Itä-Lapin (Sokli, Tuntsa) geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski

Pohjois-Suomi S49/2009/75 18.12.2009 Rovaniemi Itä-Lapin (Sokli, Tuntsa) geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 18.12..2009 Tekijät Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi- Taivalkoski Raportin laji S49 Toimeksiantaja GTK PSY Itä-Lapin (Sokli, Tuntsa) geokemiallisten aineistojen tarkastelua Tiivistelmä Itä-Lapin tärkein geologinen tutkimuskohde on 1960-luvulla tapahtuneesta löytymisestään asti ollut Soklin karbonatiittimassiivi. Geokemiallisena indikaationa Soklista on Ba-Ca-Co-Cu-La-Mn-P-Sr-Th-Y-Zn-anomalia moreenissa. Alueellisena tyyppialkuaineena on selvimmin Li. Kulta-anomalioita on toistaiseksi tarkistettu syväkairausvaiheeseen asti Tuntsan suunnalla Patonenäkkeenselässä ja Auermavaarassa, mutta kallioperästä tavatut kultamäärät ovat olleet pieniä. Eri tutkimusvaiheissa olevia Au-anomalioita on eri puolilla aluetta. Tuntsan suunnalla Kuskoivassa on kartoitettu pieni W-esiintymä. Korvatunturin lähettyvillä ja sieltä länteen jatkuvassa liuskevyöhykkeessä sekä granuliittialueen reunassa ovat alueen lupaavimmat anomaliat, joiden tutkimista kuitenkin rajoittavat puutteelliset kulkuyhteydet sekä suojelualueet. Alueelta otettujen näytteiden tähänastiseen analytiikkaan sisältyy varsin harvoja teknologiametalleja, mutta analysoitujen teknologiametallien pitoisuustaso on korkea; Tuntsan alueen Li-pitoisuus on valtakunnallisessakin mittakaavassa hyvin korkea ja useiden muiden teknologiametallien pitoisuudet huomattavia Soklissa sekä granuliitin reunavyöhykkeessä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) geokemia, geokemialliset anomaliat, moreeni, kulta, fosfori, volframi, litium, teknologiametallit Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Savukoski, Sokli, Tuntsa Karttalehdet 3734, 3743, 3744, 4712, 4714, 4721, 4722, 4723, 4724 Muut tiedot Arkistosarjan nimi S49 Arkistotunnus S49/2009/75 Kokonaissivumäärä 22 Kieli suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue PSY 502 Allekirjoitus/nimen selvennys Pasi Lehmuspelto Hanketunnus 2242002 Allekirjoitus/nimen selvennys Riitta Pohjola Anne Peltoniemi-Taivalkoski

Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TAUSTAA 1 2 ALUEEN KALLIOPERÄ 1 3 ALUEEN MAAPERÄ 1 4 GEOKEMIAA 2 5 JATKOTOIMIA 19 KIRJALLISUUSLUETTELO 19

1 1 TAUSTAA Hankkeen 2242002 Maaperän geokemian ja stratigrafian tutkimus tehtäviin sisältyy geokemiallisten aineistojen järjestelmällinen läpikäynti tarkoituksena löytää niistä piirteitä, joita ei heti aineistojen keräämisen jälkeen mahdollisesti ole niistä havaittu. Kerrallaan käsiteltäväksi otettavien erien rajaukset perustuvat yleensä alueisiin, ensimmäisenä käsiteltiin Enontekiön Käsivarsi (Lehmuspelto 2009) ja seuraaviksi Meltauksen alue Keski-Lapissa (Lehmuspelto, Pohjola & Peltoniemi-Taivalkoski 2009) sekä Rovaniemen-Tervolan alue Etelä-Lapissa (Peltoniemi- Taivalkoski 2009). Työ tapahtuu läheisessä yhteydessä aineistohallinnan kehittämishankkeen etenemiseen. Aineistojen tultua kunnostetuiksi ja järjestykseen voidaan käsitellä myös suurempia kokonaisuuksia muullakin kuin alueperusteella, esim. voimametallit, teknologiametallit, jne. Outokummulta siirrettyjen aineistojen saaminen käytettäväksi tulee tuottamaan uuden tarkastelukierroksen useimmilla alueilla. Itä-Lapin suunnan ylivoimaisesti merkittävin tutkimuskohde 1960-luvulla tapahtuneesta löytymisestään asti on ollut Soklin karbonatiittimassiivi. Fennoskandian kilven metallogeenisella kartalla (Eilu et al. 2009) on alueella kaksi aluemerkintää, jotka kumpikin jatkuvat Venäjän puolelle: 1. Korvatunturin alue on merkitty kuuluvaksi rautaryhmän metallien, tärkeimpänä kromi, lupaavaan esiintymisalueeseen, jossa Venäjän puolella on myös merkintä keskikokoisesta esiintymästä, ja 2. Sokli keskikokoisena REE-esiintymänä (kartta ei huomioi fosforia), jonka jatkeet ulottuvat itärajan taakse. Kolmantena on Soklista etelään Tuntsalla nimetön ja numeroimaton merkintä pienestä erikoismetallien esiintymästä, joka tarkoittanee Kuskoivan pientä volframiesiintymää. 2 ALUEEN KALLIOPERÄ Juopperi (1994) jakaa alueen kallioperän seuraaviin osa-alueisiin: 1, Naruskan granitoidikompleksi 2. Tuntsan sviitti 3. Ahmatunturin granitoidikompleksi 4. Tulppion sviitti 5. Vintilänkairan-Kemihaaran granitoidikompleksi Kaikki osa-alueet jatkuvat itärajan taakse niin, että pinta-alan puolesta niiden pääosat sijaitsevat Venäjän puolella. Aluetta luonnehtii korkea metamorfoosiaste. Soklin karbonatiitti-intruusio sijaitsee Tulppion sviitin ja Vintilänkairan-Kemihaaran granitoidikompleksin kontaktissa. Tähän mennessä pisimmälle tutkitut muut malmiaiheet ovat Tuntsan sviittiin liittyvät Kuskoiva (Vuotovesi 1985, Ståhlström 1988), Patonenäkkeenselkä (Juopperi & Karvinen 2002) ja Auermavaara (Mutanen 2002). 3 ALUEEN MAAPERÄ Tuorein maastotutkimuksiin perustuva maaperäkartta alueelta on 1:400 000 mittakaavainen yleiskartta (Hirvas & Kujansuu 1972). Sama aineisto on ollut pohjana myöhempiin karttaversioihin. Alue on vedenkoskematonta moreenimaisemaa, yhtenäisiä suoalueita on vain suurimmissa

2 jokilaaksoissa, harjuja on niukasti ja selänteet yleensä katkeilevia ja suunnaltaan vaihtelevia. Vaara- ja tunturialueilla on laajoja lohkareikkoja ja kallioalueita. Alueen topografia on vaihteleva, mikä merkitsee vaihtelevuutta myös maaperäolosuhteissa, paksuudessa, aineksissa, kerrosjärjestyksessä, moreenin kulkeutumismatkassa, ym. Soklin lähellä Vuonelonojalla tehty moreenin kulkeutumismatkatutkimus (Pulkkinen et al. 1980) viittaa hyvin lyhyeen kulkeutumismatkaan, jopa alle 100 metriä, kun taas Haimi (1979b) on Tuntsalta esittänyt pääasiassa 1-2 kilometrin kulkeutumismatkoja. Ristiriitaisuus sopii hyvin alueelle, jossa havainnot jäätikön kulkusuunnista ovat aivan erityisen vaihtelevat, ja mahdollisuutta Kuolan niemimaan suunnalta tulleestakin virtauksesta pohdiskellaan. Rapakallion esiintymisestä on Soklin massiivia lukuun ottamatta niukasti havaintoja, mutta havaintojen niukkuus saattaa ainakin osittain johtua alueella sovelletuista näytteenottomenetelmistä. 4 GEOKEMIAA Raportointialue vastaa suunnilleen geokemiallisten karttojen 37 ja 47 selityksessä (Lehmuspelto 1994) esitettyä geokemiallista aluetta Korvatunturi-Tuntsa. Karttalehtiselityksessä sitä kuvataan seuraavasti: Korvatunturin-Tuntsan alueen kallioperässä ovat koko kartoitusalueen sekä vanhimmat että nuorimmat kivet. Kallioperä koostuu pääasiassa Tuntsan superryhmän vanhoista yli 2550 miljoonan vuoden ikäisistä gneisseistä ja migmatiiteista. Emäksisiä ja ultraemäksisiä, osin komatiittisia, vulkaniitteja esiintyy vaihtelevan levyisinä ja suuntaisina jaksoina eri puolilla aluetta. Soklin karbonatiitti poikkeaa sekä iältään (378 Ma) että geokemialliselta luonteeltaan jyrkästi ympäristöstään. Korvatunturin-Tuntsan alueelle ulottuvista kallioperäkartoista on tähän mennessä julkaistu Savukosken karttalehtialueen (3733-4711) 1:100 000 mittakaavainen kallioperäkartta (Juopperi 1986) ja siihen liittyviä erillistutkimuksia (Juopperi 1983a ja b, Juopperi & Veki 1988). Korvatunturin-Tuntsan alueen voimakkain geokemiallinen ominaispiirre on K-Lialkuaineyhdistymän suuri pitoisuus. Rautaryhmän ja etenkin siihen kuuluvan vanadiinin pitoisuustaso puolestaan on alhainen. Useimpien analyysiohjelmaan sisältyvien alkuaineiden pitoisuudet alueella ovat lähellä koko kartoitusalueen keskiarvoja, ja pitoisuusvaihtelut tapahtuvat yleensä vähittäin ilman jyrkkiä rajoja. Osassa aluetta myös näyteverkon harvuus osaltaan vaikeuttaa rajojen havaitsemista. Värriöjoen ja Tulppionkaristeen ultramafiset kivilajialueet näkyvät selvinä Co-Mg-Ni-anomalioina. Tulppionkaristeen ultramafiittia tutkittiin Soklin tutkimusten yhteydessä, ja myös Värriöjoen alueella on tehty malmitutkimuksia (Roos 1983, Vuotovesi 1983). Tuntsan alueen koillis-lounaissuuntainen Au-anomalia on yhtenevä Pohjoiskalottiprojektin tuloksissa (Bölviken et al. 1986) näkyvän Au-anomalian kanssa. Malmitutkimusten yhteydessä on saatu viitteitä kullan esiintymisestä alueella (Heikkilä et al. 1969, Vuotovesi 1978, 1985, Inkinen 1988). Soklin karbonatiitin synnyttämää geokemiallista anomaliaa luonnehtivat suuret Ba-, Ca-, Co-, Cu-, La-, Mn-, P-, Sr-, Th-, Y- ja Zn-pitoisuudet. Soklin karbonatiitti ja sen ympäristö ovat perusteellisimmin tutkittu osa Korvatunturin-Tuntsan aluetta. Julkaisuista ja raporteista mainittakoon Nuutilainen (1973), Vartiainen & Woolley (1974, 1976), Vartiainen (1976, 1980), Haapala (1977, 1980), Paarma et al. (1977, 1981), Paarma & Talvitie (1977), Hattula (1978), Jalkanen et al. (1978), Mäkelä & Vartiainen (1978), Nikkarinen (1978), Vartiainen et al. (1978), Haimi (1979a ja b), Lindqvist & Rehtijärvi (1979a ja b), Vartiainen & Paarma (1979), Arkimaa (1980, 1981, 1984), Kontas & Lehmuspelto (1980, 1981), Vartiainen & Vuotovesi (1980), Vuotovesi et al. (1980), Heinänen & Vartiainen (1981), Talvitie et al. (1981), Nuutilainen & Vartiainen (1982), Lanne (1983), Lapin & Vartiainen (1983), Peltoniemi (1984), Vuotovesi (1984), Virransalo (1985) sekä Perttunen & Vartiainen (1992).

3 Karttalehtiselityksen kappaleessa Kohdentavia malmitutkimuksia edellyttävät anomaliat mainitaan Korvatunturi-Tuntsa alueesta seuraavaa: Granuliittikaareen liittyy useita anomalioita, joista merkittävimmiltä vaikuttavat Korvatunturin suunnalla lähellä valtakunnan itärajaa sijaitsevat monimetallianomaliat. Tuntsan Au-anomalia vaikuttaa merkittävältä, koska se näkyy Pohjoiskalotti-projektin tuloksissa sekä moreenin että purosammalten Au-pitoisuuksissa ja toistuu samanlaisena nyt käsiteltävänä olevassa kartoitusaineistossa, joka perustuu tiheämmältä verkolta ja syvemmältä otettuihin moreeninäytteisiin. Kuvasta 1 nähdään alueella tehtyjen kohdentavien tutkimusten näytteenottopisteet sekä alueen harvapistekartoituksen näytteenottopisteet. Kohdentavat tutkimukset on suunnattu granuliittikaarelle, Korvatunturin alueelle ja Tuntsalle. Taulukossa 1 on pitoisuuksien tilastollisia tunnuslukuja analyysierittäin niin, että granuliittikaarelta ja Korvatunturin alueelta otetut näytteet ovat analyysierässä 37860 ja Tuntsan näytteet analyysierissä 44437 ja 54508. Tuntsan kohdealueen kattava harvempi näytteenotto sisältyy analyysierään 44437 ja keskellä aluetta oleva tiheä näytteenotto analyysierään 54508. Taulukon viimeinen kohta näyttää pitoisuusjakautumien tunnusluvut alueen harvapistenäytteissä. Kohdentavien tutkimusten näytteiden materiaaliksi ilmoitetaan useimmiten moreeni, mikä houkuttelee tulkintaan, että rapakallion esiintyminen olisi alueella harvinaista. Koska kohdentaville näytteenotoille ei kuitenkaan ole mitään yhtenäistä eikä dokumentoitua työohjetta, on otettava huomioon sekin mahdollisuus, että näytteenotossa on näissä tapauksissa tavoiteltu mahdollisimman kattavaa moreeninäytteiden verkkoa, eikä rapakalliota ole tavoiteltukaan. Asian luotettava selvittäminen lienee jo mahdotonta. Kuviin 2-11 on koottu sellaisten alkuaineiden pitoisuuskartat, joiden pitoisuusvaihtelu alueella on suurta ja alueellinen jakautuma vaikuttaa jollain perusteella tulkittavissa olevalta. Kuvassa 2 näkyvä kullan alueellinen jakautuma korostaa erityisesti Korvatunturin alueen ja sieltä länteen suuntautuvan liuskevyöhykkeen sekä hieman pohjoisempana granuliittialueella olevan anomaliavyöhykkeen merkitystä. Anomaalisia pitoisuuksia on runsaasti ja pitoisuudet ovat merkittävästi korkeampia kuin alueen eteläosassa mukaan luettuna Tuntsan kohdentavien tutkimusten alue. Syrjäinen ja osittain suojelualueella oleva sijainti kuitenkin nostaa kynnystä tutkimusten jatkamiselle, joskin yli 1000 ppb:n kohoavat Au-pitoisuudet olisivat hyvä peruste. Barium (Kuva 3) on laaja-alaisessakin tarkastelussa Soklin karbonatiittimassiiviin ja siitä pohjoiseen oleviin alueisiin runsaana liittyvä alkuaine; anomalian painopisteet ovat Sokli ja granuliitin eteläreuna. Koboltin (Kuva 4) ja lantaanin (Kuva 5) anomaliakuvat ovat monelta osin yhtenevät bariumin kanssa, paitsi ultramafisten kivien kohdalla, missä koboltin pitoisuudet ovat korkeimmillaan ja toisten yleensä alhaisimmillaan; anomaliat soveltuvat kivilajialueiden luokitteluun. Lantaani (Kuva 5) on selvästi Soklin karbonatiittimassiivin ja sen ympäristön alkuaine, joskin katkeileva La-anomalia seurailee myös granuliitin eteläreunaa. Litium (Kuva 6) on kaikkiaan Itä- Lapin tyyppialkuaine (Lehmuspelto 1994, Kuva 3), mutta alue jakautuu erityisen Li-rikkaaseen kaakkoisosaan ja pienempien pitoisuuksien luoteisosaan; lounais-koillissuuntainen raja kulkee Korvatunturin pohjoispuolelta. Korkeimmat Li-pitoisuudet tavataan Tuntsan tiheän näytteenoton alueelta. Korkeimmat fosforipitoisuudet (Kuva 7) ovat Soklin karbonatiittimassiivin kohdalla ja anomalia jatkuu itään ja kaakkoon. Ei voi varmuudella sanoa, onko fosforipitoinen aines kulkeutunut itään ja kaakkoon jäätiköitten kuljettamana, vai onko Soklin ja Kovdorin välilläkin kallioperässä karbonatiitteja. Kummankin oletetaan sijaitsevan samassa luode-kaakko-suuntaisessa suurrakenteessa. Minkään muun alkuaineen anomaliakuvassa ei näy varsinaisesti mitään selvää merkkiä moreenin kulkeutumisesta, mutta Soklin rapautumiskuori on luonnollisesti tarjonnut heikostikin kuluttaville ja kuljettaville jäätiköille runsaasti kuljetettavaa, toisin kuin alueen muut muodostumat.

4 Yttrium (Kuva 8) ja skandium (Kuva 9) ovat granuliitin eteläreunan selvimpiä tyyppialkuaineita, erityisen korkeita Y-pitoisuuksia on myös Soklin massiivin alueella ja ympäristössä, etenkin pohjois/luoteispuolella. Yttriumin ja skandiumin anomaliakuvissa hahmottuu sama, suunnilleen Korvatunturin kautta kulkeva lounais-koillissuuntainen raja, joka näkyy litiumin anomaliakuvassa. Yttriumin ja skandiumin pitoisuustasot ovat korkeampia rajan luoteispuolella, litiumin sen kaakkoispuolella. Sinkin anomaliakuva (Kuva 10) poikkeaa kaikkien edellä käsiteltyjen alkuaineiden anomaliakuvista. Soklia ja Korvatunturin suuntaa lukuun ottamatta tavatut pitoisuudet niin sinkillä kuin muillakin tavanomaisilla värimetalleilla ovat alueella vaatimattomat, joten taloudellisesti kannattavat esiintymät eivät tämän aineiston perusteella vaikuta todennäköisiltä. Alueellisessa jakautumassa korkeimmat pitoisuudet sijoittuvat Sokliin, josta kohtalaisen korkeiden pitoisuuksien alue jatkuu pohjoiseen ja luoteeseen, kun taas etelän ja lounaan suuntaan pitoisuudet nopeasti pienenevät. Alueellisen anomalian todellisesta muodosta ei voi saada selkoa, koska se idässä ja koillisessa rajautuu valtakunnanrajaan. Korvatunturin lähialueella on useiden alkuaineiden yksittäisiä korkeita pitoisuuksia, joiden tutkimiseen olisi perusteita, mutta syrjäinen sijainti suojelualueella valtakunnanrajan välittömässä läheisyydessä on rajoittava tekijä. Muuallakin granuliitin reunavyöhykkeessä on merkittäviä anomalioita muun muassa niillä teknologiametalleilla, jotka analyysiohjelmaan ovat sisältyneet; muidenkin teknologiametallien esiintyminen on todennäköistä. Soklin yhteydessä on keskusteltu varsinkin viime aikoina esiintymän sisältävistä säteilevistä aineksista. Kuva 11 näyttää toriumin esiintymisen ja siitä nähdään, että Soklin massiivi sisältyy laajaan korkeampien toriumpitoisuuksien vyöhykkeeseen, joka jatkuu raportointialueelta länteen ja todennäköisesti myös valtakunnanrajan yli itään. Toriumpitoisuudet lähimpänä Soklin massiivia eivät ole korkeampia kuin siitä länteen tai itään. Uraani ei sisälly Labtiumin ICPanalyysimenetelmän 511P alkuaineluetteloon, joten sen esiintymisen tai pitoisuustasojen arviointi ei ole tässä yhteydessä mahdollista. Kuva 12 esittää raportointialueelta 511P-menetelmän harvapistenäytteenoton moreeninäytteille antamat U-pitoisuudet. Pitoisuustasot vaihtelevat karttalehdittäin = analyysierittäin eikä mahdollisista luonnollisista pitoisuusvaihteluista ole merkkiä.

5 Taulukko 1 (jatkuu seuraavalla sivulla). Pitoisuusjakautumien tilastollisia tunnuslukuja Itä- Lapista näyte-erittäin. KA = aritmeettinen keskiarvo, Min = aineiston pienin pitoisuus, Max = aineiston suurin pitoisuus, LKM = näytteiden lukumäärä. 37860_Mr As Ba Co Cr Cu K La Li Mg Ni KA 3,79 148,67 20,39 107,26 74,90 2647,25 37,58 13,87 8185,48 72,89 Mediaani 3,24 137,00 18,90 92,65 60,90 2130,00 34,55 12,65 7090,00 55,10 Keskihajonta 2,47 72,02 11,26 68,89 48,61 1895,05 25,64 5,87 6439,11 135,15 Vaihtelukerroin 0,65 0,48 0,55 0,64 0,65 0,72 0,68 0,42 0,79 1,85 Min 0,03 20,60 2,75 19,40 2,67 65,40 2,51 1,80 1880,00 10,90 Max 21,4 539 121 672 294 11900 246 34,6 83600 1780 LKM 432 484 484 484 484 484 484 484 484 484 P Pb Sb Sc Sr Th Y Zn Au Pd 663,76 12,61 2,50 9,09 13,60 8,56 14,92 63,26 0,0020 0,0017 553,00 11,90 2,11 7,77 11,95 7,93 11,85 61,60 0,0009 0,0010 425,14 5,73 1,83 4,55 8,13 5,56 11,89 20,82 0,0073 0,0020 0,64 0,45 0,73 0,50 0,60 0,65 0,80 0,33 3,7401 1,2091 82,20 1,30 0,00 1,34 3,58 0,00 2,03 11,60 0,0002 0,0002 3220 45,8 7,86 31 79,1 30,9 181 174 0,1080 0,0197 484 484 266 484 484 484 484 484 450 346 44437_Mr As Ba Co Cr Cu K La Li Mg Ni KA 3,88 124,79 13,97 68,91 35,32 3342,55 31,78 26,57 7715,97 43,70 Mediaani 3,00 113,00 13,10 57,00 30,50 2880,00 26,15 24,70 7180,00 37,30 Keskihajonta 2,58 52,50 5,58 54,11 21,63 1923,62 23,97 15,77 3128,96 26,38 Vaihtelukerroin 0,66 0,42 0,40 0,79 0,61 0,58 0,75 0,59 0,41 0,60 Min 3,00 24,50 3,32 7,24 3,17 650,00 6,28 4,78 2060,00 7,18 Max 69,70 412,00 55,90 1050,00 243,00 15100 247,00 236,00 38200 345,00 LKM 874 874 874 874 874 874 874 874 874 874 P Pb S Sb Sc Sr Th Y Zn Au Pd Te 920,68 10,47 129,40 5,13 4,42 21,67 10,43 8,45 47,90 0,0008 0,0005 0,0098 866,00 10,40 108,00 5,00 4,18 17,90 9,40 7,34 46,65 0,0004 0,0003 0,0086 385,62 3,95 215,11 0,43 1,78 19,60 5,31 5,14 14,84 0,0027 0,0009 0,0070 0,42 0,38 1,66 0,08 0,40 0,90 0,51 0,61 0,31 3,5056 1,6655 0,7106 201,00 3,00 8,38 5,00 0,83 6,86 5,00 1,30 13,50 0,0001 0,0001 0,0010 6680,00 31,00 5850,00 9,73 21,60 453,00 55,50 84,90 140,00 0,0507 0,0138 0,0764 874 874 874 874 874 874 874 874 874 874 874 874 54508_Mr As Ba Co Cr Cu Mg Ni P Pb S KA 10,00 166,87 24,29 115,89 57,50 10624 78,24 922,12 9,43 145,19 Mediaani 4,68 150,00 18,80 106,00 52,70 10200 65,30 833,00 8,30 123,00 Keskihajonta 46,26 66,00 56,94 44,23 28,06 3011,43 44,35 421,94 4,19 92,66 Vaihtelukerroin 4,63 0,40 2,34 0,38 0,49 0,28 0,57 0,46 0,44 0,64 Min 3,01 77,30 5,88 13,60 0,51 4040,00 21,10 97,60 3,16 28,70 Max 421,00 580,00 790,00 388,00 197,00 27300 392,00 3080,00 37,90 863,00 LKM 81 185 185 185 185 185 185 185 181 185

6 Sb Sr Zn Au Pd Te 6,42 15,34 59,17 0,0019 0,0035 0,0276 6,17 14,50 58,10 0,0011 0,0030 0,0226 1,21 5,88 16,26 0,0045 0,0018 0,0170 0,19 0,38 0,27 2,3783 0,5238 0,6146 5,02 6,93 20,80 0,0003 0,0019 0,0019 9,54 58,40 118,00 0,0546 0,0097 0,1090 49 185 185 184 84 184 Hp_Mr Itä- Lappi As Ba Co Cr Cu K La Li Mg Ni KA 21,72 117,14 15,30 70,73 37,53 2504,25 32,71 17,83 6524,18 49,94 Mediaani 16,00 106,00 14,00 64,00 30,00 2190,00 28,00 16,00 5985,00 38,00 Keskihajonta 16,97 60,75 6,64 38,41 29,45 1454,86 21,18 9,55 3491,43 72,17 Vaihtelukerroin 0,78 0,52 0,43 0,54 0,78 0,58 0,65 0,54 0,54 1,45 Min 1,00 15,00 3,00 11,00 6,00 319,00 5,00 3,00 1750,00 9,00 Max 135,00 1040,00 84,00 648,00 561,00 24800 330,00 104,00 57400 1750,00 LKM 1055 1366 1366 1366 1366 1366 1366 1366 1366 1366 P Pb Sb Sc Sr Th U Y Zn Au Pd Te 601,05 20,95 9,07 6,19 15,58 10,76 70,73 12,84 48,43 0,0033 0,0008 0,0205 499,00 17,00 7,50 5,00 13,00 10,00 51,50 10,00 44,00 0,0014 0,0004 0,0110 451,82 13,76 8,12 3,47 24,44 6,23 70,76 8,63 21,33 0,0152 0,0016 0,0309 0,75 0,66 0,90 0,56 1,57 0,58 1,00 0,67 0,44 4,6652 1,9639 1,5061 73,00 0,00 0,00 1,00 3,00 0,00 0 2,00 7,00 0,0000 0,0001 0,0000 8110,00 69,00 64,00 25,00 795,00 103,00 541 91,00 279,00 0,3600 0,0172 0,8300 1366 1366 1366 1366 1366 1366 1366 1366 1366 1366 1270 1366

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19 5 JATKOTOIMIA Alueen kallioperä edustaa Kuolan niemimaan kallioperän läntistä reunaa ja tulkinta-avaimet kallioperälle, geokemialle ja mahdollisille malmiesiintymille olisivat todennäköisesti löydettävissä itärajan takaa. Alueen kallioperätietojen ja maaperän geokemian perusteella Soklin edustamien karbonatiittien lisäksi muukin Kuolan niemimaan luonnonvarapaletti voi esiintyä alueella. Tähänastiset tarkistustutkimukset ovat kulkeneet perinteisiä polkuja lähinnä jalo- ja värimetallien etsintänä. Tuntsan alueella on tarkistustutkimuksissa edetty syväkairaukseen asti, mutta tähänastiset löydökset kallioperästä ovat olleet pieniä. Itse asiassa Korvatunturin suunnan ja granuliitin reunavyöhykkeen anomaliat vaikuttavat lupaavammilta sekä jalo-, väri- että teknologiametallien suhteen. Anomalioiden tarkistuksia kartoituksin, mittauksin ja kevyin näytteenotoin tulisi jatkaa siitäkin huolimatta, että kulkuyhteyksien puute ja erilaisten suojelualueiden asettamat rajoitukset koituvat sitä suuremmaksi haitaksi tutkimuksille, mitä raskaampiin tutkimusmenetelmiin edetään. Itä-Lapin erityispiirre näyttäisivät olevan teknologiametallit ainakin siltä osin kuin ne ovat vanhoihin analyysiohjelmiin sisältyneet. Teknologiametallien suhteen anomaalisiksi arvioituja näytejoukkoja tulisi uusinta-analysoittaa hyödyntäen nykyisiä, määritysrajoiltaan alhaisempia ja alkuainetarjonnaltaan laajempia analyysimenetelmiä. KIRJALLISUUSLUETTELO Arkimaa, H. 1980. Soklin alueen kaukokartoitus satelliittikuvasta. Kaukokartoitusprojektin toimintakertomus 1980, Oulun yliopisto. 5-15. Arkimaa, H. 1981. Aeroradiometristen säteilymittausten monimuuttuja-analyysi Soklin alueella. Kaukokartoitusprojektin toimintakertomus 1981, Oulun yliopisto. 1-13. Arkimaa, H. 1984. Soklin karbonatiittimassiivin kartoitus digitaalisesta Landsat-aineistosta. Julkaisussa: Punkari, M. (toim.) Suomi avaruudesta, Ursan julkaisuja 24. 46-47. Bölviken, B., Bergström, J., Björklund, A., Kontio, M., Lehmuspelto, P., Lindholm, T., Magnusson, J., Ottesen, R.T., Steenfelt, A. & Volden, T. 1986. Geochemical Atlas of Northern Fennoscandia, Scale 1:400 000. Geological Surveys of Finland, Norway and Sweden. 19 s. + 155 kartaketta. Eilu, P., Bergman, T., Bjerkgård, T., Feoktistov, V., Hallberg, A., Korsakova, M., Krasotkin, S., Muradymov, G., Nurmi, P.A., Often, M., Perdahl, J-A., Philippov, N., Sandstad, J.S., Stromov, V. & Tontti, M. (comp.) 2009. Metallogenic Map of the Fennoscandian Shield, 1:2 000 000. Geological Survey of Finland, Geological Survey of Norway, Geological Survey of Sweden, The Federal Agency of Use of Mineral Resources of the Ministry of Natural Resources and Ecology of the Russian Federation. Haapala, I. 1977. Havaintoja Soklin karbonatiitin apatiitin fluidisulkeumista. Geologian tutkimuskeskus, Raportti M19/4723/77/1/10. 6 s. 8 l. Haapala, I. 1980. Fluid inclusions in the apatite of the Sokli carbonatite, Finland a preliminary report. Geologi 32 (7). 83-87. Haimi, R. 1979a. Tutkimus Itä-Lapin gneissigraniittikompleksin sisäisestä heterogeenisyydestä johtuvasta matalalentomagneettisesta maksimista. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S/41/4714/1/1979. 33 s. 3 l. Haimi, R. 1979b. Tuntsan alueen (4714) maaperätutkimuksia moreenin kuljetusmatkojen ja Tuntsajokilaakson paksujen maakerrosten stratigrafian selvittämiseksi. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S/41/4714/2/1979. 26 s. 1 l.

Hattula, A., 1978. Charge potential (mise-a-la-masse) method in Hannukainen and Sokli area of Northern Finland. Geoexploration 16 (4). S. 311. Heikkilä, I., Vartiainen, H. & Nuutilainen, J. 1969. Raskasmineraaliprospektaus v. 1967. Nuortin-Tuntsan purojen raskasmineraali- ja purosedimenttianomaliat tarkasteltuina alueittain. Ylimmäisen Papuhaaran vaskatut moreeninäytteet v. 1969. Rautaruukki Oy, Raportti Ro 2/68, Ro 3/69. Lapin Malmi, Raportti 060/4712, 4724/JN,HV/69. Yhdistelmä useista osaraporteista. Heinänen, K. & Vartiainen, H. 1981. Magnetite in Sokli carbonatite massif and in Tulppio olivinite. Bulletin of the Geological Society of Finland 53 (2). 83-90. Hirvas, H. & Kujansuu, R. 1972. Maaperäkartta, N:o 47 Talkkunapää. Suomen geologinen yleiskartta 1:400 000. Geologian tutkimuskeskus. Inkinen, O. 1988. Väliraportti Auermavaaran kultatutkimuksista. Lapin Malmi, Raportti 001/4713,4714/OI/88. 15 s. 7 l. Jalkanen, E., Paarma, H., Hattula, A. & Vartiainen, H. 1978. The use of seismic investigations in the Sokli area. Geoexploration 16 (4). s. 312. Juopperi, H. 1983a. Savukosken-Tuntsan alueen vulkaniiteista. Geologi 35 (3). s. 40. Juopperi, H. 1983b. Tuntsa-muodostumasta ja sen vulkaniiteista. Geologian tutkimuskeskus, Raportti K/1983/1. 1 s. 1 l. Juopperi, H. 1986. Suomen geologinen kartta, 1:100 000, Kallioperäkartta, Lehti 3733-4711 Savukoski. Geologian tutkimuskeskus. Juopperi, H. 1994. Arkeeinen kallioperä Itä-Lapissa. Hankkeen 13102 loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusseloste K/21.42/94/9. 17 s. 1 l. Juopperi, H. & Veki, A. 1988. The Arhaean Tuntsa Supergroup in the Nuolusvaara area, northeastern Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper 4. 145-149. Juopperi, H. & Karvinen, A. 2002. Malmitutkimukset vuosina 1996-2000 Patonenäkkeenselässä Savukosken kunnassa valtausalueilla Patonenäke 1 ja 2, Kaivosrekisterinumerot 6738/1 ja 2. Geologian tutkimuskeskus, Valtausraportti M06/3733/2002/1/10. 9 s. 8 l. Kontas, E. & Lehmuspelto, P. 1980. Alueellinen humuksen hivenmetallitutkimus Itä-Lapissa. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S/41/4712 09/1/1980. 22 s. Kontas, E. & Lehmuspelto, P. 1981. A regional study of the trace-metal concentrations in humus in eastern Finnish Lapland. Julkaisussa: Puustinen, K. (toim.) Geological, geochemical and geophysical investigations in the eastern part of the Baltic Shield. Helsinki: The Committee for Scientific and Technical Co-operation between Finland and the Soviet Union. 139-158. Lanne, E. 1983. Soklin ympäristön aerogeofysikaalisten karttojen analysointi. Arkeeisten alueiden malmiprojektin raportti 13, Oulun yliopisto. 8 s. Lapin, A.V. & Vartiainen, H. 1983. Orbicular and spherulitic carbonatites from Sokli and Vuorijärvi. Lithos 16 (1). 53-60. Lehmuspelto, P. 1994. Sodankylän ja Talkkunapään kartta-alueiden geokemia. Geokemiallisten karttojen selitykset, Lehdet 37 ja 47. Geologian tutkimuskeskus. 24 s. Lehmuspelto, P. 2009. Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S49/2009/7. 9 s. Lehmuspelto, P., Pohjola, R. & Peltoniemi-Taivalkoski, A. 2009. Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S49/2009/38. 16 s. Lindqvist, K. & Rehtijärvi, P. 1979a. Pyrochlore from the Sokli carbonatite complex, Northern Finland. Bulletin of the Geological Society of Finland 51 (1-2). 81-92. Lindqvist, K. & Rehtijärvi, P. 1979b. Uranfördelningen i regolit vid Sokli karbonatitkomplex, nordöstra Finland. Geolognytt 13. 42-43. 20

Mutanen, T. 2002. Tutkimustyöselostus Sallan kunnan Auermavaarassa valtausalueella Auremavaara 1 (kaivosrekisterinumero 6937/1) tehdyistä malmitutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, Valtausraportti M06/4714/2002/1/10. 16 s. 4 l. Mäkelä, M. & Vartiainen, H. 1978. A study of sulfur isotopes in the Sokli multi-stage carbonatite (Finland). Chemical Geology 21 (3-4). 257-265. Nikkarinen, M. 1978. Moreenin raskasmineraalitutkimus Soklin alueella. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S/4723/1/1978. 10 s. 2 l. Nuutilainen, J. 1973. Soklin karbonatiittimassiivin geokemiallisista tutkimuksista. Geologi 25 (2). 13-17. Nuutilainen, J. & Vartiainen, H. 1982. Sokli malminetsintätyömaana. Summary: Ore exploration at Sokli carbonatite massif (p. 149). Vuoriteollisuus 40 (2). 115-117. Paarma, H. & Talvitie, J. 1977. Deep fractures Sokli carbonatite. Julkaisussa: Kortman, C. (toim.) Fault tectonics in the eastern part of the Baltic Shield. Helsinki: The Committee for Scientific and Technical Co-operation between Finland and the Soviet Union. 89-96. Paarma, H., Vartiainen, H. & Penninkilampi, J. 1977. Aspects of photogeological interpretation of Sokli carbonatite massif. IMM, Prospecting in areas of glaciated terrain 1977. 25-29. Paarma, H., Vartiainen, H., Litvinenko, V.I. & Muzylev, V.V. 1981. Geological interpretation of seismic soundings at the Sokli carbonatite complex, northern Finland. Julkaisussa: Puustinen, K. (toim.) Geological, geochemical and geophysical investigations in the eastern part of the Baltic Shield. Helsinki: The Committee for Scientific and Technical Co-operation between Finland and the Soviet Union. 213-224. Peltoniemi, H. 1984. Savukosken koillisosan proterotsooiset kivet. Arkeeisten alueiden malmiprojekti, Oulun yliopisto, Raportti 17. 52 s. 1 l. Peltoniemi-Taivalkoski, A. 2009. Rovaniemen ja Tervolan geokemiallisten aineistojen tarkastelua. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S49/2009/74. 27 s. Perttunen, V. & Vartiainen, H. 1992. Glaciofluvial transport of clasts and heavy minerals from the Sokli carbonatite complex, Finnish Lapland. Geological Survey of Finland, Bulletin 366. 21 s. Pulkkinen, E., Puranen, R. & Lehmuspelto, P. 1980. Interpretation of geochemical anomalies in glacial drift of Finnish Lapland with the aid of magnetic susceptibility data. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 47. 39 s. Roos, S. 1983. Värriöjoen syväkairaus 1982-1983. Lapin Malmi, Raportti 030/4712/SIR/83/13. 4 s. 4 l. Ståhlström, A. 1988. Två volframmineraliseringar på Kuskoiva i Tuntsa, nordöstra Lappland. Julkaisematon opinnäytetyö, Åbo Akademi, GTK. 56 sivua. 12 kuvaa. 2 liitettä. Talvitie, J., Lehmuspelto, P. & Vuotovesi, T. 1981. Airborne thermal surveying of the ground in Sokli, Finland. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 50. 13 s. Vartiainen, H. 1976. Sokli: carbonatite prospecting by the heavy minerals in stream sediments. Journal of Geochemical Exploration 5 (3). 335-337. Vartiainen, H. 1980. The petrography, mineralogy and petrochemistry of the Sokli carbonatite massif, northern Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 313. 126 s. Vartiainen, H., Kresten, P. & Kafkas, Y. 1978. Alkaline lamprophyres from the Sokli complex, northern Finland. Bulletin of the Geological Society of Finland 50 (1-2). 59-68. Vartiainen, H. & Paarma, H. 1979. Geological characteristics of the Sokli carbonatite complex, Finland. Economic Geology 74 (5). 1296-1306. Vartiainen, H. & Vuotovesi, T. 1980. The Sokli carbonatite complex. Lithos 13 (2). 224-225. 21

Vartiainen, H. & Woolley, A. 1974. The age of the Sokli carbonatite, Finland, and some relationships of the North Atlantic alkaline igneous province. Bulletin of the Geological Society of Finland 46 (1). 81-91. Vartiainen, H. & Woolley, A. 1976. The petrography, mineralogy and chemistry of the fenites of the Sokli carbonatite intrusion, Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 280. 87 s. Virransalo, P. 1985. Savukosken koillisosan kallioperän stratigrafia, rakenne ja metamorfoosi. Arkeeisten alueiden malmiprojekti, Oulun yliopisto, Raportti 24. 81 s. Vuotovesi, T. 1978. Itä-Lapin raskasmineraalitutkimuksen laajennus v. 1977. Rautaruukki Oy, Raportti Ro 7/78. Lapin Malmi, Raportti 060/4714,4723/TV/78. 4 s. 7 l. Vuotovesi, T. 1983. Moreenin raskasmineraalitutkimus, Savukoski, Värriöjoki. Lapin Malmi, Raportti 060/4712/TV/83/3. 5 s. 17 l. Vuotovesi, T. 1984. Iskelmävaaran tutkimukset vv. 1979-1982. Lapin Malmi, Raportti 001/4714,4712/TV/84/4. 17 s. 33 l. Vuotovesi, T. 1985. Sallan Kuskoivan volframitutkimukset vv. 1982-1984. Lapin Malmi, Osaraportti 001/4714/TV/85/8. 19 s. 41 l. Vuotovesi, T., Peuraniemi, V. & Nuutilainen, J. 1980. On prospecting for pyrochlore mineralizations by humus analysis at Sokli. Julkaisussa: Tanskanen, H. (toim.) Methods of the geochemical mapping and boulder prospecting in the eastern part of the Baltic Shield: Proceedings of a Finnish-Soviet Seminar held in Leningrad, 3 rd -5 th September, 1979. Geological Survey of Finland. 235-246. 22