YM- ajankohtaista & suunnittelujärjestelmän uudistaminen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala
MRL- uudistuksen valmistelun lähtökohtia Lakiin on sen voimassaolon aikana tehty lukuisia muutoksia. Muutettuja, lisättyjä tai kumottuja pykäliä on kaksi kolmasosaa lain runsaasta 200 pykälästä. Toimintaympäristön muutokset korostavat suunnittelun sisällön suuntaamista yhdyskuntien kehittämisessä käytettäväksi ohjaus- ja työvälineeksi siten, että siinä voidaan edistää eri alueiden elinvoimaisuutta, hallita joustavasti muutosta sekä samalla asettaa yhteiskunnassa tärkeiksi nähtyjä reunaehtoja yhdyskuntien kehittämiselle. Suunnittelujärjestelmän uudistamisen yhtenä lähtökohtana on nykyisen rakenteen selkeyttäminen. Suunnitteluresurssit kohdistetaan sinne, missä on todellista suunnittelutarvetta. Tavoitteena on myös selkeyttää valtion, tulevien maakuntien ja kuntien rooleja alueidenkäytön kysymyksissä.
Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamista koskeva osahanke http://www.ym.fi/mrluudistus Tietopohjan laajentaminen ja alueidenkäytön suuntaviivojen valmistelu Suunnittelujärjestelmän uudistamista palvelevat hankkeet Digitalisaation vaikutukset ja hyödyntäminen (mm. kiradigi, tietomallit) Osallistuminen ja vuorovaikutus Verkkoaivoriihet Sidosryhmätilaisuudet Teemakeskustelut ja seminaarit Kansainvälinen yhteistyö Viestintä, some Lakihanke kokonaisuudistukselle Selvitysten ja saatujen näkemysten perusteella hankkeistetaan MRL:n kokonaisuudistus vuoden 2018 aikana liittäen yhteen alueidenkäytön ja rakentamisen osahankkeet.
Tietopohjan laajentaminen hankkeista suuntaviivoja uudistukselle Kansainvälinen vertailu muiden maiden suunnittelujärjestelmien kehittämistavoitteista Rajapintatarkastelut MRL:n ja muun lainsäädännön suhteista sekä alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen suhteesta WHOLE kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli Digitaalisuuden vaikutukset ja hyödyntäminen Maankäyttöpäätöstietoja koskeva hanke ja Kiradigihankkeen hyödyntäminen MRL sekä KV- sopimukset ja velvoitteet Asiantuntijaselvitys, viisi viisasta (Ari Ekroos, Helena Kinnunen, Aija Staffans, Panu Lehtovuori, Hannu Katajamäki) Kaavamerkintöjen ja määräysten kehittämistä koskeva hanke (KAMMI) Alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksen uudet roolit maakuntauudistuksessa Alueidenkäytön ohjausjärjestelmän prosessit ja työnjako (ProTo).
Suunnittelujärjestelmän uudistamisen tavoitteiden jäsentely Alueiden elinvoiman kehittäminen sekä kestävän kehityksen ja hyvän elinympäristön edellytysten luominen Alueidenkäytön suunnittelun ydintehtävät Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tulevaisuuden toimintaympäristössä Vuorovaikutteinen toimintatapa ja prosessien tarkoituksenmukaisuus
Edistämisen ja edellytysten luomisen sekä säilyttämisen ja suojelun näkökohtien tasapaino Edellytysten luominen Säilyttäminen ja suojelu, reunaehdot
Ydintehtäviä voi hahmottaa myös näin Maaseutualueet: mitä kehittämisperiaatteita ja reunaehtoja tarvitaan? (infra, luonnonvarojen kestävä käyttö ym.) Laajenevan kaupunkirakenteen kehä: miten turvataan kestävän yhdyskuntakehityksen edellytykset? Rakennetut kaupunkialueet: muutoksen hallinta rakennetussa ympäristössä Kaavalliseen ohjaamiseen liittyvä karkea jaottelu suunnittelu- ja ohjaustarpeen näkökulmasta
Digitalisaatiota koskevat tavoitteet MRL uudistuksessa Luoda edellytykset digitalisaation hyödyntämiselle ja mahdollistaa uudet toimintatavat tulevaisuudessa mahdollistaa lain joustava soveltaminen teknologian kehittyessä 3D kaavoitus Yhteinen pohjakartta aineisto ja esitysmittakaavan skaalautuvuus Yhteensopivuus ja käyttö koko suunnitteluketjussa toteutukseen asti Osallistumisen ja vuorovaikutuksen uudet menetelmät Tietoaineistojen tehokas hyödyntäminen Velvoittaa niissä asioissa, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä digitaalisaation toteutumiselle (yhteiskunnan yleisen edun näkökulmasta) Kaavojen tuominen rajapintaan tietyssä muodossa (tiedon siirto ja yhteiskäyttö) Yhteensopivuuden varmistaminen (tietomallit) Tulevaisuuden digikaavoitus- seminaari Marina Congress Centerissä 10.10.2017
Keskeisiä kysymyksiä suunnittelujärjestelmän uudistamisessa Kaupunkiseutujen suunnittelu Kaupunkiseuduilla tarvitaan sellaista yleispiirteistä suunnitelmaa, joka mahdollistaa alueen kehittämiseen liittyvien valintojen tekemisen. Yksityiskohtainen suunnittelu KAMMI hanke: riittäisikö kuntatasolla yksi asemakaavan korvaava kaavataso, joka voitaisiin esittää eri tarkkuustasoissa suunnittelutarpeen mukaan (kaavan skaalautuvuus)? Vuoden 2020 alussa Suomessa on kaksi itsehallinnon tasoa: kunnat ja maakunnat Millaista alueidenkäytön suunnittelua maakuntatasolla tarvitaan?
Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10
Taakanjakosektorin päästöjen jakautuminen (2015) Kertajousto 11 % Erillislämmitys 5 % Työkoneet 8 % F-kaasut 5 % Liikenne (sis. Biokaasu) 54 % Jätehuolto 9 % Maatalous 8 % Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11
Parhaimmat päästövähennysmahdollisuudet liikenteessä Fossiilisista polttoaineista siirrytään uusiutuviin ja vähäpäästöisiin. Parannetaan ajoneuvojen ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmiä kehitetään MAL-sopimusten kautta. Täydennysrakentamista edistetään. Pyöräilyä ja kävelyä edistetään. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12
Kunnat ja kaupungit keskeisiä ilmastotoimijoita Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13
Esittäjän nimi alatunnisteeseen 14