Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä AHVENLAMMINTIE 29 31110 MATKU 13.6.2017 www.taloskooppi.fi Y-tunnus: 2740100-7

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1968 rakennusluvan saanut loma-asunto. Rakennus on ns. paikalla rakennettu ns. precut -menetelmällä. Perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on ns. puukorokelattia (pesutiloissa betonilaatta). Ulkoseinät ovat hirsirunkorakenteiset. Vesikatteena on huopakate. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys. Lämmönjakotapana ovat patterit. Ilmanvaihto on painovoimainen. Saatujen havaintojen perusteella rakennus on rakennettu huonejärjestykseltään peilikuvana piirustuksiin verrattaessa. Rakennuksen korjaushistoriasta ei saatu tietoa. Kohteessa oleva lattiarakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Rakenteen kunto on syytä tutkia. Saunan remonttiin on syytä varautua huomioiden kuitenkin rakennuksen käyttötarkoitus. Rakennus vaikuttaa painuneen yhdeltä kulmalta. Vaihtoehtoina on painuman tarkkailu tai korjaus. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä vastaa alkuperäisiltä osiltaan nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä. 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta Puukorokelattia x 7 Maanpinnat kallistavat taloa kohden x 7 Kattovedet jäävät vierustalle x 8 Piipun läpivienti katolla x x 12 Saunan lattian kohonneet pintakosteudet x x 14 Viemäreiden toteutus? x 17

3 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Ahvenlammintie 29 31110 MATKU Tarkastuksen tilaaja Kanta-Hämeen Ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivä 13.6.2017 21.6.2017 Tarkastaja Harri Karvonen, pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK) Ilmoitettu pintaala n. 50 m² llmoitettu rakennusvuosi rakennuslupa v. 1986 Kohdetyyppi Loma-asunto Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Ulosottoviraston henkilökuntaa 2 poliisihenkilöä kiinteistönvälittäjä RH % C Sääolosuhde Ulkoilma 100 +12 Sateinen Olosuhteet ennen tarkastusta Vuodenajankohdalle tavanomaista säätä. Kosteusmittaukset suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla (B 50 -pintakosteusanturi, RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-anturi, sekä tarvittaessa myös puukosteusanturi), kalibroitu 4/2017 Kohteen rakennuspiirustukset (peilikuvana). Päärakennus. Piirustuksista ei selvinnyt rakenteita yksityiskohtaisesti.

4 4. RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA YLEISLUONTOISESTI (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku 1 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Väliseinät Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu valmishirsistä Piirustuksissa anturaperustus, mutta saatujen havaintojen perusteella ainakin osittain kallion päälle Maanvarainen betonilaatta / puukorokelattia Hirsirunko Hirsirunkoiset Puiset kattokannattimet, villaeriste Harjakatto Palahuopakate Suorasähkölämmitys Sähköpatterit Painovoimainen Muovia ja kuparia Näkyviltä osin betonia ja muovia Ei saatu varmaa tietoa 5. KÄYTTÄJÄN TIEDOT KORJAUKSISTA JA MUUT HAVAINNOT Alkuhaastattelu Käyttäjää ei voitu haastatella.

5 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

6 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta MAANPINNAN TA- SOEROT RAKENTEISIIN Rakennuksen korkeusasema on paikoin matala (ks. taulukko). Tasoerot (tarkkuus ± 50 mm) mm min Alueet, missä rakenteet liian lähellä ympäröivää maanpintaa Maanpinta-sokkelin yläreuna 100 ylärinteen puoli Maanpinta-lattiataso 100 ylärinteen puoli, puukorokelattian alaosat ovat tätä alempana Maanpinta-runko 100 PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Sokkeli on haljennut vesistön puoleiselta kulmalta. Vesikatolta saadun havainnon perusteella rakennus on painunut siitä kulmasta. Saatujen havaintojen perusteella talon toinen kulma on perustettu kallion päälle ja muun osan luontainen painuminen on aiheuttanut halkeaman ja rakennuksen painumisen. Perusmuurin vedeneristyksestä ei saatu tietoa tai havaintoa. Kohteen rakennusaikana vedeneristeenä käytettiin yleensä sokkelin sisäpuolista bitumisivelyä. Bitumisively on saavuttanut teknisen käyttöikänsä, eikä sen toimintakunnosta ole enää varmuutta. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maaaineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Rakennuksen lähellä on puita. Puut roskaavat kattoa ja sadevesijärjestelmää ja voivat kaivaa juuria salaojiin ja perustuksiin. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat paikoin taloa kohden. Pinta- ja sulamisvesiä kulkeutuu rakennusta kohden. ALAPOHJA Alapohjarakenteena on maanvaraisen betonilaatan päältä villaeristetty puulattia. Rakenne on yleisesti riskirakenne, koska sisäilmankosteus voi tiivistyä huoneilmaa kylmemmän betonin yläpintaan ja lisäksi betonilaattaan voi nousta kapilaarisesti kosteutta maapohjasta. Rakenteeseen ei tehty avausta, koska omistajalta ei voitu kysyä lupaa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-60 vuotta (ei eristettä laatan alla). Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta (laatan alla on myös eriste).

7 Kuumabitumisivelyn tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Puukorokelattian kunto tulee tutkia tekemällä lattiaan avaus ja tutkimalla eristeiden kunto materiaalinäytteellä (kuntotutkimus). Painunutta nurkkaa on syytä tarkkailla tai korjata painuma uudella perustuksella. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamisja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale. Puiden karsimista tai kaatamista suositellaan (voi vaatia luvan paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta). Maanpinta viettää taloa kohden. Korkeusasema on matala. Halkeama sokkelissa. Nurkka on painunut.

8 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Kattovesien poisjohtaminen ei ole riittävää. Kattovedet jäävät rakennuksen vierustalle ja rasittavat rakennusta. TOIMENPIDESUOSITUS Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Vanhoissa taloissa salaojien asennuksen yhteydessä tulee huomioida mahdollinen perustusten tai maan pettämisriski. 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen verhoilussa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Normaalin rasitusluokan hirsipinnan käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä (huoltomaalausväli noin 5-20 vuotta). 10. Väliseinät ja välipohjat HAVAINNOT Rakennuksen (kantavat) väliseinät alkavat lattiarakenteen alapuolelta. Alapohjasta tuleva kosteus voi vaurioittaa seinien alaosia. TOIMENPIDESUOSITUS Väliseinien alaosien kunto tulee tutkia alapohjan kuntotutkimuksen yhteydessä.

9 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Saunan ikkuna ei sulkeudu kunnolla. Ikkunat ovat ikääntyneitä. Ikkunoiden vesipeltejä ei ole asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden korjaus, huoltomaalaus tai uusiminen rakennuksen käyttötarkoitus huomioiden. Yleiskuva. Saunan ikkuna.

10 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Saatujen havaintojen perusteella piipun juuri on joskus vuotanut ja sitä on tiivistetty myöhemmin. Tiivistys on hieman revennyt. Vesikatteessa ei havaittu muuta korjausta vaativia vaurioita tai puutteita. Vesikatteessa on paikoin roskaa (lehtiä ja neulasia). Sadevesikourut ja syöksyt ovat asennettu. Kouruissa on roskaa. Kourut ovat painuneet paikoin. Savupiipun päällä on sadehattu. Lapetikkaita ja kattosiltaa ei ole asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Huopakatteen tekninen käyttöikä on n. 20-40 vuotta riippuen huopakerroksista ja katteen kaltevuudesta. Sadevesikourujen ja -syöksyjen tekninen käyttöikä on 25-40 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Piipunjuuri on syytä tiivistää uudelleen. Sadevesikourut on syytä korjata tai uusia. Sadevesisyöksyjen asennusta suositellaan. Vesikatteen normaaliin huoltoon kuuluu seuraavia asioita: Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen ikääntymistä. Vesikate on syytä puhdistaa säännöllisesti. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Yleiskuva. Piipunjuuri.

11 13. Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Yläpohja on vesikatteen suuntainen, varsinaista yläpohjan tarkastustilaa ei ole. YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan tuulettuminen ei täysin selvinnyt piirustuksissa. Yleistä on, että tämän rakennusajankohdan rakennuksissa yläpohjan tuulettuminen ei vastaa nykyistä ohjeistusta. MUUT HAVAINNOT Keittiössä piipun ympärillä on vanhoja vesijälkiä (ks. kohta vesikatto). TOIMENPIDESUOSITUS Sisäkattoa on syytä avata piipun ympäriltä rakenteen kunnon tarkastamiseksi. Vesijälkiä.

12 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Seinät ja katto ovat paneloitu. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Tila on ikääntynyt. LATTIAKAIVOT Tilassa on lattiakaivo. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu puutteita. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava ja korvausilmakanava. TURVALLISUUS Kiukaan ympärillä ei ole kaidetta. Kiukaan ja lauteiden välissä ei ole riittävää suojaetäisyyttä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Tarkastushetkellä lattialla oli paikoin irtovettä. Saatujen havaintojen perusteella kiukaan vesisäiliö tai hana vuotaa. Lattiassa lattiakaivon ympärillä havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tämän rakennusajankohdan rakennuksissa on tyypillistä, että lattiakaivon liitos lattiaan ei ole tiivis ja kosteutta voi päästä lattiarakenteeseen. Ainakin lattian peruskorjausta suositellaan. Ennen korjausta lattiarakenteen kunto tulee tarkastaa. Viemäri ja lattiakaivo voi olla kannattavaa uusia (ks. vesi- ja viemärilaitteisto). Yleiskuva. Lattiakaivo.

13 14.2. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu merkkejä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin. Liesituuletin on mahdollisesti johdettu piippuun (lisää piipun kosteusrasitusta). VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. Yleiskuva. 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu muita lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta, ikääntymisesti ja käytöstä aiheutuneita vaurioita ei huomioitu).

14 16. Lämmitysjärjestelmä YLEISTÄ Talotekniset järjestelmät tarkastetaan näkyviltä osin. Kunto arvioidaan pääasiassa iän perusteella ja haastatteluista saaduin tiedoin. On tavallista, että järjestelmän erillisosia (termostaatteja yms.) joudutaan korjaamaan tai uusimaan aika ajoin. Huolto-ohjeita voi saada käyttöohjeista tai huoltoliikkeestä. HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereilla ja puutulisijoilla. Lämpö tuotetaan sähköllä. Lämmityspatterit ovat ikääntyneitä. Makuuhuoneeseen on asennettu irtopatteri. Rakennuksen eristys on vähäistä, rakennus ei ole kovin energiatehokas. TULISIJAT Tulisijojen ja hormien kunto tarkastetaan yleisesti nuohoojan tms. toimesta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköistenlämmityspattereiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmityspattereiden uusimistarpeeseen on syytä varautua. Irtopatteri. Takka.

15 17. Vesi- ja viemärilaitteisto JÄRJESTELMÄN TOTEU- TUS YLEISESTI Käyttövesiputket ovat kohteessa muovia ja kuparia. Saatujen havaintojen perusteella järjestelmä on asennettu myöhemmin. Viemäriputket ovat näkyviltä osin betonia ja muovia. LÄMMINVESIVARAAJA Lämminvesivaraaja sijaitsee saunan lauteiden alla. YLEISET HAVAINNOT Vesiputkien asennustapa ei täytä hyvän rakennustavan vaatimuksia. Putket roikkuvat ja mutkittelevat. Viemärijärjestelmän toteutuksesta ei saatu varmaa tietoa. Saunan lattiakaivosta tuleva vesi valuu irronneesta liitoksesta ohi eikä kulkeudu pihalla olevaan kaivoon. Keittiön viemärin johtamisesta ei saatu varmaa tietoa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Ensimmäisten muovisten viemäriputkien (valmistus vuosina 1965-1975) tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesi- ja viemärijärjestelmän toteutus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet tulee selvittää esimerkiksi alan urakoitsijan toimesta. Vesi valuu putket ohi. Lämminvesivaraaja ja putkiliitoksia.

16 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Poisto tapahtuu piipun hormien kautta. Vanhoissa taloissa korvaavan ilman ajatellaan tulevan ikkunoiden vuotojen kautta. Sisätiloissa oli aistittavissa ummehtunutta hajua. TOIMENPIDESUOSITUS Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi alapohjasta tai muualta rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan. 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmä on alkuperäisiltä osiltaan saavuttamassa teknisen käyttöikänsä. Sähköjärjestelmän uusimistarvetta on syytä kartoittaa remonttien yhteydessä esimerkiksi alan urakoitsijan kanssa.

17 TALOSKOOPPI Hämeenlinnassa 21.6.2017 Harri Karvonen puh. 040-502 4030 harri.karvonen@taloskooppi.fi Liitteet: - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

18 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Peruskorjattavan tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita ennen peruskorjausta, ettei rakenteisiin jää ns. piileviä vaurioita. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. RADON

19 Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.

20