1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 2. kaupunginosan korttelin 26 tontin 4 sekä katualueen, 3. kaupunginosan puistoalueen ja 11. kaupunginosan liikenne- ja katualueen asemakaavan muutos, Puistokatu 35, ent. Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo. Kaavan tunnus: 02:117 Kaavan päiväys: 18.8.2009 Kaavan laatija: Annaliisa Puustinen, puh. (014) 266 5045 osoite, Jyväskylän kaupunki, kaavoitus, PL 233, 40101 Jyväskylä, e-mail: annaliisa.puustinen@jkl.fi Kaavan vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: 26.8.2009 Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymispäivämäärä: 15.12.2009 Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymispäivämäärä: 26.1.2010

1 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa Puistokadun ja Rajakadun kulmassa. 3 Kaavan tarkoitus Asemakaavaa muutetaan siten, että rakennus voidaan peruskorjata Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetus- ja toimistotiloiksi.

2 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 1 3 KAAVAN TARKOITUS... 1 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 3 2.2 ASEMAKAAVA... 3 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 3 3.1.4 Maanomistus... 4 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 4 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 4 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 4 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 4 4.3.1 Osalliset... 5 4.3.2 Vireilletulo... 5 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 5 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 5 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 5 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 5 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 6 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 6 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 6 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 6 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 6 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 5.1 KAAVAN RAKENNE... 7 5.1.1 Mitoitus... 7 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 7 5.3 ALUEVARAUKSET... 7 5.3.1 Korttelialueet... 7 5.3.2 Muut alueet... 7 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 7 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 8 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön... 8 5.4.3 Muut vaikutukset... 8 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 8 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 8 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 8 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 8 LIITTEET... 9 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

3 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.7.2009 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Pienennös asemakaavakartasta 4. Tonttijakokartta 5. Asemakaavan seurantalomakkeet 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Jyväskylän tilapalvelu on hakenut asemakaavan muutosta 2.6.2009 saapuneella kirjeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 7.7.2009. Se on lähetetty osallisille 21.8.2009 Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 26.8.2009. Aloituskokous on pidetty 20.8.2009. Kaavaluonnos on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 26.8. 11.9.2009. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti kokouksessaan 15.12.2009 virallisesti nähtäville asettamista varten. Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 23.12.2009-8.1.2010. 2.2 Asemakaava Yleisen rakennuksen tontti (Y) muutetaan tulevaa käyttötarkoitusta vastaavaksi opetustoimintaa palvelevien rakennusten tontiksi (YO). Tontin vastapäinen Rajakadun varren pysäköintialue (LP) muutetaan autopaikkojen tontiksi (LPA) opetustoimintaa palvelevan tontin (YO) käyttöön. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuksen on tarkoitus käynnistyä maalis- huhtikuussa 2010. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Ns. Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo on valmistunut 20.2.1952. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Erkki Huttunen. Rakennus täyttää tontin miltei kokonaan välttämättömiä kulkuväyliä lukuun ottamatta. Tontin Rajakadun puoleisella osuudella on viisi pysäköintipaikkaa. Tontin pohjois- ja itäosassa on muutamia lehtipuita, samoin sisäpihalla. Rajakadun vastakkaisella puolella sijaitseva pysäköintialue on puolittain käytössä rakentamattomana hiekkakenttänä. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavoitettava alue on maastoltaan pohjoiseen nousevaa. Maaperä on silttiä, hiekkaa ja hietaa.. Tontin puusto on lehtipuuta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö

4 Rakennus kokonaisuudessaan on toistaiseksi kaupungin hallintokuntien käytössä. Pysäköintialue on rakentamaton hiekkakenttä, jolla voi pysäköidä määräajan. Lähiympäristössä on kerrostaloaluetta, ammattikorkeakoulu, ortodoksinen kirkko, Taulumäen kirkko ja vanha hautausmaa. Paikka on hyvien joukkoliikenneyhteyksien saavutettavissa. Rakennuksessa työskenteleville henkilöille ei ole pysäköintipaikkoja tontilla. Henkilöautoa käyttävät pysäköivät pääasiallisesti Taulumäen kirkon pysäköintialueella sopimuksen mukaisesti. Entinen Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo, ammattikorkeakoulun vanha osa, ortodoksinen kirkko ja Taulumäen kirkko ovat rakennuksina kulttuurihistoriallisesti arvokkaita samoin kuin vanha hautausmaa on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Alue on liitetty kaupungin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. 3.1.4 Maanomistus Kaavoitettava alue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Kunnantalon tonttia hallinnoi Tilapalvelu. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava on hyväksytty ympäristöministeriössä 14.4.2009. Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 4.6.1984 hyväksymä yleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Yleiskaavassa alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Alue on tarkoitettu pääasiassa kerrostalomaiseen asumiseen. Asuntokerrosalasta tulee vähintään 2/3 sijaita kerrostaloissa. Alue sisältää myös asumiselle tarpeelliset julkiset ja yksityiset palvelut, alueen sisäiset liikenneväylät, pysäköintialueet, alueen asukkaita palvelevat virkistys- ja puistoalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet. Alueella on voimassa 16.1.1951 vahvistettu yleisen rakennuksen tontin asemakaava, jossa ei ole rakennusoikeutta eikä kerroslukua, 8.5.1952 vahvistettu katualueen asemakaava, 25.8.1981 vahvistettu puisto- ja katualueen asemakaava ja 28.1.1985 vahvistettu liikenne- ja katualueen asemakaava. Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2008 ja tullut voimaan 1.1.2009. Tonttijako on hyväksytty 7.7.1941. Pohjakartta on Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden tonttituotannon laatima. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Jyväskylän Tilapalvelu hakee asemakaavan muutosta rakennusoikeuden tarkistamiseksi tontilla, jotta Education Facilities Oy voisi toteuttaa rakennukseen opetus- ja toimistotiloja Jyväskylän ammattikorkeakoululle. Autopaikkamääritystä haetaan sellaiseksi, ettei itse tontille aiheudu autopaikkojen lisärakentamisvaadetta. Lisäksi haluttaisiin turvallinen suojatieyhteys Puistokadun yli Taulumäen kirkon P-alueen kohdalta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

5 4.3.1 Osalliset Muutoksen hakija: Jyväskylän kaupunki / Tilapalvelu Viranomaiset: Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka JE- Siirto Oy Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Keski-Suomen museo Keski-Suomen ympäristökeskus Muut: Elisa Oyj, Relacom Finland Oy TeliaSonera Finland Oyj, Sito-yhtiöt Yhdistykset: Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistys Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 26.8.2009 ja kirjeitse nimetyille osallisille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille 21.8.2009. Aloituskokous on pidetty 20.8.2009. Kaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 26.8. 11.9.2009, jotta osallisilla on ollut tilaisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt kaavaehdotuksen 15.12.2009 alustavasti. Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 23.12.2009 8.1.2010. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaava muutos ei edellytä MRL 66 :n 2 momentin mukaista viranomaisneuvottelua Keski- Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet

6 Kunnan tavoitteena on mahdollistaa opetustilojen sijoittaminen rakennukseen. Rakennuksen suojelutarve on huomioitava, samoin työskentelymahdollisuus valtioneuvoston melusta antamien ohjearvojen rajoissa. Koska tontilla ei ole tarvittavia autopaikkoja, lisätään niitä muuttamalla Rajakadun varren vastapäinen pysäköintialue pysäköintitontiksi tulevan oppilaitoksen käyttöön. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaava uusitaan rakennusoikeudeltaan nykyisen kerrosalalaskennan mukaiseksi. Kaikki nykyiset pysäköintipaikat säilyvät. Tontilla ei ole ollut pysäköintimääräystä. Tuleva pysäköintimääräys ei lisää nykyistä autopaikkatarvetta tontilla. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakennus julkisivuiltaan ja rakennuksen pihapiiri halutaan säilyttää nykyisellään kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaana. Osa rakennuksen sisätiloista halutaan säilyttää. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on säilyttää rakennettu ympäristö nykyisellään. Rakennus suojellaan julkisivuiltaan ja osittain sisätiloiltaan asemakaavalla. Muut tavoitteet Ei ole. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavasta ei ole esitetty vaihtoehtoja. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Yleisen pysäköintipaikan poiston ei pitäisi aiheuttaa hankaluuksia, sillä lähi kiinteistöillä on omat pysäköintipaikkansa. Yleinen pysäköintipaikka on palvellut mm entisen Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalon asiakkaita. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksen ollessa MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä, se lähetettiin nimetyille osallisille. Jyväskylän Energia Oy, yhdyskuntatekniikka ja Keski-Suomen museo antoivat kaavaluonnoksesta lausunnot. Lausunnot on huomioitu kaavaehdotuksessa ja ne on kirjattu lautakunnan listatekstiin.

7 Tonttituotanto, Jyväskylän Energia Oy / vesi ja kaukolämpö, rakennusvalvonta ja ympäristötoimi eivät ole ottaneet kantaa kaavaluonnokseen. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti 15.12.2009 virallisesti nähtäville asettamista varten. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Yleisen rakennuksen tontti on pinta- alaltaan 2682 neliömetriä. Rakennusoikeutta on 4500 kerrosalaneliömetriä. Tonttitehokkuus on e=1,68. Kerrosluku on V. Autopaikkojen tontin pinta-ala on 457 neliömetriä. Katualuetta on 7770 neliömetriä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos luo edellytykset rakennuksen uuteen käyttöön ympäristöä muuttamatta. Rakennuksen suojelu saadaan turvattua uudella asemakaavalla. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Yleisen rakennuksen tontin kaavamääräys on muutettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten kaavamääräykseksi, jotta rakennus voidaan muuttaa opetus- ja toimistotiloiksi. Suojelumääräyksen mukaisesti rakennuksen julkisivuja ja osaa sisätiloista ei saa muuttaa. Kerrosluku on V, jotta kellaritiloja voidaan ottaa koko rakennuksesta käyttöön tarpeen mukaan. Autopaikkojen lisäämismahdollisuutta tontilla ei ole. Tonttia on laajennettu pohjoisosasta jalkakäytävän reunaan, jolloin istutettu alue kokonaisuudessaan on tonttia. Tontin vastakkaisella puolella Rajakadun varrella oleva yleinen pysäköintialue on muutettu pysäköintitontiksi oppilaitoksen käyttöön. Alueelle saadaan sijoitettua noin neljätoista autopaikkaa. Autopaikkojen yhteismääräksi tulee yhdeksäntoista autopaikkaa. Rakennuksen käyttäjille autopaikkamäärä ei ole riittävä. Käyttäjillä on ollut sopimus Taulumäen kirkon autopaikkojen käytöstä ja järjestely on toiminut. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuutta käyttää läheisen ammattikorkeakoulun autopaikkoja. 5.3.2 Muut alueet Hakijan toivoma turvallinen suojatieyhteys Taulumäen kirkon pysäköintialueelta Puistokadun yli rakennuksen pääsisäänkäynnille ei ole asemakaavallinen kysymys. Matka lähimmälle suojatielle Puistokadun ja Rajakadun risteykseen on vain 55 metriä. Risteys on liikennevalo-ohjattu risteys. 5.4 Kaavan vaikutukset

8 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Kaavan vaikutus luonnonympäristöön kohdistuu pysäköintitontin rakentamiseen. Noin puolet pysäköintitontista on nyt luonnonvaraista niittyä. 5.4.3 Muut vaikutukset Rakennuksen suojelumääräys takaa rakennuksen säilymisen julkisivujen ja osittain sisätilojen osalta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Liikennemelua voidaan pitää häiriötekijänä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavassa on rakennussuojelua ja melua koskevat kaavamääräykset. Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen ulkoasu tulee säilyttää käsittäen julkisivut ja sisäänkäynnit muureineen sekä pihanpuoleisen tukimuurin ja terassin. Kaikissa korjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Sisätiloista valtuustosali käsittäen sekä kiinteän että alkuperäisen irtaimen sisustuksen, tulee säilyttää nykyisellään. Valtuustosalikerroksen keskikäytävä ja portaikot tulee säilyttää kokonaisuuden kannalta oman aikansa esimerkkinä. Rakennuksen muutos- ja korjaustöistä on pyydettävä lausunto Keski-Suomen museolta. Korttelissa on noudatettava melutasojen ohjearvoista annettua valtioneuvoston päätöstä n:o 993/1992. Rakennusten ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla sellainen, että valtioneuvoston päätöksen antamat ohjearvot eivät ylity. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakennuksesta tehty rakennushistoriaselvitys on ohjannut sekä asemakaavan että rakennuksen korjaussuunnittelua. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttamisen on tarkoitus käynnistyä maalis- huhtikuussa 2010. 6.3 Toteutuksen seuranta

9 Toteutuksen seuranta perustuu Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmaan ns. 10 R ohjelmaan. LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote ajantasa-asemakaavasta Pienennös asemakaavakartasta Tonttijakokartta Asemakaavan seurantalomakkeet