Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 370. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden aikana on keskimäärin 250. Opettajia koulussa on 30, koulunkäynnin ohjaajia on 3 ja Turun yliopiston Rauman kampuksella on liki 900 opiskelijaa ja 120 henkilökuntaan kuuluvaa. Rauman normaalikoulu on profiloitunut erityisesti tieto ja viestintäteknologiaan. Koulun painotteisuuksia ovat kieli- ja taitopainotteisuus. Lukuvuoden 2014-2015 työskentelyssä oli keskeistä opetussuunnitelmatyö, Vihreä lippu toiminta ja yhtenäiskoulukulttuurin kehittäminen, jotka jatkuvat myös seuraavana lukuvuotena.
Viime vuosina Rauman normaalikoulussa on kehitetty oppimisympäristöjen fyysisiä olosuhteita mm. kokeilemalla pulpetittomia luokkia. Tieto- ja viestintäteknologiaan on panostettu hankkimalla oppilaille tablettikoneita ja kirjaton opettaminen on lisääntynyt. Yhteisopettajuutta on myös kokeiltu joillakin luokilla. Toimintakulttuurin kehittäminen on vielä kesken ja siihen tarvitaan systemaattista hyvin resurssoitua suunnittelua, toiminnan ohjaamista ja toteutusten dokumentointia ja kehittämistä edelleen. Keskeistä on hyvien toimintamallien luominen. Uudistamisen edellytyksenä on tärkeintä opettajien työpanoksen irrottaminen perustyöstä. Normaalikoulun opettajien työnkuva on niin laaja, että voimavarat eivät jatkuvasti riitä normaalien työpäivien päätteeksi kehittämistyön suunnitteluun ja organisointiin. Yhtenäiskoulukulttuuri on Rauman normaalikoulussa vielä muotoutumatta ja sen tuomaa hyötyä ei ole osattu käyttää riittävästi hyväksi. Toimintakulttuuri on ollut murroksessa, mutta haasteena on edelleen koko perusopetuksen yhtenäisyys ja oppilaiden osallisuuden vahvistaminen. Oppilaskuntatoiminnassa Rauman normaalikoulu on edelläkävijä, koska esikoululaisista kuudesluokkalaisiin ulottuvaa yhteistä oppilaskuntatoimintaa on ollut pian
20 vuotta. Nykyinen syksyllä 2012 alkanut yhtenäiskoulu on haastanut oppilaiden osallisuuden lisäämisen ihan uudella tavalla. Pelkkä oppilaskuntatyö ei enää kasvata oppilaista yhteiskunnallisesti suuntautuneita, aktiivisia kansalaisia. Uudistustarve on selkeä oppilaiden osallisuuden kehittämiseksi. Normaalikoulussa on tarvetta ja tahtoa kehittää opetusta ja sen kautta opetusharjoittelua ainejakoisesta opettamisesta monialaisien oppimiskokonaisuuksien suuntaan. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä opettajankoulutuslaitoksen henkilöstön kanssa. Yhteisten linjojen ja toimintatapojen löytäminen on haasteellista, mutta kehittäminen on aloitettava mahdollisimman pian, koska vuoden 2016 opetussuunnitelma perustuu uudelle oppivan yhteisön toimintakulttuurille. Opetusharjoittelijoilla on oikeus saada laadukasta ohjausta tulevaisuuden koulutyöhön ja saada kokemusta oppivan yhteisön ilmapiiristä ja toimintatavoista. Opetussuunnitelman uudistuminen normaalikoulussa edellyttää koko työyhteisön, oppilaiden, huoltajien, sosiaali- ja terveystoimen, opiskelijoiden ja opettajankoulutuslaitoksen henkilöstön yhteistyötä. Tätä yhteistyötä on jo tehty, mutta sen toteutumisen edellyttämään suunnitteluun ja kehittämiseen ei ole ollut riittäviä resursseja. Opetusalan ammattilaiset ja harjoittelu-
koulun työssä tiiviisti toimivat opettajat ovat parhaita kehittäjiä. Rauman normaalikoulu on sitoutunut yhteistyössä Opetushallituksen, Aluehallintovirastojen ja enorssi verkoston kautta kouluttamaan lähialueen opettajia OPS2016 aluekoulutuksissa. Tähän ei sisälly tukea oman koulun kehittämiseen, mikä on ollut haastavaa, koska oman esimerkin kautta voitaisiin levittää hyviä ja toimivia malleja lähialueen kunnille. Normaalikoulun pitäisi kyetä olemaan valtakunnallisesti kehityksen kärjessä. Turun yliopiston alainen normaalikoulu sitoutuu yliopiston kehittämisstrategiaan, mutta sillä on myös oma erittäin merkityksellinen tehtävänsä tulevaisuuden opettajien kouluttamisessa käytännön opetustyöhön. Aikaisemmin mainittu normaalikoulun osaamisen levittäminen on tulevaisuuden haasteena. Tähän pitää kehittää enemmän mahdollisuuksia, koska koulun toiminnan esittely oppilaiden näkökulmasta on tärkeää. Huoltajille välittyvä työskentelyn seuraaminen on nyt hajanaisesti järjestettyä ja sidoksissa opettajien omaan aktiivisuuteen etsiä sopivia välityskanavia. Koulu tarvitsee oman arjen työn sivuston, jonka kautta koulu voi avautua ympäröivän yhteiskunnan tarkasteltavaksi ja vuoropuhelu mahdollistuu. Normaalikoulussa on tarvetta saada resurssointia hankkeen
tulosten esittelyn suunnitteluun ja ylläpitoon kokoavasti Tulevaisuuden koulun - nettisivujen kautta, joilla näyttäytyisi sekä oppilaiden, huoltajien että opetushenkilöstön yhteistyö. Tähän mahdollisesti lisätty tutkimuksellinen tieto opettajankoulutuksen kautta ja yhteys yrittäjyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen olisi jo valtakunnallisestikin merkittävä visio, jonka puolesta Rauman normaalikoulu haluaisi työskennellä. Rauman normaalikoulu tarvitsee erityisesti henkilöresurssia toimintakulttuurin kehittämiseksi, mutta sen toteuttaminen on tarkoituksenmukaisinta siten, että osaavaa opetushenkilöstöä irrotetaan suunnittelu-, organisointi-, toteutus-, dokumentointi- ja kehittämistyöhön palkkaamalla sijaisia perustyöhön. Tällaisesta toiminnasta on kokemusta ja se on todettu hyvin motivoivaksi ja tuloksia tuottavaksi. Seuraavassa diassa on pyritty kuvaamaan hankkeeseen liittyviä tavoitteita ja sisältöalueita, joista on myöhemmin erikseen tarkempia visioita toimenpiteistä ja tuloksista. Tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelu on tehty pääosin hankkeen rahoituksen hakuvaiheessa, joten niiden toteuttamismahdollisuuksia on tarkasteltava nykyisten resurssien pohjalta ja saadun hankerahan mahdollistamana.