Kunta- järjestö yhteistyön haasteet Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 23.9.2011 Kaija Majoinen Kehitysjohtaja
Sisältö 1. Kunnat ja järjestöt: Mitä yhteistä, mitä erilaista? 2. Erilaiset käsitykset kunnasta antavat erilaiset lähtökohdat yhteistyön rakentamiselle. 3. Yhteistyön eri tasot 4. Kuntauudistuksen kynnyksellä: Mitä kuntauudistus merkitsee kuntien ja järjestöjen yhteistyölle?
1. Kunta ja järjestö - Yhteiset toimintaympäristön muutoshaasteet
EU/valtion säätely 2.11.2005 4 Kunnat ja järjestöt toimintaympäristön muutosmyllerryksessä Väestön ikärakenteen muutos Globaalitalous Talous Palvelut Aluerakenne
5
6
Väestöntiheys Suomessa Koko EU alueen asukastiheys on n. 114 as/km2. Suomen asukastiheys on 17,6 as/km2. Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as/km2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä. Helsingin asukastiheys on 2730,3 as/km2. km² ruutujen % osuus km² ruutujen lkm koko maan maapintaalasta 500-3 350 757 63,6 2 328 0,8 Maan harvimmin asutuissa %-osuus Väestöntiheys/ Asukkaiden koko kunnissa km² asukastiheys lkm väestöstä on vain 0,2 as/km2. 100-499 843 055 16,0 3 671 1,2 50-99 253 320 4,8 3 733 1,2 25-49 257 482 4,9 7 559 2,5 10-24 315 156 6,0 20 972 6,9 1-9 251 634 4,8 63 486 20,9 Yhteensä 5 271 404 100,0 101 749 33,5 EI ASUTUSTA 66,5 7 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 27.10.2010
Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä. Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000-5 000-25 000-50 000 Väestönmuutos 2009-2030 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 14.9.2011
2. Erilaiset käsitykset kunnasta antavat erilaiset lähtökohdat yhteistyön rakentamiselle.
Kuntien muuttuva toimintakenttä H Oma tuotanto, virasto-organisaatio Liikelaitos Kunnan omistama yhtiö Sisäinen tilaaja-tuottaja Kuntien yhteinen toimielin M Palvelujen ostaminen ulkopuolisilta Yksityistäminen, palvelusetelit Kuntayhtymä t. vastaava kuntien yhteistyöelin Kunnan avustukset järjestöille Kumppanuudet V (Mukaillen Haveri)
Erilaiset käsitykset kunnasta Kunta organisaationa Kunta paikallisyhteisönä Kunta paikallistaloutena
Kunta organisaationa, kunta paikallisyhteisönä ja kunta paikallistaloutena MITÄ TÄMÄ MERKITSEE KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖLLE? 20.10.2017 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma
3. Yhteistyön eri tasot
Moninaiset järjestöt ja yhdistykset kuntien yhteistyökumppaneina, esimerkiksi. Urheilu- ja liikuntayhdistykset Kulttuuriyhdistykset Vapaa-aika- ja harrastusyhdistykset Sosiaali- ja terveysyhdistykset Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt Poliittiset yhdistykset Ammattiyhdistykset Talous- ja elinkeinoyhdistykset Neuvontajärjestöt Uskonnolliset - ja maailmankatsomukselliset yhdistykset Kasvatus-, tiede- ja opintoyhdistykset Ympäristöyhdistykset Kylä- ja kaupunginosayhdistykset Maanpuolustus- ja rauhanjärjestöt Ystävyysseurat, etniset järjestöt ja Kehitysyhteistyöjärjestöt Palvelujärjestöt» Tiedetäänkö kunnassa, minkalainen verkostopääoma oman kunnan alueella toimiviin yhdistyksiin sisältyy?
On huomioitava erilaiset lähtökohdat yhteistyön toivetila? Kunnat Pula järjestöistä Paine sopimuksiin Järjestöjen toiminnan tunteminen ja tunnustaminen Järjestöt / paikalliset toimijat Paine tuottaa palveluja perustoiminnan kustannuksella Tarve kontrolloida ja valvoa Monipuoliset avustusmekanismit Tarve säilyttää joustavuus ja riippumattomuus Tarve varmistaa laatu Seurannan työkalut ja yhteistyön pohja Tarve tuoda esille koko toiminnan laajuus Tarve turvata kuntalaisten tasapuolinen kohtelu ja palvelujen saatavuus Kommunikaatiosta huolehtiminen Tarve edustaa jäseniä ja ajaa heidän etujaan
Ritva Pihlaja (2010). Kolmas sektori maaseutukunnissa. 139 s. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, julkaisuja 19. Toimenpide-ehdotuksia: 1. Kuntien on jatkettava järjestöjen monipuolista tukemista 2. Kuntien ja järjestöjen yhteistyötä ja tiedonkulkua on parannettava 3. Kuntien on laadittava järjestöstrategia 4. Kunnissa on luotava menetelmiä vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi 5. Valtiovallan on huomioitava järjestötoiminnan erityispiirteet 6. Valtiovallan on määriteltävä yhteisötaloutta koskevat käsitteet ja lainsäädäntö 7. Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset on turvattava 8. Järjestöjen mahdollisuuksia työllistää on parannettava 9. Järjestöjen toimintaan ja palvelujen rahoitukseen on kehitettävä uusia ratkaisuja 10. Vapaaehtoistyön ja palkatun työn rajanvetoja on tarkennettava 11. Palvelutehtävien koulutus- ja pätevyysvaatimuksista on sovittava 12. On määriteltävä, miten erotetaan toisistaan elinkeinotoiminta / yleishyödyllinen toiminta sekä taloudellinen toiminta / ei-taloudellinen toiminta 13. On määriteltävä, miten järjestetään ja rahoitetaan ne yhteiskunnan kannalta tärkeät palvelut, joiden tuottaminen markkinaehtoisesti ei ole mahdollista sekä luotava tätä koskeva lainsäädäntö. (s. 95 99) Ritva Pihlajan tutkimuksen keskeisenä viestinä on tarve kohentaa kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä. 16
Yhteistyön eri tasot Strategisen tason yhteistyö/hallinta Yksittäisiin toimiin perustuva yhteistyö Satunnainen yhteistyö
Millä keinoilla laajempaan yhteistyöhön? Kuntien ja järjestöjen strategista vuoropuhelua lisättävä»yhteys kuntien strategioihin Järjestöjen edustajat mukaan suunnitteluun ja hyvinvointiohjelmien valmisteluun Aktiivista toiminnasta ja palveluista tai palvelutarpeista tiedottamista toisen osapuolen suuntaan vahvistettava Yhteistyömahdollisuuksien markkinoiminen»hyvien käytäntöjen esille tuominen ja levittäminen 18
Äänen kuuluminen ja yhteistyön syveneminen molemminpuolinen oppimisprosessi Tarvitaan» Kykyä tehdä kompromisseja» Avarakatseisuutta» Uusia ratkaisuja, uutta ajattelutapaa» Tahtoa ja sitoutumista osallistuvaan toimintakulttuuriin» Pitkäjänteisyyttä: tulokset ovat harvoin nopeita» Osaamista ja koulutusta» Innostusta» Realismia» Verkostoitumista ja toisten kokemuksista oppimista» Luottamusta» Pelisäännöistä sopimista 19 20.10.2017
Mitä kuntauudistus (isommat kunnat merkitsevät yhteistyölle)?
Kuntaministeri 2.9:.Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne» uudistus koskee siis yhtä lailla maaseutua kuin kaupunkiseutuja Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle 21
Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Tölli) Kuntakuulemiset Asiantuntijakuule- miset Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Virkkunen) Selvitys ja kriteerit Lakiesityksen laatiminen Hallituksen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE 2 22
Uudistuksessa huomioitavia muita seikkoja (USO-kysely)
Moninaistuvat asukkaan roolit haastavat kuntien hallinnon kehittämisen Kansalainen Vaikuttamismahdollisuudet Tiedon saanti ja avoimuus Käyttäjä Palautejärjestelmät, kuulemistilaisuudet Kuluttaja Ennaltaehkäisy, Kulttuuri ja liikunta Hyvinvoinnin edistäminen ASUKAS oma vaikutus toimintaympäristöön Potilas Hoitoketju, oppimispolku, prosessit Kansalaisvelvollisuuden täyttäjä Henkilökohtainen ohjaus 14.9.2011 Ostaja Palveluseteli, Yksityinen palvelutuotanto Suhde palveluihin Suhde päätöksen tekoon
Esimerkkinä Oulun kaupungin alueellisen osallistamisen toimintamalli 16 SUURALUETTA Mukana: Asukkaat Järjestöt Kunnan palvelut Poliisi Seurakunta Yksityisiä palveluntuottajia 37 lähidemokratiayhteisöä 13 asukastupaa 15 alueellista yhteistyöryhmää Vuosibudjetit vaihtelevat 150 000 :stä 1 300 000 :oon Oulun kaupungin yhteisötoiminnan budjetti vuodelle 2009 Henkilöstöresurssit (7 työntekijää) 290 000 Asukastupien tilavuokrat, laitteistot ym. 280 000 Lähidemokratian ym. toiminta-avustukset 155 000 Muu määräraha 100 000 YHT. 825 000 Arto Koski 13.12.2010 Oulun toimintamalli palkittiin 30.11.2010 (Tekry) parhaana köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuoden käytäntönä. 25
Itsehallinto on mahdollisuus: Kunnallisen itsehallinnon idea on löydettävä uudelleen Keskeisiä elementtejä, joiden varaan kunnallisen itsehallinnon tulisi perustua, ovat paikallisuus, yhteisöllisyys, kansalaisyhteiskunta, hyvä johtaminen sekä sopeutuminen muuttuviin ja monimutkaisiin olosuhdetekijöihin Uusi käsitys kunnallisesta itsehallinnosta antaa vahvan perustan kuntaorganisaatioiden ja järjestöjen yhteistyölle. 26 Arto Haveri 31.3.2011