Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 1 / 42 Kokoustiedot Aika 22.09.2015 tiistai klo 17:30-20:45 Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Jaana Jalonen, puheenjohtaja Abdi Abdifitah, poistui klo 19.35 41 Leena Hoppania, saapui klo 17.31 37 jälkeen Minna Laakso, poistui klo 19.53 42 Jasminiitta Lumme Janne Jokinen, saapui klo 17.37 37 jälkeen Kimmo Metsä, poistui esteellisenä klo 19.55 43 ajaksi, saapui klo 20.05 Monika Marschan Aki Saariaho Antti Saarinen Sebastian Kotonen Jani Tiainen Henri Kuro Seija Töyrylä Teresia Volotinen Muut saapuvilla olleet Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui klo 19.55 42 jälkeen Timo Ketonen talous- ja hallintojohtaja, poistui klo 19.52 41 jälkeen Susanna Tommila kulttuurijohtaja Nsambu Alen nuorisovaltuuston edustaja Katarina Hellsten-Palomäki kaupunginhallituksen edustaja Tiina Kasvi intendentti Jaana Tyrni kirjastopalveluiden johtaja Kirsti Askolin talouspäällikkö, poistui klo 19.25 40 jälkeen Juha Hovinen suunnittelupäällikkö, poistui klo 19.55 42 jälkeen Anne Kanerva kaupunkitiedon johtaja, poistui klo 18.05 37 jälkeen Pirkko Sillanpää kokoelmapäällikkö, henkilökunnan edustaja, poistui esteellisenä klo 19.55 43 ajaksi, saapui klo 20.05 Sini Sormunen suunnittelija, kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava Paula Pullinen hallintosihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 2 / 42 Allekirjoitukset Jaana Jalonen puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 25.9.2015 Aki Saariaho Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 2.10.2015 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 3 / 42 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 37 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 38 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 39 1-2 Kulttuurilautakunnan vuoden 2015 talousarvion seuranta I 6 tilanteessa 31.7.2015 40 3 Vuoden 2016 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä 19 talousarvioehdotus ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma, Kulttuurilautakunta 41 4 Kulttuurilautakunnan lausunto Tilakeskus-liikelaitoksen 28 investointiesityksestä vuosille 2016-2020 42 Kulttuurilautakunnan lausunto Haukilahden päiväkodin ja 32 kirjaston hankesuunnitelmasta 43 5 Kulttuurilautakunnan kohdeavustukset 2015, erä 5 34 44 Espoon kulttuuripalkinto 2015 36 45 Gladiaattorit Colosseumilla -tehtäväkirjan hinnan 37 vahvistaminen 46 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 38 47 Kokouksessa kuullut selostukset 39
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 4 / 42 37 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kulttuurilautakunnan kokous on kutsuttu koolle kulttuurilautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 16.9.2015 päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 5 / 42 38 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Aki Saariaho.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 6 / 42 249/02.02.02/2015 39 Kulttuurilautakunnan vuoden 2015 talousarvion seuranta I tilanteessa 31.7.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Tanja Rontu-Hokkanen, puh. 043 824 9100 Terttu Nygren, puh. 09 816 57219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kulttuurin tulosyksikön talousarvion ja strategian seurannan tilanteessa 31.7.2015/Seuranta I. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Seuranta tilanteessa 31.7.2015 sitova taso, brutto 2 Seuranta tilanteessa 31.7.2015 netto - Sivistystoimen tuloskortti 31.7.2015 - Kulttuurin tulosyksikön tuloskortti 31.7.2015 - Pöytäkirjamerkinnät 31.7.2015 Selostus Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 7 / 42 Resurssit ja johtaminen Tulostavoite sivistystoimen toimintakatteesta ei toteudu johtuen liian korkeasta tulo-odotteesta. Tuottavuustavoitteen, 1,8 prosentin tuottavuuden paranemisesta, on kuitenkin arvioitu toteutuvan lukuisten toimenpiteiden ansiosta Tavoite tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistumisesta on myös toteutunut, sillä Tatu-toimenpiteet ja projektit ovat käynnissä ja tuloksia on jo saatu. Tavoite tilakustannusten alenemisesta ei toteudu kasvavien väistötilakustannusten takia. Sopimukset palveluliikelaitoksen kanssa valmistuvat vuoden 2015 aikana ja tavoite toteutuu. Palveluliikelaitoksen organisatoristen muutosten vuoksi sopimustilanne voi kuitenkin muuttua. Työhyvinvointimatriisin tulokset ja poissaolotiedot eivät ole vielä käytettävissä, joten tavoitteen toteutumista ei vielä voi arvioida. Toimenpidesuunnitelmia Kunta 10-tulosten ja työhyvinvointisuunnitelman pohjalta on tehty. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen määrän laskemiseksi on tehty monia toimenpiteitä ja tavoite toteutuu. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen kuorma (päivät/henkilö) oli heinäkuun lopussa 12,7 päivää, kun vastaava luku viime vuonna samaan aikaan oi 13,2. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä sivistystoimessa on 3,06 prosenttia. Prosenttiluku ei ole lähentynyt suhteessa maahanmuuttajataustaisen väestön osuuteen, joka on 12,2 prosenttia, joten tavoite ei toteudu. Henkilöstömäärä ei kasva sivistystoimessa vuoden 2015 aikana ja tavoite toteutuu. Sivistystoimen henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 7 469 ja 31.7.2015 6 840. Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka, tulostavoite toteutuu. Lisäopetusta tai muuta koulutusta pystytään tarjoamaan kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille, jotka eivät saa toisen asteen koulutuspaikkaa. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen ja tulostavoitteen odotetaan toteutuvan. Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset saadaan loppuvuodesta ja tulostavoitteen toteutumisesta saadaan tieto vasta silloin. Tavoite oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsemisessä 7 vuorokauden kuluessa on toteutunut 97 prosenttia eli tavoite ei toteudu. Valtuustokauden tavoitetta lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelujen kehittämisellä ja hyvinvointia vahvistamalla on toteutettu lisäämällä matalan kynnyksen kerhotoimintaa ja tavoite toteutuu. Ala- ja yläkouluissa noin 7 500 oppilasta osallistuu noin 500 kerhoon. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kerhopaikkojen määrää lisätään vähintään tavoitteen mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa kerhotoimintaan sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuodessa 154 lapsella. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on järjestetty maksutonta kerhotoimintaa koululaisille. Kulttuurin tulosyksikössä on järjestetty paljon eri tapahtumia lapsille ja nuorille, kuten asukaspuistokiertue 8 asukaspuistoon, kirjastoissa 1 105 tapahtumaa, KULPS! -käyntejä 31 588 ja 26 Kulttuurineuvola-tapahtumaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 8 / 42 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Alueelliset hyvinvointiryhmät ovat toiminnassa, vuosisuunnitelma on tehty ja toimintamalli laadittu. Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden (Svenska bildningstjänster) tarina on valmistelussa ja toimintamallia käynnistetään, tavoite toteutuu. Tavoite yrityskylän seurantajärjestelmän luomisesta ja kehittämistoiminnan aloittamisesta etenee, valmistelu on käynnissä Espoon kumppaneiden kanssa ja tavoite toteutuu. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoolaisten koululaisten oppimistulosten sijoittuminen kärkisijoille valtakunnallisessa vertailussa varmistuu syksyllä matematiikan oppimistulosten ja kevään ylioppilastulosten valmistumisten myötä. Tavoite toteutuu pohjautuen aiempien vuosien tuloksiin. Imagollisesti tärkeiden kulttuuritapahtumien määrä ja kävijämäärä on kasvanut ja tavoite taiteen ja kulttuurin roolin kasvamisesta Innovation Gardenissa toteutuu. Laaja KulttuuriEspoo 2030 -strategiatyö on käynnistynyt, on osallistuttu ACSi 2015 kv-innovaatioleirille sekä suunnitelma Cultre Garden -toiminnasta on laadittu. Espoolahden ja Matinkylän sivistystoimen palvelukokonaisuuksien suunnitelmat on tehty ja tavoite toteutuu. Alkuvuodesta on jo Meri-Matin, Matinkylän uimahallin, Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuriareenan tarveselvitykset hyväksytty, Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus sisältyvät sivistystoimen investointiesitykseen ja Matinkylän monitoimitalo saadaan kulttuurin käyttöön. Kirjaston sijoittuminen Iso Omenan palvelutorille on suunnitteilla. Sivistystoimen Tatu-projektien ja toimenpiteiden tilanne 31.7.2015 Palveluverkkoihin ja tiloihin liittyvät toimenpiteet ovat pidemmän ajan tavoitteita, mutta kirjastoverkon osalta Espoonlahden tuleviin ratkaisuihin on saatu lautakunnan päätös, Matinkylän alueen palvelujen tarveselvityksistä on päätökset. Opinmäki valmistuu ja Ison Omenan palvelutorin yhteistyömallin valmistelussa ollaan mukana. Tilojen käytön tehostamisen osalta päiväkoti- ja koulutilojen kapasiteettiä ja nykykäyttöä on tutkittu. Tehtävä on työläs ja aikataulusta ollaan hieman jäljessä. Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleen järjestely on toteutunut 1.1.2015 alusta, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät Omniaan. Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Talouden osalta tehdään tarvittaessa tarkistus lokakuun kuukausiseurannan yhteydessä. Kerhotoiminnan kehittäminen sekä koululaisten iltapäivätoiminta: Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa syyskauden 2015 kerhotoimintaan on sijoitettu noin 150 lasta enemmän kuin syksyllä 2014. Koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita on uusittu. Iltapäivätoiminta keskitetään koulutiloihin. Ruotsinkielisen opetuksen osalta ns. kokopäivä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 9 / 42 koululaisilla toiminnan suunnittelu etenee. Matalan kynnyksen kerhotoimintaa lisätään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Väestövastuumalliin siirtyminen on tuomassa säästöjä perusopetuksessa kun kuljetuskustannukset pienenevät. Taksoja ja maksuja on tarkistettu sekä avustusperiaatteita uudistettu liikuntapalveluissa sekä kulttuuripalveluissa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä sähköiset yo-kirjoitukset, resurssivarausjärjestelmä, varhaiskasvatuksen mediakasvatus sekä Sitoinfra-projekti etenevät edelleen. Toimialan sisäisenä järjestelynä toimialajohtajan alaisuuteen on irrotettu digikehityksestä vastaava henkilö. Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, aikuiskoulutuksen ulkoistus on tapahtunut, uusien opettajien aloitusajankohta tuo säästöä, opetuksen resurssoinnista tehdään päätökset osana v. 2015 budjetin sopeuttamista. Oppilasmäärän sekä päivähoitolasten määrän kasvu on ennakoitua suurempi eikä siihen ole täysimääräisesti varauduttu. Oppilasmäärän kasvu, syksystä yli 800 oppilasta, hoidetaan ilman lisäeuroja, mikä on iso osa tuottavuutta. Espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa sivistystoimesta pilottina jatkaa suomenkielinen opetus, johtoryhmävalmennukset ovat käynnissä. ICT:n organisointi palveluliikelaitokseen on tapahtunut ja toimintamallia otetaan käyttöön, lisäksi yhteistyötä kehitetään. Lisäksi varhaiskasvatuksessa tehostetaan lomien suunnittelua ym. arjen säästötoimenpiteitä, vapaa-ajan palveluissa priorisoidaan perustehtäviä, kumppanuuksia ja kouluyhteistyömallia kehitetään liikuntapalveluissa, hankinta- ja tilausprosesseja uudistetaan, sopimuksia palveluliikelaitoksen kanssa ei ole tehty. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli heinäkuun lopussa 32,5 milj. euroa eli 69,7 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 31,4 milj. euroa eli 68,6 prosenttia. Toimintatulot (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) ylittävät muutetun talousarvion noin 1,2 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. valtion myöntämistä avustuksista. Avustusten käyttöä varten tullaan lokakuun kuukausiseurannan yhteydessä hakemaan katteeksi lisämäärärahaa tuloihin ja menoihin noin 2,0 milj. euroa. Suomenkielisen opetuksen osalta esitetään Seuranta I:n yhteydessä lisätalousarviota vammaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä lomahoidon järjestämiseen tuloina sekä menoina 1,5 milj. euroa. Toiminnan kulut laskutetaan sisäisenä laskutuksena vammaispalveluilta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 10 / 42 Toimialan toimintamenojen kertymä oli 401 milj. euroa eli 58,6 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä oli 392 milj. euroa, 58,6 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 193,4 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 60,1. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät. Sivistystoimen toimintamenojen ilman nettobudjetoituja yksiköitä ennustetaan ylittyvän yhteensä noin 3,5 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. valtiolta saaduista avustuksista sekä vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidon sekä loma-ajan hoidon järjestämisestä. Ylityksille tullaan hakemaan lisämäärärahaa. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 3,5 milj. eurolla, johtuen mm. OPH:lta saaduista avustuksista kuten ylimääräinen perusopetusryhmien pienentämiseen suunnattu avustus ja lähes kaksinkertaistunut tasa-arvoraha. Lisäksi on useita muita avustuksia. Muutamassa koulussa järjestetään lakisääteistä iltapäivätoimintaa omana toimintana, joka lisää asiakasmaksutuloja. Vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidon sekä loma-ajan hoidon järjestämisestä kertyy sisäistä tuloa noin 1,5 milj. euroa. Toimintamenojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 3,5 milj. eurolla. Ylitys on mm. katetta saatuihin avustuksiin, joita ei voida käyttää ilman lisämäärärahaa. Vammaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä lomahoidon järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista tulee 1,5 milj. euron ylitys. Avustuksista aiheutuvista ylityksistä tehdään lisämäärärahaesitys lokakuun kuukausiraportin yhteydessä, jolloin vuoden aikana tulevat avustukset ja myös niistä tehtävät siirrot seuraavalle vuodelle ovat tiedossa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla. Vaikka suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät ovat kasvaneet, yleisen taloustilanteen heikkeneminen on vaikuttanut myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulojen kertymiseen. Talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 14 401 lapselle. Toukokuussa 2015 päivähoidossa oli 15 150 lasta, mikä oli 749 lasta ennakoitua enemmän. Toukokuussa lapsimäärä on yleensä korkeimmillaan. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Svenska rum -lautakunnan toimintatulotulojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Kolme koulua siirtyy ip-toiminnan osalta kaupungin omaksi toiminnaksi syksyllä. Toiminnasta tulee tuloja ja menoja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 11 / 42 noin 0,1 milj. euroa. Mahdolliset esitykset määrärahojen ja -tuloarvioin muutoksista tehdään lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Ruotsinkielisen työväenopiston osalta on kustannusten jako vielä kesken, joten kaikki menot eivät ole oikein kohdistettuna. Kotihoidontuen avustuksiin varattu määräraha tulee ylittymään, johtuen perheille maksettavien avustusten tarkistetusta jakoperusteesta suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatusten välillä. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulojen ja -menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Nettobudjetoidun kulttuurin toimintatulot ja -menot ylittävät talousarvion noin 0,7 milj. eurolla. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. euroa johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toiminnasta saatujen tulojen ennustetaan toteutuvan suunnitelmien mukaisesti. Liikunta- ja nuorisolautakunnan toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Laaksolahden jäähallin mentyä käyttökieltoon joulukuussa 2012 jääurheiluseurojen jääaikapula on lisääntynyt. Laaksolahden jäähallin käyttökieltoa on vuosittain korvattu Tapiolassa sijaitsevasta Barona Areenasta tapahtuvilla, sopimukseen perustuvilla ostoilla vuosina 2013-2014. Vuonna 2015 päätettiin ostaa Leppävaaran uimahallin säästyneillä uinninvalvontamäärärahoilla lisäjääaikaa Barona Areenalta. Muun sivistystoimen toimintatulot alittavat muutetun talousarvion noin 2,9 milj. eurolla, johtuen sivistystoimen liian suuresta tuloarviosta. Tulosyksiköiden tuloarviot on käyttösuunnitelmassa arvioitu realistisiksi ja ylimääräinen tulo-odote on budjetoitu muuhun sivistystoimeen. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisina. Kuntayhtymä Omnialle Espoon työväenopistosta ja Espoon aikuislukiosta maksettavaa korvausta ei tässä vaiheessa ole tarvetta muuttaa. Investoinnit Liikuntapaikkojen perusparantamisen määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Koneet ja kalusto - investointimenojen arvioidaan toteutuvan talousarvioiden puitteissa. Mattlidenin koulun parakkien käyttöönotto ja kalustaminen siirtyi viime vuodelta tälle vuodelle. Kalustamiseen ei ole tälle vuodelle määrärahaa, joten se saattaa aiheuttaa lisämäärärahatarpeen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 12 / 42 Opinmäen ensikertaisen kalustamisen kustannuksia ei ole kohdennettu käyttäjille vielä kokonaisuudessaan. KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurin tulosyksikkö Kulttuurin tulosyksikön sitova taso sisältää tulosyksikön johdon ja esikunnan, avustusten ja kaupunginkirjaston määrärahat. Toimintatulojen kertymä heinäkuun lopussa oli noin 0,6 milj. euroa eli 61,2 prosenttia, mistä avustuksien ja tukien osuus on 0,3 milj. euroa. Toimintamenojen kertymä oli 20,1 milj. euroa eli 62,5 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat noin 6,1 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 60,2. Avustuksia on maksettu 5,9 milj. euroa. Kohdeavustuksia on myönnetty neljä erää, yhteensä 144 771 euroa 76 hakijalle. Yhteisöjen avustuksista on maksettu kolme avustuserää neljästä, mikä vaikuttaa avustusten toteumaprosenttiin, joka on 76,3 (58,3). Sisäisten kustannusten menokertymä oli 6,3 milj. euroa eli 56,8 prosenttia. Käyttötalouden määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toiminta Kulttuurin tulosyksikköön kuuluu neljä palvelualuetta: kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Tulosyksikön esikunta vastaa muun muassa avustusten valmistelusta, strategia- ja tuloskorttityöstä, kulttuuripolitiikasta, arvioinnista, kehittämishankkeista sekä Kulttuuria kaikille -kokonaisuudesta. Kaupunginvaltuusto on pöytäkirjamerkinnässään pyytänyt saada käsiteltäväkseen kulttuuristrategian vuoden 2015 aikana. KulttuuriEspoo 2030 -linjauksia varten on kerätty materiaalia erilaisissa keskusteluissa esimerkiksi kulttuuritoimijoiden, kulttuurilaitosten, yhteisöjen, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja kulttuurilautakunnan kanssa. Keväällä ja kesällä aihetta työstettiin yhdessä kaupunkitutkija Charles Landryn ja Demos Helsingin tutkija Aleksi Neuvosen kanssa. Opetusministeriön tukema Kaikukortti-kokeilu käynnistyi Espoossa huhtikuussa. Kaikukortti on tarkoitettu sosiaalialan yhteisöjen asiakkaille, jotka kokevat olevansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Kokeilusta on saatu erittäin myönteistä palautetta. Kaikukortin käyttäjät saavat maksuttomia lippuja kulttuuritilaisuuksiin ja he voivat pyytää kulttuuritapahtumaan mukaan myös vapaaehtoisen kulttuurikaverin. Näin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 13 / 42 taloudellisten esteiden lisäksi poistetaan myös muita osallistumisen esteitä. Kevätkaudella 2015 KULPS! -toimintamalli tavoitti koululaisia koulupäivän aikana entiseen tapaan. Kulttuuripolulla vieraili yhteensä noin 16 700 ja liikuntapolulla noin 14 900 peruskoululaista. Keväällä parannettiin myös KULPS! -ohjelmiston yhteyttä opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä valmistauduttiin vuoden 2016 opetussuunnitelmanuudistukseen. Kulttuurineuvola-kertoja on tänä vuonna järjestetty yhteensä 26. Kulttuuritoimijat ovat vierailleet Leppävaaran, Matinkylän tai Suvelan neuvolassa. Odotustilan kulttuurielämyksen lisäksi lapsiperheet ovat saaneet tietoa Espoon lastenkulttuuritarjonnasta. Kulttuuriketju Kulturkedjan vie kulttuuria ja ikäihmisten palvelukeskuksiin ja hoivalaitoksiin. Ohjelmiston kulttuuriesityksiin ja -tilaisuuksiin on osallistunut vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 2 500 henkilöä. Kulttuurin tulosyksikössä on käynnissä KulttuuriEspoo-brändityö, jonka tavoitteena on markkinoida asiakkaille espoolaisen kulttuurin laajaa ja monipuolista kokonaisuutta, vahvistaa espoolaisen kulttuurin tunnettuutta ja saada lisää kävijöitä. KulttuuriEspoo kattaa kaupungin oman organisaation toimijoiden lisäksi yhteistyökumppaneita. Keväällä luotiin KulttuuriEspoon visuaalinen ilme ja avattiin sosiaalisen median kanavat. Tapahtumasivuston suunnittelu jatkuu koko vuoden. Henkilöstö Yhteiseen viestintään ja tiedotukseen panostetaan edelleen. Tammikuussa tulosyksikön esikunnassa aloitti viestintäsuunnittelija, minkä myötä kulttuurin näkyvyys ja kuuluvuus on jo nyt selvästi parantunut. Kulttuurin tulosyksikön johtoryhmä sekä palvelualueiden johtoryhmät tapaavat säännöllisesti. Lisäksi vuoden aikana järjestetään kaksi laajennetun johtoryhmän tapaamista. Yhteistyötä pyritään edelleen tiivistämään toiminnallisilla kokoontumisilla, kuten viestintäryhmän ja tuottajien tapaamisilla. Myös hallintokuntien välistä yhteistyötä kehitetään edelleen esimerkiksi kulttuurisen nuorisotyön kanssa sekä kaupungin visuaalisen kulttuurin osalta. Talous Kulttuurin tulosyksikön talous on tasapainossa ensimmäisen seurantajakson ajalta. Tulosyksikkö noudattaa kaupunginvaltuuston TATUohjelmaa ohjeistuksen mukaisesti. Kaupunginkirjasto Kaupunginkirjaston kävijä- ja lainausmääriä TP 2014 1.1. 31.7.2015 Kävijää 3 427 791 1 894 622
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 14 / 42 Verkkokäyntejä 8 212 190 4 957 580 (HelMet kokonaisuudessaan) Fyysisiä lainoja 4 084 038 2 277 850 Kävijää lastentapahtumissa 38 128 23 794 Kävijää senioritapahtumissa 2 896 1 153 Toiminta Kirjaston kesäkuukausien kävijämäärä putosi viime vuoteen verrattuna. Kesällä pienet kirjastot ovat kiinni, ja heinäkuussa kävijöitä ohjautuu aluekirjastoihin. Kesällä pyritään järjestämään erityisesti lasten tapahtumia, koska monet asukkaat jäävät kaupunkiin loman ajaksi. Kirjastojen tiloissa myös muut toimijat voivat järjestää tapahtumia ja koulutuksia. Esimerkiksi Sellon kirjaston Akseli-salissa pidettiin maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta koko heinäkuun. Espoonlahdessa aloitetun pajatoiminnan myötä 3D-tulostusta on tarjolla nyt kaikilla suuralueilla. Entressen kirjastossa keväällä tehtyjen tilamuutosten ansiosta pajatoiminnalle lohkaistiin entistä parempi tila. Aikaisemmin pajatoimintaa järjestettiin Entressessä eri puolilla kirjastoa. Pajatoiminnan uutuuksista ja palveluista voi lukea osoitteessa www.kirjastopaja.fi. Kaupunginkirjasto kannattaa yhteiskunnan moniarvoisuutta ja monikulttuurisuutta kirjastolain edellyttämällä tavalla. Kesäkuussa Espoon kirjastopyörät osallistuivat Helsinki Pride -tapahtumaan. Aineistonäyttelyissä ja sosiaalisen median päivityksissä asiakkaille suositellaan monipuolisia sisältöjä eri aiheista. Lukuvinkkejä annetaan myös kirjaston kirjablogissa osoitteessa http://sellonkirjat.blogspot.fi/. Talous Kaupunginkirjaston toteutuma on ennakoidulla tasolla. Kulttuuri, netto Kulttuurin nettobudjetoituun kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta: kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) ja tapahtumaja kulttuuripalvelut. Nettobudjetoituja palvelualueita sitoo toimintakate - 15 milj. euroa, josta palvelualueet ovat käyttäneet - 8 milj. euroa eli 53,2 (58,3) prosenttia. Nettobudjetoidun kulttuurin määrärahojen arvioidaan ylittyvän tulojen ja menojen osalta 0,7 milj. euroa. Syksyllä kaupunginmuseo avaa Gladiaattorit voitto ja kuolema Colosseumilla näyttelyn KAMUssa. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut järjestää Espoo-päivän ja itsenäisyyspäiväkonsertin, joten loppuvuosi on kustannuspainotteinen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 15 / 42 Kuluvan vuoden talouden toteumaennusteena toimintakate on talousarvion mukainen. Toiminnassa korostetaan kustannustehokkuutta sekä tuottavuuden parantamista palvelujen tuottamisessa nettobudjetoinnin mahdollistamin keinoin. Kävijöiden ja tapahtumien lukumäärä sekä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan osuus kulttuurin nettobudjetoidussa yksikössä 1.1.-31.7.2015 Kävijöitä Lapsia/ Tilaisuuksia/ Lapsille Nuoria Opastuksia Nuorille Kaupunginmuseo 31 474 10 177 768 427 Kaupunginorkesteri 14 062 2 442 57 12 WeeGee 173 841 27 967 1 527 1 136 Kulttuurikeskus 79 012 40 136 347 85 Sellosali 25 115 9 369 144 52 Alueelliset kulttuuri- Palvelut, yht. 44 426 36 536 743 653 - Kannusali 9 849 8 056 103 69 - Karatalo 18 554 12 647 131 78 - Pikku-Aurora 8 529 8 529 466 466 - Seinätön aluetyö, proj. 7 494 7 304 43 40 Kaupunginmuseo Toiminta Vuonna 2015 kaupunginmuseon kokoelmien luettelointitoiminta on keskittynyt Kauklahden lasi -näyttelyn valmisteluun. Lisäksi Pentalan tulevan saaristomuseon laajaa esineistöä on käsitelty esittelykuntoon. Kuva-arkistoa ovat työllistäneet tiedotusvälineet ja yksityiset asiakkaat. Kokoelmahallintajärjestelmän täydentämistä ja koekäyttöä on jatkettu pitkäjänteisesti. Keväällä Futuro-talon suunnittelijan Matti Suurosen perikunta lahjoitti kansainvälisestikin merkittävän arkistokokonaisuuden museon kokoelmiin. Pentalan saaristomuseon valmistelu jatkuu kaikilla museon vastuualueilla. Keväällä ja kesällä valmistauduttiin myös elokuisiin Pentalan saaristopäivin. Rakennuskauden suurena työnä Pentalan piha-alueet tehtiin valmiiksi yhteistyössä tilakeskuksen kanssa. Rakentamistyöt pysyivät aikataulussa. Museo suunnitteli ohjelmaa Espoossa pidetyille valtakunnallisille Kotiseutupäiville. Ohjelmaan kuului myös Pentalaan tutustuminen. Kotiseutupäiviin liittyen valmisteltiin pieni näyttely Sellon kirjastoon. Glimsissä järjestetiin ohjelmaa kesän jokaisena päivänä. Talomuseo kesäohjelma huomioitiin mediassa hyvin. Kulttuuriympäristön vastuualue sai valmiiksi selvityksen suuresta osasta kaupungin omistamien, kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten arvosta ja suojelutilanteesta. Mukana on kartanoita, tilakokonaisuuksia ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 16 / 42 mantereen huviloita. Inventoinnit jatkuivat saariston huvilakulttuurin jatkoselvityksellä. Kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät lausunnot hoidettiin aikataulussa. Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen kanssa toteutettiin toukokuun ensimmäisen viikon aikana opetustapahtuma opiskelijoille metallinilmaisimen käytöstä espoolaisessa tutkimuskohteessa. Henkilöstö Vakituisen henkilöstön määrä pysyi entisellään, mutta äitiys- ja muut vapaat aiheuttivat runsaasti ylimääräisiä sijaisjärjestelyjä. Arkiston tutkijan toimeen tuli hakuajan loppuun 31.7. mennessä 160 hakemusta. Talous Museon talous on toteutunut suunnitellusti. Vuoden suurimmat menot kohdentuvat syksyn Gladiaattorit-näyttelyn toteuttamiseen. Tähän on varauduttu vuoden taloussuunnittelussa. Pentalan kalustamiseen kohdennettuja hankintoja on alettu toteuttaa. Kaupunginorkesteri Toiminta Tapiola Sinfonietta saavutti kevätkaudelle 2015 asetetut tavoitteet. Konserteista yhteensä viisi oli loppuunmyytyjä ja vastaanotto mediassa oli kiittävää. Vuoden ensimmäinen puolisko oli toiminnallisesti monipuolinen: kausikonserttien lisäksi esiinnyttiin Musica nova - ja April Jazz - festivaaleilla. Orkesteri soitti myös pääkonsertin Lasten taidefestivaaleilla Hämeenlinnan Hippaloissa. Tapiola Sinfoniettan Kissakeisari ja appelsiinikuu -produktio sai suuren suosion niin lapsikuulijoiden kuin lastenkulttuurin ammattilaisten parissa. Kevätkaudella 7 9-luokkalaisille suunnatuissa KULPS!-konserteissa esiintyivät Marzi Nymanin lisäksi Mariska ja Felix Zenger. Samalla kokoonpanolla soitettiin myös yksi perhekonsertti. Lisäksi muusikot tekivät koulu- ja palvelutalovierailuja sekä soittivat runsaasti kamarimusiikkia. Kylätalo Palttinan päiväkodissa tehtiin tarinasävellysprojekti. Etelä-Korean kiertueella aloitettua yhteistyötä Espoo Innovation Gardenin toimijoiden kanssa jatkettiin. Espoon kaupunginteatterin ja EMMAn kanssa laadittiin liiketoimintasuunnitelma Culture Garden -toiminnan aloittamiseksi. Talous Talouden ja tuottavuuden parantamista edesauttoi edelleen hyvä pääsylipputulojen kertymä sekä festivaalivierailuista saadut korvaukset. Huhtikuussa tarkastettiin seuraavan kauden konserttilippujen hinnat ja tehtiin joitakin korotuksia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 17 / 42 Henkilöstö Kevätkaudella kehitettiin Espoon ja Tapiola Sinfoniettan tarinaa. Toimiston henkilökunnan tavoite- ja kehityskeskustelut hoidettiin vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Muusikoiden kanssa käytiin ryhmäkehityskeskustelut ääniryhmittäin toukokuun loppuun mennessä. Yritysvalmentaja Pentti Sydänmaanlakan johdolla toteutettiin selvitys Tapiola Sinfoniettan toimintatavasta ja johtamisjärjestelmästä. Selvitykseen kuului ennakkokysely koko henkilökunnalle. Orkesterin kehittämiskohteiden ja vahvuuksien pohjalta laadittiin Älykkään orkesterin onnistumisstrategia. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Toiminta Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden palvelualueeseen kuuluvat Karatalo, Kannusali, Pikku-Aurora, Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee, Sellosali sekä alueellinen kulttuurityö ja tapahtumat. Palvelualueen erityiskohteina kevään aikana ovat olleet asiakaslähtöisen ohjelmatarjonnan, yhteisten palvelukonseptien sekä viestinnän suunnittelu ja osin toteutus. Sivistystoimessa käynnistettiin Espoon tapahtumaseminaarikonseptin suunnittelu, ja ensimmäinen tapahtumaseminaari järjestettiin toukokuussa. Espoon valotapahtuman hankeselvitys käynnistettiin ja kaupungin suurtapahtumien, Kotiseutupäivien ja Espoo-päivän, tuotannot jatkuivat. Alueellinen kulttuurityö järjesti Pikku-Aurorassa Espoon isännöimät valtakunnalliset Lasten kulttuurikeskusten verkoston seminaaripäivät. Toukokuisen seminaarin yhteydessä perustettiin Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ry. Pikku-Auroran erilaisten tapahtumien lisäksi talossa järjestettiin kesäleirejä lapsille. Kevään aikana nuorisopalveluiden kanssa toteutettiin nuorten bänditapahtumia. Uutena matalan kynnyksen toimintona Karatalossa järjestettiin seniorien aamupäivän kohtaamistuokioita. Kaupunkikulttuuria elävöittämään saatiin Suvelan alikulkutunnelien maalaukset. Taiteilija Jussi TwoSevenin johdolla koululuokat toteuttivat ympäristötaideteoksen. Kahdeksan puiston asukaspuistokiertue alkoi heinäkuussa. Espoon kulttuurikeskuksen saleissa ja aulatiloissa oli tammi heinäkuussa yli 350 yleisötapahtumaa. Näyttelykeskus WeeGeellä otettiin käyttöön Museoliiton lanseeraama kansallinen Museokortti. Aulan yhteydessä sijaitsevaan Studio Suuroseen WeeGee tuotti keväällä Futuron maailma - näyttelyn, jossa on nähtävillä kuvia maailman Futuro-taloista. Näyttelyiden ohella talon toimintaan kuuluivat tapahtumat lapsille ja perheille sekä koululaisten kesäleirit. Sellosalissa lisättiin kevään monipuolisen ohjelmiston lisäksi ikäihmisille suunnattua maksutonta tarjontaa mm. päivätansseja, iltapäiväkonsertteja ja -elokuvia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 18 / 42 Tiedoksi Henkilöstö Esimiestyöhön ja henkilöstön työssä jaksamiseen ja osaamisen kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Henkilöstö osallistui kevään aikana erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin. Palvelualueen johtoryhmä osallistui johtoryhmäkoulutukseen, joka sisälsi mm. 360-johtajuusarvion, henkilökohtaisen valmennuksen ja parityöskentelyä. Talous Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden kuluvan vuoden talouden toteumaennusteen toimintakate on talousarvion mukainen (tilanne 31.7.2015). Toiminnassa korostetaan kustannustehokkuutta sekä tuottavuuden parantamista palvelujen tuottamisessa myös nettobudjetoinnin mahdollistamin keinoin. Investoinnit Kulttuurilautakunnan investointimääräraha on 2,3 milj. euroa, josta palvelualueet ovat käyttäneet 253 000 euroa heinäkuun loppuun mennessä. Osa hankinnoista on siirtynyt syyskaudelle kilpailutuksen vuoksi. Opinmäen ensikertaisen kalustamisen kustannuksia ei ole kohdennettu käyttäjille vielä kokonaisuudessaan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 19 / 42 1989/02.02.00/2015 40 Vuoden 2016 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma, Kulttuurilautakunta Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Armi Salminen, puh. 046 877 1353 Marjo Sotala-Solovjew, puh. 050 395 2165 Susanna Tommila, puh. 043 825 5074 Terttu Nygren, puh. 09 816 57219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kulttuurilautakunta tekee vuoden 2016 talousarviota ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Puheenjohtaja teki esittelijän päätösehdotuksesta poikkeavan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja ehdotti, että kulttuurilautakunta päättää 1 merkitä tiedoksi sivistystoimen johtajan esityksen lautakunnan talousarvion sopeutusmahdollisuuksista kehykseen pääsemiseksi, 2 esittää, että Ison Omenan palvelutorin laskutusta kulttuurilautakunnalle tulee vähentää vuoden 2016 osalta noin 100 000 euroa, koska käyttöönotto tapahtuu kolme-neljä kuukautta suunniteltua myöhemmin, 3 esittää, että kulttuurilautakunnan talousarvio vuodelle 2016 valmistellaan kehykseen siten, että - kirjastoverkkoa ei kavenneta - kaikista kulttuurilautakunnan palveluista/yksiköiden taloussuunnitelmista vähennetään saman tasoinen suhteellinen osuus tarvittavaan loppusummaan pääsemiseksi - lautakunnalle valmistellaan selvitys päällekkäisistä palveluista ja niiden tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta järjestämisestä kevään 2016 aikana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 20 / 42 Päätös Kulttuurilautakunta päätti 1 merkitä tiedoksi sivistystoimen johtajan esityksen lautakunnan talousarvion sopeutusmahdollisuuksista kehykseen pääsemiseksi, 2 esittää, että Ison Omenan palvelutorin laskutusta kulttuurilautakunnalle tulee vähentää vuoden 2016 osalta noin 100 000 euroa, koska käyttöönotto tapahtuu kolme-neljä kuukautta suunniteltua myöhemmin, 3 esittää, että kulttuurilautakunnan talousarvio vuodelle 2016 valmistellaan kehykseen siten, että - kirjastoverkkoa ei kavenneta - kaikista kulttuurilautakunnan palveluista/yksiköiden taloussuunnitelmista vähennetään saman tasoinen suhteellinen osuus tarvittavaan loppusummaan pääsemiseksi - lautakunnalle valmistellaan selvitys päällekkäisistä palveluista ja niiden tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta järjestämisestä kevään 2016 aikana. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Kulttuurin tulosyksikön talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 - Sivistystoimen lautakuntakohtainen/tulosyksikkökohtainen kehysjako Vuosien 2015-2018 Espoo-strategian ja vuoden 2016 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2015) - Käyttösuunnitelmat (02/2016) Espoon toimintaympäristö ja talous Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa 265 543 henkeä. Väestön määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana 4 790 asukkaalla eli 1,8 %. Kasvu oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Alle kouluikäisten määrä oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt ja heidän väestöosuutensa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 21 / 42 oli hieman kohonnut. Nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus ja määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, 20-64 - vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana, vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin 1 700 hengellä. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 prosentista 13,6 prosenttiin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 prosenttiin. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 prosentista 13,3 prosenttiin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa 35 194. Määrä oli kasvanut noin 3 245 asukkaalla vuoden aikana. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja suomenkielisten osuus laski 79,1 prosenttiin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Väestöennuste 2015-2024 Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien 2014-2016 väestönkasvu ylittää 1,6 prosenttia, vuosina 2017-2020 väestönkasvu ylittää 1,4 prosenttia ja vuodesta 2021 eteenpäin 1,3 prosenttia. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin 2 200 asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Työllisyys ja työttömyys Kesäkuun 2015 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 15 141 ja työttömyysaste oli 11,1 prosenttia. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1 795. Kaupungin talouden kehitys Espoon kaupungin tulos vuodelta 2014 oli puoli miljoonaa negatiivinen ja vuosikatetta kertyi noin 117 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 48 ja tulos 55 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuosikatteesta merkittävä osa, yli 40 milj. euroa kertyi rahastojen tuotoista, joita ei voida käyttää toiminta- tai investointimenojen rahoitukseen ilman valtuuston erillistä päätöstä. Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 toukokuussa toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU), jolla asetettiin tavoitteet rahoitustasapainon parantamiseksi ja määriteltiin keinoja, joilla tasapainoa ja tuottavuutta haetaan. TATU- ohjelma jatkuu vuoden 2017 loppuun ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman taloustavoitteet asetettiin sen pohjalta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 22 / 42 Heikon talouskehityksen sekä Espoon väestönkasvun ja vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän takia vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin 24 milj. euroa alijäämäisenä. Kun valtionosuudet ylittävät talousarvion ja käyttötalouden talousarvio pitää hyvin, on mahdollista ja tavoitteena saada kuluvalle vuodelle ylijäämäinen tulos. Vuonna 2014 uutta lainaa otettiin 117 milj. euroa ja tänä vuonna 219 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Investointeja toteutettiin 320 milj. eurolla vuonna 2014, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 225 milj. euroa. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verorahoitus Vuonna 2015 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1 387 milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttyy. Verotulojen suhteellisen hyvä kasvu (+4,1 %) aiheutuu siitä, että valtio nosti kiinteistöveron alarajoja tämän vuoden alussa. Se nosti kiinteistöveron kertymää 31,6 prosenttia. Vuoden 2016 verotulo jää ennusteen mukaan noin 25 milj. euroa pienemmäksi kuin vuoden 2014 syksyllä arvioitiin. Ero johtuu taantuman pitkittymisestä ja työttömyyden kasvusta. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 46 milj. euroa vuonna 2016, kun tämän vuoden summa on 29,7 milj. euroa. Valtionosuuksien lisäys johtuu kuntien ja valtion välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Uuden hallituksen hallitusohjelman vaikutuksia verorahoitukseen ei ole voitu arvioida tässä vaiheessa. Käyttötalouskehys Käyttötalouden kehystä valmisteltaessa on pyritty huomioimaan TATUohjelman vaikutuksia toimialojen vuosien 2016-18 määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäysesityksiä on jouduttu vahvasti karsimaan, jotta on päästy suunnitelmakaudella positiiviseen tulokseen. Vuoden 2016 tulos on lievästi negatiivinen, mutta sen jälkeen tulos kääntyy positiiviseksi. Vuosikate ja tulos ovat selkeästi TATU-tavoitteita heikompia jokaisena suunnitteluvuonna. Kehyspäätösehdotuksessa ei ole voitu huomioida hallitusohjelman kuntasektorille lupaamia talouden tasapainotuskeinoja, koska niistä ei ole kesän aikana saatu uutta tietoa. Palveluliiketointa organisoidaan uudelleen ja tilaaja-tuottajamenettelystä luovutaan. Talousarvioehdotus valmistellaan ensivaiheessa nykyisen toimintaorganisaation mukaisesti ja syys-lokakuun vaihteessa eri toiminnot kootaan kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen uuden toimintaorganisaation mukaisesti. Tämä muutos tulee muuttamaan jossain määrin talousarvion sisäisten erien summia ja sitä kautta mahdollisesti myös palvelutoimialojen määrärahoja.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 23 / 42 Käyttötalouden kehyksen arvioinnissa on käytännössä huomioitu vain uusien investointien käyttöönoton kynnyskustannukset. Palvelutarpeen kasvua on huomioitu vähäisessä määrin. Lähtökohtana on että niihin tarvittava rahoitus hoidetaan tuottavuutta parantamalla. Espoo-tarina ja sivistystoimen valtuustokauden tavoitteet Sivistystoimi on laatinut Espoo-tarinan ja sivistystoimen tarinan sekä kaupunkiyhteisten valtuustokauden tavoitteiden pohjalta omat toimialatasoiset valtuustokauden tavoitteensa. Valtuustokauden tavoitteita toteutetaan ja niiden toteutumista mitataan vuosittain asetettavilla tulostavoitteilla ja tavoitteilla. Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutumisesta lautakunnille talouden seurantojen yhteydessä. Espoon tuloskortissa on kolme näkökulmaa: 1) resurssit ja johtaminen, 2) asukkaat ja palvelut ja 3) elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Tavoitteiden asettelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tavoitteiden toteutumisen mitattavuuteen. Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla alentamalla keskeisten palvelujen yksikköhintoja. Tilakustannuksia alennetaan yhdellä prosentilla. Tilojen käyttöä tehostetaan ja maksuperusteita yhtenäistetään. Sivistystoimi kehittää jatkossakin johtamista ja esimiestyötä ja panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehitystä seurataan vuosittain työhyvinvointimatriisilla. Tavoitteena on vähentää terveysperusteisia poissaoloja vuodesta 2012 20 prosenttia. Valtuustokauden tavoitteena on maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuuden läheneminen vastaamaan maahanmuuttajataustaisten osuutta Espoon väestöstä. Kaupunkitasoisena tulostavoitteena on henkilötyön tuottavuuden parantaminen yhdellä prosentilla. Henkilötyöllä tarkoitetaan sivistystoimen omassa palveluksessa olevaa henkilötyövoimaa ja vuokratyövoimaa. Tarkastelun kohteena on oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien yhteismäärä. Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on nuorten itsenäistymisen tukeminen antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa koulutustakuun toteutumista, eli koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoamista kaikille peruskoulun päättäneille. Tavoitteena on lisäksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 24 / 42 opiskelijoiden läpäisyasteen parantaminen. Aikuiskoulutuksen asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä selvitetään Omnian aikuiskoulutuksessa ja sivistystoimen ruotsinkielisessä työväenopistossa. Valtuustokauden tavoitteena on lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Vuonna 2015 panostetaan edelleen lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemiseen lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia. Lasten liikkumista edistetään luomalla mallit Tunti liikuntaa päivässä -tavoitteen toteuttamiseksi. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä ja lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioidaan. Tavoitteena on tavoittaa entistä paremmin maahanmuuttajat ja saada heidät sivistystoimen palvelujen piiriin. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Sivistystoimen palvelujen saatavuutta parannetaan käynnistämällä vähintään kolme digitaalista palvelua tai rajapinta-avausta. Lisäksi toteutetaan vähintään kaksi rajapintahanketta, jossa koulutusyhteisöjen yhteistyöllä haetaan ratkaisuja Espoon palvelutuotannon haasteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Tavoitteena on rakentaa digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Sivistystoimelle määritellään digitarina, josta johdetaan tulosyksikkötason suunnitelmat. Suunnitelman toimeenpanoa tuetaan osaamisen kehittämisellä. Digitaalista oppimisympäristöä toteutetaan laajentamalla digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä koulujen pilvipohjaisessa toimintaympäristössä. Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä edistetään sivistystoimessa Tajua Mut! -toimintamallin, Vamoksen, Ohjaamon ja Etsivän nuorisotyön avulla. Lisäksi tavoitteena on uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien onnistunut käyttöönotto syksyllä 2016. Sivistystoimi kokeilee koulupalveluna (School as a Service) väistötilaratkaisua Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella. Sivistystoimen yksiköt tekevät kestävän kehityksen sitoumukset. Tavoitteena on ottaa perusopetuksen opetussuunnitelmat onnistuneesti käyttöön. Sivistystoimessa panostetaan yrittäjyyskasvatukseen, jonka polku kuvataan vuoden 2016 aikana. Sivistystoimessa kehitetään kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluita. Espoon ja Shanghain sivistystoimen yhteistyöstä sovitaan aikavälille 2016-2020 ja uusista sivistystoimea koskevista yhteistyömuodoista neuvotellaan. Sivistystoimen tavoitteena on olla aktiivinen tavoitteellisen kansainvälisen yhteistyön tekijä niin, että jokaisessa tulosyksikössä on toteutunut yhteistyöhanke. Valtuustokauden tavoitteena on metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuuksien suunnittelu. Sivistystoimen palvelut länsimetron
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kulttuurilautakunta 22.09.2015 Sivu 25 / 42 koulutus- ja kehityskäytävällä on suunniteltu niin, että jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2016 on 699,2 milj. euroa. Korotus vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna on toimialatasolla 2,2 prosenttia. Sivistystoimen vuoden 2016 kehyksessä on määrärahat kaupunkitasoiseen palkankorotukseen ja sisäisiin toimitilavuokriin ja siivoukseen. Palkankorotusvaraus on tehty 0,6 prosentin suuruisena vuoden 2015 palkkoihin ja työvoimanvuokraukseen verrattuna sotumaksut huomioiden (yhteensä 3,5 milj. euroa). Toimitilavuokrat ja siivouskustannukset uusiin tiloihin on huomioitu 11,6 milj. eurolla. Kehyksen haasteina ovat oppilasmäärän kasvu yhteensä noin 870 oppilaalla, uudet päiväkodit ja päiväkotien kokovuotistamiset, Ison Omenan palvelutorin ja Leppävaaran uimahallin toimintojen käynnistäminen. Vuoden 2016 syksystä päättyvät opetusten osalta myös OPH:n sekä OPM:n avustukset kuten avustus perusopetusryhmien pienentämiseen (POP-raha) ja tasa-arvoraha. Palveluliikelaitoksen korotukset tai lisäykset eivät sisälly talousarvioihin tilakeskuksen ilmoittamia toimitilavuokria ja siivouksia lukuun ottamatta. Palveluliikelaitoksen kohdistamattomat sisäiset erät mm. Logistiikkaan, Espoon tietotekniikkaan, Espoo Cateringiin ovat yhteensä 3,6 milj. euroa liikelaitoksen ilmoituksen mukaan. Kehyksen haasteina ovat myös opetuksen ja varhaiskasvatuksen digitalisaatio ja ICT laitteiden hankinta yhteensä n. 3 milj. euroa. Annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää mm. opetuksen avustajapalveluiden supistamista, iltapäivätoiminnan ryhmien lukumäärän supistamista sopimukset huomioiden ja opetusresurssin supistamista. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita sivistystoimen palveluihin vaikuttavia toimenpiteitä, joilla on vaikutusta talousarvioon. Koska rakennelinjausten sisällöt ja aikataulut tarkentuvat vasta syksyn kuluessa, ei niiden vaikutuksia ole pystytty ottamaan huomioon talousarvioin laadinnassa. Henkilöstö Uudet virkojen ja toimien esitykset perustuvat oppilas- ja lapsimäärien kasvuun opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat lukuvuonna 2015 2016. Oppilasmäärän kasvu edellyttää uusien opettajan virkojen perustamista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä aloittaa