Lähihoitajakoulutuksen kehittäminen maakunnan näkökulmasta Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari: Osaava lähihoitaja tulevaisuuden toimintaympäristössä Kuopio 9.10.2013 Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus
Esitys painottuu muutaman viimeisen vuoden kautta nykyhetken arviointiin, kohti muuttuvaa tulevaisuutta Pääpaino työllisyydessä, koulutuksen kohtaannossa, alueen erityispiirteissä ja väestön ikärakenteen aiheuttamissa muutoksissa Tulevat luvut, taulukot ja sisällöt osoittavat tutkinnon tarpeen ja menestymisen alan kehityksen mukana 2
Työmarkkinoiden toiminta SOTE-alalla Lähde: TEM-analyysejä 43/2012 3
- alan työllisten osuus koko maassa n. 16 %, Pohjois-Savossa n.20 % ja Kuopiossa n. 22% - sosiaali- ja terveysalan työllisten ammattinimikkeistä yleisin on lähihoitaja (v. 2009 (ml. apu- ja perushoitajat)) Lähde: Tilastokeskus, TOL; 2002 & 2008 4
5
Erityisiä piirteitä Volyymin kasvu ja työllistyminen ollut viime vuodet kärkitasoa 2. asteen työllistyvyydessä Erityinen merkitys aikuiskoulutuksessa Vastaaminen ammattialojen rakennemuutokseen Lähihoitajakoulutus on avannut uuden uran monelle toisen alan ammattilaiselle 6
Vahvuuksia palautteen perusteella Työnantajien suhtautuminen positiivista Yhteistyö eri koulutusasteiden välillä sujuvaa ja toimivaa Työpaikkojen ohjaajaverkosto ammattitaitoista ja mahdollistaa hyvän vuoropuhelun työpaikkojen ja koulutuslaitoksen välillä Koulutus on houkuttelevaa Läpäisyaste alojen parhaimmistoa Erinomainen väylä aikuisille Henkilökohtaistamiset luovat syvyyttä aiemman työkokemuksen hyödyntäen Ollut erinomainen portti takaisin työmarkkinoille / alan vaihtajille Väliaskel eteenpäin uralla 7
Työvoimakoulutus Panostus sosiaali- ja terveysalaan kasvanut voimakkaasti v. 2011 alkavat koulutukset 2,8 M (ml. ohjaavat koulutukset) v. 2012 alkavat koulutukset 3,2 M (ml. ohjaavat koulutukset) v. 2013 alkavat koulutukset 3,8 M (ohjaava koulutus poistunut palveluista, uusi laki) Vaikuttavuus keskiarvoa parempaa Vaikuttavuus : 2010-elokuu 2013 Pohjois-Savo Lähihoitajakoulutuksen hyväksytysti suorittaneista työttömänä 3 kk koulutuksen jälkeen 18,1 % (Kaikki ammattialat: 30,3 %) Opiskelijapalautteet keskiarvoa parempia Opal 1.1.2010 jälkeen päättäneet 230 opiskelijaa, joista 89,6 % antanut palautteen: Koulutus onnistunut kokonaisuutena hyvin tai erinomaisesti - vastanneiden osuus: 87,9 % (kaikki 80,2 %) Luvuissa vain ammatillinen koulutus 8
Työvoimakoulutuksen volyymit Pohjois-Savossa 2010-kesäkuu 2013 Koulutuksia alkanut Pohjois-Savossa 24 Hakijoita yhteensä 1242 Aloittaneita 439 Loppuun suorittaneita 194 Koulutus vielä kesken 171 Keskeyttänyt eri syistä 74 Luku kohtuullisen suuri, osa palaa opintoihin Poistuma toiselle alalle työvoimakoulutuksen kautta hyvin pientä 9
Työvoiman kysyntä ja tarjonta lähihoitajilla Pohjois-Savossa Runsas työpaikkatarjonta Työttömien lukumäärä suhteutettava ammatissa työskentelevien määrään Ei juurikaan rakenteellista työttömyyttä Tilanne hyvin tasapainossa 10
Työvoiman kysyntä ja tarjonta 2006-11
Miksi poistuma on haaste juuri Pohjois-Savossa?
Toteuma 2010 oli 19542 Lähde:VATT 13
Pohjois-Savon kunta-ala ja eläkepoistumat - Pohjois-Savossa oli v. 2010 kuntasektorilla KuEL ja VaEL vakuutettuja yhteensä 26 222 henkilöä (v. 2008 26 496 henkilöä). Vuosina 2012-2016 Pohjois-Savon kuntasektorin työntekijöistä ennustetaan siirtyvän eläkkeelle 4 667 henkilöä (18 %), vuosina 2012-2021 36 % ja vuosina 2012-2030 62 % - Suurin kuntasektorin ammattiryhmä on Pohjois-Savossa perus- ja lähihoitajat, v. 2010 heitä oli 2 569 henkilöä (v. 2005 1 942 ja v. 2008 2 317 ), joten lisäystä tähän ammattiryhmään on tullut vuodesta 2008 lähtien 252 henkilöä Seuraavaksi suurimmat ammattiryhmät ovat sairaanhoitajat 2 277 henkilöä ( v. 2008 2257 henkilöä), aineenopettajat ja lehtorit 1 592 henkilöä, (v. 2008 1 658 henkilöä), siivoojat 1 039 henkilöä (v. 2008 1078 henkilöä), perhepäivähoitajat ym. 879 henkilöä - - Ammattialoittain tarkasteltuna eläkkeelle siirtyy Pohjois-Savossa v. 2012-2016 teknisen alan työntekijöistä 22 % (1 229 henkilöä), terveydenhuollosta 16 % (1 415 henkilöä), sosiaalialalta 18 % (813 henkilöä), sivistysalalta 15 % (649) ja yleiseltä 19 % (561 henkilöä) - Perus- ja lähihoitajista ennustetaan jäävän eläkkeelle v. 2012-2016 17 % (435 henkilöä), sairaanhoitajista 12 % (267 henkilöä), siivoojista 29 % (306 henkilöä), perhepäivähoitajista 24 % (212 henkilöä), lastenhoitajista 19,2 % (163) Poistuma painottuu prosentuaalisesti muualle kuin Kuopion seudulle. Volyymi (n. 60 %) Kuopion seudulla kuitenkin selvästi suurin. Laskennassa on mukana myös erilaisilla vapailla (perhevapaat tms.) olevat henkilöt, joten luku ei vastaa työpaikkojen määrää. Sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeille siirtyvät on huomioitu. Lähde:KEVA / Pohjois-Savon ennakointiportaali 14
15
Työmarkkinoiden yleiset muutokset ja Pohjois-Savo Työmarkkinoiden liikkuvuus ja joustot: ammatillinen liikkuvuus, alueellinen liikkuvuus: muuttoliike, pendelöinti & keskittyminen Osa-aikaiset-, määräaikaiset- ja kausityöpaikat osa pysyvää, stabilisoitunutta ilmiötä poistuman yhteydessä korvautuminen samalle alalle, mutta eri työtehtäviin elintaso noussut myös meillä, yksityisen kulutukseen mahdollisuudet, luo myös työllisyyden kasvualoja Työperusteisen maahanmuuton merkitys sosiaali- ja terveysalalla Julkisen sektorin rahoituksen haasteet (sis. yksityisen sektorin julkisrahoitteiset palvelut) Uudet rakenteet ja toimintamallit 16
Poistumassa avautuvat SOTE-alan paikat saadaan täytettyä, jos Tulevaisuuden haasteita lähihoitajakoulutuksen kannalta pystytään saavuttamaan tavoitekehitysuran vaatimat uudistukset (työn tuottavuuden kasvu, sairauksien ennaltaehkäisy, palveluntarpeen myöhentyminen), uudistettua ja kevennettyä palvelukonsepteja sekä saavutetaan korkeammat koulutuksen tehokkuus ja vaikuttavuuskertoimet. TEManalyysejä 43/2012 Näkymä periaatteessa erinomainen, mutta kuitenkin ristiriitainen Talouden haasteet tulevat näkymään tälläkin alalla Lisäkoulutuksen merkitys ammattialan muuttuessa Työvoiman tarve vaihtelee alueittain ja aikakausittain Suuntautumisvaihtoehtotoiveet opiskelijoilla eivät vastaa aina työmarkkinoiden tarpeita haaste hakeutua vanhuspuolelle, aikuiskoulutuksen rooli painottuu tänne todellisuudessa sijoittuminen ja työllistyminen oman alan töihin saattaa suunnata sinne Selvää on, että hoitajia tarvitaan, ja todennäköisesti selvästi aiempaa enemmän Ei kuitenkaan mahdollista toteuttaa aiemmalla tavalla? (vrt. työllisyysosuuden nousun rajat) Ikääntyvien kotihoito Nuorisokoulutuksen aloituspaikat eivät yksinään kata eivätkä tule kattamaan alueellamme sosiaali- ja terveysalan työvoiman kokonaistarvetta nykytrendillä 17
Rakenteellisten muutosten vaikutus Yhteiskunnan muutospaineet näkyvät eri alojen tulevaisuudessa Uudet ammattikunnat / tehostuva koulutus = tämä ala pärjää näissä paineissa Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 8/2013: Valmistellaan suunnitelma työvoima ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi siten, että työvoiman osaamishaasteisiin voidaan nykyistä paremmin vastata sekä pitkällä aikavälillä että nopeissa rakennemuutoksissa. Tavoite on suunnata ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjontaa ennakoidun työvoimatarpeen mukaisesti. (TEM, OKM) Uudistetaan ammatillisen koulutuksen tarjonta ml. opiskelijavalinta tavalla, joka ottaa nykyistä joustavammin huomioon ammatillisen koulutuksen kysyntään kohdistuvat vaatimukset. Tiivistetään olemassa olevan lainsäädännön puitteissa toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen18 yhteistyötä samoin kuin niiden yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. (OKM) Lisätään Painotetaan työelämän muutostilanteissa olevien työttömien kouluttamista erityisesti toimialoille, joilla on kasvava työvoimapula ja välittömästi edellytykset työllistää. Järjestelmän toteuttaminen on aloitettu sosiaali ja terveyspalvelualasta, jossa tarvittava tietopohja on koottu. Esimerkiksi TEM:n ja STM:n yhteistyönä on laadittu hoiva avustajakoulutuksen järjestelmä, jossa pätevyys työhön saavutetaan yhdessä vuodessa. Tämä on myös keino edistää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden nopeaa työllistymistä. (TEM)
Tulevaisuuden haasteet & lähihoitajat Työssä pysymisen edistäminen Työelämän laatu, työhyvinvointi, joustot Miten työvoima sijoittuu sinne missä on tarve? Opiskeluaikaisella sijoittumisella on suuri merkitys työvoiman saatavuuteen 2006-2009 valmistuneista Pohjois-Savossa 65 %, lähihoitajista 75 %, työllistyi maakuntaan v 2009. Liikkuvuus ns. reuna-alueille ollut kaikissa ammateissa hyvin haastavaa Työvoiman tarpeesta puhutaan jatkossakin, mutta juuri nyt tilanne hiukan haastava Koskee sekä julkista että yksityistä sektoria (julkinen subventio vs. yksityisen kulutuksen hiljeneminen) =julkisen ja yksityisen sektorin limittyminen uudenlaiseksi kombinaatioksi trendinä? 19
Ja vähän vielä eteenpäin Uudenlaisia (kustannustehokkaita) palvelumalleja tulee kehittää ja niitä tulee kehittymään Uudet innovatiiviset toimintamallit Mitä tämä voisi tarkoittaa lähihoitajien ammatissa? Nopeasti muuttuvat työskentelytavat lienevät välttämättömyys myös tällä alalla (ennakoinnissa esiin nousseita asioita) Uudet hoitomenetelmät, teknistyminen, virtuaalimahdollisuudet, ikäluokkien vaihtuminen Ikääntyvän väestön kotihoito? vaikutukset tarpeeseen, osaamiseen + kustannukset Sosiaalisten ongelmien kasvun vaikutus ammattiryhmän työnkuvaan ja tarpeeseen. Jatkuva muutos on iso haaste myös koulutusjärjestelmälle Aikaperiodi suurelle työvoimatarpeelle on rajallinen (vrt. suuret ikäluokat & kansakoulut) Paradoksina on kouluttaa ihmisiä tulevaisuuden ammatteihin, joita ei ole vielä olemassa ja opettaa heitä käyttämään tekniikkaa, joka on vielä keksimättä 20