TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminta- ja taloussuunnitelma 1
SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 7 2. ORGANISAATIOUUDISTUS 1.1. 8 3. STRATEGISET TAVOITTEET 10 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 12 4.1. Toiminnan vaikuttavuus 13 4.2. Asiakaspalvelun laatu 14 4.3. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus 15 4.4. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi 16 5. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 17 Käyttötalous 19 Investoinnit 19 Rahoitus 19 Tuloslaskelma 19 Rahoituslaskelma 19 6. TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT 20 7. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOT JA SUUNNITELMAT 21 Oppilaitospalvelut 21 Teknologia-toimiala 25 Palvelut ja hyvinvointi -toimiala 31 8. POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ 35 9. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 36 10. LIITTEET 39 Kuvat: Antti Varonen, viestintäpalvelut ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat Toiminta- ja taloussuunnitelma 3
TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimintaympäristössä tapahtuu vuosikymmenten suurimmat muutokset toiminta- ja taloussuunnitelmakautena. Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö, joka muuttaa ammatillisen koulutuksen järjestämisen lähes kokonaisuudessaan, astuu voimaan. Keskeisimmät koulutuksen järjestäjään vaikuttavat muutokset liittyvät nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen raja-aitojen poistumiseen, opiskelun henkilökohtaistamiseen, työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja osaamisen näyttämiseen, tutkintojärjestelmän uudistamiseen, järjestämislupaan sekä rahoitusjärjestelmään. Rahoituksessa siirrytään palkitsemaan tutkinnon suorittamista ja työllistymistä. Tämän myötä rahoituksen ennakoitavuus heikkenee tulevaisuudessa. Kun rahoitus on suhteellinen, muiden koulutuksen järjestäjien toiminnan tuloksellisuus vaikuttaa myös kuntayhtymän rahoitukseen. Vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä aloittaa uudella opiskelijavuosimäärään perustuvalla yhdellä järjestämisluvalla, joka antaa luvan siihen merkittyjen tutkintojen ja koulutusten järjestämiseen. Lupa sisältää laajennetun oppisopimuskoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja vankilaopetuksen. Luvan mukaan kuntayhtymällä on velvollisuus järjestää tutkintoja ja koulutusta ensisijaisesti Pohjois-Karjalan maakunnan osaamis- ja koulutustarpeisiin. Lisäksi tutkintoja ja koulutuksia voi järjestää myös muualla Suomessa. Rahoituksen vähentyessä ja järjestämisluvan sen salliessa kilpailu tutkintojen ja koulutusten järjestämisessä tulee lisääntymään Pohjois-Karjalassa. Jatkossa kuntayhtymän tulee pystyä vastaamaan työelämän moninaisiin osaamis- ja koulutustarpeisiin entistä joustavammin ja tehokkaammin kaikilla tutkinto- ja koulutuspalveluillaan koko maakunnan alueella. Tämä edellyttää vahvaa kenttätyötä ja jatkuvaa vuorovaikutusta työelämän kanssa sekä kykyä tunnistaa ja ratkaista työelämän osaamistarpeet. Kumppanuustoiminta rakennetaan palvelemaan tätä tehtävää. Kuntayhtymän organisaatio uudistuu vuoden alusta lukien tukemaan reformin mukaisia tavoitteita. Kuntayhtymä muodostuu yhdestä oppilaitoksesta, jonka nimeksi on päätetty Riveria. Oppilaitoksella on kaksi maakunnallista toimialaa: Teknologia sekä Palvelut ja hyvinvointi. Oppilaitospalvelut tukevat palveluillaan Riverian perustehtävää ja sen onnistumista. Koulutusyksiköt sijaitsevat Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla. Johtokunnat lopettavat toimintansa. Toimialakohtaisten neuvottelukuntien toiminta käynnistyy osaavan työvoiman varmistamiseksi sekä koulutusten vaikuttavuuden edistämiseksi. Organisaatiouudistus on iso muutos, jossa hallinto kevenee ja joustavuus lisääntyy. Toimintakulttuurin muuttaminen edellyttää tukea ja pitkäjänteistä vuosien mittaista työtä. Tilojen käyttöastetta lisätään uudistamalla oppimisympäristöjä ja vähentämällä tiloja. Tätä tavoitetta tukee lisääntyvä työpaikalla tapahtuva oppiminen sekä opiskelumahdollisuuksien lisääminen opiskelupäivän ja vuoden aikana. Säästyneet tilakustannukset kohdistetaan perustehtävään eli oppimisen edistämiseen ja opetukseen. Joensuussa oppimisympäristöjä keskitetään Peltolan kampukselle, jossa rakennustyöt on tarkoitus käynnistyä vuoden aikana. Niittylahden kiinteistön osalta etsitään ratkaisua. Outokummun omat oppimisympäristöt ovat jatkossa Lammenkadulla ja Teollisuuskadulla. Muutostyöt alkavat vuonna. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon osalta tiloja vähennetään selvitystyön pohjalta ja rakennetaan lisääntyvää yhteistyötä omistajakuntien tilatarpeiden kanssa. Kiteen osalta oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut ovat pääosin tehty. Henkilöstö on tärkein voimavaramme. Opettajien muodollinen kelpoisuus on huippuluokkaa ja valtakunnalliset laatupalkinnot kertovat koko henkilöstön laatuosaamisesta. Valtion mittavat leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta ovat johtaneet toiminnan supistamiseen ja henkilöstön määrän vähentämiseen. KEVAn tilaston mukaan kuntayhtymässä eläkeiän saavuttaa vuosittain noin 30 henkeä seuraavan 10 vuoden ajan. Tätä sekä kuntayhtymän kertynyttä varallisuutta hyödyntäen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena sovittiin, että ketään ei irtisanota henkilöstön aseman turvaamiseksi ja kehittämistoimintojen varmistamiseksi. Samalla varaudutaan, että toiminta- ja taloussuunnitelmakautena kuntayhtymän tilikauden tulos on tappiollinen. Viimeistään vuonna 2022 kuntayhtymän tilinpäätöksen tulee olla positiivinen. 4 Toiminta- ja taloussuunnitelma
Yhtälö on haastava, kun mittavien rahoitusleikkausten keskellä on vuosikymmenten mittavimmat kehittämistarpeet. Reformi ja organisaatiouudistus edellyttävät toimintakulttuurin muuttumista. Opettajien vuosityöaikakokeilu mahdollistaa uusia reformia tukevia toimintatapoja opettajan työhön. Organisaatiouudistuksen myötä henkilöstön tehtävänkuvat ja palvelussuhteen ehdot muuttuvat useiden osalta merkittävällä tavalla vuoden alussa. Isot muutokset lisäävät epävarmuutta ja vaikuttavat myös työilmapiiriin. Toiminnan muutosta tukemaan on määritelty kehittämisen painopisteet vuodelle. Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia myös lisätään. Kuntayhtymä on ennakoinut toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja rakentanut omalle toiminnalle perustan vastatakseen uudistuksiin. Toiminnan uudistaminen jatkuu toiminta- ja taloussuunnitelmakautena. Henkilöstön osaamisen ja yhteistyön avulla on hyvä jatkaa uudistamista. Työelämäyhteistyössä onnistuminen on perusedellytys ammatillisen koulutuksen järjestämiselle ja sen olemassa ololle. Tähän ja uudistusten läpiviemiseen tarvitaan laajaa ja vahvaa tukea. Toiminta- ja taloussuunnitelma 5
6 Toiminta- ja taloussuunnitelma
1. PERUSTEHTÄVÄ Koulutuskuntayhtymän perustehtävä määräytyy omistajakuntien tekemässä perussopimuksessa. Perussopimus määrittelee koulutuskuntayhtymän tehtäväksi järjestää jäsenkuntien puolesta - ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - vapaasta sivistystyöstä annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa sekä - muussa lainsäädännössä tarkoitettua opetusta ja koulutustoimintaa ja niihin liittyvää muuta toimintaa. Kuntayhtymä voi lisäksi hoitaa myös elinkeinopolitiikkaan ja aluekehitykseen kuuluvia tehtäviä kuntayhtymän ja toimintaan osallistuvien jäsenkuntien välisellä sopimuksella, kun rahoituksesta vastaavat toimintaan osallistuvat kunnat. 1.1. ammatillista koulutusta ja ammatillisesta aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö yhdistetään yhdeksi ammatillista koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi. Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 531/) määritellään, että ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankintatavasta riippumatta, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä, antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua. Laissa tarkoitetun koulutuksen tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Laissa vapaasta sivistystyöstä (632/98) määritellään, että koulutuksen tarkoitus on elinikäisen oppimisen periaatteiden pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntayhtymän strategiassa vuosille 2016 - kuntayhtymän missio eli perustehtävä määritellään seuraavasti: Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Toimimme laadukkaasti ja tehokkaasti. Toiminta- ja taloussuunnitelma 7
2. ORGANISAATIOUUDISTUS 1.1. 1.1. alkaen Pohjois-Karjalan kuntayhtymässä on yksi oppilaitos, Riveria, jolla on koulutusyksiköt Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla. Oppilaitoksen rehtorina toimii kuntayhtymän johtaja. Pohjois-Karjalan kuntayhtymässä on yksi oppilaitos, Riveria. Riveriassa on kaksi toimialaa: Teknologia sekä Palvelut ja hyvinvointi. Toimialat vastaavat osaavan työvoiman kouluttamisesta, osaamisen kehittämisestä ja työvoiman riittävyydestä yhteistyössä työelämän kanssa. Toimialat vastaavat sekä nuorten että aikuisten koulutuksesta. Oppilaitospalvelut tuottaa toimialoille perustehtävää tukevia palveluja ja vastaa koulutuksen järjestäjän yhteisistä prosesseista. Vuoden 2016 toteutuneet toiminnalliset ja taloudelliset tulokset ja vuoden tavoitteet on laskennallisesti muunnettu vastaamaan Talous- ja toimintasuunnitelmassa uutta toimialakohtaista organisaatiota niin hyvin kuin se on ollut mahdollista. Vertailuluvut ovat suuntaa-antavia. 8 Toiminta- ja taloussuunnitelma
Organisaatio 31.12. saakka Organisaatio 1.1. alkaen JÄSENKUNNAT: Pohjois-Karjalan 13 kuntaa YHTYMÄVALTUUSTO YHTYMÄHALLITUS KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA / REHTORI PALVELUT- JA HYVINVOINTI TOIMIALA Toimialajohtaja YHTEISET PALVELUT Hallintojohtaja Pedagoginen johtaja TEKNOLOGIA -TOIMIALA Toimialajohtaja Tiimit Päälliköt Tiimit Päälliköt Tiimit Päälliköt TARKASTUSLAUTAKUNTA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSPALVELU OY Toimitusjohtaja Toiminta- ja taloussuunnitelma 9
3. STRATEGISET TAVOITTEET Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Kuntayhtymän strategiassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Strategia selkiyttää toimintamme perusteita ja kertoo niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten muuttuvat toimialarakenteet ja työelämän osaamistarpeet, ammatillisen koulutuksen reformi ja rahoituksen leikkaukset, digitalisaation laajamittainen toteutuminen ja monikulttuurisuuden arkipäiväistyminen. Vuodesta 2002 alkaen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on hyödynnetty strategisen johtamisen tukena tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehystä. Käytämme tuloksellisuusmittaristoa (BSC), kun asetamme toiminnallisia tavoitteita ja arvioimme toimintamme tuloksia. Viitekehys sisältää myös vuosittaiset itsearviointikäytännöt kiinteänä osana talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. Toimintamalli sisältää toiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi johtopäätösten tekemisen kuntayhtymä-, toimiala- ja tiimitasoilla. Yhtenäistämme ja uudistamme toimintatapoja mahdollistaaksemme perustehtävän uudenlaisen totettamisen Vuonna keskitymme ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistamiseen, työelämäyhteistyöhön ja kumppanuuksien rakentamiseen, henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen kevään itsearvioinnin tulosten ja strategian (2016 ) toimeenpanosuunnitelman linjausten mukaisesti. 1. Ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistamisessa keskitymme ammatillisen koulutuksen reformin myötä perustehtävän uudenlaiseen toteuttamiseen. Otamme käyttöön opiskelijat aidosti osallistavan henkilökohtaistamisprosessin, ja laadimme 1.1. aloittaville opiskelijoille yhdessä heidän kanssaan laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat (HOKSit). Lisäksi otamme käyttöön joustavan ja nykyistä enemmän neuvontaa ja ohjausta sisältävän jatkuvan haun toimintamallin 1.1. alkaen tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Jatkamme yrittäjyyttä edistävien toimintamallien (Nuori Yrittäjyys ja osuuskuntatoiminnan) valtavirtaistamista, ja mahdollistamme opiskelijoidemme osallistumisen Draft-ohjelmaan, jossa opiskelijamme (korkeakouluopiskelijoiden tavoin) pääsevät testaamaan innovatiivisia liikeideoitaan. Yrittäjyyttä edistävien toimintamallien kehittämisessä hyödynnämme yrittäjyyden lehtoreiden sekä Kompetenssiperustainen yrittäjyys -hankkeen (KYKY) osaamista ja resursseja. Lisäksi kehitämme edelleen työelämä- ja uraohjauspalveluita, erityisesti opiskelijoiden työllistymistä edistävien palveluiden muotoilua, ml. kohdennetut palvelut ja WorkSmart -hankkeessa mallinnettu pajatyyppinen toiminta opintojen eri vaiheissa. Huomioimme kaikissa tutkinnoissa ja niiden ammatillisissa sisällöissä alan työtehtävien vaatiman digitaalisuuden. Alakohtaiset digitaaliset ratkaisut otamme huomioon myös oppimisympäristöratkaisuissa ja yhteistyössä työelämän kanssa. Perustehtävän uudenlaisen toteuttamisen tueksi päivitämme yhteiset pedagogiset linjaukset ja käynnistämme useamman vuoden mittaisen valmennusohjelman. 2. Työelämäyhteistyö ja kumppanuudet Työelämäyhteistyön vahvistamiseksi rakennamme uudenlaisen ja linjakkaan kumppanuustoimintamallin ja otamme sen käyttöön vuonna. Mallinnuksessa olennaista on hahmottaa kumppanuuksien ekosysteemi toiminnallisena kokonaisuutena ja määritellä mm. eri toimijoiden roolit ja vastuut tavoitteellisessa ja tuloksellisessa yhteistyössä, ml. kumppanuussopimukset. 10 Toiminta- ja taloussuunnitelma
Kehitämme alueen työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa uudenlaisia yhteistyön muotoja, kuten monimuotoiset työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallit ja niiden levittäminen (esim. Tutkinto työssä -malli ja muut laajennetun topin käytännöt sekä koulutus- ja oppisopimusmuotoisten koulutusten erilaiset yhdistelmät), Nuori yrittäjyys -toiminta alihankintana sekä yhteistyöprojektit osaamiseen valmentamisessa. Lisäksi on varmistettava yhteistyössä työelämän kanssa työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadukkuus. Tavoitteenamme on myös koulutuksen myynnin kasvattaminen erityisesti ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja alueen työvoimatarpeisiin vastaavissa räätälöidyissä koulutuksissa. 3. Osaamisen uudistaminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen Henkilöstön osaamisen uudistamisessa olennaista on tukea henkilöstöä ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanossa, kuten Tunne tutkintosi -valmennukset, HOKS-pajat sekä erilaiset opetushenkilöstön työelämävalmiuksia ja -osaamista edistävät koulutukset ja työelämäjaksot. Lisäksi laadimme yhteisen useamman vuoden mittaisen valmennusohjelman tukemaan perustehtävän uudenlaista toteuttamista. Esimiehille järjestetään säännöllisesti valmentavan johtamisen ympärille räätälöityä esimiesvalmennusta eri muodoissaan. Organisaatiokulttuurin kehittämiseksi luomme yhteisen toimintakulttuurin: Yhtenäistämme ja uudistamme toimintatapoja. Tiedotamme avoimesti muutoksista ja mahdollistamme henkilöstön ja opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen lisäksi uusien toimintatapojen määrittelyyn. Kehitämme maakunnallista tiimimäistä toimintatapaa, joka mahdollistaa monimuotoisen, joustavan ja laaja-alaisen koulutuksen toteuttamisen työ- ja elinkeinoelämän sekä sidosryhmien tarpeiden mukaisesti eri puolilla maakuntaa. Edellä mainittujen kokonaisuuksien ohella perustehtävän uudenlaisten toteutuksen tueksi on tärkeää kehittää tiedolla johtamista, huolehtia oppimisympäristöjen mielekkäästä yhdistämisestä ja tilojen käytön optimoinnista sekä toteuttaa vuosityöaikakokeilua menestyksekkäästi. Toiminta- ja taloussuunnitelma 11
4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Kuntayhtymän hallituksen päättämän tuloksellisuusmittariston avulla seuraamme koulutuskuntayhtymän toiminnan päämäärien ja strategioiden toteutumista. Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan neljästä eri näkökulmasta: 1) toiminnan vaikuttavuus, 2) asiakaspalvelun laatu, 3) toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus, 4) henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. tasot on asetettu tiimeittäin. Eri tiimien tavoitetasot on yhdistetty toimialan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Työllistymis% (Stat) Jatko-opinnossa korkea-asteella % (Stat) Opiskelijavuodet Suoritetut tutkinnot ASIAKASPALVELUN LAATU Opiskelijapalaute Työelämäpalaute Työelämäkumppanuudet Kansainvälinen opiskelijavaihto VISIO STRATEGIA TOIMINNAN TEHOKKUUS JA TALOUDELLISUUS Keskeyttämisaste % Työelämässä suoritetut näytöt % Tilojen varausaste % Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot - vuosikate HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA HYVINVOINTI Henkilöstön osaamisen kehittäminen - osuus henkilöstömenoista % - työelämäjaksot Henkilöstön hyvinvointi - ilmapiirikyselyn tulokset Tuloksellisuusmittariston avulla seuraamme koulutuskuntayhtymän toiminnan päämäärien ja strategioiden toteutumista. 12 Toiminta- ja taloussuunnitelma
4.1. Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus on organisaation kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia kustannustehokkaasti. Koulutuskuntayhtymässä toiminnan vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden arvioinnin. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja sen vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet, ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa kyseisiin asiakas- ja sidosryhmiin. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava laadukasta, vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Vaikuttavuus Työllistyminen Jatko-opintoihin sijoittuminen 10,9 8,6 10,4 10,3 12,8 54,6 63,9 65,7 66,3 67,2 Toimintamme vaikuttavuutta seurataan neljällä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisella jatko-opintoihin sekä opiskelijavuosien ja suoritettujen tutkintojen määrällä. TOTEUMA 2016 TAVOITE TAVOITE TAVOITE TAVOITE Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Koulutuskuntayhtymästä 1.1.2013 31.7.2016 ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 65,7 % työelämässä ja 8,6 % jatko-opinnoissa. Vuonna ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta kertyy 4 610 ja muusta koulutuksesta 546 opiskelijavuotta. Oppisopimuksella opiskelevia on opiskelijavuosina mitattuna 328. Tutkintoja suoritetaan yhteensä 1 831. Opiskelijavuosien kokonaismäärä ja tutkintojen määrä ovat kuntayhtymän valtuuston nähden sitovia tavoitteita. Toiminta- ja taloussuunnitelma 13
Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Toteutunut 2016 Työllistyminen (%) 57,8 63,9 65,7 66,3 67,2 Jatko-opinnoissa (%) 11,9 10,9 8,6 10,4 10,3 Suoritetut tutkinnot 1 769,0 1 848,0 1 831,0 1 851,0 1 851,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet * 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijavuodet 4 841,8 4 740,4 4 610,0 4 610,0 4 610,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijavuodet 283,1 189,1 64,0 64,0 64,0 Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijavuodet 346,4 338,8 347,0 347,0 347,0 Henkilöstökoulutus - opiskelijavuodet 19,9 24,0 5,0 5,0 5,0 Kesäyliopistokoulutus - opiskelijavuodet 41,3 45,0 43,0 44,0 45,0 Kansanopisto - opiskelijavuodet 33,7 42,0 20,0 20,0 20,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijavuodet 78,6 130,0 67,0 67,0 67,0 Oppisopimuskoulutus - opiskelijavuodet 615,0 712,0 328,0 328,0 328,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijavuodet 6 259,3 6 221,3 5 484,0 5 485,0 5 486,0 * vuoteen saakka painotettu opiskelijamäärä 4.2. Asiakaspalvelun laatu Asiakaspalvelun laadulla tarkoitetaan asiakkaiden arvioimaa palvelujemme laadukkuutta sekä toimintamme laajuuden seurantaa. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoille vuosittain suunnattujen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun, palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin ja toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Työ- ja elinkeinoelämän, omistajien, rahoittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä toimiva yhteistyö ja kehittyvät kumppanuudet ovat myös merkittävä osa asiakaspalvelun laadukkuuden arviointia ja toimintamme kehittämistä. Asiakaspalvelun laatua seuraamme neljällä mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, kansainvälisen opiskelijavaihdon laajuudella sekä työelämäkumppanuuksien määrällä. 14 Toiminta- ja taloussuunnitelma
Vuonna tavoitteena on, että opiskelijapalautteiden keskiarvo on 4,2 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 4,0. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtee 161 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 923 osaamispistettä kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 105 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kumppanuussopimuksia on solmittu yhteensä 142 kappaletta. Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille -. Toteutunut 2016 Opiskelijapalaute 4,1 3,9 4,2 4,2 4,2 Työelämäpalaute 4,1 3,9 4,0 4,1 4,1 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 173,0 235,0 161,0 193,0 193,0 - opiskelijat suoritetut osaamispisteet 832,0 1 345,5 923,0 1 115,0 1 115,0 - opiskelijat saapuvat 110,0 136,0 105,0 118,0 118,0 Työelämäkumppanuudet - kumppanuussopimusten määrä 96,0 104,0 142,0 200,0 220,0 4.3. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Toiminnan tehokkuudella ja taloudellisuudella tarkoitetaan kuntayhtymän toiminnan tehokkuuden, sujuvuuden ja taloudellisuuden mittaamista. Toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta arvioimme neljällä eri mittarilla: tutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, työelämässä suoritettavien näyttöjen määrällä, tilojen varausasteella sekä taloudellisella suorituskyvyllä. Opiskelujen keskeyttämisaste kalenterivuoden aikana on enintään 7,5 %. Työelämässä suoritettavien näyttöjen osuus on 70,3 %. Tilojen varausastetta koskevat tavoitteet on asetettu koulutusyksiköittäin. Joensuussa ja Kiteellä tavoite on 50 %, Outokummussa 40 %, Lieksassa 35 % ja Nurmeksessa ja Valtimolla 30 %. Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet vuodelle : toimintatuotot 82 371 400 ja vuosikate 1 871 000. Toiminta- ja taloussuunnitelma 15
Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Opintojen keskeyttämisaste (%) Toteutunut 2016 - eroaminen (%) 9,6 7,5 7,5 7,1 7,0 Työelämässä suoritettujen näyttöjen osuus (%) 60,1 62,5 70,3 75,9 77,8 Tilojen varausaste (%) - Joensuu 33,2 56,3 50,0 52,0 55,0 - Kitee 48,6 50,0 50,0 53,0 55,0 - Lieksa 32,5 55,0 35,0 35,0 35,0 - Nurmes 28,2 50,0 30,0 32,0 34,0 - Outokumpu 26,3 60,0 40,0 45,0 50,0 - Valtimo 29,1 23,5 30,0 32,0 35,0 Taloudelliset tulokset - toimintatuotot 85 378 863 74 663 200 82 371 400 80 649 000 79 743 700 - vuosikate 7 584 192 2 164 000 1 871 000 3 106 000 4 483 000 4.4. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Henkilöstön osaamisella ja hyvinvoinnilla tarkoitetaan henkilöstön osaamisen, osaamisen kehittäminen ja hyvinvoinnin seurantaa. Tavoitteenamme on ylläpitää ja parantaa henkilöstömme työkykyä, osaamista, innostuneisuutta ja motivoituneisuutta sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on hyvät valmiudet selviytyä meneillään olevista ja tulevista toimintaympäristön muutoksista. Henkilöstön osaamista ja hyvinvointia arvioimme kolmella mittarilla: henkilöstön kehittämiseen käytettyjen menojen osuudella, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä sekä henkilöstöilmapiirin tuloksilla. Vuonna henkilöstön kehittämiseen käytettyjen menojen osuus henkilöstömenoista on 2,1 %. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 605. Henkilöstöilmapiirin tulosten keskiarvo on 3,9. Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Osaamisen kehittäminen - henkilöstön kehittämiseen käytettyjen menojen osuus henkilöstömenoista - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Henkilöstöilmapiiri Toteutunut 2016 1,7 0,8 2,1 2,1 2,2 244 565 605 650 594 - työolobarometrin keskiarvo 3,8 3,8 3,9 3,9 3,9 16 Toiminta- ja taloussuunnitelma
5. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntayhtymän strategiaa ja edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnan ja talouden tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kuntayhtymän valtuusto. Rahoitusjärjestelmä Ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskeva lainsäädäntö muuttuu 1.1. siten, että taloussuunnittelukauden - aikana rahoitus muuttuu entistä enemmän suoritusperusteiseksi. Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus määräytyy valtion budjettirahoituksen perusteella, ja kullekin järjestäjälle myönnetään perusrahoitusta, suoritusrahoitusta ja vaikuttavuusrahoitusta kunkin rahoituksen euromäärästä se osuus, joka vastaa koulutuksen järjestäjän suoritteiden suhteellista osuutta kaikkien koulutuksen järjestäjien suoritteista (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, 10 ). Tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen rahoitus siirtyy vuonna työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön, joten jatkossa työvoimakoulutuksen rahoitus sisältyy ammatillisen koulutuksen valtionosuuteen. Perusrahoitukseen vaikuttavat eri tutkinnoissa toteutuneiden opiskelijavuosien määrä, opiskelijoiden erityisen tuen tarve, maksuttoman majoituksen, henkilöstökoulutuksen, työvoimakoulutuksen ja vankilakoulutuksen järjestäminen. Opiskelijavuodella tarkoitetaan 365:tä päivää, joina opiskelija on henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaan aktiivisesti opiskelemassa. Suoritusrahoitukseen vaikuttavat suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrä. Rahoitusta painotetaan eri tutkintojen järjestämiskustannuksilla, tutkintotyypeillä, erityisen tuen tarpeella sekä tutkinnon suorittajan perusasteen jälkeisellä koulutuksella. Vaikuttamisrahoitukseen vaikuttavat tutkinnon tai tutkinnon osia suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen, opiskelijapalaute ja työelämäpalaute. Siirtymäajan jälkeen vuonna 2022 perusrahoituksen osuus on 50 %, suoritusrahoituksen osuus 35 % ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 15 %. Vuosina ja perusrahoituksen osuus on 95 % ja suoritusrahoituksen osuus 5 %. Vuonna perusrahoituksen osuus on 70 %, suoritusrahoituksen osuus 20 % ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 %. Kansanopisto-opetukseen saadaan valtionosuutta opiskelijaviikkoa kohti vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Kesäyliopiston toimintaan saadaan vapaan sivistystyön osalta valtionosuutta opetustuntia kohden vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinta on saman suuruinen kuin kesäyliopiston sijaintikunnan kansalaisopiston yksikköhinta. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan toiminta on rahoitettava yksikköhinnalla, opetus- ja muiden palvelujen myynnillä sekä muun toiminnan tuotoilla ja avustuksilla. Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle Ammatillisen koulutuksen rahoitus muuttuu vuonna kustannuksiin perustuvasta rahoituksesta budjettiperusteiseen rahoitukseen, joten rahoituksen ennakoitavuus heikkenee. Rahoituksesta ei ole olemassa koulutuksen järjestäjäkohtaisia ennakkolaskelmia, joten taloussuunnittelun perusteena on Toiminta- ja taloussuunnitelma 17
olettamus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kokonaisrahoituksen säilymisestä vuoden tasolla koko taloussuunnittelukauden ajan. Taloussuunnittelukaudella - on yleisen kustannustason nousuksi arvioitu 1,3 1,5 %. Vuonna palkkojen on arvioitu nousevan OVTES osio C:n opettajien osalta vuonna 5,1 % ja muun henkilöstön osalta 0,8 %. Vuosina koko henkilöstön palkkojen on arvioitu nousevan vuosittain 0,2 %. Vuonna ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikattiin valtakunnallisesti yli 12 %, minkä seurauksena Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän rahoitus pienentyi edellisvuodesta yli 8 miljoonaa euroa. Toiminnan sopeuttaminen pienentyneeseen rahoitukseen jatkuu koko taloussuunnittelukauden ajan. Hallintokustannusten vähentämiseksi toteutetaan organisaatiouudistus 1.1. alkaen ja tilakustannusten vähentämiseksi tehdään toimitilajärjestelyjä ainakin vuoteen 2021 saakka. Kokonaistulot taloussuunnittelukaudella ovat 18,7 miljoonaa euroa pienemmät kuin kokonaistulot. Yksiköiden tulostavoitteet Valtuusto asettaa taloudelliset ja toiminnalliset tulostavoitteet toimialoille sekä oppilaitospalveluille. Talous on järjestetty siten, että Teknologia-toimiala, Palvelut ja hyvinvointi -toimiala sekä oppilaitospalvelut muodostavat kukin oman tulosyksikkönsä, jonka tulee sopeuttaa toimintansa siten, että se saavuttaa asetetut taloudelliset tavoitteensa. Oppilaitospalvelujen positiivinen vuositavoite muodostuu tilojen pääomavuokrista sekä kesäyliopiston tuloksesta. Toimialojen vuosikatetavoitteet on asetettu negatiivisiksi vuosina ja. Talousarvion sitovuus Taloudellisista tavoitteista valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat vuosikate ja investointeihin myönnetyn määrärahan nettosumma. Toiminnallisten tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat suoritettujen tutkintojen määrä ja opiskelijavuosien kokonaismäärä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. 18 Toiminta- ja taloussuunnitelma
Käyttötalous Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tuloslaskelman muotoon. Käyttötalousosassa asetetaan oppilaitospalvelujen ja toimialojen varsinaisen toiminnan tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan toimintamenoihin ja toimintatuloihin sisältyvät myös sisäiset menot ja tulot. Käyttötalousosassa vahvistetaan toiminnan tavoitteet seuraavasti: 1. Toiminnan vaikuttavuus 2. Asiakaspalvelun laatu 3. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus 4. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Ammatillisen koulutuksen valtionosuustulot vuodelle vahvistetaan joulukuussa. Tuloslaskelman muotoon oppilaitoksittain laadittu talousarvio ja taloussuunnitelma osoittaa vuosikatteen (sitovuustaso) sekä tilikauden tuloksen. Investoinnit Investointiosassa on varattu määrärahat hallituksen käyttöön rakentamista, kiinteitä rakenteita, laitteita, koneita ja kalustoja varten. Investointien kustannuksia voidaan kattaa investointirahastosta hallituksen päätöksen mukaisesti. Ilman velkaantumista investointeihin voidaan käyttää vuosittain vuosikatteen suuruinen rahamäärä. Investointeja voidaan pienessä määrin rahoittaa kuntayhtymän perustehtävän kannalta tarpeettoman omaisuuden myynnillä. Investointikohteita ei esitetä valtuuston nimettäväksi, koska investointien toteuttamismahdollisuus riippuu kuntayhtymän rahoituskyvystä. Myös investointitarpeet taloussuunnittelukaudella saattavat muuttua organisaatiomuutoksen ja ammatillisen koulutuksen reformin aiheuttamisen toimintatapamuutosten vuoksi. Investointien toteutuksesta päättää hallitus. Toiminta- ja taloussuunnittelukauden merkittävin investointikohde on Joensuun Peltolankadun kampus, jonne pääosa Joensuun Tulliportinkadun toiminnoista suunnitellaan siirrettäväksi vuoteen 2021 mennessä. Rahoitus Rahoitusosassa käsitellään korkotulot ja -menot, muut rahoitustulot ja -menot sekä tuloksen järjestelyerät. Tuloslaskelma Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa tilikauden tulos. Tilikauden tulos osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää toiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Talousarviossa laaditaan tuloslaskelma toimialoille ja oppilaitospalveluille. Talousarviossa tuloslaskelma sisältää sekä ulkoiset että sisäiset menot ja tulot. Tilinpäätöksessä laaditaan virallinen koko kuntayhtymää koskeva tuloslaskelma, joka sisältää vain ulkoiset menot ja tulot. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma on keskeinen osa kuntayhtymän talousarviota ja tilinpäätöstä, muodollisesti se on yksi tilinpäätöksen liitetiedoista. Sen avulla osoitetaan, miten tilikauden aikana varsinainen toiminta ja investoinnit sekä rahoitustoiminta ovat vaikuttaneet kuntayhtymän kassavaroihin eli maksuvalmiuteen. Tilinpäätöksessä rahoituslaskelman yhteydessä esitetään toiminnan rahoitusta kuvaavat tunnusluvut. Toiminta- ja taloussuunnitelma 19
6. TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistus 1.1. alkaen kannustaa viemään oppimista entistä enemmän työpaikoille ja lyhentämään opiskeluaikoja. Jatkossa koulutuksen järjestäjän tulee keskittyä tarjoamaan valmennusta vain sen osaamisen kehittämiseen, joka opiskelijoilta puuttuu. Lisäksi on toteutettava nuorten ja aikuisten koulutukset saman näyttöperusteisen mallin mukaisesti. Tutkintoon tähtääville opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus aloittaa opintoja nykyistä joustavammin eri aikoina. Rahoitus puolestaan muuttuu suhteelliseksi, budjettiperusteiseksi rahoitukseksi. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutosten seurauksena koulutuksen järjestäjälle jää suuri vastuu uudistuksen toteuttamisesta ja sen onnistumisesta. Onnistumisen kannata olennaista on työelämäyhteistyön tiivistäminen ja uusien yhteistyömuotojen löytäminen. Lisäksi työelämän valmius toteuttaa nykyistä laajemmin laadukasta työpaikalla tapahtuva oppimista eri muodoissaan, voi aiheuttaa ongelmia, mikä näkyy esimerkiksi vaikeutena löytää sopivia työpaikkoja. Haastetta erityisesti sosiaali- ja terveysalalla lisää se, että lain mukaan työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei työpaikoille makseta korvauksia. Myös koulutuksen järjestäjän on itse kyettävä uudistamaan toimintatapojaan, mikä haastaa esimiesten ja henkilöstön osaamista ja voi näkyä työssä jaksamisen ongelmina. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamisen vaikeuskerrointa voi nostaa myös meneillään oleva organisaatiouudistus. Uuden rahoituslainsäädännön vaikutuksista koulutuksen järjestäjien rahoitukseen ei ole ole- Riskejä liittyy työssäoppimispaikkojen massa mitään koelaskelmia, joten rahoituksen ennakointi saatavuuteen, toimintatapojen taloussuunnittelukaudelle on uudistamiseen ja rahoituksen epävarmaa. Koulutusaikojen lyhentyminen voi aiheuttaa opiskelijavuosimäärän pienentymi- ennakoimattomuuteen sen ja sen seurauksena perusrahoituksen merkittävän vähentymisen. Pohjois-Karjalan väestön ikärakenteen perusteella näyttää siltä, että opiskelijamäärän kasvattaminen kattamaan opiskeluaikojen lyhentymisestä aiheutuvaa opiskelijavuosien vähentymistä on epätodennäköistä. Toiminta- ja taloussuunnittelukauden tilikauden tulokset ovat suunnitelman mukaan negatiiviset ja investointitarpeet suuret. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän vahva tase mahdollistaa väliaikaisesti negatiivisen tuloksen tekemisen, mutta tilanteen vakauttaminen vaatii onnistumista suunnitelluissa hallinnon ja tilojen kustannusten merkittävissä vähennyksissä. Kaiken kaikkiaan uuden lain toteuttaminen vaatii valmentavan työotteen entistä laajempaa toteuttamista ja jatkuvaa kehittämistä opetuksessa ja ohjauksessa sekä aktiivista, taitavaa johtamista. 20 Toiminta- ja taloussuunnitelma
7. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOT JA SUUNNITELMAT OPPILAITOSPALVELUT Opiskelijavuodet 45,0 44,0 43,0 45,0 Oppilaitospalvelut tuottaa toimialoille perustehtävää tukevia palveluja ja vastaa koulutuksen järjestäjän yhteisistä prosesseista. Oppilaitospalvelujen vastuulla ovat opiskelija-, oppimisen kehittämis-, henkilöstön kehittämis-, viestintä-, markkinointi- ja myynti-, tila-, ravitsemis-, tietohallinto- sekä talousja hallintopalvelut. Oppilaitospalvelujen kulut laskutetaan sisäisesti toimialoilta. Vuoden alussa oppilaitospalvelujen henkilöstömäärä on 287. 41,3 TOTEUMA 2016 TAVOITE TAVOITE TAVOITE TAVOITE Oppilaitospalvelut tuottaa toimialoille perustehtävää tukevia palveluja. 1. Toiminnan vaikuttavuus Koulutuksen määrälliset tavoitteet * Kesäyliopistokoulutus Toteutunut 2016 - opiskelijavuodet 41,3 45,0 43,0 44,0 45,0 Kansanopisto Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijavuodet 41,3 45,0 43,0 44,0 45,0 * vuoteen saakka painotettu opiskelijamäärä 2. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Osaamisen kehittäminen - henkilöstön kehittämiseen käytettyjen menojen osuus henkilöstömenoista - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Henkilöstöilmapiiri Toteutunut 2016 1,5 0,6 2,2 2,1 2,1 50 45 40 - työolobarometrin keskiarvo 3,7 3,9 3,9 3,9 3,9 Toiminta- ja taloussuunnitelma 21
3. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Taloudelliset tulokset Toteutunut 2016 - toimintatuotot 21 226 296 20 786 300 30 170 100 28 603 600 27 678 300 - vuosikate 4 238 250 3 515 700 3 745 000 3 745 000 3 745 000 22 Toiminta- ja taloussuunnitelma
Oppilaitospalvelut TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot 3 350 000 3 388 900 3 429 000 3 402 100 Maksutuotot 5 419 400 12 612 200 12 046 900 11 966 000 Tuet ja avustukset 1 538 900 3 297 900 2 193 100 1 309 300 Muut toimintatuotot 10 478 000 10 871 100 10 934 600 11 000 900 20 786 300 30 170 100 28 603 600 27 678 300 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -7 247 000-12 204 500-11 776 900-11 201 000 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 523 900-2 635 300-2 544 400-2 414 300 Muut henkilösivukulut -446 100-501 500-469 300-445 300 Palvelujen ostot -3 360 900-5 432 300-4 389 200-4 161 700 Aineet, tarvikkeet, tavarat -3 185 300-3 376 100-3 371 100-3 362 400 Avustukset -31 000 Muut toimintakulut -1 726 400-2 535 400-2 547 700-2 568 600-17 520 600-26 685 100-25 098 600-24 153 300 TOIMINTAKATE 3 265 700 3 485 000 3 505 000 3 525 000 Rahoitustuotot ja -kulut 250 000 260 000 240 000 220 000 VUOSIKATE 3 515 700 3 745 000 3 745 000 3 745 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot -3 854 000-3 526 300-3 843 300-3 964 600 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -338 300 218 700-98 300-219 600 Toiminta- ja taloussuunnitelma 23
24 Toiminta- ja taloussuunnitelma
TEKNOLOGIA-TOIMIALA Teknologia-toimialalla koulutetaan osaajia teollisuuden aloille, rakentamiseen, liikenteeseen sekä luontoja ympäristöaloille. Vuoden alussa toimialan henkilöstömäärä on 210. Koulutuksia toteutetaan Joensuun, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen, Outokummun ja Valtimon koulutusyksiköissä seuraavissa tiimeissä: - kone-, metalli- ja muoviala - sähkö-, prosessi- ja automaatioala - tieto- ja tietoliikenneala - talonrakennus- ja puuala - talotekniikka-ala - kaivos-, kivi- ja louhinta-ala - logistiikka-ala - autoala - metsäala - maatalousala Vaikuttavuus Työllistyminen Jatko-opintoihin sijoittuminen 10,2 9,5 9,7 9,7 11,6 59,4 61,0 62,1 62,8 50,2 TOTEUMA 2016 TAVOITE TAVOITE TAVOITE TAVOITE 1. Toiminnan vaikuttavuus Toteutunut 2016 Työllistyminen (%) 50,2 59,4 61,0 62,1 62,8 Jatko-opinnoissa (%) 11,6 10,2 9,5 9,7 9,7 Suoritetut tutkinnot 755,0 763,0 817,0 817,0 817,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet * 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijavuodet 2 043,0 1 997,6 1 898,0 1 898,0 1 898,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijavuodet 92,2 56,1 14,0 14,0 14,0 Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijavuodet 127,9 97,2 117,0 117,0 117,0 Henkilöstökoulutus - opiskelijavuodet 8,3 4,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijavuodet 36,0 45,5 Oppisopimuskoulutus - opiskelijavuodet 268,0 230,0 78,0 78,0 78,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijavuodet 2 575,4 2 430,4 2 107,0 2 107,0 2 107,0 * vuoteen saakka painotettu opiskelijamäärä Toiminta- ja taloussuunnitelma 25
2. Asiakaspalvelun laatu Toteutunut 2016 Opiskelijapalaute 4,2 4,0 4,1 4,1 4,1 Työelämäpalaute 4,1 4,0 4,1 4,1 4,1 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 44,0 74,0 48,0 48,0 48,0 - opiskelijat suoritetut osaamispisteet 209,0 276,0 245,0 245,0 245,0 - opiskelijat saapuvat 39,0 51,0 48,0 48,0 48,0 Työelämäkumppanuudet - kumppanuussopimusten määrä 54,0 51,0 54,0 56,0 58,0 3. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Opintojen keskeyttämisaste (%) Toteutunut 2016 - eroaminen (%) 9,9 8,0 7,2 7,1 7,0 Työelämässä suoritettujen näyttöjen osuus (%) 38,4 46,0 48,1 52,5 55,8 Taloudelliset tulokset - toimintatuotot 30 495 937 25 130 000 24 954 400 24 954 400 24 954 400 - vuosikate 2 195 586-352 600-823 000-281 000 324 000 4. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Osaamisen kehittäminen - henkilöstön kehittämiseen käytettyjen menojen osuus henkilöstömenoista - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Henkilöstöilmapiiri Toteutunut 2016 1,5 0,6 2,1 2,1 2,2 51 270 265 275 274 - työolobarometrin keskiarvo 3,7 3,8 3,8 3,8 3,8 26 Toiminta- ja taloussuunnitelma
Teknologia-toimiala TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot 24 624 200 24 954 400 24 954 400 24 954 400 Maksutuotot 83 100 Tuet ja avustukset 315 000 Muut toimintatuotot 107 700 25 130 000 24 954 400 24 954 400 24 954 400 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -10 893 100-8 688 600-8 472 800-7 961 300 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 316 400-1 885 800-1 838 400-1 728 300 Muut henkilösivukulut -671 400-345 500-337 700-315 800 Palvelujen ostot -4 974 300-8 496 100-8 262 800-8 242 400 Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 024 200-2 193 700-2 145 700-2 194 000 Avustukset -40 300 Muut toimintakulut -4 562 600-4 167 700-4 178 000-4 188 600-25 482 300-25 777 400-25 235 400-24 630 400 TOIMINTAKATE -352 300-823 000-281 000 324 000 Rahoitustuotot ja -kulut -300 VUOSIKATE -352 600-823 000-281 000 324 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot -1 451 300-1 361 000-1 277 800-1 195 900 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -1 803 900-2 184 000-1 558 800-871 900 Toiminta- ja taloussuunnitelma 27
28 Toiminta- ja taloussuunnitelma
PALVELUT JA HYVINVOINTI -TOIMIALA Palvelut ja hyvinvointi -toimialalla koulutetaan osaajia liiketoimintaan, hyvinvointi- ja terveysalalle, kasvatus- ja kulttuurialoille sekä palvelualoille. Vuoden alussa toimialan henkilöstömäärä on 234. Koulutuksia toteutetaan Joensuun, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen ja Outokummun koulutusyksiköissä seuraavissa tiimeissä: - liiketoiminta-ala - tieto- ja viestintäala - hotelli-, ravintola- ja cateringala - kiinteistöpalveluala - matkailuala - hius- ja kauneudenhoitoala - sosiaali- ja terveysala - kasvatusala - kulttuuriala 1. Toiminnan vaikuttavuus Työllistyminen 13,8 58,1 TOTEUMA 2016 Vaikuttavuus 11,4 8,1 67,5 68,4 69,6 70,4 TAVOITE Jatko-opintoihin sijoittuminen TAVOITE 10,9 10,6 TAVOITE TAVOITE Toteutunut 2016 Työllistyminen (%) 58,1 67,5 68,4 69,6 70,4 Jatko-opinnoissa (%) 13,8 11,4 8,1 10,9 10,6 Suoritetut tutkinnot 1 041,0 1 085,0 1 014,0 1 034,0 1 034,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet * 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijavuodet 2 798,8 2 742,8 2 712,0 2 712,0 2 712,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijavuodet 190,9 133,0 50,0 50,0 50,0 Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijavuodet 218,5 241,6 230,0 230,0 230,0 Henkilöstökoulutus - opiskelijavuodet 11,6 20,0 5,0 5,0 5,0 Kansanopisto - opiskelijavuodet 33,7 42,0 20,0 20,0 20,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijavuodet 42,6 84,5 67,0 67,0 67,0 Oppisopimuskoulutus - opiskelijavuodet 347,0 482,0 250,0 250,0 250,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijavuodet 3 642,6 3 745,9 3 334,0 3 334,0 3 334,0 * vuoteen saakka painotettu opiskelijamäärä Toiminta- ja taloussuunnitelma 29
2. Asiakaspalvelun laatu Toteutunut 2016 Opiskelijapalaute 4,1 4,0 4,2 4,3 4,3 Työelämäpalaute 4,1 4,1 4,0 4,1 4,1 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 159,0 161,0 113,0 145,0 145,0 - opiskelijat suoritetut osaamispisteet 623,0 1 069,5 678,0 870,0 870,0 - opiskelijat saapuvat 71,0 85,0 57,0 70,0 70,0 Työelämäkumppanuudet - kumppanuussopimusten määrä 42,0 53,0 88,0 144,0 162,0 3. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Opintojen keskeyttämisaste (%) Toteutunut 2016 - eroaminen (%) 9,2 7,4 7,6 7,0 7,0 Työelämässä suoritettujen näyttöjen osuus (%) 77,6 73,6 86,4 93,2 94,1 Taloudelliset tulokset - toimintatuotot 33 656 629 28 746 900 27 246 900 27 091 000 27 111 000 - vuosikate 1 150 357-999 100-1 051 000-358 000 414 000 4. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Osaamisen kehittäminen - henkilöstön kehittämiseen käytettyjen menojen osuus henkilöstömenoista - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Henkilöstöilmapiiri Toteutunut 2016 1,9 1,0 2,0 2,2 2,3 193 295 290 330 280 - työolobarometrin keskiarvo 3,9 4,0 3,9 4,0 4,0 30 Toiminta- ja taloussuunnitelma
Palvelut ja hyvinvointi -toimiala TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot 27 920 400 26 842 800 26 706 900 26 726 900 Maksutuotot 185 400 146 000 126 000 126 000 Tuet ja avustukset 550 300 155 600 155 600 155 600 Muut toimintatuotot 90 800 102 500 102 500 102 500 28 746 900 27 246 900 27 091 000 27 111 000 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -13 448 500-10 302 100-9 795 100-9 470 300 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 864 100-2 237 400-2 125 200-2 056 700 Muut henkilösivukulut -833 500-407 800-391 400-376 700 Palvelujen ostot -7 696 900-10 297 700-10 103 100-9 909 500 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 020 900-764 400-765 500-612 100 Avustukset -126 900-131 600-121 300-121 300 Muut toimintakulut -3 755 200-4 156 900-4 147 400-4 150 400-29 746 000-28 297 900-27 449 000-26 697 000 TOIMINTAKATE -999 100-1 051 000-358 000 414 000 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE -999 100-1 051 000-358 000 414 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot -263 900-321 900-307 200-228 500 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -1 263 000-1 372 900-665 200 185 500 Toiminta- ja taloussuunnitelma 31
32 Toiminta- ja taloussuunnitelma
8. POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TULOSLASKELMA (sisäiset ja ulkoiset) Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot 55 894 600 55 186 100 55 090 300 55 083 400 Maksutuotot 5 687 900 12 758 200 12 172 900 12 092 000 Tuet ja avustukset 2 404 200 3 453 500 2 348 700 1 464 900 Muut toimintatuotot 10 676 500 10 973 600 11 037 100 11 103 400 74 663 200 82 371 400 80 649 000 79 743 700 Toimintakulut Palkat ja palkkiot -31 588 600-31 195 200-30 044 800-28 632 600 Henkilösivukulut Eläkekulut -6 704 500-6 758 500-6 508 000-6 199 300 Muut henkilösivukulut -1 950 900-1 254 800-1 198 400-1 137 800 Palvelujen ostot -16 032 100-24 226 100-22 755 100-22 313 600 Aineet, tarvikkeet, tavarat -6 230 400-6 334 200-6 282 300-6 168 500 Avustukset -198 200-131 600-121 300-121 300 Muut toimintakulut -10 044 200-10 860 000-10 873 100-10 907 600-72 748 900-80 760 400-77 783 000-75 480 700 TOIMINTAKATE 1 914 300 1 611 000 2 866 000 4 263 000 Rahoitustuotot ja -kulut 249 700 260 000 240 000 220 000 VUOSIKATE 2 164 000 1 871 000 3 106 000 4 483 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot -5 569 200-5 209 200-5 428 300-5 389 000 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -3 405 200-3 338 200-2 322 300-906 000 Toiminta- ja taloussuunnitelma 33
9. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSOSA TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA (Ulkoiset) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 53 600 600 52 763 500 52 667 700 52 660 800 Maksutuotot 237 500 146 000 126 000 126 000 Tuet ja avustukset 2 404 200 3 453 500 2 348 700 1 464 900 Muut toimintatuotot 2 724 912 2 540 000 2 576 600 2 613 800 58 967 212 58 903 000 57 719 000 56 865 500 Muutos-% 0 % -2 % -1 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -31 588 600-31 195 200-30 044 800-28 632 600 Henkilösivukulut Eläkekulut -6 704 471-6 758 475-6 508 000-6 199 300 Muut henkilösivukulut -1 950 929-1 254 825-1 198 400-1 137 800 Palvelujen ostot -8 287 722-9 191 300-8 285 600-7 925 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 230 390-6 334 200-6 282 300-6 168 500 Avustukset -198 200-131 600-121 300-121 300 Muut toimintakulut -2 092 600-2 426 400-2 412 600-2 418 000-57 052 912-57 292 000-54 853 000-52 602 500 Muutos-% 0 % -4 % -4 % Netto 1 914 300 1 611 000 2 866 000 4 263 000 Muutos-% -16 % 78 % 49 % (Sisäiset) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 294 000 2 422 600 2 422 600 2 422 600 Maksutuotot 5 450 400 12 612 200 12 046 900 11 966 000 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 7 951 600 8 433 600 8 460 500 8 489 600 15 696 000 23 468 400 22 930 000 22 878 200 Muutos-% 50 % -2 % 0 % TOIMINTAKULUT Palvelujen ostot -7 744 400-15 034 800-14 469 500-14 388 600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 Avustukset 0 0 0 0 Muut toimintakulut -7 951 600-8 433 600-8 460 500-8 489 600-15 696 000-23 468 400-22 930 000-22 878 200 Muutos-% 50 % -2 % 0 % Netto 0 0 0 0 Muutos-% Kaikki yhteensä Tulot 74 663 212 82 371 400 80 649 000 79 743 700 Muutos-% 0 % 0 % 0 % Menot -72 748 912-80 760 400-77 783 000-75 480 700 Muutos-% 0 % 0 % 0 % Netto 1 914 300 1 611 000 2 866 000 4 263 000 Muutos-% -24 % 14 % 27 % Suunnitelman mukaiset poistot Menot -5 569 200-5 209 200-5 428 300-5 389 000 Muutos-% -24 % 14 % 27 % 34 Toiminta- ja taloussuunnitelma
INVESTOINTIOSA TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA Tulot Rahoitusosuudet investointeihin 0 0 0 0 0 0 0 0 Muutos-% 0% 0% 0% Menot Käyttöomaisuuden osto -2 376 500-1 696 000-1 645 000-965 000 Hallinto- ja laitosrakennukset -8 600 000-4 575 000-11 660 000-7 690 000-10 976 500-6 271 000-13 305 000-8 655 000 Muutos-% -43 % 21 % -35 % Investointiosa yhteensä Tulot 0 0 0 0 Muutos-% 0 % 0 % 0 % Menot -10 976 500-6 271 000-13 305 000-8 655 000 Muutos-% -43 % 21 % -35 % Netto -10 976 500-6 271 000-13 305 000-8 655 000 Muutos-% -43 % 112 % -35 % RAHOITUSOSA TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA Tulot Korkotulot 250 000 260 000 240 000 220 000 Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 250 000 260 000 240 000 220 000 Muutos-% 4 % -8 % -8 % Menot Muut rahoituskulut -300 0 0 0-300 0 0 0 Muutos-% 0 0 0 0 Netto 249 700 260 000 240 000 220 000 Muutos-% 4 % -8 % -8 % Rahoitusosa yhteensä Tulot 250 000 260 000 240 000 220 000 Muutos-% 4 % -8 % -8 % Menot -300 0 0 0 Muutos-% 0 % 0 % 0 % Netto 249 700 260 000 240 000 220 000 Toiminta- ja taloussuunnitelma 35
TALOUSSUUNNITELMAN YHDISTELMÄ YHDISTELMÄ (sisäiset ja ulkoiset, ilman sumu-poistoja) TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSOSA Tulot 74 663 200 82 371 400 80 649 000 79 743 700 Menot -72 748 900-80 760 400-77 783 000-75 480 700 Netto 1 914 300 1 611 000 2 866 000 4 263 000 RAHOITUSOSA Tulot 249 400 260 000 240 000 220 000 Menot -300 0 0 0 Netto 249 100 260 000 240 000 220 000 INVESTOINTIOSA Tulot 0 0 0 0 Menot -10 976 500-6 271 000-13 305 000-8 655 000 Netto -10 976 500-6 271 000-13 305 000-8 655 000 Tulot yhteensä 74 912 600 82 631 400 80 889 000 79 963 700 Menot yhteensä -83 725 700-87 031 400-91 088 000-84 135 700 Netto -8 813 100-4 400 000-10 199 000-4 172 000 36 Toiminta- ja taloussuunnitelma
10. LIITTEET Muut toimintakulut 4% Kulut (ulkoiset) Aineet ja tarvikkeet 11% Palvelujen ostot 16% Avustukset 0,2% Henkilöstökulut 68% Tuotot (ulkoiset) Tuet ja avustukset 6% Muut toimintatuotot 4% Rahoitustuotot 0,3% Maksutuotot 0% Myyntituotot 89% Toiminta- ja taloussuunnitelma 37