ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

KOIVISTONKYLÄ, KOIVISTONTIE 30 A, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. Asemakaava nro 8630 Diaarinumero: TRE: 1448/10.02.01/2016 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 9.6.2016, tark. 22.8.2016, tark. 19.12.2016

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Koivistonkylän kaupunginosan tonttia nro 5373 5. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön palvelualue, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Nina Pommelin ja kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola. Diaarinumero: TRE: 1448/10.02.01/2016, pvm. 26.2.2016 Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta 9.6.2016, tark. 22.8.2016 Havainnekuva 9.6.2016, tark. 22.8.2016 Asemakaavan seurantalomake 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro 5373-5 omistaja 24.2.2016. 2.2 Osallistuminen ja yhteistyö 2.2.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Sähkölaitos Oy, Tampereen Vesi liikelaitos, Tampereen sähköverkko Oy) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Koivistonkylän omakotiyhdistys Muut ilmoituksensa mukaan 2.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille 9.6.2016, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 9.-11.8.2016 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloaikana jätettiin kolme kommenttia ja yksi mielipide. Mieskuoro Pirkanmiehien jättä-

mässä mielipiteessä todettiin, ettei heillä ole suunnitelmaan huomautettavaa. Myöskään kaupungin ympäristönsuojelulla ei ollut kommentissaan huomautettavaa. Kaupungin yleisten alueiden suunnittelu suositti kaavassa käytettäväksi hulevesimääräystä hule-42(1) ja se lisättiin kaavaan. Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti kommentissaan, että kaavahankkeen yhteydessä tulee hankkia lisätietoa kaava-alueen ja sen vaikutusalueen rakennuskannasta kaavaselostukseen, jotta kaavan vaikutuksia rakennetun ympäristön arvoihin voidaan arvioida ja että kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Kaavaselostukseen on lisätty tietoa alueen rakennuskannasta. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 8.-22.9.2016 välisen ajan. Asiasta ei jätetty muistutuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo jätti 11.10.2016 päivätyn lausunnon, jonka mukaan Kaavan selostukseen kootut aineistot osoittavat, että kaava-alue ja sen lähiympäristö muodostavat Koivistonkylän varhaisinta omakotiasutusta edustavan kokonaisuuden. Tämän kokonaisuuden arvojen sekä kaava-alueella sijaitsevan kiinteistön omien ja edellä mainittuun kokonaisuuteen liittyvien arvojen selvittämiseksi tarvitaan kuitenkin vielä tarkempaa, inventointitasoista tietoa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54. toteaa asemakaavan sisältövaatimuksista, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Nyt käytettävissä olevan tiedon perusteella asiaa ei tältä osin voida vielä ratkaista. Kaavaa varten tulee laatia erillinen rakennetun ympäristön inventointi tai vaihtoehtoisesti kaavaselostusta voidaan täydentää asemakaavainventointitasoisella tiedolla. Tiedoista tulee käydä ilmi kaava-alueella sijaitsevien rakennusten ominaispiirteet ja arvot sekä merkitys osana lähialueen 1900-luvun alkupuolen rakennuskantaa. Myös kaavan vaikutustenarviointia tulee syventää tältä osin. Kaavaselostusta on täydennetty lausunnon perusteella. 2.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on lisätä tontin 5373-5 rakennusoikeutta siten, että tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,25. Tontilla olevat rakennukset on tarkoitus purkaa. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 3 LÄHTÖKOHDAT 2.4 Suunnittelualueen historia Kanta-Koivistonkylä syntyi Messukylän maatalouspitäjän maille. 1900-luvun taitteessa, aluetta alettiin kutsua Koivistonkulmaksi torppari Aukusti Koiviston mukaan. 1800-luvun lopulla torppari Koivisto rakensi talonsa nykyisen Kivimäenkatu 6:n kohdalle. Koivisto myös aloitti maiden lohkomisen vuokralle mäkitupalaisille 1900-luvun alussa. Maiden lohkominen jatkui 1920 30 -luvuilla, jolloin myös rakentaminen alueella oli vilkasta.

Koivistonkylä kuului Messukylään, kunnes 1947 sekä Messukylä että siihen liittyneet asutusalueet liitettiin osaksi Tamperetta ja Koivistonkylästä tuli oma kaupunginosansa. Koivistonkylän väkiluku kasvoi nopeasti 1950 70 -luvuilla ja aluetta rakennettiin ja täydennettiin vilkkaasti. Koivistonkylän asutus lisääntyi ja rakennuskanta täydentyi nopeasti aina 1980-luvulle asti. (Koivistontien varrelta: Koivistonkylän kaupunginosakirja, Essi Maria Lammi, 2000) Messukylän kartassa vuodelta 1906 on havaittavissa tielinja samalla kohdalla, missä nykyään on Koivistontie. Karttaan on merkitty vain muutamia taloja. Kartan perusteella on vaikeaa arvioida kuinka paljon alueella oli tuohon aikaan asutusta, sillä kaikkia rakennuksia ei todennäköisesti ole merkitty karttaan. 4 Ote Aitolahti Messukylän kartasta vuodelta 1906. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty karttaan punaisella ympyrällä. Maanmittaushallituksen kartassa vuodelta 1936 on Koivistonkylän aluetta palstoitettu asumiseen ja suunnittelualueen tontti on havaittavissa nykyisen muotoisena. Tontille ei kuitenkaan ole merkitty rakennuksia. Muutamalle naapuritontille on merkitty rakennuksia. Impivaaran katua ei vielä vuonna 1936 ollut ja alueen kiinteistöt ovat pirstaleisia.

5 Suunnittelualue, Koivistontie 30 a / Impivaarankatu 11 Ote Maanmittaushallituksen laatimasta Messukylän kartasta vuodelta 1936. Vuoden 1946 ilmakuvasta voi todeta, että palstoitetuille alueille on rakentunut asutusta. Asutusta on keskittynyt tiiviimmin Koivistontien eteläpuolelle ja Koivistontien pohjoispuolella on väljemmin palstoitettuja tontteja. Muutoin alue on laajalti viljelysmaata. Koiviston torpan paikka Suunnittelualue, Koivistontie 30 a / Impivaarankatu 11 Vuoden 1946 ilmakuva. Vuonna 1947 Koivistonkylä osana Messukylää liitettiin Tampereeseen. Vuonna 1953 alueelle laadittiin ensimmäinen asemakaava. Asemakaavalla todettiin toteutunut tilanne ja täydennettiin aiemmin palstoitettua aluetta. Impivaarankatu on muotoiltu itä-länsisuuntaisena aiemmin rikkonaisen alueen läpäiseväksi. Asemakaavakarttaan on myös merkitty suunnittelualueella sijaitseva asuinrakennus sen muotoisena, kuin se oli ennen laajennusta.

6 Ote asemakaavasta vuodelta 1953. Kun vertaa vuoden 1953 asemakaavakarttaa nykytilanteeseen, voidaan todeta, että kaupunkirakenne katuineen ja kiinteistönrajoineen on säilynyt hyvin pitkälti ensimmäisen asemakaavan mukaisena. Tontin nro 5373-5 kiinteistörajat ovat säilyneet samanlaisina, kuin vuoden 1936 kartassa. Rakennuskanta on uusiutunut viimeisten vuosikymmenien aikana runsaasti. Alueen vanhimpien rakennusten todellista ikää on vaikeaa arvioida rekisteritietojen perusteella, sillä tiedot ovat osittain puutteellisia. Vanhimmasta rakennuskannasta on jäljellä hajanaisia osia. Varsinaista kokonaisuutta ne eivät muodosta. Nykytilanne. Alueen rakennusten rakentamisvuodet (lähde: Facta kuntarekisteri). Factan mukaan suunnittelualueella sijaitseva rakennus on 1970-luvulta, sillä silloin siitä on tehty ensimmäiset rekisterimerkinnät rakennuksen laajennukseen liittyvien lupakuvien muodossa.

7 Impivaarankatu 14 ja Koivistontie 30b Koivistontie 28 Nirvankatu 4 ja 6

8 Impivaarankatu 9 ja 15 Koivistontie 41 Impivaarankatu 16 ja 18 2.5 Selvitys suunnittelualueen oloista/suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Koivistonkylän kaupunginosassa, noin 3km etelään kaupungin ydinkeskustasta. Kaupunginosa on pientalovaltaista, eri aikakausien rakennuskantaa edustavaa vehreää pientaloaluetta. Lähiympäristössä on pientaloja 1900-luvun alusta 2010-luvulle. Naapurusto on suhteellisen yhtenäistä pientaloaluetta, mutta Koivistontien varrella rakennuskanta on hajanaisempaa, ja pientalojen lisäksi tien varrella on kerrostaloja, liikerakennuksia ja ammattikoulu. Koiviston koulu sijaitsee muutaman sadan metrin päässä suunnittelualueesta, kuten myös Koivistonkylän kirjasto ja hammashoitola. Lä-

himmät päiväkodit ovat myös muutaman sadan metrin päässä. Koivistonkylän Prisma sijaitsee noin 500 metrin päässä. Lähin paikallisliikenteen bussipysäkki sijaitsee aivan tontin lähituntumassa. Tontin nro 5373-5 pinta-ala on 1497 m 2. Piha-alue rajautuu pohjoisessa Koivistontiehen ja etelässä Impivaarankatuun. Naapuritonteista alue rajautuu pensasaidalla. Piha on hoitamaton ja luonnontilainen ja sillä kasvaa muutamia isoja koivuja sekä muita lehtipuita ja muutama havupuu. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on hiekkamoreenia. Tontti 5373-5 on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Tontilla sijaitsee asuinrakennus, jonka kerrosala on n. 90 m 2. Rakennusvalvonnan arkiston lupakuvien perusteella rakennusta on laajennettu vuonna 1970. Rakennuksen vanhimman osan mansardikaton muoto viittaa 1920-lukuun, mutta ensimmäisen kerran rakennus esiintyy vuoden 1946 ilmakuvassa. Mansardikattoisesta osasta on laajennustyön yhteydessä purettu kuisti. Myös julkisivut, katto ja ikkunat ovat saaneet tuolloin uuden, alkuperäisestä poikkeavan ilmeen. Laajennusosaan on rakennettu kaksi huonetta, eteinen portaikkoineen ja sauna. Rakennusta on laajennettu noin puolet alkuperäistä suuremmaksi. Laajennusosissa on harjakatot. Rakennus on puurakenteinen ja julkisivut ovat mineriittilevyä. 1970-luvun saneerauksessa rakennuksesta on hävinnyt sen alkuperäiset ominaispiirteet. Ainoastaan pieni mansardikattoinen pääty antaa viitteen rakennuksen alkuperäisestä muodosta. Ajalle tyypilliseen tapaan vanhan rakennuksen luonnetta ei ole saneerauksessa huomioitu. Tontin omistajan mukaan rakennus on huonossa kunnossa ja se on tarkoitus purkaa. 9

10 Muutostontilla sijaitseva asuinrakennus. Näkymä Impivaarankadulle. Rakennus sijaitsee oikealla puolella. Näkymä Koivistontielle. Tonttiliittymä sijaitsee kuvan kahden rakennuksen välissä valopylvään kohdalla.

2.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.6.1 Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. 11 Kuva: Ote maakuntakaavasta. Kaavamuutosalue on merkattu punaisella. 2.6.2 Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Kuva: Ote yleiskaavasta. Kaavamuutosalue on merkattu punaisella.

2.6.3 Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa 4.6.1953 vahvistettu asemakaava nro 373. Sen mukaan tontti nro 5373-5 on asuinrakennusten korttelialuetta. Tontilla on rakennusoikeutta 194 k-m 2, josta käytetty 90 k-m2. Asemakaavamääräysten mukaan tontilla on tyyppipiirrustusten mukaisen tai muun omakotirakennuksen ohjeluontoinen rakennusala, jota ei vahvisteta, ja talousrakennuksen ohjeluontoinen rakennusala, jota ei vahvisteta. 12 Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta, kaava-alue rajattu punaisella 2.6.4 Tonttijako Tontilla 5373-5 on voimassa 31.3.1958 hyväksytty tonttijako nro 1645. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 5.9.1969. 2.6.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016. 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS Tonttitiedot Nykytila Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e k-m 2 5373-5 1497 194 0,13 Tontti kaavamuutoksen Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e jälkeen k-m 2 5373-5 1497 374 0,25 Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan rakennusoikeutta tehokkuusluvun e=0,25 mukaan yhteensä 374 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy 180 m 2.

13 Kaavamerkinnät Käyttötarkoitus AO Erillispientalojen korttelialue Rakennusoikeus e=0,25 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Kerrosluku ulv50% Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala t Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Hulevesimääräys hule-42(1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 3.1 Kaavan vaikutukset 3.1.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakennusoikeuden lisääminen mahdollistaa tehokkaamman rakentamisen tontilla. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Kaavamuutoksessa kaupunkirakenne ja alkuperäisen palstoitetun tontin rajat säilyvät ennallaan. Vanhojen karttojen mukaan tontin rajat ovat vanhempaa perua, kuin tontilla olevat rakennukset. Tontilla olevat rakennukset on tarkoitus purkaa. Tontilla oleva asuinrakennus on 1970-luvun laajennuksen yhteydessä menettänyt alkuperäiset ominaispiirteensä. Impivaarankadun katunäkymä muuttuu vanhojen rakennusten purkamisen myötä. Koivistontien puolelle muutoksella ei ole suuria vaikutuksia. Uusi rakennus on kooltaan suurempi kuin vanha ja se sijoitetaan tontin keskelle. Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. 3.1.2 Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. 3.1.3 Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.

14 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.