli 70 prosentin osuuden sijoitetuista varoista. Painopisteen muutos on selkeimmin nähtävissä tarkasteltaessa ainoastaan ensisijoituksia. Ensisijoituksiin käytetystä pääomasta 46 prosenttia sijoitettiin johdon Siemenvaihe Käynnistys Aikainen kasvuvaihe Nopea kasvuvaihe MBO/MBI Tervehdyttäminen Muu 1 12 Kaavio 9. Kehitysvaiheet sijoittajaryhmittäin 2002 (M ) 7 25 30 146 128 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 4 17 Yksityinen, M Julkinen, M yritysostoihin ja 41 prosenttia nopean kasvuvaiheen yrityksiin. Euromääräisissä jakaumissa hallitsevat muutamat varsin suuret sijoitukset, ja kappalemääräisesti tarkasteltuna sijoitukset jakautuivatkin hieman tasaisemmin eri kasvuvaiheisiin. 3 8 5 3 2 Kehitysvaihe Ensisijoitukset Jatkosijoitukset M % Kpl % M % Kpl % Siemen 11 4 30 22 18 17 65 20 Käynnistys 9 3 15 11 26 24 69 21 Aikainen kasvu 8 3 16 12 25 23 90 28 Nopea kasvu 115 41 43 32 34 31 89 27 MBO/MBI 129 46 25 18 1 1 4 1 Tervehdyttäminen 0 0 1 1 5 4 7 2 Muu 10 3 6 4 0 0 2 1 Yhteensä 282 100 136 100 109 100 326 100 Taulukko 4. Ensi- ja jatkosijoitukset kehitysvaiheittain vuonna 2002 15
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 Julkisella sektorilla on pitkään ollut merkittävä rooli alkuvaiheen yritysten rahoittamisessa. Viime vuosina yksityistä pääomaa on kuitenkin alkanut virrata myös aikaisen vaiheen kohdeyrityksiin. Vuonna 2002 yksityiset pääomasijoittajat vastasivat suurimmasta osasta käynnistysvaiheen ja aikaisen kasvuvaiheen yrityksiin tehdyistä sijoituksista. Julkisen sektorin rooli tuli esille erityisesti siemenvaiheen yritysten rahoittamisessa, joskin jo noin 40 prosenttia siemenvaiheen yrityksiin sijoitetusta pääomasta tuli yksityiseltä sektorilta. Kehitys on johtanut siihen, että julkiset pääomasijoittajat ovat siirtyneet rahoittamaan jopa siemenvaihetta aikaisemmassa vaiheessa olevia yritysideoita sekä muita yksityisen sektorin kannalta liian riskipitoisia hankkeita. 100 % 3 4 15 34 32 15 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 37 53 135 130 44 73 4 108 8 38 16 168 6 11 169 182 46 98 19 35 61 8 22 43 35 5 19 15 27 22 29 2 3 5 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Muut Johdon yritysostot Siirtymävaihe Kasvuvaihe Käynnistys Siemenvaihe Kaavio 10. Sijoitukset kehitysvaiheittain 1996 2002 (M ) 16
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 7. Sijoitukset toimialoittain ääomasijoittajien kohdeyritysten toimialaluokituksessa on käytetty EVCA:n luokittelua, joka on esitetty liitteessä 2. Yksityiskohtaisen Ptoimialaluokituksen lisäksi tässä tutkimuksessa yhdistetään tieto- ja viestintätekniikan (ICT) sekä Life Sciences -aloihin kuuluvat yritykset. ICT-aloihin luetaan tietotekniikka (ohjelmistot, laitteet, puolijohteet ja palvelut), telekommunikaatio, internet-teknologia ja muu viestintä. Life Sciences -aloihin sisällytetään biotekniikka sekä lääketiede (lääkkeet, terveydenhoito ja laitteet). Vuoden 2002 aikana sijoituksia tehtiin euromääräisesti eniten palvelusektorille. Palvelusektorille tehdyt sijoitukset vastasivat 29 prosenttia (112 M ) sijoituksiin käytetystä kokonaispääomasta. Seuraavaksi eniten sijoituksia tehtiin ICT-sektorille, joka sai sijoituksia yhteensä 61 miljoonalla eurolla (16 %). Kolmanneksi suurin toimiala oli Life Sciences -sektori, jolle sijoituksia kanavoitiin 56 miljoonan euron edestä. Elektroniikkayritykset nousivat neljänneksi suurimmaksi sijoituskohteeksi 50 miljoonan euron sijoituksilla. 2002 2002 2002 2002 Koko Koko Koko Koko M % lkm % Portfolio Portfolio Portfolio Portfolio M % lkm % Biotekniikka 10 3 20 4 38 2 36 3 Elektroniikka 50 13 41 9 150 10 79 8 Energia 0 0 1 0 10 1 4 0 Internet-teknologia 5 1 13 3 55 4 38 4 Kemianteollisuus ja uudet materiaalit 10 3 17 4 52 3 34 3 Kuljetus ja liikenne 13 3 3 1 45 3 6 1 Kulutustavarat 8 2 25 5 146 9 79 8 vähittäiskauppa 0 0 1 0 30 2 24 2 muut 8 2 24 5 116 7 55 6 Lääketiede 46 12 66 15 190 12 121 11 laitteet 10 3 22 5 35 2 47 4 lääkkeet 21 5 21 5 87 6 40 4 terveydenhoito 15 4 23 5 68 4 34 3 Maa- ja metsätalous 1 0 2 0 5 0 7 1 Palvelut (muu) 112 29 47 10 174 11 66 6 Muu tuotanto 13 3 24 5 155 10 86 8 Rahoituspalvelut 22 6 5 1 31 2 10 1 Rakennusteollisuus 2 1 5 1 63 4 40 4 Telekommunikaatio 4 1 12 3 38 2 21 2 Teoll.tuot. ja -palvelut 25 6 42 9 111 7 146 14 Teoll.tuot. valv. ja ohjaus 1 0 5 1 11 1 18 2 Tietotekniikka 35 9 98 21 208 13 190 18 laitteet 3 1 7 1 5 0 6 0 ohjelmistot 24 6 77 17 156 10 147 14 palvelut 4 1 8 2 28 2 28 3 puolijohdeteknologia 4 1 6 1 19 1 9 1 Viestintä 17 4 20 4 57 4 42 4 Muu 17 4 16 4 30 2 23 2 Yhteensä 391 100 462 100 1569 100 1046 100 Taulukko 5. Sijoitukset toimialoittain 17
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 Kappalemääräisesti sijoituksia tehtiin kuitenkin eniten ICT-sektorille, yhteensä 143 sijoitusta. Tätä seurasivat Life Sciences (86 sijoitusta), palvelut (47), teollisuustuotteet ja -palvelut (42) sekä elektroniikka (41). Toimialan koko aktiivisesta portfoliosta ICT-sektorin osuus oli vuoden 2002 lopussa 23 prosenttia (358 M ), Life Sciences -alojen osuus 15 prosenttia (228 M ), palvelujen (muu) osuus 11 prosenttia, elektroniikan osuus 10 prosenttia ja muun tuotannon osuus 10 prosenttia. Myös lukumääräisesti eniten (291 kpl) sijoituksia on tehty ICT-sektorille, jota seurasivat Life Sciences -alat 157 sijoituksella. Vuoden 2002 aikana palvelusektorille tehdyt sijoitukset kohdistuivat joko hieman kypsempiin yrityksiin tai Palvelut ICT Life Sciences Elektroniikka Teollisuustuotteet ja -palvelut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Siemen Käynnistys Aikainen kasvu Nopea kasvu MBO/MBI Tervehdyttäminen Muut Kaavio 11. Suurimmille toimialoille sijoitettu pääoma kohdeyritysten kehitysvaiheiden mukaan jaoteltuna Palvelut ICT-ala Life Sciences Elektroniikka Teollisuustuotanto ja -palvelut 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Kaavio 12. Vuoden 2002 suurimpien toimialojen osuudet sijoitetusta pääomasta vertailu vuosiin 2000 ja 2001 johdon yritysostoihin. Myös elektroniikkayritykset ja teollisuustuotteita tai -palveluita tuottavat yritykset saivat suurimmaksi osin rahoitusta johdon yritysostoihin tai nopeaan kasvuvaiheeseen. ICT-sektorin ja Life Sciences -alojen yritykset taas olivat selkeästi joko aloittelevia tai kasvuvaiheessa olevia yrityksiä. Sijoitusten toimialajakaumassa tapahtui vuonna 2002 selkeä muutos, kun sijoituksia tehtiin edellisvuosia enemmän hieman perinteisemmille toimialoille. Erityisesti palvelujen osuus sijoitetusta pääomasta kasvoi merkittävästi, mihin osaltaan vaikuttivat muutamat varsin suuret sijoitukset. Vuonna 2000 ja 2001 sijoituksia tehtiin pääosin tieto- ja viestintätekniikan sekä Life Sciences -sektoreille. Muutos on selkeimmin havaittavissa, kun tarkastellaan ensi- ja jatkosijoituksia erikseen. Vuoden 2002 aikana tehdyistä uusista kohdeyrityssijoituksista jopa 2002 2001 2000 Toimialat Ensisijoitukset Jatkosijoitukset Yhteensä M % Kpl % M % Kpl % M % Kpl % Palvelut 106 38 22 16 6 5 25 8 112 29 47 10 ICT 31 11 34 25 30 28 109 33 61 16 143 31 Life Sciences 20 7 18 13 36 33 68 21 56 14 86 19 Elektroniikka 42 15 14 10 8 7 27 8 50 13 41 9 Teollisuustuotteet ja -palvelut 22 8 20 15 3 3 22 7 25 6 42 9 Muut 61 21 28 21 26 24 75 23 87 22 103 22 Yhteensä 282 100 136 100 109 100 326 100 391 100 462 100 Taulukko 6. Ensi- ja jatkosijoitukset toimialoittain 2002 18
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 38 prosenttia kanavoitiin palvelusektorille ja 15 prosenttia elektroniikka-alalle. ICT-yritysten osuus ensisijoituksista oli 11 prosenttia ja Life Sciences -yritysten osuus ainoastaan 7 prosenttia. Lukumääräisesti sijoitukset kuitenkin jakautuvat tasaisemmin, sillä palvelusektorille tehtyjen sijoitusten keskikoko oli huomattava (4,8 M ). Lukumääräisesti ensisijoituksia tehtiin eniten ICT-sektorille (34 kpl), palveluihin (22 kpl), teollisuustuotteisiin ja -palveluihin (20 kpl), Life Sciences -alalle (18 kpl) ja elektroniikkaan (14 kpl). Jatkosijoituksia taas tehtiin euromääräisesti eniten ICTja Life Sciences -aloille, joihin on edellisvuosina tehty runsaasti ensisijoituksia. Yli 60 prosenttia jatkosijoituksiin käytetystä kokonaispääomasta kanavoitiin näihin yrityksiin. Myös lukumääräisesti nämä kaksi sektoria olivat selvästi kärjessä: ICT-sektorille tehtiin 109 jatkosijoitusta ja Life Sciences -yrityksiin 68 jatkosijoitusta. 19
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 8. Sijoitukset alueittain Vuoden 2002 aikana suomalaisiin yrityksiin sijoitettiin kaikkiaan 301 miljoonaa euroa, mikä vastaa 77 prosenttia sijoituksiin käytetystä kokonaispääomasta. Suomeen sijoitetusta pääomasta 60 prosenttia kohdistui eteläsuomalaisiin yrityksiin (182 M, 225 kpl). Seuraavaksi eniten sijoituksia saivat Länsi-Suomen läänissä sijaitsevat kohdeyritykset, joihin tehtiin 93 sijoitusta 81 miljoonalla eurolla. Pohjois-Suomeen (Oulun ja Lapin lääni) tehtiin 48 sijoitusta 20 miljoonalla eurolla ja Itä-Suomeen 41 sijoitusta 18 miljoonalla eurolla. 396 Etelä-Suomi 715 285 Länsi-Suomi 301 113 Itä-Suomi 106 81 Pohjois-Suomi 98 Lkm 171 M Ulkomaat 349 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Kaavio 15. Sijoitukset alueittain (koko aktiivinen portfolio) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ulkomaat 18 20 41 48 54 81 93 90 182 Lkm M 226 Koko toimialan aktiivista portfoliota tarkasteltaessa euromääräisesti eniten sijoituksia on tehty Etelä-Suomen läänin yrityksiin (46 %). Seuraavina tulevat Länsi-Suomi (19 %), Itä-Suomi (7 %) ja Pohjois-Suomi (6 %). Ulkomaisten sijoitusten osuus toimialan aktiivisesta portfoliosta oli vuoden 2002 lopussa 22 prosenttia, kun se vuoden 2001 lopussa oli vielä 26 prosenttia. 0 50 100 150 200 250 Kaavio 13. Vuonna 2002 tehdyt sijoitukset alueittain Vuoden 2002 aikana sijoitetusta pääomasta 23 prosenttia (90 M ) kanavoitiin ulkomaisiin kohdeyrityksiin. Lukumääräisesti ulkomaisten sijoitusten osuus oli 12 prosenttia. Ruotsalaiset kohdeyritykset saivat 53 prosenttia ja tanskalaiset yritykset 38 prosenttia ulkomaille sijoitetusta kokonaispääomasta. 350 300 301 250 200 150 100 50 0 48 34 5 2 1 Suomi Ruotsi Tanska USA Kanada Muut Kaavio 14. Sijoitusten jakautuminen maittain 2002 (M ) 20
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 9. Sijoituksissa käytetyt rahoitusinstrumentit ääomasijoituksissa käytetään usein eri rahoitusinstrumenttien yhdistelmiä. Hyvin tavallinen sijoitus muodostuu osakepääoman ja vaih- Ptovelkakirjalainan ja/ tai pääomalainan yhdistelmästä. Rahoituspaketti muodostetaan aina vastaamaan kohdeyrityksen kehitystarpeita. Lähtökohtana on yrityksen kyky selviytyä syntyvistä rahoituskustannuksista. Vuonna 2002 tehdyissä pääomasijoituksissa tyypillisin pääomalaji oli equity (210 M ). Seuraavina tulivat quasiequity (62 M ), mezzanine (56 M ) ja unsecured debt (50 M ). Vuoteen 2001 verrattuna osakepääoman osuus käytetyistä instrumenteista laski edelleen (61 % / 2001, 64 % / 2000), kun taas muiden pääomalajien osuudet kasvoivat. Tilastoinnissa käytetään European Private Equity & Venture Capital Association käyttämiä pääomalajeja: equity, quasi-equity, mezzanine, unsecured debt ja secured debt. Pääomalajien määritelmät ovat seuraavat: Equity: Ownership interest in a corporation, represented by the shares of stock which are held by investors (oman pääomanehtoinen rahoitus). Quasi-equity: Non-equity securities which are convertible to equity (osakepääomaksi vaihdettava arvopaperi). Mezzanine: Loan finance that is halfway between equity and secured debt, either unsecured or with junior access to security (välirahoitus). Unsecured debt: Loans not secured on the company s assets (vakuudettomat lainat). Secured debt: Loans secured on the company assets (vakuudelliset lainat). 1999 2000 2001 2002 2002 M M M M % Equity 150 256 207 210 54 Quasi-equity 32 21 46 62 16 Mezzanine 90 80 40 56 14 Unsecured debt 10 37 23 50 13 Secured debt 0 3 0 13 3 Ei tiedossa 24 Yhteensä 282 397 340 391 100 Taulukko 7. Käytetyt rahoitusinstrumentit 2002 21
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 10. Irtautumiset V uoden 2002 aikana pääomasijoittajat irtautuivat osittain tai täydellisesti 173 sijoituksesta, joiden hankintahintainen arvo oli 105 miljoonaa euroa. Täydellinen irtautuminen sijoituksesta toteutettiin 92 tapauksessa (70 M ) ja osittain irtauduttiin 81 sijoituksesta (35 M ). Osittaisessa irtautumisessa pääomasijoittaja luopuu omistuksestaan osittain tai esimerkiksi kohdeyritys maksaa osan rahoituspakettiin kuuluvasta lainasta takaisin. Yhteissijoituksista johtuen irtautumisten kohteena olleiden yritysten määrä on pienempi kuin transaktioiden lukumäärä. Vuoden 2002 aikana irtauduttiin yhteensä 124 kohdeyrityksestä, joista 79 yrityksen kohdalla oli kyseessä täydellinen irtautuminen. 140 120 100 80 60 40 20 0 15 15 14 16 56 62 99 116 105 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Suomalaisten pääomasijoittajien tyypillisin irtautumismuoto on ollut yrityskauppa ja myös vuonna 2002 yrityskaupan osuus nousi merkittäväksi. Yrityskaupalla kolmannen osapuolen kanssa irtauduttiin yhteensä 36 miljoonan euron hankintahintaisista sijoituksista (34 kpl, 27 yritystä 3 ) ja omistusosuuden myynnillä yrityksen johdolle irtauduttiin 11 miljoonan euron hankinta-arvoisista sijoituksista (26 kpl, 17 yritystä). Velkainstrumenttien takaisinmaksun kautta irtauduttiin 19 miljoonan euron hankintahintaisista sijoituksista (40 kpl, 29 yritystä). Velkainstrumenttien takaisinmaksu on tyypillinen osittaisen irtautumisen muoto, ja velan lyhennykset saattavat jakautua usean vuoden ajalle. Tämän vuoksi niiden merkitys kappalekohtaisessa tilastoinnissa korostuu. Vuonna 2002 ei irtauduttu yhdestäkään kohdeyrityksestä listautumisen kautta, mikä oli tilanne myös edellisenä vuonna. Alaskirjausten osuus nousi selkeästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2002 alaskirjaukset muodostivat 36 prosentin osuuden irtautumisten hankintahintaisesta kokonaisarvosta, kun vuonna 2001 alaskirjausten osuus oli 25 prosenttia ja vuonna 2000 osuus oli 7 prosenttia. Alaskirjauksia jouduttiin tekemään kaikkiaan 50 kohdeyrityksen kohdalla. Kaavio 16. Irtautumisten arvo hankintahintaan 1994 2002 (M ) Irtautumistavat Osittaiset Täydelliset Irtautumiset yhteensä M Kpl M Kpl M % Kpl % Yrityskauppa 12 12 24 22 36 34 34 20 Julkinen noteeraus (IPO) 0 0 0 0 0 0 0 0 Julkinen kaupankäynti 0 6 0 1 0 0 7 4 Velkainstrumenttien tak.maksu 6 31 13 9 19 18 40 23 Myynti johdolle, takaisinosto 3 12 8 14 11 11 26 15 Alaskirjaus 14 19 24 43 38 36 62 36 Muu 0 1 1 3 1 1 4 2 Yhteensä 35 81 70 92 105 100 173 100 Taulukko 8. Irtautumistavat vuonna 2002 3) Irtautumistavoittain jaettu yritysten kokonaislukumäärä on 132 eli suurempi kuin todellinen lukumäärä, koska eri pääomasijoittajat ovat voineet irtautua eri tavalla samasta kohdeyrityksestä. 22
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY 11. Kokonaisportfolio Suomen pääomasijoitustoimialan kokonaisportfoliossa oli vuoden 2002 lopussa aktiivisena 1046 sijoitusta. Yhteissijoitusten vuoksi kohdeyritysten lukumäärä on pienempi, ja vuoden lopussa toimialan kokonaisportfolioon kuului 713 kohdeyritystä, joihin oli sijoitettuna yhteensä 1569 miljoonaa euroa. Laskettaessa yhteen pääomasijoitusalalla tapahtuneet kaikki tilastoidut sijoitukset voidaan arvioida, että suomalaiset pääomasijoittajat ovat sijoittaneet kumulatiivisesti noin kaksi miljardia euroa kohdeyrityksiinsä 1990-luvun alusta lähtien. 300 250 200 150 100 50 0 136 2002 217 2001 247 2000 156 1999 Kaavio 18. Portfoliossa olevien sijoitusten ensimmäinen sijoitusvuosi 122 1998 60 1997 46 1996 62 <= 1995 100 % 90 prosenttia. Julkisten pääomasijoittajien osuus on jatkuvasti pienentynyt toimialan kehittymisen myötä. 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 177 297 514 805 1002 1417 197 200 208 231 242 152 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Yksityiset Julkiset Toimialan aktiivisten sijoitusten lukumäärästä 57 prosenttia on sellaisia, joihin ensisijoitus on tehty viimeisen kolmen vuoden (2000 2002) aikana. Jakaumassa näkyvät ainoastaan aktiiviset sijoitukset sitä mukaan kun sijoituksista irtaudutaan, ne poistuvat tilastoidusta ikäjakaumasta. Kaavio 17. Aktiivinen portfolio sijoittajaryhmittäin 1997 2002 (M ) Yksityisten pääomasijoittajien osuus toimialan aktiivisista portfoliosijoituksista oli vuoden 2002 lopussa 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Sijoitukset kohdeyrityksiin vuoden alussa 107 169 374 497 722 1 036 1244 Ensisijoitukset 74 117 167 261 320 221 282 Jatkosijoitukset 10 20 26 24 78 119 109 Täydelliset irtautumiset (hankintahintaan) 8 12 37 43 80 105 70 Osittaiset irtautumiset (hankintahintaan) 6 4 20 19 19 11 35 Tilastointiin liitetyt sijoitukset 0 87 1 0 26 13 284 Tilastoinnista poistetut sijoitukset 6 4 14 1 13 14 105 Korjauserä 4 2 1 0 2 3 15 140 Sijoitukset kohdeyrityksiin vuoden lopussa 169 374 497 722 1 036 1 244 1569 Taulukko 9. Pääomavirrat 1996 2002 (M ) 4) Aikaisemmin ilmoitettujen tietojen täsmennyksiä ja muutoksia. Tilastointiin liitettyjen sijoitusten ja korjauserän suuruus vuonna 2002 johtuu Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tutkimusjärjestelmän uudistamiseen liittyneestä toimialan aktiivisen portfolion päivittämisestä. 23
P ÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2002 12. Muita tietoja kohdeyrityksistä Aikaisempi pääomarahoitus Vuoden 2002 aikana tehdyistä ensisijoituksista 66 prosenttia tehtiin yrityksiin, jotka eivät olleet aikaisemmin saaneet rahoitusta muilta pääomasijoittajilta. Kaikkiaan yrityksiä, jotka saivat ensimmäisen kerran pääomarahoitusta, oli 64 kappaletta. Näihin yrityksiin tehtyjen sijoitusten summa oli 211 miljoonaa euroa eli yli puolet vuoden aikana sijoitetusta kokonaispääomasta. Pääomasijoittajan omistusosuus Pääomasijoittajan omistusosuus kohdeyrityksestä oli keskiarvolla mitattuna 28 prosenttia. Mediaani oli 24 prosenttia. Sijoituskertojen lukumäärä Sijoituskertojen lukumäärä on laskettu kohdeyrityskohtaisesti ja siten, että eri rahastoista tehdyt sijoitukset lasketaan erillisinä sijoituksina. Kolmannes yrityksistä oli saanut yhden sijoituksen ja 27 prosenttia yrityksistä kaksi sijoitusta vuoden 2002 loppuun mennessä. Sijoituskertojen keskiarvo oli 3 sijoitusta/ kohdeyritys ja mediaani 2 sijoitusta/ kohdeyritys. Teknologiayritykset Vuonna 2002 pääomarahoitusta saaneista yrityksistä 49 prosenttia luokiteltiin teknologiayrityksiksi. Teknologiapainotteisiin yrityksiin kanavoitiin yhteensä 33 pro- senttia (130 M ) vuoden aikana sijoitetusta kokonaispääomasta. Teknologiayrityksiksi luetaan toimialasta riippumatta kaikki yritykset, jotka hyödyntävät tuotannossaan huipputeknologiaa. E-commerce-yritykset Sähköiseen kaupankäyntiin erikoistuneita kohdeyrityksiä oli 4 prosenttia niistä yrityksistä, joihin tehtiin pääomasijoitus vuoden 2002 aikana. Sähköisen kaupankäynnin yritykset saivat sijoituksia 5 miljoonalla eurolla, mikä vastaa noin prosentin osuutta vuoden aikana sijoitetusta kokonaispääomasta. Kohdeyritysten henkilöstömäärä Pääomasijoittajien kohdeyrityksistä lähes puolet oli korkeintaan 20 henkilön yrityksiä ja kahdessa kolmesta yrityksestä työskenteli korkeintaan 50 henkilöä. Henkilöstömäärän keskiarvo oli 95 henkilöä ja mediaani 22 henkilöä. Kohdeyritysten liikevaihto Yli puolet pääomasijoittajien kohdeyrityksistä tuotti korkeintaan kaksi miljoonaa euroa liikevaihtoa. Koska joukossa on muutamia yrityksiä, joilla liikevaihto oli huomattavasti suurempi, keskiarvo nousi noin 13,5 miljoonaan euroon. Mediaani oli kuitenkin 1,4 miljoonaa euroa. Pääomasijoittajan 1 10 11 20 21 30 31 40 41 50 > 50 omistusosuus, % % kohdeyrityksistä 13 30 27 11 8 11 Taulukko 10. Pääomasijoittajan omistusosuus kohdeyrityksestä Henkilöstömäärä 1 10 11 20 21 30 31 40 41 50 51 100 101 300 301 500 > 500 % kohdeyrityksistä 29 20 6 6 7 12 10 6 4 Taulukko 11. Kohdeyritysten henkilömäärät Liikevaihto, M 0 1 1 2 2 4 4 6 6 8 8 10 10 25 25 50 > 50 % kohdeyrityksistä 44 10 8 7 5 5 9 4 8 Taulukko 12. Kohdeyritysten liikevaihto 24
SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY Liite 1. Tutkimusmenetelmä ja periaatteet Pääomasijoitustoimialan kehittymistä on tilastoitu Suomessa vuodesta 1988. Tiedot kerätään vuosittain European Private Equity & Venture Capital Associationin (EVCA) ja Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA) toimesta. Molemmat edellä mainitut tahot julkaisevat tilastoja pääomasijoitustoimialan kehityksestä. EVCA:n ja FVCA:n tilastot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia tilastointiperiaatteissa olevien erojen vuoksi. Verrattaessa pääomasijoitustoimintaa Euroopan eri maissa on suositeltavaa käyttää EVCA:n tilastoja, jolloin tilastointiperiaatteet ovat yhteneväiset kaikkien maiden osalta. Tutkimuksessa olivat mukana Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n varsinaiset jäsenet. Vuoden 2002 lopussa Suomen pääomasijoitusyhdistyksen jäseneksi kuului 45 pääomasijoitustoimintaa harjoittavaa yhteisöä. Kysely lähetettiin 43 yhteisölle. Tutkimuksen vastausprosentti oli 86 %. Ulkomaisen pääomasijoitusyhteisön Suomeen tekemät sijoitukset eivät kuulu tutkimuksen piiriin, ellei yhteisöllä ole vakinaista toimipistettä Suomessa. Tutkimuksen ulkopuolelle jää myös suuryritysten harjoittama Corporate Venture Capital -toiminta sekä varakkaiden yksityishenkilöiden eli ns. bisnesenkeleiden harjoittama sijoitustoiminta. Uusi pääoma Uudella pääomalla tarkoitetaan pääomarahastoihin kerättyjen uusien varojen, rahastoihin uudelleen sijoitettaviksi palautuneiden tuottojen sekä omasta taseestaan tai emoyhtiön taseesta tai hallinnoimista rahastoista sijoituksia tekevän pääomasijoitusyhteisön tarkasteluperiodin sijoituksia vastaavan arvon yhteismäärää. Pääomarahastoihin kerätyllä uudella pääomalla tarkoitetaan pääomasijoitusyhteisöjen tarkasteluvuoden aikana rahastoon keräämien uusien varojen ja rahastosijoittajien antamien sijoitussitoumuksien yhteismäärää. Varat ja sijoitussitoumukset voidaan kerätä sekä kotivaltiosta että ulkomailta. Suomessa toimipisteen omaavan pääomasijoitusyhtiön keräämä uusi pääoma tilastoidaan Suomen tilastoihin myös siinä tapauksessa, että yhteisön sijoituspolitiikka mahdollistaa sijoitukset muihinkin maihin. Pääomarahastoihin sijoituksia tekevien rahastojen (fund of funds) keräämiä uusia varoja ei tilastoida uuteen pääomaan. Nämä pääomat raportoidaan pääomarahaston toimesta vasta, kun sijoitussitoumus varsinaisesta rahastosijoituksesta on tehty. Pääomarahastoihin sijoittavat rahastot toimivat siis yhtenä pääomarahastojen pääomanlähteenä. Suurin osa pääomasijoitustoiminnan tuotoista ei yleensä palaudu rahastoon uudelleen sijoitettavaksi, vaan tuotot jaetaan suoraan takaisin sijoittajille. Tilastointiin sisällytetään ainoastaan tarkasteluvuoden aikana sijoituksista takaisin rahastoon uudelleen sijoitettavaksi palautuneet pääomatuotot sekä osinko- ja korkotulot. Uudelleen sijoitettavissa olevat tuotot saattavat sisältää myös tuottoja muusta kuin pääomasijoitustoiminnasta (vuokra-, korko- ja muun sijoitustoiminnan tuottoja). Suoraan omasta taseestaan taikka emoyhtiön taseesta tai hallinnoimista rahastoista sijoituksia tekevän pääomasijoitusyhteisön osalta kerätyksi uudeksi pääomaksi ei lasketa laskennallisia pääomasijoitustoimintaan osoitettuja uusia eriä. Kyseessä olevien yhteisöjen osalta tilastoinnissa huomioidaan ainoastaan tarkasteluvuoden aikana tehtyjä suoria sijoituksia vastaava laskennallinen uuden pääoman arvo. Sikäli kun nämä yhteisöt lisäksi keräävät itsenäisesti varoja erillisiin rahastoihin, tilastoidaan nämä varat suoraan pääomarahastoihin kerättynä uutena pääomana. Hallinnoitava pääoma Hallinnoitavalla pääomalla tarkoitetaan kohdeyrityksiin sitoutuneena olevan pääoman sekä hallinnointiyhtiöiden hallinnoimissa pääomarahastoissa vielä sijoitettavissa olevan pääoman yhteissummaa. Hallinnointiyhtiölle maksetut hallinnointipalkkiot vähennetään hallinnoitavasta pääomasta. Kohdeyrityksiin sijoitettuun pääomaan lasketaan vain kohdeyrityksiin tehdyt suorat kumulatiiviset sijoitukset vähennettynä irtautumisilla. Sijoitettu pääoma tilastoidaan alkuperäisen hankintahinnan mukaisena. Rahastoista vielä sijoitettavissa oleva pääoma koostuu enimmäkseen ra- jatkuu seuraavalla sivulla... 25