mistä niihin rahoitusta Antti Kummu

Transkriptio

1 Kasvu edellyttää investointeja mistä niihin rahoitusta Antti Kummu

2 Sisältö 1. Teollisuussijoituksen esittely 2. Pääomasijoittaja omistajana ja kasvun rahoittajana 3. Hoito- ja hoivapalveluala sijoituskohteena

3 Suomen Teollisuussijoitus Oy Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, jonka toiminnan tarkoituksena k on pääomasijoittamisen itt i keinoin i ja kansainvälisesti verkottuen edistää suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua.

4

5 Sijoitustoiminta ta 15 Teollisuussijoituksen osuus sijoituksesta (m ) (enintään puolet sijoituksesta) 10 Rahastosijoitukset - Alkuvaihe - Kasvuvaihe - Yritysjärjestelyt - Kasvurahastojen Rahasto Ky Suorat sijoitukset 5 Yritysjärjestelyt 1 Suorat sijoitukset Kasvuyritykset t Siemen Käynnistys Aikainen kasvu Kasvu ja kansainvälistyminen

6 Suorat sijoitukset set Lupaavimpiin kasvuyrityksiin k ii Keskeisimmät sijoituskriteerit: Tuotteen/teknologian kilpailukyky Markkinapotentiaali Tiimi Liiketoiminnan kehittämiseen Kasvuun ja kansainvälistymiseen Investointeihin Yritysjärjestelyihin Listautumiseen Kaikille toimialoille Painopistealueita: Kaivosklusteri Cleantech Palvelut Biotalous Meriteollisuus Vuoden 2013 uudet painopistealueet Yhdessä ja samoilla ehdoilla yksityisten sijoittajien kanssa Markkinaehtoisuus, selektiivisyys Osuus sijoituksesta enintään 50% Omistusosuus enintään 50% Oman pääomanehtoisesti Osakepääomaa Pääomalainaa Mezzanine-lainaa Vaihtovelkakirjalainaa ki l i

7 Toiminnan vaikuttavuus Työpaikkojen ja liikevaihdon kasvu kohdeyrityksissä y Suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan kehittäminen uusia rahastoja markkinaan Yksityisen pääoman katalysointi rahastoihin ja kohdeyrityksiin Kansainvälisten sijoitusten houkutteleminen Suomeen Kaivosteollisuuden edistäminen, kotimaisen omistajuuden edistäminen kaivosteollisuudessa Sijoituksia painopistealueille: cleantech, biotalous, meriteollisuus Kotimaisten kohdeyritysten liikevaihto yhteensä 85mrd 8,5 mrd. euroa Sitoumuksia 680 milj. euroa rahastoissa, joiden kokonaispääoma 13 mrd. euroa Sijoittajana suoraan ja rahastojen kautta 510 yrityksessä Suomalaiset kohdeyritykset työllistävät henkilöä Sijoitukset yhteensä 720 milj. euroa Valtion 470 milj. euron sijoitukset kasvaneet 575 milj. euron omaksi pääomaksi Osuus Kasvurahastojen Rahastosta 54 milj. euroa; KRR:n kokonaispääoma 135 milj. euroa

8 TEM: strategiana on kasvuyritysten lisääminen i ja kansainvälistäminen i Tö Työ- ja elinkeinoministeriö i i i iö Hyvinvointiohjelma HYVÄ (TEM) on asettanut konsernistrategiansa seurannan mittareiksi palveluiden viennin h l d l sekä kasvuyritysten määrän kasvattamisen. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) strateginen ohjelma hoitoja hoivapalvelualan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi Ohjelman tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen edellytyksiä ja toimialan kehittymistä kasvavaksi ja kansainvälistyväksi alaksi. HYVÄ on yksi TEM:n neljästä, hallitusohjelmaa toteuttavasta kärkihankkeesta. Hanke kestää maaliskuun 2015 loppuun saakka. TEM:n tavoitteena on, että kansainvälisesti kasvua hakevien asiakasyritysten liikevaihdon ja viennin kasvu on yli 50% vuodesta 2011 vuoteen Painopistealueet: Palvelumarkkinoiden toimivuuden kehittäminen Osaavan työvoiman saannin turvaaminen Yritysten yhteistyö ja kasvu Yritysten kansainvälistyminen ja palveluiden viennin edistäminen

9 Pääomasijoittaja omistajana ja kasvun rahoittajana Pääomasijoittaminen on yksi tapa omistaa yrityksiä. y

10 Mitä pääomasijoittaminen on? Omistamisen muoto Tavoitteellinen omistaja, joka pyrkii toteuttamaan kasvun yrityksessä ja irtautumaan yrityksestä tavoitteiden saavuttamisen jälkeen yleensä n. 5-7 vuotta. Oman pääomanehtoisia sijoituksia julkisesti noteeraamattomiin, vahvan kasvupotentiaalin omaaviin yrityksiin Kasvun ja investointien sekä yrityskauppojen rahoitusta Yit Yrityksen arvonnousun aktiivista i t edistämistä i rahoituksen lisäksi i strategian luomisen, rahoituksen kokonaisjärjestelyn, hallitustyöskentelyn, markkinoinnin, johtamisjärjestelmien kehittämisen ja toimialatuntemuksen kautta. Tavoitteena hyvä tuotto sijoitetuille varoille. Tuotto-odotus määräytyy sijoituksen riskin mukaan. Pääomasijoittajat voivat olla enemmistö- tai vähemmistöomistajia yrityksessä. Saattaa helpottaa muuta rahoitusta. Tuo yritykselle uskottavuutta

11 Pääomasijoittajan kriteerit (kasvusijoitukset) Pääomasijoittajat etsivät menestyviä yrityksiä, johon vaaditaan kolmea asiaa 1. Riittävä markkina -> Kasvu mahdollisuus 2. Tiimi -> Halu kasvaa 3. Tuote/palvelu -> Kyky toteuttaa kasvu Käytännössä pääomasijoittaja arvioi seuraavia asioita: Todennettavissa oleva mahdollisuus vähintään kaksinkertaistaa yhtiön koko k sijoitusaikana, joko orgaanisesti tai yrityskaupoilla Hyvä ja osaava tiimi olemassa tai hankittavissa, joka pystyy suunnitelman toteuttamaan Riittävä kilpailuetu tai alalletulokynnys Riittävä koko ja näytöt onnistumisesta ennen sijoitusta (liikevaihto yleensä selvästi yli 10 miljoonaa euroa) M hd lli ij itt ähi tää it ilj i j Mahdollisuus sijoittaa vähintään useita miljoonia euroja sijoitusaikana

12 Pääomasijoitusten lähteitä Pääomasijoitusten lähteitä: Kotimaiset ja ulkomaiset pääomarahastot (esim. CapManin hallinnoimat rahastot) Eläkeyhtiöiden suorat sijoitukset (Esim. Varma, Ilmarinen, Etera, Fennia) Julkiset erityisrahoittajat (Tesi, Tekes, Veraventure, Sitra) Bisnesenkelit Yritysten venture-yksiköt (esim. Nokia, StoraEnso) Muut sijoitusyhtiöt (esim. Ahlström Capital) Sijoituskohteina tyypillisesti julkisesti noteerattomat yritykset, joista halutaan merkittävä omistusosuus 12

13 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina ensisijoituksen saaneiden suomalaisten kohdeyritysten (yht. 282 kpl) kehitystä kolmen sijoitusta seuraavan vuoden aikana ja verrattiin tuloksia saman toimialan vastaavan kokoisiin ja - ikäisiin yrityksiin. Lähde: TomiAlen, pro gradu tutkimus, Aalto yliopisto (tuotantotalouden laitos), 2012: Venture Capital- ja Buyout-sijoitusten vaikuttavuus Suomessa Jussi Hattula/TeSi 13

14 Hoito- ja hoivapalveluala sijoituskohteena

15 Miltä ala näyttää? Talouselämä, YLE, Talouselämä, YLE, Etelä-Suomen Sanomat, Mediuutiset,

16 Keskeisiä trendejä alalla sijoittajan näkökulmasta Ikääntyminen -> palveluiden tarve kasvaa edelleen -> voimakasta kasvua ikääntyneiden sairauksissa Kuntatalous ja kestävyysvajeet -> nopeuttaa palveluiden avaamista kilpailulle, koska taloustilanne pakottaa kuntia etsimään vaihtoehtoja Valinnan vapauden lisääntyminen -> palvelusetelit lisäävät kuluttajien vaihtoehtoja Varallisuuden kasvu ja muutokset kuluttajien käyttäytymisessä -> halukkuus ja kyky maksaa paremmista palveluista lisää markkinoiden kokoa Vastuullisuuden merkitys toimialalla -> Mitä enemmän rahat tulevat yhteiskunnalta sitä suurempi vastuu toimijalla on -> Verotus Teknologian kehitys -> uusia hoitoja, mahdollistaa ikääntyneiden pidemmän asumisen kotona, yms. Laitoshoidon väheneminen -> kasvattaa yksityistä palveluasumismarkkinaa ja tätä tukevaa palveluntuotantoa Sote ulkoistukset/public-private mallit -> Kokonaisten kuntien Sote-palveluiden ulkoistaminen kasvattaa markkinaa nopeasti, mutta vaatii paljon yksityisiltä toimijoilta Siirtyminen tuntityön ostamisesta tulosten ostamiseen -> perinteinen vuokratyö vähenee ja tilalle tulee laajemmat ulkoistukset sekä yhteisyritykset Sote- uudistus ->??

17 Hoito- ja hoivapalvelualan kansainvälistyminen i Terveysturismin markkinat Suomeen suuntautuvasta terveysturismista ei tarkkoja tilastoja Alan odotetaan kasvavan merkittävästi. Esimerkiksi kansainvälisten potilaiden osuus Sairaala Ortonin potilaista on kasvanut % vuodessa viimeisen kolmen vuoden ajan (Yle, ). McKinseyn vuonna 2008 teettämän kansainvälisen selvityksen mukaan 40% kaikista terveysturisteista kuuluu segmenttiin, joka hakee kaikista kehittyneimpiä terveydenhoitomenetelmiä. Terveysturismi Venäjältä Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittaman ja Finpron toteuttaman FinlandCare - ohjelman tavoitteena on edistää venäläisten terveysmatkailua Suomeen ja tukea suomalaisyritysten sijoittumista Venäjän markkinoille. Tutkimus- ja analysointikeskus - TAK Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan 38 % Suomessa matkailleista venäläisistä ja 72 % Pietarin klinikoiden asiakkaista olivat kiinnostuneita hankkimaan terveyspalveluita ulkomailta. Finpron mukaan yli venäläistä lähti vuonna 2011 ulkomaille terveydenhoidon perässä ja vain noin prosentti haki hoitoa Suomesta. (Yle, ) Terveysturismi EU:n sisällä Potilasdirektiivi hyväksytty EU:n neuvostossa ja tullut voimaan Jäsenvaltioilla 30 kk aikaa siirtää direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Direktiivin lähtökohtana on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU- tai Eta- Direktiivin lähtökohtana on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU tai Eta valtiosta ja Sveitsistä. Hoitoa saa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin vastaavaa hoitoa kotimaassa.

18 Hoito- ja hoivapalvelualan markkinat kasvavat edelleen Yksityiset markkinat kasvavat koko markkinaa selvästi nopeammin. Nopeimmin kasvavia markkinoita ovat palveluasuminen, hammashuolto sekä yksityinen perusterveyden huolto sekä erikoissairaanhoito Lähde: KPMG analyysi

19 Miksi toimiala kiinnostaa sijoittajia? Suuri toimiala n. 16 miljardia (2010), josta julkisen sektorin osuus edelleen n. 75 % Toimiala kasvaa tasaisesti Toimialan sisällä yksityiset palvelutuottajat kasvavat nopeammin Ti Toimialan il riskit ikitovat pienet, koska k kysyntä/tarve on tasaista it ja kasvaa Toimialalle on tyypillistä pitkät tilauskannat ja matala suhteellinen kannattavuus Toimiala konsolidoituu voimakkaasti Alan yhtiöistä on kiinnostunut paljon sijoittajia, jolloin irtautumismahdollisuudet ovat hyvät

20 Kehitys pääomasijoitustoimialalla Ulkomaiset suuret buyout-sijoitukset suomalaisiin life sciences yhtiöihin leimasivat vuoden 2011 toimialatilastojen kohdistumistietoja (mm. CapManin kohdeyhtiön OneMedin sekä MB Rahastojen kohdeyhtiön Mainiovireen myynnit kansainvälisille pääomasijoittajille) Lähde: Suomen pääomasijoitusyhdistys FVCA (toukokuu 2012)

21 Merkittävät yksityiset hoitoja hoivapalvelualan yritykset* Ulkomainen pääomasijoittaja Yhtiö Toimiala Liikevaihto Henkilöstö Omistaja Perusterveydenhoito n. 325 milj. n. 5600* ja hoivapalvelut (suomi) (suomi) Työterveys n. 256 milj. n Työterveys n. 455 milj. n (sis. ammatinharjoittajat) Hoiva ja asumispalvelut n. 69 milj. n Hoiva ja n. 50 milj. n asumispalvelut Kotimainen pääomasijoittaja tai sijoitusyhtiö Yhtiö Toimiala Liikevaihto Henkilöstö Omistaja Hoiva- ja terveyspalvelut n. 85 milj. n Johto, Varma ja Ilmarinen Hoiva ja n. 120 milj. n asumispalvelut Terveydenhuolto ja lääkäripalvelut n. 60 milj. Yli 400 Hammashoito n. 50 milj. Yli 700 Terveys-, hoiva ja varhaiskasvatus n. 40 milj. Yli 400 * Tiedot yhtiöiden nettisivuilta

22 Yksityisten palveluyhtiöiden kehitys Ala keskittyy edelleen voimakkaasti Kasvu useilla aloilla vaatii entistä enemmän pääomia ja riskinkantokykyä, mm. kiinteistöjen rakentamista ja investointeja Suuret yhtiöt monialaistuvat ja laajentuvat useille sotealoille, synergioita Suuret toimijat vahvistuvat ja pystyvät tarjoamaan suurempia kokonaisuuksia mm. sote-ulkoistuksia -> Mahdolliset sote-ulkoistukset kasvattavat yksityistä markkinaa merkittävästi, mutta eivät kokonaismarkkinaa

23 Investoinnit hoitoja hoivapalvelualoilla l l ill Keskeiset investointikohteet: Suurimmat summat on käytetty yhtiöiden ostamiseen. Yhtiöiden myynti ulkomaille on tuonut satoja miljoonia euroja rahaa sijoittajille, jotka voivat sijoittaa rahoja uusiin kasvuyrityksiin Lisäksi yksityiset yhtiöt investoivat vuosittain satoja miljoonia toiminnan kehittämiseen ja kasvuun Suurimmat euromääräiset investoinnit ovat uusien toimipaikkojen rakentaminen, jotka eivät yleensä näy yhtiöiden taseissa Rakentamisinvestoinneista vastaa yleensä ulkopuoliset kiinteistösijoittajat (rahastot, eläkeyhtiöt, yms.) Hoivapalveluiden investoinnit ovat uusien toimipaikkojen perustamista, palveluiden kehittämistä sekä erityisesti sähköisien palveluiden, kuten verkkoajanvarauksen ja potilastietojärjestelmien kehitystä. Keskeinen investointi alalla on henkilöstön palkkaus -> Sijoittajat tarvitsevat ennakoitavaa ympäristöä sekä luottamusta Suomen julkiseen talouteen jatkaakseen voimakkaita investointeja alalle -> Keskeiset tekijä investointien jatkumisen suhteen on poliittinen päätöksenteko, yhteiskunnan suhtautuminen sote-palveluiden yksityistämiseen sekä luottamus julkisen talouden kykyyn maksaa palveluista

24 Yksityisten yritysten vastuullinen toiminta i t Sote-alalla ll Voiko/saako Sote-palveluilla tehdä kannattavaa liiketoimintaa? Kyllä, jos Toiminta on eettisesti kestävällä pohjalla Toiminnan kannattavuutta ei saada aikaan tinkimällä hoidon laadusta tai henkilöstön mitoituksesta Yksityinen yritys tuo aidosti lisäarvoa tai tehokkuutta toimintaan Vasta tämän jälkeen mietitään miten toiminta tehdään kannattavasti Saatu hyöty jaetaan yhteis(kunnan) ja yhtiön kesken Mitä suurempi osa rahasta tulee yhteiskunnalta sitä suurempi vastuu toimia eettisesti ja vastuullisesti Lähde: Pihlajalinnan Tj:n Mikko Wirenin haastattelu Helsingin Sanomissa

25 Yhteenveto Tarve palveluille kasvaa edelleen nopeasti Mutta, markkinat eivät voi kasvaa yhtä nopeasti, koska julkinen talous ei kestä sitä Tämä ä on merkittävä ä haaste tulevaisuudessa Tarvitaan tuottavuutta ja toimintatapojen uudistamista koko toimialalla Yksi mahdollisuus on yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä Yksityisten toimijoiden kanssa pitää varmistaa toiminnan eettisyys ja vastuullisuus Yksityiset sijoittajat tarvitsevat luotettavan ja ennakoitavan ympäristön Pääomasijoitus on edelleen yksi tehokkaimmista tavoista kasvattaa yrityksiä ja kaupallistaa innovaatioita sekä kehittää toimialojen rakenteita Teollisuussijoitus on sijoitustoimintansa kautta aktiivinen kehittäjä ja osapuoli suomalaisessa innovaatiokentässä Jussi Hattula/TeSi 25