Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Transkriptio

1 Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

2 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoinen ja Suomeen sovellettu kaupunkirakenteen resurssitehokkuuden malli. Tutkimuksen fokukset: Maankäyttö Liikenne Ympäristöterveys Kaupunkirakentamisen prosessi ja päätöksenteko Rahoitus Valtioneuvostolta vuosille 2015 ja 2016 Lähtökohta: runsaasta keskustelusta huolimatta sekä resurssin että resurssitehokkuuden käsitteet ovat puutteellisesti määriteltyjä Mittaamisen ongelmat Päätöksenteon ongelmat

3 Miksi hanke on ajankohtainen? Kaupunkialueet globaalisti sekä ekologisen että sosio-kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden tuottajia Kansallinen keskustelu kaupunkipolitiikasta MRL:n ja liikennehankkeiden laskentaperusteiden uudistaminen Valtioneuvoston tietotarpeen kuvauksesta: päätöksenteon tueksi tarvitaan parempia arviointimenetelmiä sekä tietoa yhdyskuntarakenteen alueellisesti tasapainoisesta kehittymisestä ja siihen liittyvästä liikennejärjestelmästä.

4 Resurssit Kaupunkien rakentaminen ja ylläpito kuluttaa aina resursseja, mutta myös tuottaa niitä Resurssien tuotanto kaupungeissa on tärkeä mutta tällä hetkellä huonosti ymmärretty tiedon ja toiminnan alue Resurssitehokkuuteen (ekotehokkuuteen) liittyy se, miten pystymme irrottamaan (decoupling) taloudellisen kasvun ja elämän laadun parantamisen resurssien kulutuksesta, tekemään vähemmällä enemmän Lisäksi tärkeätä oivaltaa se, että monet kaupunkien resurssit eivät ole käytössä kuluvia Esimerkiksi tieto, sosiaaliset verkostot ja vilkas katuelämä ovat yhteisesti tuotettuja resursseja (urban commons, knowledge commons), jotka jopa lisääntyvät käytössä

5 Resurssit Kokonaisvaltaisen resurssitehokkuuden hahmottaminen vaatii sekä panosten että tuotosten laajaa määrittelyä Mitä kaikkea lasketaan resursseiksi? Lähtökohtana luonnonvarat ja maapallo elinympäristönä: metallit, mineraalit, polttoaineet, vesi, ilma, maa, puusto, maaperä sekä biodiversiteetti Elottomat Elolliset Ympäristölliset à ekosysteemipalvelut Uusiutuvat / uusiutumattomat

6 Resurssit Resurssit on syytä käsittää laajemmin (esim. Berg 2004): fyysiset resurssit: ilma, vesi, maaperä taloudelliset resurssit: pääoma, vuokratulot biologiset resurssit: lajit, biotyypit, ekosysteemit, maisemat organisationaaliset resurssit: palvelut, infrastruktuuri, suunnitelmat, lait sosiaaliset resurssit: sosiaaliset suhteet, yhteisön aktiivisuus, terveys esteettiset resurssit: ympäristön aistittavat ominaisuudet kulttuurilliset resurssit: perinteet, historian siirtyminen sukupolvien välillä, taide Tyypittelyn voi tiivistää muotoon: Luonnonresurssit toiminnan lähtökohta Tekniset resurssit kyky ottaa luonnonvaroja ihmisen käyttöön (kestävästi) Sosiaaliset resurssit yhteisön tai yhteiskunnan koossa pitävä liima

7 Liikennesuunnittelusta kestävän liikkumisen suunnitteluun Lähde: Marshall 2001 Banisterin 2008 mukaan

8 Muutostarpeita WHOLEn osa-alueilla Maankäyttö ja sen suunnittelu Sekoittunut rakenne Kokonaisvaltainen ja strateginen ote Urbaani liikenne ja liikennehankkeiden arviointi Liikenne palveluna Yhteydet kaupunkirakenteen kehittämiseen kokonaisuutena Ympäristöterveys holistisena tarkastelukehyksenä Integroitu terveysvaikutusten arviointi Liikenne- ja terveysmallien yhdistäminen

9 Kaupunkirakenne Yhdyskuntarakenteen tarkastelutasoja (Kanninen et al. 2011) Noodit ja yhteydet Netzstadt-mallissa (Oswalt & Baccini)

10 Kaupunkirakenteen, liikenteen ja terveyden yhteydet KAUPUNKI- RAKENNE LIIKENNE Melko hyvin tunnettu osa-alue TERVEYS

11 Kaupunkirakenteen, liikenteen ja terveyden yhteydet Yleiset kaupunkirakenteen vaikutukset liikkumistarpeeseen Tiiveys Toimintojen sekoittuminen Esteettömyys / saavutettavuus Sijoittuminen suhteessa joukkoliikenteeseen Kaupunkirakenne à terveys (2) Viheralueet Sosiaaliset tapaamispaikat Alueellinen tasa-arvo Palveluiden laatu (esim. ruoka, urheilu) Kaupunkirakenne à liikenne (1) Katuverkon laatu Pysäköinnin järjestelyt Kaupunkipyörät Valaistus Liikenne à terveys (taso 3) Onnettomuudet Ilmansaasteet Melu Aktiivinen liikkuminen

12 Hankkeessa tunnistettuja tutkimuksen tarpeita liikenne Seutujen ja kaupunkien strategiat eivät ohjaa kovin hyvin liikennehankkeita. Kaupunkiseuduilla liikennehankkeet ovat myös kaupunkikehityshankkeita, mutta silti arviointi tehdään liikennetaloudellisin perustein Vaihtoehtoisen monikriteerisen arvioinnin onnistumisen kannalta on tärkeää, että tekijöitä on mahdollista mitata ja arvottaa Miten esimerkiksi ottaa huomioon kävely, pyöräily, liikkumisen ilo ja saavutettavuuden sosiaaliset hyödyt?