Kaksoistutkintotyöpaja Hannu Sirén

Transkriptio

1 Kaksoistutkintotyöpaja Hannu Sirén

2 Koulutusalakohtainen dialogi OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin laajana. Todettiin, että on tarpeen - pohtia yhdessä tarjonnan määrää kokonaisuutena - tarkastella valtakunnallisia haasteita - katsoa tapoja turvata osaaminen aloilla riittävän vahvana ja riittävän vahvoissa yksiköissä

3 Dialogi hyvinvointialoilla Dialogi käynnistettiin ammattikorkeakoulujen kanssa seminaarilla, jonka jälkeen on järjestetty jo kaksi työpajaa. Dialogissa kiinnitetään huomiota toimilupakierroksen havaintojen pohjalta terveydenhoitajakoulutukseen ja kuntoutusalan koulutukseen sekä ammattipätevyysdirektiivin uusimisen johdosta myös kaksoistutkintoihin terveydenhoitajakoulutuksen työpaja kuntoutusalan työpaja kaksoistutkintojen työpaja (erityisesti th ja kätilö) ensihoidon työpaja yhdessä STM:n kanssa

4 Korkeakouludialogin tavoite Keskustelun tavoitteena tunnistaa elementtejä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi alojen koulutuksessa jatkossa Koko prosessilla on tavoitteena: - tuottaa valtakunnallisen tarjonnan huomioon ottavia esityksiä syksyn 2014 toimilupakierrokselle, jossa on mahdollista tehdä edelleen koulutusvastuukarsintoja (erit. koskien terveydenhoitajakoulutusta) - pohtia pidemmällä aikajänteellä muutostarvetta koulutusrakenteessa ja -tarjonnassa, jotta mahdolliset muutokset voidaan ottaa huomioon 2017 AMK-rahoitusmallissa (kuntoutusala, kaksoistutkinnot) - varmistaa, että suomalaiset tutkinnot tuottavat jatkossakin koulutusta, joka mahdollistaa liikkumisen EU:n sisällä

5 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käydään läpi yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia ja koulutuspoliittista kehitysnäkymää, jotka saattavat vaikuttaa myös kaksoistutkintoihin Iltapäivällä pienemmissä ryhmissä mietitään yhdessä onko tarpeen muuttaa nykyistä kaksoistutkintoasetelmaa ja mitä pitäisi ottaa huomioon mahdollisissa uusissa malleissa Tavoite on saavuttaa yhteisymmärrys siitä onko tarpeen muuttaa nykyistä kaksoistutkintomallia ja mihin suuntaan mahdollinen muutos kannattaisi tehdä

6 Terveydenhoitaja = sairaanhoitaja (AMK) + terveydenhoitaja (AMK) 240op Kätilö = sairaanhoitaja (AMK) + kätilö (AMK) 270op Ensihoitaja = sairaanhoitaja (AMK) + ensihoitaja (AMK) 240op Sh-diakonissa = sairaanhoitaja (AMK) + diakoninen hoitotyö 240 op Kaksoistutkinnot AMK-laki 11 : Sairaanhoitajan ja kätilön koulutuksen tulee täyttää Euroopan yhteisön lainsäädännön asettamat vaatimukset. Ent. koulutusohjelmapäätökset. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) 5 : kaksoislaillistus. AMK-laki 11. Ent. koulutusohjelmapäätökset. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) 5 : kaksoislaillistus. AMK-laki 11. Ent. koulutusohjelmapäätökset. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) 5 : sairaanhoitaja. Ensihoitoasetus (2011/340) 8. VNA 2003/352: sairaanhoitaja (AMK) 210 op, mutta diakonisen hoitotyön koulutuksessa 240 op. Piispainkokouksen päätös diakonian viran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävästä ammattikorkeakoulututkinnosta 2005: Tutkintoon kuuluvien opintojen tulee sisältää vähintään 90 opintopistettä teologisia sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyviä opintoja.

7 Koulutustehtävä Ammattikorkeakoululaki: 7 ( /485) Koulutustehtävä Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista /352: 5 ( /546) Opintojen mitoitus ja laajuus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180 (ei tutkintoja tällä hetkellä), 210, 240 tai 270 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Tämän asetuksen liitteessä on tutkintokohtainen luettelo tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä.

8 Hallituskauden koulutus- ja työvoimapoliittisia kehittämislinjoja Opiskelijavalintauudistus: vähemmän hakukohteita, laajempia kokonaisuuksia AMK-rahoitus: ei enää jakoa nuorten ja aikuisten koulutukseen AMK-uudistus: koulutusvastuu tutkintonimikkeittäin, ei koulutusohjelmapäätöksiä Työurien pidentäminen, päällekkäisien ja samantasoisien koulutuksien vähentäminen: AHOT, opintotuen rajaus yhteen samantasoiseen tutkintoon, koulutusaikojen lyhentäminen, aikuiskoulutuksen kehittäminen Rakennepoliittinen päätös liittyen myös EU:n sisämarkkinoiden kehittämiseen: kelpoisuusvaatimusten vähentäminen

9 Terveydenhoitajakoulutus nyt

10 Terveydenhoitajakoulutus 2013 toimilupakierroksen jälkeen JAMK ja LAMK luopuivat terveydenhoitajakoulutuksesta edelleen koulutusta järjestetään 23 paikkakunnalla

11 Terveydenhoitajakoulutus Vetovoima Vetovoimassa merkittäviä eroja alueiden ja ammattikorkeakoulujen välillä (min. 2 hakijaa vs. max. 16 hakijaa / aloituspaikka) Suuri osa hakukohteista vetovoimaltaan sote-alan keskiarvoa (6,11) heikompia. 55 op suorittaneet Terveydenhoitajakoulutuksen 55 op suorittaneiden osuus oli vuonna 2013 keskimäärin 55 % Osuus hyvä verrattuna koko amk-sektoriin Vaihtelua kuitenkin runsaasti ammattikorkeakouluittain, 36 % - 72 % välillä Verrattuna vuoteen 2012 yli 55 op suorittaneiden osuus kasvanut terveydenhoitajakoulutuksessa 12 %, muutos samalla tasolla koko amk-sektorilla

12 Terveydenhoitaja ylempi amk tutkintojen määrä - kokonaismäärä kasvussa, mutta ammattikorkeakoulukohtaiset määrät hyvinkin pieniä Arcada 1 1 Centria amk 2 Diakonia-amk 1 1 Hämeen amk 1 4 Jyväskylän amk Kajaanin amk 2 4 Karelia-amk 1 Kymenlaakson amk 2 2 Lahden amk 1 3 Laurea-amk Metropolia amk Mikkelin amk 1 2 Rovaniemen amk 2 4 Saimaan amk Satakunnan amk Savonia-amk 3 Seinäjoen amk 4 5 Tampereen amk Turun amk Vaasan amk 1 2 Kaikki yhteensä

13

14 AMK:n nimen perässä aikuiskoulutuksen opiskelijoiden määrä vuonna 2012

15 Aikuisten (sairaanhoitajien) koulutuksesta Aikuiskoulutuksessa olevista terveydenhoitajan tutkintoon johtavaa koulutusta suorittavista yli kolmanneksella on jo sairaanhoitaja (AMK) tutkinto Tilanne vaihtelee ammattikorkeakouluittain huomattavasti - jossain tapauksissa suurimmalla osalla on jo aiempi terveysalan tutkinto - myös aikuiskoulutukseen osallistuvien määrä vaihtelee paljon Seuraavalla kalvolla nähdään myös, että lisäksi sairaanhoitajakoulutuksen suorittaneita osallistuu myös nuorten tutkintoon johtavaan koulutukseen

16

17 Kätilökoulutus

18 Kätilö (AMK) -tutkintojen määrä Arcada Jyväskylän amk Metropolia amk Oulun seudun amk Savonia-amk Tampereen amk Turun amk Yh Novia Kaikki yhteensä

19 Kätilökoulutus Suoritetut tutkinnot Suoritettujen kätilö (AMK) tutkintojen määrä kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun, noin 150 tutkinnosta lähes 240 tutkintoon vuodessa Kätilön ylemmän amk-tutkintojen määrä vähäinen, 1-6 tutkintoa vuodessa vuosina Vetovoima Kätilökoulutuksen vetovoima hyvää, mutta vaihtelee huomattavasti ammattikorkeakouluittain, ensisijaisia hakijoita 2 ja 14 välillä aloituspaikkaa kohden 55 op Keskimäärin 57 % kätilöopiskelijoista suoritti vähintään 55 op edellisenä lukuvuonna, osuus samalla tasolla kuin sote-ala keskimäärin

20 Kätilökoulutus Läpäisy Kätilön koulutuksen läpäisy muihin sosiaali- terveysaloihin verrattuna hitaampaa (tutkinnon laajuudesta johtuen), mutta tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa pitkän aikavälin tarkastelussa hyvälle tasolle Työllistyminen Kätilöt työllistyvät hyvin, vuonna 2011 edellisenä vuonna tutkinnon suorittaneista työllisiä oli 84 %, päätoimisia opiskelijoita tai työllisiä opiskelijoita noin 10 % ja työttömiä vain 1 % Aiemmat tutkinnot Myös kätilön tutkintoa opiskelevissa opiskelijoita, joilla ennen opintojen aloittamista suoritettuna sairaanhoitajan tutkinto, erityisesti aikuisten koulutuksessa. Volyymi kuitenkin pienempi kuin terveydenhoitajakoulutuksen osalta

21

22 Kätilökoulutuksessa opiskelevien aiemmat sairaanhoitaja (AMK) tutkinnot Nuorten koulutus Aikuisten koulutus Opiskelijat, joilla sairaanhoitaja (AMK) tutkinto Sairaanhoitajien osuus kaikista opiskelijoista Opiskelijat, joilla sairaanhoitaja (AMK) tutkinto Sairaanhoitajien osuus kaikista opiskelijoista Opiskelijat Opiskelijat AMK yhteensä yhteensä Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola ,8 % 0,0 % Jyväskylän ammattikorkeakoulu ,5 % 0,0 % Metropolia ammattikorkeakoulu ,3 % ,0 % Oulun seudun ammattikorkeakoulu ,8 % ,0 % Savonia-ammattikorkeakoulu ,9 % 0,0 % Tampereen ammattikorkeakoulu ,8 % ,3 % Turun ammattikorkeakoulu ,9 % ,7 % Yrkeshögskolan Novia ,4 % 0,0 % Kaikki yhteensä ,1 % ,2 %

23

24