Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Samankaltaiset tiedostot
Kinttupoluilta valtatielle esimerkkejä saumattomasta hyvinvointipolusta Länsi-Uudellamaalla Pumppu-hanke Laurean osahanke

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Vuosiseminaari

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella Projektitutkija Hanna Tuohimaa

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö

Ennakoivasta otteesta apua kouluihin

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Välittämisen koodi projekti

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Opiskelu kohtaa työelämää

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

OH4-harjoittelu Norssi viikot / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

Oppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Lapset puheeksi -menetelmä

Koulutus tukemassa hoitotyön rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoa ja käyttöä

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

MUSIIKKIOPISTO-OPISKELUN SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN; KÄRKIHANKEPROJEKTI JA SEN TUTKIMUS KOSKELAN ALA-ASTEEN KOULUSSA

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Henkilökohtainen budjetti

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

palveluinnovaatiot metropolialueella

Yhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle?

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi

Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

POP perusopetus paremmaksi

LOHI ja AHMA yhteistyötä koulupudokkaiden auttamiseksi

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

BOTTALLA OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Lataa Sairaanhoitaja ja kuolevan hoito. Lataa

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Digitalisaatio tulevaisuuden oppilashuollossa? Case Eksote/Lappeenrannan kaupunki. Erityisen tuen koordinaattori Jukka Mielikäinen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen

Transkriptio:

Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström

Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean osahankkeen- tavoitteena on hyvinvointipalveluiden saumaton yhteen nivominen kansalaiselle mielekkäiksi, hyvinvointipolun mukaisesti eteneviksi kokonaisuuksiksi. Painopiste on ennaltaehkäisevissä palveluissa, jolloin keskeiseksi nousee myös asiakkaiden motivointi itsestä huolehtimiseen Hankkeessa pyritään löytämään keinoja ja menetelmiä tukea yksilöitä ja yhteisöjä uudenlaisilla palveluilla sekä it-ratkaisuilla. Käytännön tuloksina saadaan alueilla uusia kokonaispalvelukonsepteja ja toimintakäytäntöjä ja vahvistetaan eri palveluntarjoajien välistä yhteistyötä.

Mielentuki projekti Pumppu-hanke/Laurean osahankkeen- ja Lohjan kaupungin opetustoimen yhteinen projekti, jonka tavoitteena on kehittää syrjäytymistä ennakoivaa varhaisen tuen ja tunnistamisen mallia kouluyhteisössä sekä pilotoida mielenterveystyöhön painottuvaa sairaanhoitajan ennakoivaa toimintaa kouluyhteisössä

Varhaisen tunnistamisen malli Varhaisen tunnistamisen malli on työkalu yksilön, työyhteisön ja koko organisaation erilaisten ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseen Tavoite on edistää huolenpidon ja välittämisen ilmapiiriä koulussa Malli toimii osana kouluyhteisön turvaverkkoa

Yhteistyön tavoitteita koulun näkökulmasta Oppilashuollollisen osaamisen kehittyminen Työilmapiirin kehittäminen Opettajien asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntäminen tunnistamistyössä Yhteisöllisyyden ja vastuunjaon kehittäminen Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten varhaisen tunnistamisen kehittäminen sekä lapsen ja nuoren kasvun tukeminen (Kaste-ohjelma 2012-2015) Toimintamallin kehittäminen koululle

Pumppu-hankkeen näkökulmasta Mielentuki-projektissa tavoitellaan kahta toimintoa- uuden toimintamallin, mielenterveystyön asiantuntijan sairaanhoitajan työskentelymallin kokeilua sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten ongelmien varhaisen tunnistamisen kehittämistä Lapsen ja nuoren kasvun tukemista yhteistyössä Anttilan koulun henkilöstön kanssa Kehittämistoimintaa toteutetaan Laurean LbD-mallin (Learning by developing) kehittämispohjaisella työskentelytavalla projektimaisesti yhdessä kumppanin Anttilan koulun henkilöstön ja opetustoimen kanssa syksyllä 2012. Kehittämistyöhön liittyy tapaamisia, haastatteluja ja raportointia. Laurean hoitotyön opiskelijoiden opintopisteet tulevat kahdesta harjoittelusta; mielenterveyshoitotyön ja terveyden edistämisen harjoittelusta

Kohderyhmä ja kehittämiseen osallistujat Kohderyhmäksi valittiin 7 ja 8-luokkalaiset/Lohjalaisesta yläkoulusta Projektissa kehittämistyöhön osallistuu, kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa, luokkien opettajat, terveydenhoitaja, ja henkilöstö sekä Laurean lehtorit

Sairaanhoitajaopiskelijoiden työskentely koululla (1.10.-.7.12.2012) Tutustuminen kouluun ja henkilöstöön Terveydenhoitaja ohjaa hoitoyön lehtorin kanssa harjoittelua Opiskelijat ovat mukana tunneilla, välitunneilla ulkona ja keskustelevat ja havainnoivat lasten ja nuorten keskuudessa tapahtuvia ilmiöitä ja kirjaavat havaintojaan suojattuun järjestelmään mallin kehittämistä varten Anttilan koulun oppilaat voivat halutessaan tulla juttelemaan heitä askarruttavista asioista opiskelijoiden kanssa erikseen varattuun tilaan 2 krt /vko kahden tunnin ajan Opiskelijat ovat mukana kehittämisprosessin aikana eri palavereissa ja tapaamisissa

Prosessi Pyritään tuottamaan tietoa oppilashuollon ja kouluyhteisön käyttöön toimimalla vuorovaikutteisesti koulun kanssa Opiskelijat keräävät aineistoa harjoittelujakson aikana havainnoinnilla. Lisäksi kerätään aineistoa haastattelemalla henkilöstöä Opiskelijoiden tuottaman aineiston ja haastatteluaineiston perusteella luodaan malli Malli tuodaan keskusteluun yhteisesti arvioitavaksi

Opiskelijoiden havainnointi kouluympäristö ssä Mielentuki projektin mallin kehittäminen Nykytilan kuvaus Henkilöstön haastattelut Aineiston analyysi Mielentuki- Varhaisen tunnistamisen malli