Tammelan kunta TILINPÄÄTÖS

Tammelan kunta TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2012

Tammelan kunta Tilinpäätös 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 1.2 Kunnan hallinto... 4 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 6 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 6 1.5 Arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 9 1.6 Kunnan sisäinen valvonta... 9 1.7 Vesilaitoksen eriyttäminen... 10 1.8 Talousarvion sitovuus... 10 1.9 Valtuustotason arviointi... 10 2. LASKELMAT JA TUNNUSLUVUT... 12 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 12 2.2 Toiminnan rahoitus... 16 2.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 19 2.4 Kokonaistulot ja -menot... 22 2.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 23 2.5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 23 2.5.2. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 24 3. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 30 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 30 4. TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN... 31 4.1 Tavoitteiden toteutuminen... 31 4.2 Tasapainoisen kuntastrategian toteutuminen... 34 4.3 Käyttötalouden toteutuminen... 39 4.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 60 4.5 Investointien toteutuminen... 61 4.6 Rahoitusosan toteutuminen... 69 5. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 70 5.1 Tuloslaskelma... 70 5.2 Rahoituslaskelma... 71 5.3 Tase... 72 5.4 Vesilaitoksen tuloslaskelman... 74 5.5 Vesilaitoksen tase... 75 5.6 Konsernilaskelmat... 76

2 Tammelan kunta Tilinpäätös 6. LIITETIEDOT...80 6.1 Tilinpäätöksen liitetiedot...80 6.2 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot...81 6.3 Tuloslaskelman liitetiedot...82 6.4 Taseen liitetiedot...87 7. LUETTELOT JA SELVITYKSET...97 8. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...98 LIITTEET: FORSSAN SEUDUN KUNTIEN YHTEISPROJEKTIT V. 2012

1. TOIMINTAKERTOMUS Tammelan kunta Tilinpäätös 1 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Tilinpäätös vuodelta 2012 osoittaa taloudellisen tuloksen muodostuneen talousarviossa arvioitua huomattavasti huonommaksi. Tilikauden tuloslaskelman lähes 1,2 miljoonan euron alijäämä on kunnan historiassa ennätyssuuri. Poikkeuksellista on myös talouden sukelluksen äkillisyys ja sen suurimmat selittävät tekijät. Vielä 30.6.2012 osavuosikatsauksen tilanteessa voitiin perustellusti arvioida tuloksen vuoden lopussa olevan sen suuruisen, että ollaan vain jonkin verran pienemmässä vuosikatteessa kuin edellisen vuoden tilinpäätöksessä. Lokakuun lopun tuloslaskelma osoitti vielä yli 2 miljoonan euron vuosikatetta. Mutta tämän jälkeen tulos suli niin, että vuosikate kutistui 364.000 euroon. Tilikauden tulos on 1.327.588,88 euroa alijäämäinen ja poistoeron 150.000 euron tuloutuksen jälkeen taseen omaan pääomaan kirjataan 1.177.544,88 euron alijäämä. Mitkä tekijät johtivat alijäämän syntyyn vuoden 2012 tilinpäätöksessä? Edelleen maailmantalouden ja Euroopan talouden epävarmuus jatkui ja osaltaan lisääntyikin, joista aiheutui Suomen talouteen pahoja heijastumia ja sitä kautta kuntalaistensa palveluita tuottaviin kuntiin. Forssan seutukunnan ja Tammelan kunnan työllisyystilanne heikkeni merkittävien työpaikkamenetysten johdosta. Varsinkin pitkäaikaistyöttömyys oli kasvussa. Yritystoiminnan menestys ei ollut kunnassa sitä luokkaa, että sillä olisi ollut vaikutuksia yhteisöveron myönteiseen kehittymiseen. Yhteisöveron tuotto laski edellisestä vuodesta 34,1 %:lla, mikä oli suuntaus koko Suomessakin. Tämä kehitys veti puolestaan verotulot 1 %:n supistumiseen vuoteen 2011 verrattuna, vaikka tuloverot kasvoivat vielä 1,9 %:lla. Pahinta oli kuitenkin taloudenhoidon kannalta se, että verotulot hiipuivat loppuvuodesta, jolloin käyttötalouden kasvut olivat ennennäkemättömän korkeita. Valtionosuuksien kasvu 6,9 %:lla ei auttanut tässä tilanteessa ja koko vuoden jatkunut tiukka rahoitustilanne johti maksuvalmiuden romahtamiseen. Tätä edesauttoi myös investointien kustannusten kasaantuminen vuoden jälkipuoliskolle. Talouden kasvua ei saatu aikaan myöskään rakentamisen kautta, koska niin uudisrakentaminen kuin peruskorjausrakentaminenkin olivat edelleen seutukunnalla vähäistä. Forssan seutukunnan väkiluku väheni 199 asukasta ja väestön kuolleisuus ylitti syntyväisyyden 124 asukkaalla. Seutukunnan nettomuutto oli 150 asukasta miinuksella. Nettomaahan muutto oli sen sijaan 80 henkeä positiivinen. Tammelan kunnan osalta syntyväisyys oli vain 47 lasta, kun pitkäaikainen vuosikeskiarvo on ollut 64 lasta. Väkiluku väheni 16 hengellä. Edellä luetellut työpaikkojen ja asukasluvun väheneminen sekä verotulojen supistuminen edellisvuodesta olivat kuitenkin vain osaselitys tilinpäätöksen alijäämäisyyteen. Suurin ja yllättävin kehitys tapahtui sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvaessa yli 1,2 miljoonalla eurolla talousarviossa arvioidusta 19,34 miljoonasta eurosta 20,56 miljoonaan euroon. Suurin nettokustannusten kasvu oli muun sosiaalitoimen tehtäväalueella, joka kasvoi edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna 39 % eli euromääräisesti lähes 650.000 euroa. Tehtäväalueeseen sisältyvät lasten huostaanotot lisääntyivät 7:stä 15:sta, jolloin kustannukset lastensuojelulaitosten ja perhekotien hoitopäivien maksujen johdosta kasvoivat viimeisten kuukausien aikana räjähdysmäisesti. Kaiken kaikkiaan sosiaali ja terveystoimen tehtäväalueiden kustannukset nousivat vuoden tilinpäätökseen verrattuna n. 1,7 miljoonaa euroa. Koko käyttötalouden netto kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2012 yli 2 miljoonaa euroa eli 7,5 %. Lisäksi alijäämän selittäjänä ovat poistojen kasvu edellisvuodesta n. 300.000 eurolla miltei 1,7 miljoonaan euroon ja lomapalkkavarauksen kirjautuminen 230.000 euron suuruisena henkilöstökustannuksiin edellisen vuoden n. 70.000 euron asemasta. Tuloslaskelma osoittaa, että ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 2,2 % ja kokonaisuutena käyttötuotot kasvoivat yhteensä vain 2,1 %, joka oli olennaisesti menoja vähemmän. Kunnan ulkoiset toimintamenot kasvoivat 6,7 %, mikä tosin oli hieman alempi kuin vuonna 2011, jolloin kasvu oli 7,1 %. Kunnan tuloveroprosentti 18,50 ja kiinteistöveroprosentit (yleinen 0,65, vakituiset asuinrakennukset 0,32, vapaa-ajan asunnot 0,92, yleishyödylliset yhteisöt 0,00 ja voimalaitokset 2,85) olivat muihin kuntiin verrattuna varsin alhaisia. Kunnan rahoitusta hoidettiin tilapäisten kassalainojen käytöllä. Vuoden aikana ei otettu lainkaan pitkäaikaista lainaa. Sen sijaan pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 677.000 eurolla, jolloin niitä vuoden vaihteessa oli yhteensä noin 3 miljoonaa euroa eli 466 euroa asukasta kohti. Lyhytaikaista kassalainaa oli tilinpäätöshetkellä 3,5 miljoonaa euroa. Kunnan lainakanta, johon sisältyi siis edellä mainittu ko-

2 Tammelan kunta Tilinpäätös rollinen lyhytaikainen kassalaina, oli siis vuoden lopussa yhteensä 1.000 euroa asukasta kohti, joka on edelleen merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon. Kertyneestä -1.327.588,88 euron alijäämäisestä tilikauden tuloksesta kunnanhallituksen esityksellä tuloutetaan tehtyjä poistoeroja 150.044 euroa ja tilikauden alijäämä -1.177.544,88 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan, jolloin tilikauden lopussa kertynyttä ylijäämää on 7.284.000 eroa eli 1.114 euroa /asukas. Omavaraisuusaste on 70,8 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 46,3 %, jotka ovat edelleenkin heikkenemisestään huolimatta kuntasektorin keskimääräislukujen luokkaa. Kassan riittävyys on ollut 1,5 päivän luokkaa (edellisenä vuonna 2 päivää) ja maksuvalmiutta on hoidettu lyhytaikaisella kassalainoituksella. Investointiosan menot olivat yhteensä 3,9 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 6,5 miljoonaa euroa, jossa oli mukana purkautuneen Kiinteistö Oy Tammelan Kunnantalon kirjaukset omaisuuden siirtyessä suoraan kunnan omistukseen). Investointiosan tulot olivat noin 0,5 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit tehtiin yhdyskuntarakentamisessa (tiet, puistot ym. yhteensä noin 0,4 miljoonaa euroa), talonrakentamisessa (koulut, päiväkodit, vuokratalojen hissit ym. noin miljoona euroa) ja vesihuollossa (vesi- ja viemärilinjat noin 0,9 miljoonaa euroa), järvien virkistyskäytön lisäämiseen käytettiin noin 230.000 euron ja Koulukeskuksen lähiliikuntapaikan rakentamiseen noin 100.000 euron bruttokustannukset. Aloitettua uutta Riihivalkaman päiväkotia ehdittiin vuonna 2012 toteuttaa yli 0,5 miljoonalla eurolla. Kunnan työttömyysaste oli vuoden lopussa 9,5 %, kun se vastaavana ajankohtana vuonna 2011 oli 8,2 %. Kanta-Hämeen keskiarvo oli vuoden 2012 lopussa 10 % ja vastaavasti vuoden 2011 lopussa 9,3 %. Asetettua työllisyystavoitetta ei saavutettu ja valtiolle maksettavat pitkäaikaistyöttömyyden hoidon kustannukset olivat kasvussa. Kunta oli mukana useissa työllisyyden parantamiseen tähtäävissä hankkeissa ja erityisesti pyrittiin saamaan selkeitä parannuksia nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien asemaan sekä kuntouttavan työtoiminnan volyymien kasvattamiseen mm. kuntayhteistyössä hankitun työsuunnittelijan panoksen avulla. Myös aloitettiin kunnan oman työpajan perustamista koskevan hankkeen suunnittelu ja oikean toteutustavan etsiminen. Kuntakonsernin osalta on huomioitava omavaraisuusasteen heikkeneminen edellisen vuoden 68,9 %:sta 61,5 %:iin ja konsernilainojen määrän nousu yli 11,5 miljoonaan euroon (edellisenä vuonna noin 8,8 miljoonaa euroa). Asukasta kohti konsernilainoja oli näin ollen vuoden 2012 lopussa 1.770 euroa (edellisenä vuonna 1340 euroa/ asukas ). Kunnan vastuut (vakuudet ja vastuusitoumukset) konserniin kuuluvien ja muiden kohdalta olivat vuoden lopussa yhteensä noin 10,5 miljoonaa euroa, missä oli lisäystä edellisvuodesta noin 1,2 miljoonaa euroa, mikä puolestaan suurelta osin selittyy vesihuoltoyhtiöille annettujen lainojen takauksista ja kiinnitysvastuilla olevista yritystakauksista. Kunnan strategian mukaiset tavoitteet toteutuivat osin tyydyttävästi ja osaksi jäivät toteutumatta. Etenkin kaavoituksen ja sitä kautta maapolitiikan tavoitteet ovat toteutuneet joiltakin osin onnistuneesti. Tämä on ollut tehostamassa mm. asuntopolitiikan ja teollistamispolitiikan edellytyksiä. Uudet kaavoitetut alueet ja yleiskaavoituksen panostus on luomassa mahdollisuuksia asumisen ja yritystoiminnan vauhdittamiselle, kun vallitsevasta lamatilanteesta päästään uuteen kasvuvaiheeseen. Tällä hetkellä tosin näyttää siltä, että nykyinen suhdanne jatkuu vielä melkoisen pitkään ja toimenpiteet esim. kuntarakenteen uudistamisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integroiminen osalta ovat hyvin ristiriitaisten paineiden ja vallankäytön tekijöiden kourissa. Hyvinvointikuntayhtymäkin seudulla on edelleen telakalla odottamassa erilaisten selvityksen asettamia linjauksia, mikä on mahdollista ja miten järjestämisen ja rahoituksen saaminen samoihin käsiin on toteutettavissa asiantuntijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden yhteisymmärryksessä. Vuosi kului näiden osalta kunnassakin lausuntojen ja mielipidekannanottojen sekä selvittelyjen parissa. Seudun Järkivihreys elinkeinopoliittisena strategiana jatkoi jonkinasteista etenemistään ympäristö- ja energia-alaan liittyvissä asioissa ja erilaisten hankkeiden eteenpäinviemisessä. Tuulivoimapuistoyleiskaavoitus eteni erilaisten selvitysten ja vaikutusarvioiden tekemisellä ja toiveissa oli, että useimmat esteet olisi kyetty raivaamaan tuulivoiman tulevan energiakäytön edestä. Ajatellun puiston ja sen vaikutusalueen asukkaat olivat kiinnostuneesti ottamassa kantaa asioihin ja toivat mielipiteensä ja näkemyksensä esille kaavaprosessin eri vaiheiden yhteydessä. Valtatie 2:n parantaminen käynnistyi ja osa tiestä Loukusta Karkkilan suuntaan saatiin valtatieluokan kuntoon ja kesänopeusrajoitus nostettavaksi 100 km:iin tunnissa. Jatkotoimenpiteitä odotetaan toteu-

Tammelan kunta Tilinpäätös 3 tettavaksi vuonna 2013. Hämeen vaihemaakuntakaavatyö saatiin valitusasteeseen tutkittavaksi ja siinä työssä huomioitiin myös seutukunnan Fostra tarkastelussa esille nostetut maankäytön vaihtoehdot mm. asumisen, liikenteen, yritystoiminnan ja palveluiden tulevissa järjestelyissä. Uusia yrityksiä perustettiin kuntaan 38, 14 yritystä lopetti toimintansa, joten nettolisäys oli 24 yritystä (vuonna 2011 14 yritystä). Kuitenkin yritysten lopettamiset ja muutoin työpaikkojen vähennykset seudulla ja Tammelassakin olivat niin suuret, ettei uusien yritysten perustamisvauhti riitä korvaamaan poistumaa ja työttömyys jatkaa kasvuaan. Tammelan kunnan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa 6.542 henkeä, jossa oli vähennystä 16 henkeä. Suurin syy kyseiseen kehitykseen oli syntyneiden lasten poikkeuksellisen pieni määrä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan osalta on noudatettu kunnanvaltuuston hyväksymää sisäisen valvonnan ohjeistusta. Kunnanhallitus on hyväksynyt riskienhallintaohjeet, joita noudatetaan tarkistettaessa työpaikkakohtaisesti niiden vaaratekijöitä sekä turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä riskejä. Konserniohjeet on hyväksytty kunnanvaltuustossa 15.12.2008 ja niiden pohjalta on käytössä kunnanhallituksen 2.2.2009 päättämät tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä kuntakonserniin kuulumattomien yhteisöjen kanssa noudatettavat työskentelytavat. Kunnan henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 412 henkeä (edellisen vuoden lopussa 398 henkeä). Henkilöstökulut olivat yhteensä yli 15,5 miljoonaa euroa, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna miltei miljoona euroa. Tarkempia henkilöstöä koskevia seikkoja selvitellään tilinpäätöksen kanssa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi tulevassa henkilöstöraportissa. Lausun kiitokset henkilöstölle ja luottamushenkilöstölle vuonna 2012 tehdystä työstä kuntalaisten palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Tilinpäätös on edellä kerrotun mukaisesti historiallinen ja kuvaa ihmisten arjen ongelmien ratkaisuissa esiintyvien ongelmien vaikeutta ja niiden edellyttämien palveluiden kustannuksia yhteiskunnalle. Tammelassa maaliskuun 28. päivänä 2013. Matti Setälä kunnanjohtaja

4 Tammelan kunta Tilinpäätös 1.2 KUNNAN HALLINTO KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO JA LUOTTAMUSHENKILÖT KUNNANVALTUUSTO Pj. Esa Ryhtä jäsenet: 1 vpj. Jukka Simelius Eero Pura 2 vpj. Heikki Vainio Simo Pärssinen 3 vpj. Keijo Vähä-Herttua Sirpa Rauhala jäsenet: Irja S. Eloranta Mikko Rekola Elina Himberg Päivi Sotka Sari Kaakinen Raija Suonpää Harri Kaunisto Juhani Syrjäkallio Asko Koivu Tarja Syrjälä Kristiina Liinaharja Seppo Viikari Tuomas Mattila Susanna Vähä-Herttua Minna Nissilä Anne Ylitalo Ismo Ojansuu Seppo Yrjölä Juha Ojansuu Susanna Peltonen KUNNANHALLITUS Pj. Harri Kaunisto jäsenet: 1 vpj. Ismo Ojansuu Pekka Kannisto 2 vpj. Päivi Sotka Minna Nissilä jäsenet: Sari Kaakinen Seppo Viikari KESKUSVAALILAUTAKUNTA Pj. Matti Laakso jäsenet: vpj. Mauri Touru Veli Heino jäsenet: Ritva Naumanen Leena Eerola KOULUTUSLAUTAKUNTA Pj. Eero Pura jäsenet: vpj. Markus Nuutinen Leena Vehmas jäsenet: Asko Koivu Jarmo Kaunisto Anne Ylitalo Terhi Uusitalo PERUSTURVALAUTAKUNTA Pj. Sirpa Rauhala jäsenet: vpj. Kirsi Siikonen Sari Kaakinen jäsenet: Jukka Vanha-Similä Onni Kallio Miki Koivuhuhta Susanna Peltonen TARKASTUSLAUTAKUNTA Pj. Elina Himberg jäsenet: vpj. Susanna Vähä-Herttua Jukka Laakso jäsenet: Tarja Syrjälä Janne Ylitalo TEKNINEN LAUTAKUNTA Pj. Heikki Vainio jäsenet: vpj. Juha Ojansuu Jenni Rauhaniemi jäsenet: Margit Ranttila Jukka Kinos VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Pj. Tuija Jokinen jäsenet: vpj. Miikka Leponiemi Seppo Viikari jäsenet: Eija Eloranta Anne Ylitalo

Tammelan kunta Tilinpäätös 5 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Pj. Simo Pärssinen jäsenet: vpj. Mikko Rekola Mervi Malin jäsenet: Janne Vihreäsaari Kristiina Liinaharja VALTUUSTON POLIITTISET VOIMASUHTEET 31.12.2012 Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Vihreä liitto Kristillisdemokraatit Hallituksen esittelijä 11 valtuutettua 6 valtuutettua 5 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettua 1 valtuutettua Kunnanjohtaja Matti Setälä TILIVELVOLLISUUS Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia: kunnanjohtaja hallintojohtaja kunnankamreeri sosiaalijohtaja päiväkodin johtaja vanhustyön johtaja perhepäivähoidon ohjaaja sivistystoimenjohtaja koulujen johtajat rehtori vapaa-aikasihteeri liikuntaohjaaja kirjastonjohtaja tekninen johtaja kaavoittaja rakennustarkastaja maanrakennusmestari talonrakennusmestari maaseutuasiamies Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta.

6 Tammelan kunta Tilinpäätös 1.3 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kanta-Hämeen väestökehitys jatkui edelleen positiivisena. Lisäys oli nyt vähän maltillisempi +242 asukasta. Väestön lisäyksestä kohdentui suurin osa Hämeenlinnan seudulle +226 asukasta. Riihimäen seudullekin muutti +215 asukasta lisää. Forssan seutukunnan asukasmäärä väheni jo viidentenä vuonna peräkkäin. Vähennys oli kertomusvuonna -199 asukasta. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste parani Kanta-Hämeessä kertomusvuoden aikana lievästi ollen keskimäärin 8,8 prosenttia. Laskua oli edellisestä vuodesta 0,2 %:a. Työttömyysaste oli Kanta- Hämeen seutukunnissa lähellä koko maan keskiarvoa lukuun ottamatta Forssan seutua, jossa työttömyysaste oli keskimäärin 11,1 prosenttia. Eli keskimäärin neljänneksen muita seutukuntia korkeampi. Työttömyysaste parani kertomusvuoden aikana keväällä ja kesällä keskimäärin prosentin jopa enemmänkin. Loppuvuodesta työttömyysaste huononi voimakkaasti koko maassa, Kanta-Hämeessä, Forssan seutukunnalla sekä myös Tammelan kunnassa. Vuoden lopussa Tammelan kunnan työttömyysprosentti oli jo 9,5 %:a ja koko maan työttömyys oli 10,7 %:a. 1.4 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tuloslaskelman kautta tarkasteltuna Tammelan kunnan talous heikkeni voimakkaasti. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvun sekä verotulojen vähenemisen johdosta vuosikate supistui voimakkaasti. Menojen kasvu (6,9 %) on ollut tulokehitystä voimakkaampaa. Vuosikate oli vuonna 2012 ainoastaan 0,36 milj. euroa, vuonna 2011 1,8 milj. euroa, vuonna 2010 3,3 milj. euroa, vuonna 2009 3,4 milj. euroa, vuonna 2008 vajaa 2,0 milj. euroa ja vuonna 2007 vajaa 2,1 milj. euroa, kun vuosina 2005 ja 2006 se oli 1,5 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna kunnan vuosikate laski 277,7 eurosta 55,7 euroon per asukas vuonna 2012. Vuosikate riitti kattamaan poistoista vain 21,5 prosenttia. Seuraavassa kunnalle tilitetyt verotulot vuosina 2002-2012: 1000e yhteisövero muutos tulovero muutos kiinteistövero muutos yhteensä muutos % % % % 2002 1 081-26,8 % 12 426 13,3 % 668 2,0 % 14 175 8,2 % 2003 547-49,4 % 12 078-2,8 % 741 10,9 % 13 366-5,7 % 2004 851 55,6 % 12 327 2,1 % 738-0,4 % 13 916 4,1 % 2005 1 146 34,7 % 12 438 0,9 % 788 6,8 % 14 372 3,3 % 2006 1 279 11,6 % 13 057 5,0 % 804 2,0 % 15 140 5,3 % 2007 1 493 16,7 % 14 138 8,3 % 826 2,7 % 16 457 8,7 % 2008 1 526 2,2 % 15 082 6,7 % 870 5,3 % 17478 6,2 % 2009 1 304-14,5 % 15 467 2,6 % 928 6,7 % 17 699 1,3 % 2010 1 504 15,3 % 15 467 0,0 % 1 015 9,4 % 17 986 1,6 % 2011 1 430-4,9 % 15 682 1,4 % 1 019 0,4 % 18 131 0,8 % 2012 942-34,1 % 15 979 1,9 % 1 033 1,4 % 17 955-1,0 %

Tammelan kunta Tilinpäätös 7 Kunnalle tilitetyt verotulot, 1000 e 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 kiinteistövero tulovero yhteisövero Vuosikatteen tason laskuun vaikutti menojen voimakas kasvu sekä verotulojen ennalta arvaamaton supistuminen. Vain valtionosuuksien kehitys oli ennakoidun mukaista. Kunnan verotulot supistuivat 1,0 %.a edellisestä vuodesta. Edellisen kerran verotulot olivat määrällisesti supistuneet vuonna 2003. Laskun aiheutti nyt yhteisöveron tuoton pieneneminen 34,1 %:lla. Tuloverot kasvoivat vielä 1,9 %:lla. Kiinteistöverojen tuotto oli 1,4 %:a edellisvuotta suurempi. Valtionosuudet kasvoivat 6,9 %. Toimintatuotot (ulkoiset) kasvoivat vain 2,2 %. Kokonaisuutena käyttötulot kasvoivat yhteensä 2,1 %:a eli selvästi menoja vähemmän. Kunnan toimintamenot (ulkoiset) kasvoivat nyt 6,7 %. Edellisenä vuonna kasvu oli 7,1 %:a. Tulojen vaisu kehitys ja menojen suuri kasvu aiheuttivat sen, että tulos laski edellisvuoden melko normaalista tasosta poikkeuksellisesti 1,17 milj. euroa miinukselle. Investointiosan menot olivat yhteensä 3,9 milj. euroa, jossa oli reilu lasku vuoden 2011 6,5 milj. euroon. Vuoden 2010 investointimenot olivat 4,5 milj. euroa. Vuoden 2009 investointimenot olivat 2,1 milj. euroa, vuoden 2008 investointimenot olivat 1,9 milj. euroa, vuoden 2007 investointimenot olivat 2,3 milj. euroa ja vuoden 2006 3,0 milj. euroa. Vuoden 2005 investointimenot olivat 2,4 milj. euroa Investointiosan tulot olivat 0,53 milj. euroa. Edellisen vuoden suuri summa selittyy Kunnantalon Kiinteistö Oy:n purkutoimilla. Merkittäviä investointeja tehtiin mm. yhdyskuntarakentamisessa (tiet, puistot, ym. n. 396 300 euroa), talonrakentamisessa (koulut, päiväkodit, vuokratalojen hissit ym. n. 1 067 300 euroa) ja vesihuollossa (vesi- ja viemärilinjat 888 900 euroa), järvien virkistyskäytön lisääminen (n. 228 100 euroa bruttomenot) ja Koulukeskuksen lähiliikuntapaikka (n. 114 000 euroa bruttomenot). Perusturvalautakunnan vastuualueella rakennettiin Riihivalkaman uutta päiväkotia n. 524 100 eurolla. Kunnan rahoitustarve edellytti koko vuoden tilapäisten lyhytaikaisten kassalainojen käyttöä. Pitkäaikaista lainaa ei otettu lainkaan. Samanaikaisesti pitkäaikaisia lainoja jouduttiin lyhentämään 677 000 eurolla. Varsinaista lyhytaikaista kassalainaa oli tilinpäätöshetkellä 3,5 milj. euroa. Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2012 lopussa väheni 466 euroon per asukas. Kunnan pitkäaikainen lainakanta vuoden vaihteessa oli yhteensä n. 3,05 milj. euroa. Tulorahoitus vuonna 2012 ei ollut riittävä suhteessa investointien määrään. Kunnan maksuvalmius oli melko huono koko kertomusvuoden. Seuraavassa on verrattu Tammelan kunnan vuosikatetta, investointeja sekä poistoja euroina per asukas vuosina 1991-2012.

8 Tammelan kunta Tilinpäätös Vuosikate, investoinnit ja poistot, euroa/asukas 700 600 500 400 300 200 100 0 1991 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosikate Investointien omahankintamenot Poistot Kunnan investointitahti on vuosina 1997-2012 ylittänyt selvästi poistojen tason.

Tammelan kunta Tilinpäätös 9 1.5 ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Tammelan kunnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät yleisen taloudellisen tilanteen kehittymiseen ja sen vaikutukseen kuntalaisten työllisyyteen ja kunnan verotuloihin. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan vuokrattavien tilojen käyttöasteeseen ja yritysten toimintaedellytyksiin ja sitä kautta kunnan antamien takausten realisoitumisriskeihin. Kuntarakenneselvitys ja yleensäkin valtion kunnille asettamat lisävelvoitteet aiheuttavat epävarmuutta. 1.6 KUNNAN SISÄINEN VALVONTA Yleisohjeen sisäisestä valvonnasta (hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.6.2007) mukaan sisäisen valvonnan osa-alueet ovat sisäinen tarkkailu ja sisäinen tarkastus sekä luottamushenkilöiden toteuttama seuranta. Sisäisen valvonnan tehtävänä on kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien oikeellisuuden, luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen, varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaaminen, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisy ja toteaminen, toiminnan tuloksellisuuden edistäminen ja riskien tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja hallinta. Sisäinen tarkkailu on osa kunnan johtamista ja jatkuvaa toimintaa. Sisäinen tarkkailu kytkeytyy kunnan tavanomaisiin toimintarutiineihin ja jokainen osasto ja yksikkö on vastuussa oman toimintansa riittävästä sisäisestä tarkkailusta. Kukin lautakunta sekä esimies vastaavat sisäisestä valvonnasta johtamansa toiminnan osalta. Sisäinen valvonta voi olla ennalta ohjaavaa, toimintarutiineihin sisältyvää tai jälkikäteen tapahtuvaa. Kunnanhallituksen keskuudestaan valitseman kahden jäsenen on vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta tarkastettava talousosaston kassa- ja pankkitilien varat sekä sen hallussa olevat arvopaperit ja vakuudet. Tavoitteiden toteutuminen, resurssien käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta tapahtuu ja esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi 30.6. tilanteesta tehdään osavuosikatsaus, joka annetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi. Myös lautakuntien tulee seurata tavoitteidensa toteutumista vähintään puolivuosittain ja laatia siitä kirjalliset raportit ja sekä käsitellä ne lautakunnassa mahdollisia toimenpiteitä varten. Edellisen vuoden tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen kulumassa olevasta vuodesta tehdään kuukausittain tuloslaskelma, joka annetaan tiedoksi kunnanhallitukselle. Riskienhallinnan osalta kunnanhallitus on hyväksynyt 19.6.2006 riskienhallintaohjeet. Johtoryhmä on tehnyt lähinnä järjestelmätasoa koskevan riskienkartoituksen sisäisen valvonnan näkökulmasta ja työpiste-/yksikkökohtaisesti on tehty riskienarvioinnit lähinnä työpaikan vaaratekijöiden sekä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Johtoryhmän hyväksymässä riskienhallintasuunnitelmassa on yhtenä kohtana, että tehdään luettelo eri aikoina tehtävistä laskutuksista ja avustuksista ym. vastaavista eristä (tehty v.2009). Tarkoituksena on varmentaa, ettei kunnan saamisia jää laskuttamatta/anomatta ja toisaalta em. luetteloita voidaan käyttää apuna myös perehdyttämisessä. Tammelan kunnan konserniohjeet on hyväksytty kunnanvaltuustossa 15.12.2008 ja niiden pohjalta kunnanhallitus on 2.2.2009 päättänyt mm. seuraavaa: -järjestää konsernijohdon ja tiettyjen tytär- ja osakkuusyhteisöjen ja kuntakonserniin kuulumattomien yhteisöjen kanssa vuosittain yhden tavoite- ja talousarviokeskustelun/kumppanuusneuvottelun kunnan ja tytäryhteisön toiminnan ja suunnitelmien yhteensopivuuden varmistamiseksi sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi -kutsua tiettyjen yhteisöjen eri toimielimiin Tammelan kunnasta valitut edustajat yhteiseen palaveriin, jossa sovitaan tarkemmin sekä edustajien keskinäisestä yhteydenpidosta että edustajien yhteydenpidosta konsernijohtoon päin -kiinnittää tytäryhteisöjen huomioita soveltuvilta osiltaan kunnan riskienhallintaohjeen noudattamiseen.

10 Tammelan kunta Tilinpäätös 1.7 VESILAITOKSEN ERIYTTÄMINEN Tammelan kunnan vesilaitoksen toiminta on eriytetty kunnan kirjanpidosta laskennallisesti, kunnallisen liiketoiminnan eriyttämisestä annetun suosituksen mukaisesti. Korvauksena jäännöspääomasta (=kunnan toimintaan sijoittama pääoma) peritään 3 % vuonna 2012. Vesihuollolle on avattu oma tehtäväalue 490 Vesihuolto käyttötalousosaan. Vesilaitoksen tuloslaskelmassa esitetään korkokuluina kunnan vesi- ja viemärilaitoksen rakentamiseen otettujen korkotukilainojen korot. Lisäksi sekä koko kunnan että vesilaitoksen tuloslaskelma sisältää korvauksen jäännöspääomasta. Vesilaitoksen tuloslaskelma ja tase löytyvät tilinpäätöslaskelmista. 1.8 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden määrää on karsittu aikaisempaan verrattuna, jolloin enää ei ole eroteltu erikseen sitovia ja muita tavoitteita. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Hankekohtaiset rajat ovat seuraavat: Atk-ohjelmat ja muut pitkävaikutteiset menot 20 000 Irtaimisto 20 000 Arvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset 100 000 Yhdyskuntarakentaminen 100 000 Talonrakentaminen 100 000 Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja -velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. 1.9 VALTUUSTOTASON ARVIOINTI Arviointi on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. Arvioinnin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. Arvioinnin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. Arviointi on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. Vuonna 2007 tapahtunut kuntalain muutos vaatii kunnan asettamaan myös kuntakonsernille toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ja esittämään toimintakertomuksessa selvityksen tavoitteiden toteutumisesta. Arvioinnin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä.

Tammelan kunta Tilinpäätös 11 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. Arviointikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Tammelan kunnassa on vuoden 2001 aikana siirrytty asettamaan tavoitteita ja strategioita tasapainoisen onnistumisen mallilla. Tasapainoisen onnistumisen mallia hyödynnetään suoraan kunnan arviointityössä. Toimintaa arvioidaan ja mitataan eri näkökulmista, joita ovat vaikuttavuus (asiakas), prosessit, talous ja oppiminen. Lähtökohtana on organisaation visio sekä strategia ja oleellista on tasapaino eri näkökulmien ja käytettävien mittareiden välillä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksen ja kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaus laaditaan puolivuosittain siten, että siinä seurataan talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahaseurannan lisäksi. Osavuosikatsaus käsitellään kunnanhallituksessa noin kuukauden kuluttua tarkastelukauden päättymisestä ja esitetään myös kunnanvaltuustolle. Kunnan toimintakertomuksessa kuluneelta tilikaudelta esitellään sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutuminen samalla tasolla kuin talousarviossakin. Tilinpäätös, jossa toimintakertomus muodostaa tärkeän osan, allekirjoitetaan kunnanhallituksessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on tuotava kunnanvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti viimeistään kesäkuussa. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan pitkittäisvertailuna eli kunnan talous- ja muita tietoja seurataan myös pidemmältä aikaväliltä aikasarjoina yms. Arviointi tuottaa tietoa valtuutetuille itselleen, kuntalaisille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten kunta tehtävissään on onnistunut tai edistynyt. Arviointi on parhaimmillaan systemaattinen prosessi, joka tuottaa oikeaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kunnan tehtävän tai yksittäisen toiminnon tilasta sellaisenaan tai suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ottaen huomioon valtuuston roolin kunnan keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategioitten määrittäjänä, tulee arvioinnin valtuustotyöskentelyssä painottua etukäteisarviointiin ja toiminnan aikaiseen arviointiin. Arviointi kuuluu olennaisesti myös lautakuntien tehtäviin ja ne seuraavat tavoitteita tarkemmalla tasolla kuin valtuusto. Lautakunnat raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta kunnanhallitukselle, joka muokkaa niistä oman kertomuksensa valtuustolle. Työyksiköissä tapahtuvaa toimintojen arviointia toteutetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuusarvioinnista antaman suosituksen pohjalta. Työyksikkökohtaisessa toimintojen arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat arviointikeskustelut työpaikkapalavereissa ja kehityskeskusteluissa.

12 Tammelan kunta Tilinpäätös 2. LASKELMAT JA TUNNUSLUVUT 2.1 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. TULOSLASKELMA (vain ulkoiset tuotot ja kulut) TP 10 TP 11 TP 12 muutos 1000 e 1000 e 1000e % Toimintatuotot 4 587 4 617 4 717 2,2 % Toimintakulut -30 343-32 483-34 669 6,7 % Toimintakate -25 756-27 866-29 952 7,5 % Verotulot 17 986 18 130 17 955-1,0 % Valtionosuudet 11 179 11 582 12 385 6,9 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 14 17 11-35,3 % Muut rahoitustuotot 25 61 49-19,7 % Korkokulut -105-99 -82-17,2 % Muut rahoituskulut -1-3 -2-33,3 % Vuosikate 3 342 1 822 364-80,0 % Poistot käyttöomaisuudesta ja -1 327-1 410-1 692 20,0 % pitkävaikutteisista menoista Tilikauden tulos 2 015 412-1 328-422,3 % Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 158-32 150-568,8 % Varausten lisäys (-), vähennys (+) 180 Tilikauden ylijäämä /alijäämä 2 173 560-1 178-310,4 %

Tammelan kunta Tilinpäätös 13 Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikatetta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskelmassa vuosikatteen riittävyyttä arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Toimintakulujen jakaantuminen aineet, tarvikkeet, tavarat 6,1 % avustukset 5,1 % muut kulut 0,7 % henkilöstömenot 44,3 % palvelujen ostot 43,8 % Tulorahoitus myyntituotot 4,8 % maksutuotot 4,4 % tuet ja avustukset 0,9 % valtionosuudet 35,3 % muut tuotot 3,3 % verotulot 51,2 %

14 Tammelan kunta Tilinpäätös TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toimintatuotot/toimintakulut, 13,8 16,3 12,2 13,8 15,1 14,2 13,6 Vuosikate/poistot, % 156,7 180,3 162,7 277,1 252,0 129,2 21,5 Vuosikate, e/asukas 235,4 313 295,2 518,7 507,1 277,8 55,7 Asukasmäärä 6 584 6 649 6 617 6 628 6 591 6558 6542 Kun vuosikate/poistot -tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: =100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla. Vuosikate prosenttia poistoista: =100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate e/asukas: =vuosikate / asukasmäärä tilikauden lopussa Ulkoiset + sisäiset 1000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos % Henkilöstömenot 11 745 12 383 12 790 13 747 14 396 15 347 6,6 Palvelujen ostot 14 161 14 258 14 015 14 553 15 756 17 288 9,7 Aineet,tarvikkeet ja tavarat 1 641 1 685 1 779 1 997 2 122 2 133 0,5 Avustukset 1 501 1 468 1 378 1 559 1 771 1 780 0,5 Muut menot 1 022 1 072 1 182 1 284 1 293 1 246-3,7 Toimintamenot 30 071 30 867 31 144 33 140 35 338 37 794 6,9 Henkilöstömenojen kehitystä arvioidaan tarkemmin henkilöstöraportin yhteydessä.

Tammelan kunta Tilinpäätös 15 Menojen kehitys lajeittain Miljoonat 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot TULORAHOITUKSEN KEHITYS Ulkoiset, 1 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos % Toimintatuotot 4 488 3 456 3 934 4 587 4 617 4 717 2,2 Verotulot 16 457 17 477 17 699 17 986 18 131 17 955-1,0 Valtionosuudet 8 895 9 510 10 544 11 179 11 582 12 385 6,9 yht. 29 840 30 443 32 177 33 753 34 329 35 057 2,1

16 Tammelan kunta Tilinpäätös 2.2 TOIMINNAN RAHOITUS Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA (sisältää ulkoiset rahan lähteet ja rahan käytön) 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 Toiminnan rahavirta 1000 e 1000 e Tulorahoitus Vuosikate 364 1 822 Tulorahoituksen korjauserät -37-91 327 1 731 Investointien rahavirta Pysyvien vastaavien investoinnit -3 909-6 951 Rahoitusosuudet investointimenoihin 434 630 Pysyvien vastaavien myyntitulot 132 4 761-3 343-1 560 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 016 171 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -230-230 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -677-840 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 500 2 823-840 Muut maksuvalmiuden muutokset 381 66 Rahoituksen rahavirta 2 974-774 RAHAVAROJEN MUUTOS -42-603 Kassavarat 31.12. 165 207 Kassavarat 1.1. 207 810

Tammelan kunta Tilinpäätös 17 Tammelan kunnan liikkumavaran kehitys 1000 e 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 vuosikate RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2003 2004 2005 2006 lainojen lyhennykset 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Investointien tulorahoitus, % 95,7 114,3 167,5 78,3 110,3 10,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 65,4 69,5 88,8 63,6 73,1 8,5 Lainanhoitokate 1,8 1,6 1,8 3,1 2,1 0,6 Kassan riittävyys, pv 6,7 5,5 12,5 9,1 2,0 1,5 Asukasmäärä 6 649 6 617 6628 6591 6 558 6 542 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus -tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokatteen arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Lainanhoitokate kertoo miten vuosikate riittää kunnan pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin sekä lyhyt- että pitkäaikaisten lainojen korkokuluihin. Investointien tulorahoitus, %: =100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai toimintapääomalla.

18 Tammelan kunta Tilinpäätös Pääomamenojen tulorahoitus, %: =100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate: =(Vuosikate + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv): =365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

Tammelan kunta Tilinpäätös 19 2.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA 2012 2011 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 37 717 35 799 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 276 370 Aineettomat oikeudet 90 101 Muut pitkävaikutteiset menot 186 269 AINEELLISET HYÖDYKKEET 31 496 29 713 Maa- ja vesialueet 3 440 3 480 Rakennukset 17 516 17 589 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 805 7 491 Koneet ja kalusto 577 510 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 158 643 SIJOITUKSET 5 945 5 716 Osakkeet ja osuudet 5 659 5 659 Muut saamiset 56 57 Muut lainasaamiset 230 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 121 156 Valtion toimeksiannot 20 55 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 101 101 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 888 1 895 VAIHTO-OMAISUUS 62 59 Valmiit tuotteet 62 59 SAAMISET 1 661 1 629 Pitkäaikaiset saamiset 1 231 Myyntisaamiset Lainasaamiset 1 231 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1 660 1 398 Myyntisaamiset 750 723 Lainasaamiset 74 69 Muut saamiset 485 507 Siirtosaamiset 351 99 RAHAT JA PANKKISAAMISET 165 207 VASTAAVAA YHTEENSÄ 39 726 37 850

20 Tammelan kunta Tilinpäätös TASE VASTATTAVAA 2 012 2 011 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 23 943 25 120 Peruspääoma 14 943 14 943 Arvonkorotusrahasto 63 63 Muut omat rahastot 1 653 1 653 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 8 461 7 901 Tilikauden ylijäämä -1 177 560 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 4 167 4 317 Poistoero 3 717 3 867 Vapaaehtoiset varaukset 450 450 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 237 269 Valtion toimeksiannot 20 57 Lahjoitusrahastojen pääomat 115 115 Muut toimeksiantojen pääomat 102 97 VIERAS PÄÄOMA 11 379 8 144 Pitkäaikainen 3 248 3 981 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 870 2 300 Lainat julkisyhteisöiltä 600 750 Saadut ennakot 16 51 Ostovelat 762 880 Lyhytaikainen 8 131 4 163 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 930 527 Lainat julkisyhteisöiltä 150 150 Saadut ennakot 21 15 Ostovelat 1 782 1 465 Muut velat 256 242 Siirtovelat 1 992 1 764 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 39 726 37 850

HUO Tammelan kunta Tilinpäätös 21 TASEEN TUNNUSLUVUT 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Omavaraisuusaste, % 71,3 72,9 76,2 76,1 77,9 70,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 31 29 26 26 21,8 46,3 Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 e 3 106 3 366 5 728 7 901 8 461 7 284 Kertynyt yli-/alijäämä, e/asukas 467 509 864 1 199 1290 1114 Lainakanta 31.12., 1 000 e 6 721 5 976 5 558 4 567 3727 6550 Lainat, e/asukas 1 011 903 839 693 568 1001 Lainasaamiset, 1 000 e 31.12. 385 345 301 75 Vuoden 2012 lainakannassa on mukana 3,5 milj. euroa korollista lyhytaikaista kassalainaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää noin 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuusaste on koko kuntasektorilla keskimäärin 64,2 % (vuoden 2011 tieto). Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 45,4 % (vuoden 2011 tieto). Omavaraisuusaste, %: =100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan noin 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuusaste on koko kuntasektorille keskimäärin 64,2 % (vuoden 2011 tieto). Suhteellinen velkaantuneisuus-%: = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus-% kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 45,4 % (vuoden 2011 tieto). Lainat e/asukas =lainakanta / asukasmäärä Lainakanta 31.12., me =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla.

22 Tammelan kunta Tilinpäätös 2.4 KOKONAISTULOT JA -MENOT Kunnan kokonaistuotot ja menot 1 000 Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 4 717 Toimintakulut 34 669 Verotulot 17 955 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 12 385 Korkokulut 82 Korkotuotot 10 Muut rahoituskulut 2 Muut rahoitustuotot 50 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien myyntivoitot -43 +/- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien myyntitappiot -6 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointi menoihin 434 Pysyvien vastaavien investoinnit 3 909 Pysyvien vastaavien myyntitulot 132 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäykset 230 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 677 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 500 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Kokonaistulot yhteensä 39 140 Kokonaismenot yhteensä 39 563

Tammelan kunta Tilinpäätös 23 2.5 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 2.5.1. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEI- SÖISTÄ Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernitilinpäätöksen tavoitteena on selvittää ne varat, velat ja vastuut, joihin kunnalla on omistajuuteen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Tilikauden konsernitilinpäätökseen yhdistellään seuraavat tytäryhteisöt: Kiinteistö Oy Tammelan Vuokra-asunnot Sekä seuraavat kuntayhtymät: Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Hämeen maakuntaliitto, kuntayhtymä Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Eteva, kuntayhtymä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Yhdistämättä jätetään: Yhteisyhteisö Tammelan Aluelämpö Oy Tammelan kunta Yhteisyhteisö: Tammelan Aluelämpö Oy 50 % 100 % Tytäryhteisö: Koy Tammelan vuokra-asunnot Kuntayhtymä: Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky Kuntayhtymä: Hämeen maakuntaliitto 8,8 % 3,2 % 16,6 % Kuntayhtymä: Forssan seudun terveydenhuollon ky 1,3 % Kuntayhtymä: Hämeen päihdehuollon ky 0,3 % 0,7 % Kuntayhtymä: Eteva ky Kuntayhtymä: Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky

24 Tammelan kunta Tilinpäätös 2.5.2. KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT TAMMELAN KUNTAKONSERNIN TULOSLASKELMA (Lyhennetty, 1 000 ) 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 Toimintatuotot 17 170 16 655 Toimintakulut -46 582-43 938 Osuus osakkuusyhteisön voitosta / tappiosta 1 1 Toimintakate -29 411-27 282 Verotulot 17 955 18 130 Valtionosuudet 12 385 11 582 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 20 Muut rahoitustuotot 52 62 Korkokulut -195-204 Muut rahoituskulut -11-11 Vuosikate 783 2 297 Poistot ja arvonalentumiset -2 255-1 947 Arvonalentumiset -6 Tilikauden yli- ja alipariarvot 6 Satunnaiset erät 7 11 Tilikauden tulos -1 465 361 Tilinpäätössiirrot 37-4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 428 357 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2008 2009 2010 2011 2012 Toimintatuotot/toimintakulut, % 38,9 40,0 40,0 37,9 36,9 Vuosikate/poistot, % 148 222 219 118 35 Vuosikate, e/asukas 287,3 615,2 622,6 350,2 119,7 Konsernin toiminta prosentti toimintakuluista (%): = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista. Konsernin vuosikate prosenttia poistoista (%): = 100 x Vuosikate / Poistot Konsernin vuosikate euroa / asukas: Konsernikohtainen tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso emokunnan asukasmäärällä.

Tammelan kunta Tilinpäätös 25 RAHOITUSLASKELMA (Lyhennetty, 1 000 ) 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate 783 2 297 Satunnaiset erät 7 11 Tulorahoituksen korjauserät -35-103 755 2 205 Investointien rahavirta Investointimenot -4 551-7 494 Rahoitusosuudet investointeihin 434 688 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot 138 4 723-3 979-2083 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 224 122 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -237 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 106-167 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -855-1 033 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 692 2 943-1 200 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutos 3 14 Vaihto-omaisuuden muutos 7 9 Saamisten muutos 52 217 Korottomien velkojen muutos 368 248 430 488 Rahoituksen rahavirta 3 136-712 RAHAVAROJEN MUUTOS -89-590 Rahavarat 31.12. 352 441 Rahavarat 1.1. 441 1 031 Rahavarojen muutos -89-590