ASUNTOMESSUT_KOUVOLASSA_Selvitys_290914 ASUNTOMESSUT KOUVOLASSA 2019 Tässä taustaselvityksessä on arvioitu asuntomessujen järjestämisen edellytyksiä Kouvolassa vuonna 2019. YLEISTÄ MESSUISTA OSUUSKUNTA SUOMEN ASUNTOMESSUT Suomen Asuntomessujen toimintaideana on parantaa asumisen laatua Suomessa yhteistyössä kumppanien kanssa edistämällä asumistietoutta ja alan osaamista sekä järjestämällä vuosittain asunto ja lomaasuntomessuja. Asuntomessuilla tuottajat ja kuluttajat kohtaavat. Messut esittelevät rakentamiseen ja asumiseen liittyvää tutkimusta, sen tuloksia ja käytännön sovelluksia näyttäen hyvää esimerkkiä ja konkreettisen vision hyvästä asumisesta niin alan ammattilaisille kuin kuluttajillekin. Suunnittelijoille ja rakentajille messut tarjoavat mahdollisuuden kokeilla uusia ratkaisuja käytännössä; mm. arkkitehti ja muut aiheeseen liittyvät kilpailut tuovat jatkuvasti esiin uusia ideoita asumiseen. Toiminnan organisoi Osuuskunta Suomen Asuntomessut kulloisenkin isäntäkunnan kanssa. Suomen Asuntomessut vastaa mm. messutapahtuman vaatimista yleisöpalveluista, messutekniikasta ja tapahtuman markkinoinnin yleisperiaatteesta, isäntäkunta kohteen kaavoituksesta ja kunnallistekniikasta aikataulun mukaan sekä messupysäköinnistä. Rakennuttajat ja rakentajat vastaavat omien kohteittensa toteutuksesta, rahoituksesta ja messuesittelystä. Yhteistyö on monimuotoista lukuisten organisaatioiden ja yritysten sekä tulevien asukkaiden kanssa. Messupaikkakunta ja Suomen Asuntomessujen tehtävät, velvollisuudet sekä kustannusten ja tuottojen jako määritellään yksityiskohtaisesti yhteistoimintasopimuksessa. Pääsääntöisesti tehtävät jakautuvat seuraavasti: Messupaikkakunta ja Suomen Asuntomessu yhdessä vastaavat: Suunnittelukilpailut Toimikunnat ja työryhmät Rakennuttajien ja rakentajien valinnat Messuaikainen toimisto Messupaikkakunta vastaa: Messualueen kaavoitus, kunnallistekniikka Rakennuttajien ja rakentajien hakeminen Projektihenkilöstö (projektipäällikkö, projektisihteeri, tiedottaja, aluevalvoja) Messujen aikainen liikenteen ohjaus Messupysäköinti Messualueen vartiointi, puhtaanapito ja jätehuolto Osuuskunta Suomen Asuntomessut vastaa: Tapahtuman valtakunnallisesta tunnettavuudesta Markkinoinnin yleisperiaatteista Messutekniikasta Yleisöpalveluista Messukonseptin jatkuvasta kehittämisestä Rakennuttajat ja rakentajat Omien kohteittensa toteutuksesta, rahoituksesta ja messuesittelystä 1
MESSUJEN HYÖDYT MESSUPAIKKAKUNNALLE Messujen myötä paikkakunnalle saadaan uusi korkeatasoinen ja viihtyisä asuinalue, joka tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Messuja aikaisemmin järjestäneiden kuntien mukaan kunnan tunnettavuus valtakunnallisesti lisääntyy ja imago viihtyisänä asumisen paikkana paranee messujen ansiosta. Messupaikkakunnat ovat paljon ja positiivisesti esillä useita vuosia koko messuprojektin ajan, ja niiden vaikutukset näkyvät messupaikkakunnalla myös messujen jälkeen. Arviot vaikutuksista paikkakunnan elinkeinoelämään vaihtelevat, mutta useimpien kuntien mukaan messutapahtumalla on merkittävä vaikutus erityisesti vähittäiskapoille, majoitusliikkeille, ravintoloille, kahviloille ja huoltoasemille. Vuosittain Asuntomessuilla käy n. 115 000 260 000 henkeä. Messujen aluetaloudellisia vaikutuksia on arvioitu yleisten tutkimusmenetelmien avulla. Asuntomessujen järjestäminen vaikuttaa monella tavalla työllisyyteen ja yritystoimintaan. Messujen suunnittelu, alueen rakentaminen ja messutapahtuman järjestäminen työllistävät suoraan huomattavan määrän projektihenkilöstöä ja rakennusalan työntekijöitä. Välillisiä työllisyysvaikutuksia syntyy rakentajien tarvitsemien tarvikkeiden ja palveluiden oston kautta. Samoin messukävijöiden kulutus messuilla ja paikkakunnalla työllistää erityisesti palvelualojen työntekijöitä ASUNTOMESSUT KOUVOLASSA KESKEISET ASIAT ASUNTOMESSUJA HAETTAESSA Tulevia asuntomessupaikkakuntia ovat Vantaa (2015) ja Seinäjoki (2016) ja Mikkeli (2017). Messuhakemus tulee jättää 4 6 vuotta ennen messuja ja messujen järjestämisestä tulee olla viralliset päätökset. Messualue tulee olla kunnan omistuksessa ja alueen tulee olla vetovoimainen. Asuntomessujen järjestäminen edellyttää, että alueelle rakennetaan vähintään 30 erityyppistä yhden perheen omakotitaloa ja tämän lisäksi rivi ja kerrostaloasuntoja. Hakemuksessa tulee esittää tavoitteet, maankäyttöideat ja alustava kustannuslaskelma. Asuntomessupaikkakunnan valintakriteereitä ovat mm. Paikkakunnan sitoutumisaste ja kunnan kapasiteetti (mm. viranhaltijat, luottamushenkilöt, muut vaikuttajatahot) Kysyntälähtöiset näkökohdat (tonttien kysynnän varmuus, hintataso) Paikkakunnan ja messualueen vahvuudet ja vetovoimatekijät (mielenkiintoiset teemat, oheistoiminnot ja tapahtumat) Maankäytön tilanne (maapohja kunnan omistuksessa/hallinnassa, kaavoitus, alueen arvostus) Kokeilu ja kehittäminen (tulevaisuuden haasteet ja näkymät, rakennustekniset kokeilut, luovuus) Yhteistyötahot (elinkeinoelämä, yhteisöt, yhdistykset, seurakunnat, oppilaitokset, matkailu) Messutekniset vaatimukset (maaston sopivuus, liikenneyhteydet, messutekninen näkökulma, tapahtumamarkkinointi) ASUNTOMESSUPAIKKA KOUVOLASSA Tarkastelussa on ollut valmistelun aikaisemmissa vaiheissa useita paikkoja mahdolliseksi asuntomessualueeksi. Viimevaiheessa esillä oli 4 mahdollista paikkavaihtoehtoa (Koria, Ruotsula, Kalalampi ja Kytöhalme). Messusisällön näkökulmasta Osuuskunta Suomen Asuntomessut pitää historiallista Korian entistä varuskunta aluetta mielenkiintoisimpana. Talliojan vesiaiheen kunnostaminen antaa monenlaisia 2
mahdollisuuksia ja Kymijoen sekä Pioneeripuiston läheisyys varmistaa alueen vetovoimaa. Asuntomessujen järjestämistä on jatkossa arvioitu Korian alueen perusteella. Messualue sijaitsee Korian taajamassa Kymijokeen rajoittuvalla entisellä varuskunta alueella, ja on kiinteä osa sen ympärille kehittynyttä taajamaa. Alue oli jo 1930 luvun lopulla saanut lähes nykyisen hahmonsa. Korian taajaman palvelut sijaitsevat pääosin rautatien itäpuolella 0,5 1 km etäisyydellä. Etäisyys Kouvolan keskustaan on noin 5 km ja Helsinkiin 130 km. Messualueen pinta ala on yli 10 ha ja kaupungin omistaa sen pääosin. Jonkin verran maanhankintaa kuitenkin tarvitaan. Kartta: KOUVOLAN KORIAN ASUNTOMESSUALUE, mahdolliset uudisrakentamisalueet, korttelit ja kadut, luonnostelma (Päivitetty 29.9.2014). Messualueeseen kytkeytyvät korjausta vaativat vanhat rakennukset ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaupunki omistaa entisen pioneerikoulun, joka on nyt pääosin tyhjillään. Sopivan käytön löytäminen pioneerikoulun rakennukselle ja sen kunnostamisen loppuun saattaminen on tärkeää. Vajaassa käytössä olevien rakennusten kunnostaminen messujen myötä on hieno mahdollisuus. Aluemäärittely tarkentuu myöhemmin asemakaavoituksen ja mahdollisen suunnittelukilpailun perusteella. KORIAN MESSUALUEEN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Maakuntakaava on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa 12.6.2006 ja ympäristöministeriössä 28.5.2008. Alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A/s). Yleiskaava Yleiskaavaa ollaan parhaillaan muuttamassa. Korian Pioneeripuiston osayleiskaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä tutustumista ja mielipiteen esittämistä varten 12.6. 21.7.2013. Yleiskaavan kaavaluonnos oli nähtävänä 4.12.2013 3
14.1.2014. Kaavaehdotus tulee nähtäville syksyllä 2014. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Pioneeripuiston kehittyminen yhdeksi Kouvolan vetovoimaisimmista virkistyksen, asumisen ja alueelle luontevien tapahtumien ja toiminnan alueeksi. Nykyisessä yleiskaavassa suunniteltu messualue on merkitty pääosin yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK 1). Kaakkois Suomen ympäristökeskus jätti kunnanvaltuuston päätöksen vahvistamatta selvitysalueen (SE) osalta. Korian yleiskaavan muutos on vahvistettu 12.1.1998. Asemakaava Myös asemakaava tullaan muuttamaan laadittavan yleiskaavan pohjalta ja asemakaavahanke sisältyy kaavoituksen 2015 työohjelmaan. Nykyinen Korian entisen varuskunta alueen rakennuskaava on vahvistettu 27.1.1999. Messualue on merkitty pääosin liike ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY 1). ASUNTOMESSUJEN ALUSTAVIA TEEMOJA/MAANKÄYTTÖIDEOITA Messujen teemoiksi Korian messualueelle on tässä vaiheessa suunniteltu seuraavaa: Yleisteema: alueen muuttuva käyttö Entisen historiallisen kasarmialueen hyödyntäminen asuinalueena Kymijoen, Talliojan ja Pioneeripuiston virkistysalueen hyödyntäminen alueen vetovoimatekijänä Uudet edulliset pientaloratkaisut Lapsiperheet ja elinkaariajattelu Puurakentaminen, tiilirakentaminen Oheiskohde Kasarminmäen entisellä varuskunta alueella tai keskustassa Ajankohtainen sisustusteema Teemat tarkentuvat myöhemmin. ASUNTOMESSUJEN TALOUS, TULOT YHTEENSÄ n. 1 milj. Tulot koostuvat pääosin tontinmyyntitulosta, n. 0,5 milj. ja tapahtuman pysäköintimaksuista sekä pääsylipputuloista (kaupungin osuus), yhteensä n. 0,5 milj.. Kävijämääräksi on arvioitu 120 000 150 000. ASUNTOMESSUJEN TALOUS, MENOT YHTEENSÄ n. 12,0 milj. Menopuoli jakautuu investointimenoihin ja käyttötalousmenoihin. Investointeja ovat mm. maan hankinta ja kunnallistekniikan rakentamiskustannukset. Investoinnit ovat pääosin kaupungin normaalia tonttituotantoa, joka messujen takia suunnataan messupaikalle ja sen lähiympäristöön Korialla. Lisäkustannuksia syntyy mm. korkeammasta laatutasosta katu ja viherrakentamisessa. Investointimenojen tasoa on arvioitu Korian alueelle laaditun maankäyttökaavion perusteella. Lopullinen suunnitteluratkaisu, toteutuksen laatutaso ja kustannustason muutokset vaikuttavat lopullisiin kustannuksiin. Rakennettavuusselvityksen mukaan alueen rakentaminen vaatii pohjanvahvistustoimenpiteitä, jotta haitallisilta painumilta ja kallistumisilta vältytään. Rakennuksia suositellaan paalutettavaksi teräsbetonisilla paaluilla tai teräsputkipaaluilla. Pima selvityksessä havaittujen pilaantuneiden alueiden kunnostaminen asuin, palvelu ja hallintokäyttöön soveltuvaksi tehdään massanvaihtotyönä. Investoinneissa ei ole arvioitu maanpuhdistus/pohjanvahvistuksen kuluja, eikä messualueen ulkopuolelle mahdollisesti tarvittavia investointeja. 4
Käyttötalousmenoista suurimpia ovat: messutoimiston henkilöstön palkkakulut, markkinointikustannukset, muut järjestelymenot. Käyttötalousmenoja on arvioitu Tampereella 2012 järjestettyjen asuntomessujen toteutuneiden menojen perusteella, joita on korotettu 15 prosentilla vastaamaan nykyhetken kustannuksia. Investoinnit yhteensä n.9,0 milj. Maan hankinta 0,5 milj. Katujen ja yleisten alueiden rakentaminen ja rakennusten purkaminen 6,3 milj. Pioneerikoulun saneeraus 2,2 milj. Käyttötalousmenot yhteensä n. 3 milj. Projektiorganisaatio 1,0milj. (mm. Asuntomessutoimisto) Tiedotus ja markkinointi 0,5 milj. Messuaikaiset velvoitteet 0,5 milj. (messuhallien ja näyttelyalueiden perustaminen, jätehuolto, liikenteenohjaus, vartiointi, opastus ym.) Messupysäköinnin rakentaminen 0,5 milj. Muut (mm. suunnittelukilpailut) 0,5 milj. Huom. Luvut (tulot ja menot, kaupungin osuus) ovat tilanteen 16.9.2014 mukaisia, eivätkä sisällä arvonsisäveroa. Katualueiden pohjanvahvistuksesta johtuvat ylimääräiset kulut on arvioitu olevan n. 100 000. Pilaantuneen maaperän kunnostamisen kustannuksiksi on arvioitu n. 65 000. Rakennusten paaluttamisesta tulee lisäkustannuksia rakentajille: esimerkiksi 15 m paalutussyvyydellä järkevästi suunnitellun pientalon paalutuskustannuksiksi on arvioitu n. 15 000. (Täydennetty 29.92014) ASUMTOMESSUJEN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSIÄ Tapahtuman onnistumisen kannalta suurin haaste on, että Korian luontainen asuntokysyntä ei olisi riittävä, eikä rakentajia saataisi tarpeeksi. Messualueelle rakentamisen pitää kiinnostaa sekä omakotirakentajaperheitä että rakennusliikkeitä. Heidän lisäkseen myös alueen korjausta vaativien vanhojen historiallista arvoa omaavien rakennusten omistajat tulee saada mukaan hankkeeseen. Siksi alueen vetovoimatekijät tulee hyödyntää laajasti ja alue tulee rakentaa ja viimeistellä korkeatasoisesti. Myös lähiympäristön palvelut tulee olla kunnossa. Kun myös alueen lopullinen suunnitelma, messuteemat ja messurakentaminen tarjoavat mielenkiintoisia ja käyttökelpoisia ratkaisuja, varmistetaan alueen kiinnostavuus rakentajien ja tulevien asukkaiden näkökulmasta. Kouvolan keskeinen sijainti ja pääkaupunkiseudun läheisyys, messualueen omaleimaisuus ja asuntomessutapahtuman tunnettavuus takaa kaikella todennäköisyydellä messuvieraiden kiinnostuksen. ASUNTOMESSUJEN HAKEMINEN KOUVOLAAN Asuntomessut on ennen kaikkea markkinointitapahtuma, joka antaa nostetta ja näkyvyyttä paikkakunnalle. Jos kaupungilla on vahva tahto ja yksimielisyyttä, ja sitoudutaan laajasti messujen järjestämiseen, se antaa hyvän perustan toteuttaa onnistuneet asuntomessut Kouvolassa vuonna 2019. Kouvolan kaupunki, tekniikka ja ympäristöpalvelut 16.9.2014, päivitetty 29.9.2014. Tekninen johtaja Hannu Luotonen p 020 615 8448 5