NUORUUSIÄN JA MONIKULTTUURISUUDEN MONET KASVOT Mira Talala (KM/kasvatuspsykologia, kognitiivinen psykoterapeutti 12/17)
NUORUUSIÄN KEHITYSPSYKOLOGIAA
MURROSIKÄ = LÄNSIMAINEN NUORUUSIKÄ Kattaa ikävuodet 10-25 ikäkauden kehitystehtävänä on itsenäisen, vanhemmista erillisen identiteetin muodostuminen ja itsenäistyminen Esinuoruus 10-12v.: Fyysiset muutokset psyyken sopeutuminen muutokseen laukaisee psyykkisen ja sosiaalisen murrosiän Varhaisnuoruus 12-14v.: Ristiriidat vanhempien kanssa psyykkisenä irtautumiskeinona, erilaiset sosiaaliset roolikokeilut Varsinainen nuoruus 14-16v.: Negatiivisuus, itsekeskeisyys, ärtyneisyys, intensiiviset ystävyyssuhteet Myöhäisnuoruus 16-25v.: Tunne-elämän vakiintuminen, seksuaali-identiteetti, itsearvostuksen rakentuminen
MURROSIÄN KOLME VAIHETTA 1. Tunnekohteiden murros 12-15v.: Vanhemmista irtautuminen, vertaisiin samaistuminen 2. Identiteetin etsintä 15-18v.: Dikotominen ajattelu, fanaattisuus, aatteiden ja tyylien kokeilu 3. Minän sosialisaatio 18-22v.: Omakohtaisen maailmankuvan ja arvomaailman saavuttaminen
MURROSIÄN ERITYISPIIRTEITÄ Psyykkinen epätasapainoisuus, narsistisuus ja neuroottisuus ikäkaudelle tyypillistä Useat psyykkiset sairaudet puhkeavat, mikäli niihin on alttiutta (masennus, ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt, skitsofrenia) Itsetunnon romahtaminen ja herkkyys häpeän tunteelle Nuoren aikakäsitys on aikuisuudesta poikkeava
ITSETUNTO, MINÄKUVA JA IDENTITEETTI SYNTYVÄT VUOROVAIKUTUKSESSA JA KIINTYMYSSUHTEISSA
MINÄKÄSITYS Minäkäsitys = kokonaiskäsitys itsestä (faktat, tunteet ja arvio itsestä) Reaaliminä, ihanneminä, normatiivinen minä (millainen oletan, että muiden mielestä pitäisi olla) Minäkäsityksen pysyvyys luodaan peilaamalla itseä muista identiteetti sosiaalinen palaute ja kulttuuriympäristö Heikko minäkäsitys johtaa jäsentymättömään identiteettiin Minäkäsitys on pohjana ihmisen tulkinnoille maailmasta ja omasta tulevaisuudestaan Minäkäsitys on synnyttyään suhteellisen pysyvä
MINÄKÄSITYS / MAAHANMUUTTAJA NÄKÖKULMA Yksilöllinen / yhteisöllinen kulttuuritausta heijastuu minäkäsityksen rakentumiseen Maahanmuuttajalla myönteinen minäkäsitys syntyy oman taustan tuntemuksesta, ymmärtämisestä ja hyväksymisestä tässä koulu voi tukea ja auttaa (+/-)
ITSETUNTO Sosiaalinen itsetunto = oman jäsenryhmänsä arvostamista Henkilökohtainen itsetunto = oman itsensä yksilöllisten ominaisuuksien arvostamista Itsetuntoo kertoo minäkäsityksen positiivisuudesta / negatiivisuudesta eli luottamuksesta omiin kykyihin, omaan rakastettavuuteen Itsetunnon pohjasävy kehittyy 0-3v. varhaisessa vuorovaikutussuhteessa merkittävän hoitajan kanssa Kiintymyssuhteen laatu vaikuttaa itsetunnon positiivisuuteen/negatiivisuuteen merkittävällä tavalla Itsetunto alkaa muodostua jo ennen kielen kehitystä hoitajan ilmeiden, eleiden, äänensävyjen kautta
KIINTYMYSSUHDENÄKÖKULMA ITSETUNTOON JA MINÄKÄSITYKSEEN Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsen tarpeisiin on vastattu riittävällä sensitiivisyydellä lapsen kokemus itsestä tärkeänä ja merkityksellisenä hoivaajalleen, kyky ottaa huolenpitoa ja hoivaa vastaan aikuisena luottamus omaan pärjäävyyteen, kyky pyytää apua, kyky ottaa lohtua vastaan Välttelevässä/turvattomassa kiintymyssuhteessa lapsen tarpeisiin ei ole vastattu tai on vastattu viiveellä/vihaisesti/tunteettomasti lapsi oppii, ettei hänellä (hänen tunteillaan ja tarpeillaan) ole merkitystä, tunteet ja tarpeet jäävät vieraiksi tai uhkaaviksi käsitys itsestä arvottomana, omien tarpeiden laiminlyönti, ei kykyä tukeutua muihin ja saada lohdutusta
..jatkuu Ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa vanhemmuus on ollut epäjohdonmukaista (hoivaava vs. uhkaava) lapselle ei synny pysyvää / jatkuvaa käsitystä itsestään, muista tai maailmasta itsetunto ja minäkäsitys hataria oppii pärjäämään omillaan, voi näyttäytyä ulkoisesti vahvana, mutta on sisäisesti hukassa tunteidensa ja todellisten tarpeidensa kanssa Varhainen kiintymyssuhde vaikuttaa muihin suuntautuneisuuteen myöhemminkin ja johtaa kiintymyssuhteen vahvistumiseen sellaisenaan myös nuoruudessa / aikuisuudessa. Yli 3-vuotiaiden perusvirettä kiintymyssuhteessa ei voida enää kokonaan korjata edes olosuhteiden muuttuessa käsitystä itsestä voidaan kuitenkin tukea positiivisemmaksi
IDENTITEETTI Jatkuvaa dialogista neuvottelua ympäristön tulkinnan kanssa hyväksytään tai hylätään muiden näkemykset itsestä Hyvä itsetunto positiivinen minäkäsitys vahva identiteetti kyky sietää objektiivisen ja subjektiivisen identiteetin eroavaisuutta Isot muutokset / kriisit vaikuttavat aina ihmisen identiteettiin maahanmuuttajilla usein epätarkasti määrittynyt identiteetti altistaa stressiperäisille sairauksille Identiteetille haitallista voi olla kategorisointi tai itsekategorisointi Identiteetin käsite / määritelmäkin on kulttuurinen! (lännessä yksilökeskeinen ja oikeussuuntautunut vs. idässä sosiaalinen ja velvoitesuuntautunut)
IDENTITEETTI JA KULTTUURI-IDENTITEETTI Maahanmuuttaja(taustaisen) nuoren identiteetin rakentuminen
MAAHANMUUTTAJAN IDENTITEETTI
MAAHANMUUTTAJA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Identiteettiratkaisulla on suuri vaikutus sopeutumiseen Identiteettineuvottelut eri yhteisöissä ja jopa niiden välillä Olosuhteiden muuttuessa onkin yhtäkkiä erilainen identiteettikriisi (vrt. uusi murrosikä / tupla-murrosikä) Valtakulttuurin ja oman etnisen kulttuurin/uskonnon erilaiset vaatimukset Opettaja usein valtakulttuurin ensimmäisiä edustajia nuorelle opettajan arvostuksella ja kohtelulla suuri merkitys Oman äidinkielen hallinta on edellytys tunnekielen kehitykselle ja ehyen identiteetin muodostumiselle
SAMAISTUMISKONFLIKTI A. Oma käsitys omasta ryhmästä eroaa suuresti ympäröivän valtavirran käsityksestä (esim. romani ajattelee, että he ovat välittäviä, sukurakkaita, rehellisiä ja ahkeria ihmisiä ja valtavirta leimaa heidät äänekkäiksi, varkaiksi ja työtä vältteleviksi) B. Yhtäaikainen samaistuminen kahteen toisiaan halveksivaan ryhmään Yleistä toisen polven maahanmuuttajanuorilla
KULTTUURI-IDENTITEETTI Kulttuurien väliset erot juontavat juurensa kaukaa historiasta (ns. syvä kulttuuri) Kulttuuri on osa ihmisen maailmankuvaa määrittää suunnan, josta muu maailma hahmottuu Kulttuuri-identiteetti = yhteenkuuluvuuden tunne, yhteisiä arvoja, yhteinen historia, yhteinen kieli ja yhteisiä perinteitä Etninen identiteetti = etninen tietoisuus, samaistuminen etniseen ryhmään Kulttuuri-identiteetti ei ole joko-tai, vaan jokaisen yksilön oma määritelmä, jossa voivat korostua eri identiteetin osa-alueet (kieli, uskonto, ihonväri, kansallisuus jne.) Kulttuuri-identiteetti voi olla vahvasti sidoksissa sukupuoli-identiteettiin korostuu kun kulttuurien erot ovat suuret
AKKULTURAATION (kulttuuriin sulautumisen) VAIHEET (Sue & Sue:n mukaan) 1. Konformistisuusvaihe eli alistuminen valtakulttuuriin Kaikki suomalainen on hyvää, oma kulttuuri pahaa Häpeä omasta taustasta Oman etnisen ryhmän välttely Heikko itsetunto 2. Ristiriitavaihe Traumaattinen kokemus voi johtaa äkillisesti tähän vaiheeseen Kulttuurien eri puolten tarkastelu Toisaalta häpeä, toisaalta ylpeys omasta taustasta
vaiheet jatkuu.. 3. Uppoutumisen vaihe Oma kulttuuri ja tavat hyviä, suomalaiset pahoja Häpeän tunne aiemmasta oman kulttuurin kieltämisestä Viha rasismia kohtaan Ylpeyden tunne Itsetunnon kohoaminen 4. Itsetutkiskelun vaihe OMAN identiteetin rakentaminen
vaiheet jatkuu.. 5. Bikulturalismin vaihe Sisäinen varmuus identiteetistä, mihin kuulun ja kuka olen Vahva itsetunto, vastustus kaikkea syrjintää kohtaan Ylpeys juurista, vapaus taustasta Pystyy erottamaan yksilöt kulttuurin takaa Vaiheet eivät aina etene järjestyksessä ja kaikki eivät käy kaikkia vaiheita välttämättä läpi
MAAHANMUUTTAJAN KULTTUURI-IDENTITEETTIPROFIILIT Integraatioprofiili: Vahva etninen identiteetti + hieman heikompi kansallinen, käyttää suomenkieltä enemmän kuin äidinkieltään (jonka kuitenkin hallitsee) Etninen profiili: Ilmaisee vahvasti etnisyyttään ja käyttää paljon äidinkieltään, sosiaaliset kontaktit omasta etnisestä ryhmästä, jonkin asteista eristäytymistä valtakulttuurista Kansallinen profiili: Vahva assimilaatio valtakulttuuriin, suomenkieli selvästi vahvempi, vähän kontakteja omaan etniseen ryhmään Epäselvä profiili: Ei koe kuuluvansa etniseen ryhmään eikä valtakulttuuriin, ei välttämättä hallitse kumpaakaan kieltä syvällisesti syrjäytymisvaarassa
KAKSIKULTTUURISEN LAPSEN IDENTITEETIN MUODOSTUMINEN 1. Persoonallinen identiteetti; ymmärtäminen rodullisena olentona, alle 3 - v. 2. ryhmän valintaprosessi; kriisi, koska pitää valita yksi etninen identiteetti; vieraantumisentunne, n. 4-7 v. 3. kieltäminen n. 7 16 v.; identiteetti on valittu; aiheutuu syyllisyyttä ja sekavuutta, sillä valittu identiteetti ei ole todellinen, koulun aloitus vaikuttaa, kiusaamisen ja rasismin kokemukset 4. integraatio 16 18 v., tunne kokonaisena olemisesta, kaikki kulttuurit mukana, murrosiän jälkeen
MURROSIÄSSÄ MAAHAN MUUTTANEET ELI GENERATION IN BETWEEN Identiteettikehitys kesken Vanhempien oman identiteetin uusi rakentaminen osuu samaan aikaan perheenjäsenten identiteettikehitys etenee eri tahtia Vanhemmat saattavat hylätä nuoren, joka valitsee valtakulttuuriin pohjaavan identiteetin Suomalaisen peruskoulun puuttuminen syrjäytymisvaara
MURROSIKÄINEN NUORI KAHDEN KULTTUURIN VÄLISSÄ
MONIKULTTUURISEN NUOREN IDENTITEETTIKEHITYKSEN RISKEJÄ Eheää identiteettikehitystä uhkaa: - suuret muutokset elämäntilanteessa - kriisit - valintojen pakko Identiteetin riisto = lapselta kielletään oikeus samaistua oman perheen kulttuuriin tai uuden maan viiteryhmiin Maahanmuuttaja voi joutua kehittämään useamman identiteetin eri yhteisöjen tarpeisiin (eri asia kuin minuuden hajoaminen!) Omia luonteen vivahteita ja älykkyyttä on vaikea ilmaista muulla kuin omalla äidinkielellä Ns. sulauttamis-vaatimus = Maahanmuuttajiin kohdistuvat (tuki)toimet on määritelty valtakulttuurin näkökulmasta (normaalius, oikea ) Valtakulttuuri määrittelee usein maahanmuuttajan yksipuolisesti uskonnon kautta
PERINTEINEN TYTÖN ROOLI YHTEISÖKULTTUURISSA Erityisesti vanhimman tyttären tehtävä on auttaa äitiä kotitöissä ja lastenhoidossa Tyttöjen suojelu Tytön tulee osoittaa kunnioitusta vanhemmilleen kiltin tytön rooli ei kapinointia vanhempien toiveita tai kulttuuria kohtaan Ei tupakkaa tai alkoholia Tarkat pukeutumiskäytänteet Perheen kunnian suojelu Hyväksi vaimoksi kasvattaminen à vähentää koulun merkitystä Tyttöjen valvonta veljien vastuulla Kunnollinen tyttö ei liiku valtakulttuurin tai kunniattomien tyttöjen seurassa Ei kontakteja poikiin Naiseus määritellään suhteessa mieheen tai lapsiin
PERINTEINEN POJAN ROOLI YHTEISÖKULTTUURISSA Pojalla ei juurikaan ole velvollisuuksia perheessä (paitsi siskojen kunnian valvominen) Avioituminen aikaisemmin kuin yksilökulttuurissa Maahanmuuttaja pojille saatetaan silti sallia nuoruuden pidentäminen valtakulttuurin malliin ja avoimempi seksuaalisuus Tasa-arvoa korostavaan kulttuuriin sopeutuminen hankalaa, koska perinteinen miehen malli ei päde Paineita sovittaa identiteetti kodin, kaveripiirin ja valtakulttuurin erilaisten toiveiden mukaan
SEKSUAALISUUDEN TUOMAT HAASTEET Identiteettikehityksen kannalta ongelmallista on vahvat perinteiset roolit, joihin lapsesta saakka kasvatetaan poikkeavuuksia ei sallita Seksuaalisuus perinteisissä yhteisökulttuureissa vahvasti sukupuolittunutta Naisen seksuaalisuus ei ole naisen omaa, vaan sidoksissa miehen kunniaan ja yhteisön normeihin Seksuaalisuuden kieltäminen johtaa sen ylikorostumiseen
KULTTUURIN JA SEKSUAALISUUDEN YHTEENTÖRMÄYKSIÄ Mikä on alueen kulttuuria ja perinteitä, mikä uskonnon ohjeistusta? Uskonnon nimissä yksilön vapauksien rajoittaminen Patriarkaalisissa kulttuureissa naisen asema kietoutuu seksuaalisuuden problematiikkaan Maahanmuuttajilla kahden kulttuurin yhteentörmäys ja kaksi käsitystä seksuaalisuudesta ja sen ilmaisemisesta Maailmalla seksuaalitieto ja seksuaalimoraali nähdään tiukasti yhteydessä toisiinsa tieto = käytäntö vs. Suomessa erillisiä
KUNNIAVÄKIVALTA
KUNNIAVÄKIVALTA Käsitys häpeästä ja kunniasta sukupuolittunutta Fyysistä Henkistä Seksuaalista Taloudellista Uskonnollista Miehisten etuoikeuksien ja valta-aseman käyttäminen Vuosittain noin 5000 kunniamurhaa maailmassa Naisten osuus väkivallantekijöinä on todennäköisesti huomattavasti suurempi kuin huomataan ajatella
KUNNIAVÄKIVALLAN HISTORIAA Miehen geeniperimän varmistus neitseellisyys + uskollisuus kontrollointi, pakkoavioliitot, lapsiavioliitot, hunnutus Myötäjäiset = naisen seksuaalisuuden rahallinen arvo, joka nähdään miehen omaisuudeksi Historiassa kunniaväkivaltaa on on ollut myös länsimaissa
KUNNIA SUOMALAISESSA KULTTUURISSA Viitteitä kunniakulttuurista esim. Kalevalassa: Kullero viettelee sisarensa häpeä sisar heittäytyy koskeen Kanteletar: Tyttö syntyi, tyhjä syntyi tyttö on mielletty menetettävän tulevan miehen sukuun + perimysoikeudelliset asiat 1930-luvullesaakka Suomessa nainen oli miehen holhouksen alainen Kunniaväkivalta nykyajan Suomessa on tyypillisesti alistamista, uhkailua, mustasukkaisuutta
KUNNIA YHTEISÖKULTTUUREISSA Avioliitto on yhteisön, ei yksilöiden asia Kunnialle on eri käsitteitä, esim. turkin kielessä: 1. Seref: jokaisella on oma, mutta myös perheen/yhteisön yhteinen kunnia. Lasten kunniallisuus tuo lisää kunniaa myös vanhemmille parempi asema yhteisössä kunnia periytyy lapsille 2. Onur: itsekunnioitus 3. Namus: kuuliaisuus perinteisiä käyttäytymisnormeja kohtaan namus-kunniaa kontrolloidaan, jotta seref-kunnia säilysisi tai lisääntyisi Naisella nähty vahva seksuaalinen voima / valta (islam) Naisen kuumuus (hindut)
YHTEISKUNNALLINEN NÄKÖKULMA Esimoderni yhteiskunta: Naisen kunnia: Neitseellisyys, siveys. Nainen on määritelty aina suhteessa mieheen (neitsyt, vaimo, leski, nunna, prostituoitu) Miehen kunnia: voimakkuus, väkivalta (kaksintaistelut, naisen kunnian puolustaminen) Post-moderni yhteiskunta: Individualistinen kunnia (toimeentulo, koulutustaso, kulutustaso) kunniaei ole pelkästään periytyvää Maahanmuutto on kuin yhteiskunnan modernisaatio, mutta tapahtuu hetkessä
KUNNIAVÄKIVALLAN MÄÄRITTELYÄ Ruotsin Socialstyrelsen määritteli kunniaväkivallan Fadime Jahindalin kunniamurhan jälkeen: Väkivalta on suunniteltua Perustuu kollektiiviseen päätökseen Suku tai yhteisö suojelee tekijää Väkivallan tarkoituksena on kontrolloida naisen tai tytön seksuaalisuutta Väkivalta voi kohdistua myös miehiin / poikiin, jotka yrittävät suojella tai puolustaa tyttöä
KUNNIAVÄKIVALLAN MERKKIEN TUNNISTAMINEN (Lähde: Monika-liiton opas: Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta) Näkyvät vammat Vähän tai ei lainkaan koulun ulkopuolisia ystäviä Perheen ulkopuolisten kontaktien puute Huonot välit äidin kanssa / äidin tuen puuttuminen Uhkailu ja väkivalta Vapaa-ajan käytön ankara kontrollointi Kouluun saattaminen isän / veljen toimesta Konkreettiset suunnitelmat avioliittoon pakottamiseksi Nopeat muutokset tytön käyttäytymisessä; hiljaisuus tai aiempien puheiden peruminen
KUNNIAVÄKIVALLAN MOTIIVEJA (TYTÖT/NAISET) /MLL Kieltäytyminen järjestetystä avioliitosta Siveetön pukeutuminen Seurustelu Raiskatuksi joutuminen Poikien seurassa ajan viettäminen Liiallinen sulautuminen valtakulttuuriin Epäily / kuuluminen seksuaalivähemmistöön Avioliiton ulkopuolinen raskaus Eroaminen avioliitosta Yhteisön mielestä kunniaton esiintyminen julkisuudessa Työ, joka uhkaa oman etnisen ryhmän arvoja
KUNNIAVÄKIVALLAN MOTIIVEJA (POJAT/MIEHET) /MLL Useampia seurustelukumppaneita avioliiton ulkopuolella Naisen siveettömyyden aiheuttaminen (itse teosta yllätettynä) Kieltäytyminen yhteisön kunnian palauttamisesta (kunniaväkivallan teosta) Pakkoavioliitosta kieltäytyminen Avioituminen/seurustelu kumppanin kanssa, jota yhteisö ei hyväksy Avioliitosta eroaminen vanhempien / appivanhempien tahdon vastaisesti Epäily / kuuluminen seksuaalivähemmistöön
NUORI JA KUNNIA Yli 18v. saattaa edelleen asua vanhempien kotona, mutta ei kuulu enää lastensuojelun piiriin Yhteisöllinen identiteetti perheen kunnian suojelu myös omaa henkeä uhkaavissa tilanteissa on mahdollista Huostaanotto saattaa vahvistaa yhteisön käsitystä nuoresta kunniattomana
KUNNIAVÄKIVALTA JA SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ Tappo Murha Surma Pahoinpitely (sisältää tyttöjen ympärileikkaamisen) Vapaudenriisto (esim. lukitseminen kotiin) Laiton uhkaus (alistaminen ja pelottelu) Avioliittoon pakottaminen ei sinällään ole rikos, mutta voidaan käsitellä pakottamisena, laittomana uhkailuna tai pahoinpitelyinä, jos näitä tapahtuu Lastensuojeluilmoitus
AUTTAMISTYÖN HAASTEITA Myytit ja kulttuurien tuntemattomuus työntekijällä Uhrin tiedon puute tai huono kielitaito esteenä Normaaliuden käsite on erilainen Pelko estää hakemasta apua Palvelujärjestelmää ei tunneta Lukutaidottomuus Kunnian menettämisen pelko Apu tulee usein hitaasti Huono tiedonkulku viranomaisten välillä
AUTTAMISTYÖSSÄ HUOMIOITAVAA Tulkin puolueettomuus Pakeneminen tai eristäytyminen voi olla käytännössä mahdotonta / voi johtaa pysyvään luopumiseen omasta yhteisöstä suuri merkitys identiteetille yhteisökulttuurissa Yhteisökulttuurissa työskenteleminen vaatii aina yhteisön mukanaoloa prosessissa
TYÖNTEKIJÄN ROOLISSA Usko uhrin kertomus ja osoita se, passiivinen kuuntelu saatetaan tulkita epäilyksi Älä syyllistä (miksi et lähde jne.) Ota kantaa kaikenlaista väkivaltaa vastaan Keskustele uhrin väkivaltaan liittyvistä uskomuksista Kerro omista velvollisuuksistasi ja oikeuksistasi työntekijänä (oppilashuoltolaki, lastensuojelulaki) Turvaa uhrin tilanne, mutta kunnioita hänen tahtoaan Huomioi mahdollinen traumatisoituminen ja trauman vaiheet työskentelyssä
KONSULTAATIOTA JA APUA Monika-naiset liitto ry Ihmisoikeusliitto / KITKE-hanke MLL
MITEN OTTAA VÄKIVALTA PUHEEKSI Kahden kesken Samaa sukupuolta oleva tulkki Käytä konkreettista kieltä ja kysy konkreettisia asioita (väkivallan määritelmä voi vaihdella) Varaa riittävästi aikaa Korosta luottamuksellisuutta Voit kysellä kyllä/ei -kysymyksillä Voit tarjota tietoa, vaikka uhri kieltäisi väkivaltaa tapahtuneen Muista huolehtia omasta jaksamisestasi!
KYSYMYKSIÄ TYÖNTEKIJÄN TUEKSI Tunnetko itsesi turvattomaksi tai pelottaako sinua kotona? Joudutko tekemään kotona sellaisia asioita, joita et haluaisi? Mitä? Mitä seuraa, jos et tottele? Onko joku estänyt sinua liikkumasta kodin ulkopuolella? Käytkö itse ostoksilla? Voitko päättää itse, mihin käytät rahaa? Uhkaako / pelotteleeko joku sinua? Rajoitetaanko liikkumistasi koulun jälkeen? Saatko osallistua kaikille tunneille? Voitko osallistua harrastuksiin? Kuka sinua voisi auttaa? Miten?
KUNNIAVÄKIVALTAA KARTOITETTAESSA (MLL) Kuka on uhkaava taho? Onko perheessä muuta väkivaltaa? Onko tilanteeseen jo puututtu? Mikä on kunniaväkivallan motiivi? Ketä uhkaava taho voisi kuunnella? Miten muuten kunnia voitaisiin palauttaa? Miten uhrin turvallisuus voidaan taata? Mikä on oppilaan/opiskelijan elämänkaaren kannalta paras ratkaisu tilanteeseen?
MUISTILISTA TYÖNTEKIJÄLLE (MLL) Kunniaväkivalta on monimutkainen ja äärimmäisen vakava ilmiö, jotai useinkaan voida ratkaista yhden työntekijän keinoin Etsi asiaan perehtyneitä yhteistyötahoja verkosto- ja ketjutyöskentely Järjestä itsellesi työpari koulun sisältä Tiedota esimiestäsi tilanteesta Pyydä itsellesi työnohjausta (sijaistraumatisoituminen, uupuminen) Vastuu väkivaltatilanteen eteenpäin viemisestä on viranomaisella älä vastuuta oppilasta, sillä hänen voimavaransa ovat rajalliset