Alavieskan kunta Haapaveden kaupunki Oulaisten kaupunki Ylivieskan kaupunki YHDISTYMISSOPIMUS 1
Sisältö Sopimuksen tarkoitus... 3 Elinvoimaa ja paikallisuutta vahvistava yhdistyminen... 3 Yhdistymisen visio ja yleiset tavoitteet... 3 Uuden kunnan visio... 4 Uuden kunnan perustaminen... 4 Uuden kunnan nimi ja vaakuna... 4 Valtuusto... 4 Yhdistymishallitus... 4 Uuden kunnan rakentaminen... 5 Palvelutoiminnan järjestämisestä noudatetaan seuraavia periaatteita:... 6 Erityiskysymyksenä sosiaali- ja terveydenhuolto (sote)... 10 Uuden kaupungin talous... 10 Hallinnon järjestäminen... 11 Luottamushenkilöorganisaatio... 12 Viranhaltijaorganisaatio... 12 Henkilöstöhallinto... 13 Palvelujen järjestämissuunnitelma uudessa kunnassa... 15 Lähidemokratia ja kuntalaisten vaikuttaminen... 15 Sopimuksen tulkinta... 15 Allekirjoitukset... 15 2
Yhdistymissopimus Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on Kuntarakennelain 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat Alavieskan kunta ja Haapaveden, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungit. Liitoksessa kunnat fuusioituvat toisiinsa muodostaen näin uuden kunnan. Yhdistyminen tulee voimaan 1.1.2017. Sopimus tulee voimaan, kun Alavieskan kunta ja Haapaveden, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungit ovat sen hyväksyneet ja valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntajaon muutoksesta. Sopimus sitoo sopijaosapuolia kuntajaon muutospäätöksestä lähtien sen voimaantuloon saakka ja sen jälkeen uutta kuntaa kolmen vuoden ajan. Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuuston yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista. Elinvoimaa ja paikallisuutta vahvistava yhdistyminen Kuntien yhdistäminen korostaa elinvoiman ja paikallisuuden vahvistamista. Yhteinen arvopohja ja kulttuuri kietoutuneena yrittäjähenkisyyteen luo uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää aluetta yhteisin voimin ja ajatuksin. Paikallista osaamista ja yhteisiä vahvuuksia arvostava toiminta luo hyvän ja energisen ympäristön vastata kuntien ja alueiden tuleviin kehityshaasteisiin. Uusi kaupunki on visioltaan 2025 terve ja elinvoimainen, yrittäjäystävällinen kaupunki, joka tarjoaa riittävät palvelut ja jolla on vakaa talous. Yhdistyminen lisää resursseja, verkostoja ja osaamista kehittää alueen elinvoimaa. Yhdistyminen noudattaa sekä sopeuttavan kuntaliitoksen että tehostavan kuntaliitoksen tunnusmerkkejä. Yhdistymisen visio ja yleiset tavoitteet Alavieskan kunnan sekä Haapaveden, Oulaisten ja Ylivieskan kaupunkien yhdistymisen tavoitteena on muodostaa perustaltaan vahva maaseutukaupunki, joka luo hyvät puitteet kuntayhteisön kasvulle, kehittymiselle ja hyvinvoinnille. 3
Uudessa kaupungissa elinvoima ja vetovoima kasvavat yhteisistä arvoista, tavoitteista, yrittämisestä ja vastuullisuudesta. Kuntien nykyinen yhteistoiminta suuntautuu eri suuntiin ja uusi kunta keskittää ja uudelleen suuntaa tämän toiminnan. Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Osapuolten mielestä kuntien yhdistyminen edellä kerrotuista lähtökohdista täyttää riittävällä tavalla kuntarakennelaissa esitetyt kuntajaon kehittämisen tavoitteet. Uuden kunnan visio Uusi kunta on sloganin mukaan Kaupunki keskellä kaikkea. Uusi kunta on vision 2025 mukaan Terve, yrittäjäystävällinen ja elinvoimainen vakaan talouden kaupunki, joka tarjoaa kuntalaisilleen riittävät palvelut. Uuden kunnan perustaminen Alavieskan kunnan sekä Haapaveden, Oulaisten ja Ylivieskan kaupunkien yhdistyminen toteutuu niin, että ne fuusioituvat uudeksi kaupunkimuotoiseksi kunnaksi 1.1.2017 alkaen. Lakkaavien kuntien ja kaupunkien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 :n mukaisesti uudelle kunnalle. Uuden kunnan nimi ja vaakuna Uuden kunnan nimestä järjestetään nimikilpailu niin, että toimivaltainen elin päättää uuden kunnan nimestä vuoden 2015 aikana. Nimen selvittyä uudelle kaupungille suunnitellaan uusi vaakuna. Vaakunan rinnalle suunnitellaan liike-elämän käyttöön kaupungin brandia kuvaava liikemerkki, logo. Kunta käyttää kaupunki -statusta. Valtuusto Uuden kunnan valtuutetut valitaan kuntavaaleissa 2016. Seuraavien kunnallisvaalien jälkeen uuden kaupungin valtuuston koko määräytyy kuntavaalien pohjalta kuntalain 10 mukaisesti. Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesta yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta 4
siihen asti, kunnes uusi valtuusto on valinnut uuden kaupunginhallituksen. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallitukseen valitaan 13 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallitukseen tulee Alavieskalle kaksi paikkaa, Haapavedelle ja Oulaisille mplemmille 3 paikkaa ja Ylivieskalle 5 paikkaa. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon kuuden kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti Puheenjohtajaksi valitaan Ylivieskan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajiksi Alavieskan kunnan ja Oulaisten ja Haapaveden kaupunginhallitusten puheenjohtajat. Henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet viimeistään kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa sekä esittelijänä toimii Ylivieskan kaupungin kaupunginjohtaja. Yhdistymishallitus päättää muusta tarvittavasta valmistelusta ja sen organisoinnista. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy heti sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja nimenneet edustajansa yhdistymishallitukseen. Uuden kunnan rakentaminen Yhdistyvien kuntien tavoitteena on tällä kuntaliitoksella turvata asukkailleen kehittyvät ja hyvät peruspalvelut sekä luoda suotuisat kasvumahdollisuudet yritystoiminnalle ja kuntalaisten hyvinvoinnille. Näitä tavoitteita tuetaan suuntaamalla investointeja elinvoiman kehittämiseen, joustavoittamalla hallintoa ja päätöksentekoa, purkamalla päällekkäistä toimintaa ja kehittämällä kunnallisia palveluja sekä luomalla edellytyksiä kaupallisten palvelujen kasvulle. Yhteiset arvot ja kulttuuri vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen tahtoa rakentaa turvallista ja ihmisläheistä kasvuympäristöä. 5
Palvelutoiminnan järjestämisestä noudatetaan seuraavia periaatteita: Uuden kunnan palveluiden periaatteiksi kirjataan hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen sekä palvelujen tarjoaminen siellä missä niille on riittävästi kysyntää, kuntalaisten yhdenvertaisuus huomioiden. Palvelut järjestetään kestävän talouden ja tasalaatuisuuden periaatteella pääsääntöisesti nykyisissä kuntakeskuksissa, joista muodostuvat uuden kunnan kehittyvät osakeskukset. Palvelut sijaitsevat asukkaiden päivittäisten asiointireittien varrella. Uusia liikkuvia ja sähköisiä palveluita otetaan käyttöön kaikilla toimialoilla. Tavoitteena on, että uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään. Tavoitteena on myös, että palvelut pystytään toteuttamaan 8-10 % nykyistä kustannustasoa edullisemmin tinkimättä kuitenkaan niiden vaikuttavuudesta. Palveluverkon yhdistämisen edellytyksenä on uuden kunnan tietoverkon yhdistäminen yhdeksi verkoksi sekä kunnan koko ICT-tuotannon yhdistäminen yhdelle toimijalle. Taloudellinen ja toimiva toteuttaminen voi edellyttää käytännössä uuden kunnan ICT-palvelutuotannon ulkoistamista. Yhdistymishallitus tekee palveluverkon ja palveluiden tuottamistavan kriittisen arvioinnin koko uuden kunnan alueella. Yhdistymishallitus toteuttaa tarkemmat kuntalaislähtöisiin palveluprosesseihin, palveluverkostoon, lähipalvelumalliin ja toimialojen väliseen yhteistyöhön liittyvät selvitykset. Niiden pohjalta yhdistymishallitus tekee päätöksen siitä, miten palveluiden hyvän ja keskeytyksettömän saannin varmistamiseksi kuntien palveluverkot yhdistetään toimialoittain ja alueittain vuosina 2015 2017. Näiden selvitysten yhteydessä myös arvioidaan, miten valtion tulevat päätökset kuntien tehtävien vähentämisestä vaikuttavat kunnan palveluihin ja palveluverkkoon sekä palvelujen tuottamisen kustannuksiin. Lähipalvelut Lähipalveluita tarjotaan uuden kunnan osakeskuksissa, sähköisinä palveluina taikka ne viedään asukkaan kotiin. Lähipalvelut ovat palveluita, joita tarvitsee usea henkilö päivittäin taikka jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus alakoulussa, neuvolatoiminta, perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, laboratorion näytteenotto, perustason fysioterapia, kotihoidon palvelut, lähiliikuntapaikat, kirjasto- tai kirjastoautopalvelu, nuorisopalvelut sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. 6
Palvelujen tuotantotavassa ja -paikassa voi olla ajoittain eroja lomakausista yms. syistä johtuen. Julkisten palveluiden merkitys nykyisten kuntakeskusten kehittämiselle uuden kunnan osakeskuksiksi on sekä elinkeinoelämän että asukkaiden kannalta oleellinen, joten se tulee ottaa huomioon myös lähipalveluiden palveluverkkoa määriteltäessä. Yhdistymishallitus päättää määritelläänkö lähipalveluiksi muita kuin tässä sopimuksessa lueteltuja palveluita. Muut palvelut Muut palvelut tuotetaan pääsääntöisesti alueellisina palveluina. Asiakasvastaanottoja järjestetään osakeskuksissa sellaisissa palveluissa, joissa henkilökohtainen kontakti on tarpeellinen. Ulkopuolisten palvelujen hankinta suoritetaan siten, että myös pienillä paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Palvelut uuden kunnan eri osissa Uudessa kunnassa tulee olemaan erikokoisia osakeskuksia. Nykyinen Ylivieskan kaupunki muodostaa kaupunkikeskuksen, Haapaveden ja Oulaisten kuntakeskus kaupunkimaisen osakeskuksen ja Alavieskan kunta kuntamaisen pienen osakeskuksen. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti osakeskuksissa. Palveluita tuotetaan myös osakeskusten ulkopuolella siellä missä nykyisinkin niin kauan kun se on käyttäjien lukumäärä, toimitilojen kunto yms. taloudellisuuteen ja toiminnallisuuteen vaikuttavat seikat huomioiden tarkoituksenmukaista. Kaupunkikeskuksessa tulee olla saatavilla kaikki uuden kunnan tarjoamat palvelut. Jos jonkin erityispalvelun tuottaminen muualla kuin kaupunkikeskuksessa on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa voidaan se järjestää myös kaupunkikeskuksen ulkopuolella. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta voidaan tuottaa, jos opiskelijamäärät ovat muutoin riittävät. Koulutus voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen kanssa. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan vanhustenhuollon palveluita, kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluita sekä sosiaalihuollon palveluita keskitettyjä erikoispalveluja lukuun ottamatta. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotetaan monipuolisia nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja. 7
Osakeskuksessa tuotettavat palvelut Osakeskuksessa tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta voidaan tuottaa, jos opiskelijamäärät ovat muutoin riittävät, tai koulutus voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen kanssa. Osakeskuksessa tuotetaan vanhustenhuollon palveluita, kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto sekä neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluita. Muita sosiaalihuollon palveluita tuotetaan erikseen arvioitavan tarpeen mukaan. Osakeskuksessa tuotetaan nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Pienessä osakeskuksessa tuotettavat palvelut Pienessä osakeskuksessa tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta oppilaiden lukumäärän edellyttämille vuosiluokille. Pienessä osakeskuksessa tuotetaan vanhustenhuollon palveluita ja vähintään kerran viikossa hoitajan ja lääkärin vastaanotto. Hammashoitajan ja hammaslääkärin palveluita tuotetaan vähintään kerran viikossa edellyttäen, ettei se edellytä uusien tila- tai laiteinvestointien tekemistä. Muita sosiaalihuollon palveluita tuotetaan erikseen arvioitavan tarpeen mukaan. Pienessä osakeskuksessa tuotetaan nuoriso-, kirjasto- ja kulttuuripalveluita sekä lähiliikuntapalveluita. Edelliset periaatteet käytännössä Kaupungin johto sijoittuu Ylivieskan kaupungintalolle. Hallinto- ja talouspalvelukeskuksen ja muiden toimintojen sijoittuminen ratkaistaan sen mukaan mikä on tarkoituksenmukaisinta olemassa olevien tilojen tehokkaan käytön ja palveluiden kannalta. Kaupunki toimii jatkossakin isäntäkuntana alueen yhteiselle jätelautakunnalle ja pelastuslaitokselle Muiden kuntien kunnantaloille muodostetaan palvelutoimistot, jossa tuotetaan alueen asukkaiden tarvitsemia lähipalveluja. Palvelutoimisto huolehtii mm. yleisestä asiakaspalvelusta ja neuvonnasta. Lisäksi palvelutoimistossa on mm. maatalous- ja lomitusasiakkaiden, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen- ja ympäristötoimen palveluja. Maaseututoimen palvelut ja lomitus järjestetään kaupungin omana palveluna. Tämä edellyttää neuvotteluja MAVIn ja MELAn kanssa. Koulujen toiminta järjestetään opetuksellisista ja kasvatuksellisista 8
lähtökohdista. Koulut järjestetään aluekouluina seuraavasti: - Yksi aluekoulu Oulainen Haapavesi välille (Piipsjärvi, Lehtopää, Matkaniva, Mieluskylä, Humaloja) noin 300 oppilasta - Yksi aluekoulu Ylivieska Alavieska (Niemelänkylältä Alavieskaan)välille noin. 450 oppilasta Yksi aluekoulu - Raudaskoski Vähäkangas -välille noin 200 oppilasta Yksi aluekoulu - Savela Ojakylä -välille yhtenäiskouluna, noin 400 oppilasta Nykyiset lukiot jatkavat toimintaansa edellyttäen, että oppilaita on riittävästi. Lukioiden hallinnot kuitenkin yhdistetään. Kouluilla on omat vastuurehtorit. Toisen asteen uudistuksen selvittyä lukioissa tavoitellaan alueellista lukiota, joka koostuu muiden kuntien lukioista. Tässä tilanteessa pyrkimyksenä on, että Uusi kunta toimisi järjestelyssä vastuukuntana. Koulujen tietohallinto tukeutuu konsernin hallinto- ja talouspalvelukeskuksen palveluihin. Tietohallinnossa toteutetaan asiakasläheisyys-periaatetta. Puhtaus- ja ruokapalvelut kootaan teknisen toimen alaisuuteen ja palvelut tuotetaan nykyiseen tapaan. Maksuton kuljetus järjestetään esioppilaista - 4.luokkalaisiin, jos koulumatka on yli kolme (3) kilometriä. Vastaavasti tätä vanhemmat peruskoululaiset saavat maksuttoman kuljetuksen yli (5) kilometrin koulumatkaan. Harrastajien tarvitsemien tilojen tilavuokrien hintataso säilytetään Ylivieskan nykyisellä tasolla. Uuden kaupungin alueen kansalaisopistotoiminnasta vastaa kaupunki. Uuden kaupungin kirjastoverkko on pääsääntöisesti nykyinen. Kirjaston hallinnot yhdistetään. Kirjaston tietojärjestelmät yhtenäistetään yhteistyössä maakunnan kanssa. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimessa turvataan vähintään nykyinen palvelutaso. Yhdistysten toiminta-avustukset pidetään toiminnan laajuus huomioiden nykyisellä tasolla. Musiikkiopiston toiminnan järjestämisestä tehdään oma suunnitelma tavoitteena, että kaupunki on kokonaisuutena saman järjestelyn alaisuudessa. Palvelutasotavoitteena on nykytaso. Jos valtionosuudet säilyvät nykyisen tasoisina, niin nykyiset opetuksen tuntimäärät turvataan. Yksityistieavustukset, yksityisteiden vuotuiset kunnossapitomäärä-rahat ja yksityisteiden parannuksiin osoitetut määrärahat pidetään nykyisellä tasolla. Yksityistiekannan ylläpidossa kiinnitetään huomiota siihen, että tiestö säilyy käyttötarpeen edellyttämällä tasolla. Palvelutason harmonisoi yhdistymishallitus. Uuden kaupungin asuntopoliittinen ohjelma päivitetään yhdessä osana kaupunkistrategian laatimista. 9
Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta varten käynnistetään strategiatyön yhteydessä koko kaupunkialueen rakennekaavatyö, jossa määritellään kaupungin kasvusuunnat ja kehittämisen painopisteet. Tämä työ voidaan toteuttaa kehityskuva-tyyppisesti. Erityiskysymyksenä sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) Valtakunnallisen sote-ratkaisun perusteella kunnilta on poistumassa sote-palveluiden järjestämisvastuu. Kyseiset palvelut muuttuvat edunvalvonta-asiaksi ja tuottajana toimimiseksi muiden tuottajien joukossa. Alueella on sote-palveluissa todennäköisesti kysymys tavoitteista eikä kuntien välisestä sopimuksesta siitä, miten palvelut järjestetään. Uusi kunta pyrkii siihen, että se on sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja muodostettavalla sote-alueella. Tavoitteena on mahdollisimman vahva vaikuttaminen sote-alueen päätöksentekoon. Tehtävää varten asetetaan poliittinen koordinaatioryhmä sekä tarvittaessa asiantuntijapohjaisia tuotantojohtokuntia. Tämän hetkisen tiedon mukaan Sote-alueet tekevät joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen palvelujen tuottamisesta ja rahoituksesta. Yhdistymishallitus tekee esityksen siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämispäätöksessä tulisi päättää palvelujen järjestämisestä nykyisen Oulun sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2017 2020. Uuden kunnan esitysten toteutuminen järjestämispäätöksessä riippuu uuden kunnan edunvalvontakyvystä. Jos uudelle kunnalle jää mahdollisuus päättää asiasta, niin päätöksessä noudatetaan seuraavia periaatteita: Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään nykyisellä tasolla, mutta perusturvan palveluverkosto tiivistyy ja muuttuu. Molemmat yhteistoiminta-alueet, Helmi ja Kallio puretaan ja niiden toiminnot siirretään osaksi uutta kaupunkia. Niiden kuntien palvelut, joita Helmi ja Kallio ovat tuottaneet ja jotka eivät yhdisty uuteen kaupunkiin, tarjotaan tarvittaessa näille kunnille niin, että uusi kunta toimii kokonaisuudessa vastuukuntana. Terveydenhuolto tulee rakentumaan Oulaskankaan varaan. Muidenkin kuntien alueille jää terveyskeskukset, mutta niiden toiminta alkaa vähitellen muuttua ennaltaehkäiseväksi ja sairaanhoitajavetoiseksi lääkäreiden keskittyessä Oulaskankaalle. Lääkäripäivystys toimii Oulaskankaalla klo 20.00 saakka. Yöpäivystys nykyiseen tapaan Oulun keskussairaalassa. Lääkinnälliset tukipalvelut ja työterveyspalvelut jatkavat nykyisellään. Uuden kaupungin talous Uusi kaupunki kehittää talouttaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Uuden kaupungin tuloveroprosentti pidetään kilpailukykyisenä ja tasolla, jolla pystytään turvaamaan ja kehittämään kaupungin palveluja. Tavoitteena on, että uusi kunta pystyisi aloittamaan toimintansa 21,50 veroprosenttiyksikön suuruisella veroprosentilla. 10
Uuden kaupungin alueella noudatetaan yhteistä taksa- ja maksupolitiikkaa. Kunnissa noudatettavat eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat, kuten jätehuolto-, rakennusvalvonta-, maa-aineslupa- ja vesi- ja jätevesimaksut tarkistetaan yhtenäisiksi. Uusi kaupunki noudattaa investointien painotuksissa pääsääntöisesti yhdistyvien kuntien vuoden 2015 talousarvioissa hyväksymiä investointisuunnitelmia. Toteuttamisen edellytyksenä on, että hankkeiden rahoitus toteutuu suunnitellulla tavalla. Jos valtionosuus- tai muu suunniteltu rahoitus ei toteudu, tarkastellaan investointien toteuttamistapa ja aikataulu erikseen. Lähivuosien 2015-2020 investointitasoksi on määritelty 67 milj.. Tästä summasta 3,5 milj. kohdistuu nykyisen Alavieskan alueelle, 14,5 milj. Haapaveden kaupungin, 17,5 milj. Oulaisten kaupungin ja 31,5 milj. Ylivieskan kaupungin alueelle. Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustusta kolmen vuoden aikana yhteensä 5 500 000. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena maksetaan 40 %, 2 200 000 ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 %, 1 650 000 /vuosi. Yhdistymisavustus käytetään uuden kunnan elinvoimaa kehittäviin hankkeisiin. Uuden kunnan avaava tase perustuu lakkautettavien kuntien taseisiin. Lakkautettavien kuntien taseet puhdistetaan eristä, jotka hyvän kirjanpitotavan mukaan kuuluu kirjata kerralla kuluksi tai tuloksi. Yhdistymisavustuksella vahvistetaan uuden kunnan taloudellista asemaa ja kilpailukykyä sekä tuetaan hyvän hallinnon ja henkilöstöpolitiikan toteuttamista. Yhdistymisavustus kirjataan maksuperusteisesti tuloslaskelman kohtaan Tuet ja avustukset ja sitä käytetään vuosittain enintään kunakin vuonna kertyvä määrä. Kunnat sitoutuvat tekemään yhdessä ennen kuntien yhdistymistä kaikki sellaiset päätökset, joilla on suuria taloudellisia vaikutuksia, kuten investoinnit, henkilöstövalinnat, ostosopimukset yms. Hallinnon järjestäminen Yhdistyneen kaupungin organisaatio rakentuu Ylivieskan kaupungin nykyisen organisaation pohjalle, johon muiden kuntien hallintorakenne yhdistetään. Kohdassa viranhaltijaorganisaatio on tarkempi kaavio organisaatiorakenteesta. Organisaatiota tullaan tarpeen mukaan tarkentamaan ja täydentämään siten, että se palvelee tasapuolisesti koko laajentuvan kaupungin aluetta. Tarvittavat johtosääntömuutokset tehdään erikseen. 11
Luottamushenkilöorganisaatio Uuden kaupungin valtuuston jäsenmäärä määräytyy kuntalain 10 mukaan (51 jäsentä). Uudessa valtuustossa on puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa. Hallituksen koko on 13 jäsentä. Hallitusta johtaa jäsenistä valitut puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa. Kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan valtuutetuista. Uudessa kaupungissa toimisi vain kolme lautakuntaa: koulu-, tekninen ja vapaa-aikatoimen lautakunta. Lautakunnissa olisi aluksi 9 jäsentä ja heillä varajäsenet. Tätä kirjoitettaessa sosiaali- ja terveystoimen järjestelyt ovat valtakunnallisesti avoimina, joten tämän toimialan luottamushenkilöorganisaatio päätetään myöhemmin. Lisäksi uudessa kunnassa on kolme johtokuntaa (kansalaisopisto, musiikkiopisto ja pelastuslaitoksen johtokunta). Näissä jokaisessa olisi 7 jäsentä ja heillä varajäsenet. Myös Ylivieskan kaupungin organisaatiossa toimiva yhteinen jätelautakunta toimisi myös uudessa kunnassa. Tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, yhteistoimintaelin ja vanhus- ja vammaisneuvosto (uuden kuntalain mukaan mahdollisesti erilliset neuvostot) ovat lakisääteisiä toimielimiä. Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi kaupunginhallituksen alainen henkilöstöjaos, koska uuden kunnan henkilöstömäärä on yli 2000 työntekijää. Viranhaltijaorganisaatio Uuteen kuntaan luodaan uusi johtamisjärjestelmä. Siinä hyödynnetään nykyisten kuntien parhaita käytäntöjä sekä muissa vastaavan kokoisissa kunnissa saatuja kokemuksia, kuten yrittäjyyttä (sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys) kunnan toiminnan uudistamisen työvälineenä ja ajattelutapana läpi organisaation. Uusi hallintomalli ei suoraan perustu minkään yhdistyvän kunnan nykyiseen malliin. Yhdistymishallituksen tehtävänä on hyödyntää kuntien yhdistymisvaiheessa vapautuvat hallinnolliset resurssit niin, että uuden organisaation käynnistysvaiheessa määräaikaiset muutostehtävät saadaan toteutettua viivytyksettä. Tämän jälkeen vapautuneet resurssit siirretään edunvalvontatehtäviin. Virka- ja toimintaorganisaation tarkempi määrittely jää yhdistymishallituksen tehtäväksi. Toimintaorganisaation muodostaminen perustuu yksiköiden kykyyn palvella asiakkaita eli asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tämä edellyttää henkilöstön osaamisen hyvää hyödyntämistä sekä eläköitymiseen ja muihin tehtävien vapautumiseen liittyviä joustavia järjestelyjä, joilla varmistetaan resurssien tehokas kohdentaminen ja sisäiset siirrot myös viiden vuoden työsuhdeturvan aikana. 12
Kaupunginjohtaja Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Teknisen sektorin apulaiskaupunginjohtaja Perusturvan apulaiskaupunginjohtaja Hallintojohtaja Apulaiskaupunginjohtajat johtavat perusturvaa, sivistystä ja tekniikkaa. Kaupunginjohtajan toimenkuva määräytyy tähän sopivasti Ylivieskan kaupunginjohtajan toimenkuvan mukaisesti. Kaupunginjohtajan keskeinen tehtävä on valmistella ja toteuttaa kaupunginvaltuuston määrittelemiä strategisia linjauksia sekä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vahvistettuja tavoitteita. kaupunginjohtaja toimii kaupunginhallituksen esittelijänä. Henkilöstön lopullinen sijoittumissuunnitelma tehdään noin kuusi kuukautta ennen yhdistymisen alkamisajankohtaa. Henkilöstöhallinto Yhdistyvien kuntien palveluksessa olevan henkilöstön asema määräytyy kuntarakennelain 29 :n mukaisesti. Kuntien vakinainen henkilöstö siirtyy perustettavan uuden kunnan palvelukseen kuntarakennelain edellyttämällä tavalla siten, että lakkaavien kuntien vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirretään uuden kaupungin vastaaviin virka- ja työsopimussuhteisiin heille soveltuviin tehtäviin. Ne palvelussuhteen ehdot, jotka siirrettävällä henkilöstöllä on ollut voimassa palvelussuhteessaan lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä, velvoittavat sitovina uutta kaupunkia siten kuin kuntarakennelaissa on määrätty. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi (5) vuodeksi yhdistymisen alkamisajankohdasta lukien. Palvelusuhdeturvan edellytyksenä on se, että työntekijä on valmis vastaanottamaan tarvittaessa hänelle soveltuvaa, nykyisestä poikkeavaa työtä. Mahdollisissa muutoksissa pyritään ottamaan huomioon henkilöstön toivomukset sekä työntekijän osaaminen ja soveltuvuus suunniteltuun tehtävään. Ensisijaisena tehtävänkuvien muodostamisen kriteerinä on kuitenkin uuden organisaation toimivuus. Tehtävien muutostarpeet ja muutosmahdollisuudet arvioidaan koko henkilöstön osalta, ei ainoastaan uuden työnantajan palvelukseen siirtyvän henkilöstön osalta. 13
Määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ollut voimassa lakkaavaan työnantajaan siirtohetkellä. Myös määräaikainen henkilöstö säilyttää ne palvelussuhteen ehdot, mitkä ovat olleet voimassa siirtohetkellä, määräajan päättymiseen saakka. Kuntien yhdistyminen antaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää viranhaltijaorganisaatiota toiminnallisista lähtökohdista. Suurimmalta osin henkilöstön tehtävät säilyvät kuitenkin nykyisellään. Lähinnä hallinnossa, suunnittelussa ja joissakin keskitetysti toimivissa tukipalveluissa tilanteet muuttuvat enemmän ja uudelleenjärjestelyjä tarvitaan. Uuden kaupungin organisaatio otetaan käyttöön samassa aikataulussa kuin kuntien yhdistyminen tapahtuu. Sisäisen liikkuvuuden edistämisellä ja/tai lisä- ja uudelleen koulutta-misella turvataan nykyisen henkilöstön palvelussuhde sekä henkilöstön tarkoituksenmukainen uudelleensijoittelu palvelujen painopisteiden edellyttämällä tavalla. Kokonaisvaltaisella, tulosyksikkötasoisella henkilöstösuunnittelulla ja lisääntyvän eläkkeelle siirtymisen vaikutukset huomioon ottaen varmistetaan osaavan henkilöstön asema myös uudessa kunnassa. Henkilöstön sopeuttamisessa tutkitaan yksilöllisesti kaikki eri vaihtoehdot. Ratkaisut tehdään vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa tasavertaisesti koko henkilöstöä kohdellen. Uuden kaupungin työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään kuntien YTlain ja uuden kaupungin paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisin periaattein. Kunnat neuvottelevat keskenään ja alistavat päätöksensä yhdistymishallitukselle, ennen kuin tekevät sellaisia sitovia uusia henkilöstöratkaisuja, jotka olisivat voimassa liitosajankohdan jälkeen. Henkilöstön palkantarkistukset tehdään työnvaativuuden arvioinnin pohjalta. Harmonisointikustannuksissa otetaan huomioon myös henkilökohtaisen lisän maksamisperusteiden yhtenäistäminen. Lisäksi selvitetään palkkaerojen euromäärä ja sen jälkeen käydään henkilöstön kanssa neuvottelut palkkaerojen harmonisoimisesta kolmen vuoden kuluessa kuntaliitoksen toteutumisesta. Tässä työssä käytetään mahdollisimman paljon hyväksi järjestelyvaraeriä. Selkeät tapaukset, joissa ei ole tulkintaa työnvaativuudesta voidaan yhtenäistää nopeammalla aikataululla. Henkilöstön yksityiskohtainen sijoitussuunnitelma laaditaan noin kuusi kuukautta ennen yhdistymisen alkamisajankohtaa. Kuntarakennelaissa on säädetty erikseen kunnanjohtajan asemasta. Lain mukaan viranhaltija siirretään hänelle soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Yhdistyneen kunnan kaupunginjohtajana jatkaa Ylivieskan kaupunginjohtaja. Muiden kuntajohtajien tehtäväjako sovitaan myöhemmin. 14
Henkilöstön asemaa vuosina 2015-2016 täsmennetään erillisellä henkilöstösopimuksella. Siihen kootaan yhdistymissopimuksesta henkilöstöä koskevat asiat ja siirtymiseen liittyvät henkilöstöhallinnon periaatteet. Henkilöstösopimus valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstöä edustavien yhdistysten kanssa. Palvelujen järjestämissuunnitelma uudessa kunnassa Kuntarakennelain 8 mukaan yhdistymissopimuksessa on sovittava yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisesta ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista. Tämän sopimuksen liitteenä on kuntajakoselvittäjän tuottama kuntajakoselvityksen palvelurakenneosio. Sieltä nousevia periaatteita noudatetaan uuden kunnan palvelurakennetyössä. Lähidemokratia ja kuntalaisten vaikuttaminen Uusi kunta edistää kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien vaikutus-mahdollisuuksia paikallistason yhdistysten ja seurojen kautta. Uusi kunta voi perustaa asiakas-foorumeja ja -neuvostoja sekä kansalaisraateja tärkeiden teemojen ympärille. Suurista hankkeista informoidaan kuntalaisia infotilaisuuksissa ja erilaisen perinteisen ja sosiaalisen median keinoin. Valtuusto, hallitus ja lautakunnat voivat järjestää kuntalaiskuulemisia alueellisesti. Kaava ja ympäristöasioissa noudatetaan normaaleja kuulemismenettelyjä. Sopimuksen tulkinta Tämän sopimuksen ja liitteiden tulkinnassa sopimus on ensisijainen. Allekirjoitukset Paikka ja päivämäärä Alavieskan Haapaveden Oulaisten Ylivieskan kunta kaupunki kaupunki kaupunki 15