Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kolmas sektori ja maaseutukunnat"

Johanna Tamminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

2 Mitä tarkoittaa julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuus maaseutukunnissa? Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa.

3 Järjestöjen valintoja osana yhteiskunnan muutosta vapaaehtoisuuteen nojaava, perinteinen järjestötoiminta palvelujen tuottamiseen ja myymiseen erikoistuva järjestötoiminta hyvinvointityö palvelujen tuottaminen

järjestötoiminta palvelujen tuottamiseen ja

4 Järjestöjen rooli ja merkitys vapaaehtoistoiminnan, harrastus- ja virkistystoiminnan järjestäjänä 1. myönnetään kunnissa yksimielisesti ja laajasti 2. on nostettava entistä näkyvämmin esille kustannustehokkaana, ennaltaehkäisevänä ja ihmisten hyvinvointia tukevana työnä ei ole vain puuhastelua mitä tarkoitetaan, kun puhutaan palvelutuotannon tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta? kunta-järjestö yhteistyö vaarassa kapeutua palvelujen tuottamiseksi? järjestöjen perus- ja kehittämistyön rahoitus vapaaehtoisuuteen nojaava, perinteinen järjestötoiminta

on nostettava entistä näkyvämmin esille kustannustehokkaana, ennaltaehkäisevänä ja ihmisten hyvinvointia tukevana työnä ei ole vain

5 Kuntien budjettivarat riittävät tulevaisuudessa vain lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. 59 % 88% 29 % 9 % 2 % 1 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä en ota kantaa melko eri mieltä täysin eri mieltä Alustavia yhteenvetoja Kolmas sektori kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa maaseutumaisissa kunnissa -tutkimuksesta RP

59 % 88% 29 % 9 % 2 % 1 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä en ota kantaa

6 Palvelujen tarpeen kasvusta selvitään tulevina vuosikymmeninä vain kasvattamalla vapaaehtoistyön ja omaisten vastuuta. 77 % 49 % 28 % 8 % 13 % 15 % 2 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä en ota kantaa melko eri mieltä täysin eri mieltä Alustavia yhteenvetoja Kolmas sektori kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa maaseutumaisissa kunnissa -tutkimuksesta RP

77 % 49 % 28 % 8 % 13 % 15 % 2 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä en ota kantaa

7 palvelujen tuottamiseen ja myymiseen erikoistuva järjestötoiminta Kolmas sektori palvelujen tuottajana ei ole uusi asia Tuotettujen sosiaalipalvelujen arvo vuonna 2006 institutionalisoituneita, suuria palvelutuottajajärjestöjä? maaseudun järjestöjen uudet roolit? pienet ja paikalliset järjestöt palvelujen tuottajana? julkinen sektori 71% kolmas sektori 18% yritykset 11%

institutionalisoituneita, suuria palvelutuottajajärjestöjä?

8 Järjestöjen pitäisi keskittyä vapaa-ajan toimintaan, harrastusten ja yhteisöllisyyden edistämiseen, ei niinkään palvelujen tuottamiseen. 51 % 60 % 24 % 22 % 16 % 9 % 2 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä en ota kantaa melko eri mieltä täysin eri mieltä Alustavia yhteenvetoja Kolmas sektori kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa maaseutumaisissa kunnissa -tutkimuksesta RP

51 % 60 % 24 % 22 % 16 % 9 % 2 % täysin samaa mieltä melko samaa mieltä en ota kantaa melko

9 Kolmannen sektorin roolin kasvua palvelujen tuottajana jarruttaa eniten Järjestöjen toiminnan rahoitus on epävarmaa. 60 Järjestöväki alkaa olla ikääntynyttä ja nuoria on vähän. 58 Järjestöissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita. 58 Järjestöissä ei ole riittävästi osaamista palvelujen tuotantoon. 49 Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivat kiinnostuneita palvelujen tuottamisesta. 46 Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjen toimintaa liiaksi. Järjestöt eivät pysty kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta Palvelujen tuottaminen on julkisen sektorin ja yritysten tehtävä, ei järjestöjen. 7 Ei ole tarvetta järjestöjen tuottamille palveluille, kunta pystyy vastaamaan palvelujen tuottamisesta itse. 2 Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt eivät näe, että järjestöt voisivat olla yksi vaihtoehto palvelujen tuottamiseksi. Alustavia yhteenvetoja Kolmas sektori kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa maaseutumaisissa kunnissa -tutkimuksesta RP 2

49 Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivat kiinnostuneita palvelujen tuottamisesta. 46 Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjen toimintaa liiaksi.

10 Lapin läänin kuntien ja sote-järjestöjen yhteistyö vapaaehtoisuuteen nojaava, perinteinen järjestötoiminta palvelujen tuottamiseen ja myymiseen erikoistuva järjestötoiminta vertaistukea: mielenterveystyö palveluntuottaja: lastensuojelu ja perhetyö sekä vertais-, vapaaehtois-, harrastus- ja virkistystoimintaa että palveluntuottaja: vanhustyö, päihde- ja huumetyö, vammaistyö Lähde: Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa, Kuntakartoitus 2007, Lapin SOTE-järjestöjen yhteistyöhanke

perhetyö sekä vertais-, vapaaehtois-, harrastus- ja virkistystoimintaa että palveluntuottaja: vanhustyö, päihde- ja

11 Paljon kysymyksiä 1. Palvelut ovat työvoimavaltainen, matalan tuottavuuden ala, maaseudulla erityisesti kuka maksaa? 1. sote-palvelut 2. kulttuuri, liikunta, nuoriso, vapaa-aika jne 2. Miten suurenevissa kunnissa tai palvelutuotantoalueilla osataan huomioida paikalliset erot ja tarpeet? 3. Mitä palveluja kunnat hankkivat kilpailuttaen, mitä palveluja tai toimintaa järjestetään muuten? 4. Onko järjestöissä tehtävä työ palkattua ammattityötä vai vapaaehtoistyötä? Molempia? valtio? kunta? hanke? työvoimapol.? RAY? asiakas? ei rahaa?

Miten suurenevissa kunnissa tai palvelutuotantoalueilla osataan huomioida paikalliset erot ja tarpeet? 3.

12 edelleen kysymyksiä 5. Mikä on yleishyödyllistä, mikä elinkeinotoimintaa? Julkinen palvelu? 6. Mikä on järjestölähtöisen palvelutuotannon lisäarvo? 7. Mitkä ovat yhteiskuntamme ja kuntien arvot: markkinatalous, yhteisötalous, tehokkuus, kilpailu, eriarvoistuminen, yhteisöllinen vastuu, yksilön vastuu, sosiaalinen pääoma, luottamus? 8. Kenen tehtävänä on vahvistaa yhteisöllisyyttä?

Mitkä ovat yhteiskuntamme ja kuntien arvot: markkinatalous, yhteisötalous, tehokkuus, kilpailu,

13 Mikä on tulevaisuudessa peruskunnan rooli ja merkitys, kun kuntakoko kasvaa ja palvelutuotannon rakenteet monimutkaistuvat? Kunnan tehtävänä on vaikuttaa elämisen puitteisiin siten, että palvelujen tarve pienenee eikä suinkaan kasva. Aitoon kunnalliseen kulttuuriperintöön kuuluu yhteisöllisyys, joka toteutuu aidoimmin pienissä yhteisöissä.

Kunnan tehtävänä on vaikuttaa elämisen puitteisiin siten, että palvelujen tarve

15 Mitkä arvot ovat yhteiskunnassa tärkeitä? Sopimusyhteiskunnan arvot näkyvät mm. ulkoistamisissa: palvelun tarjoaja tekee vain ja ainoastaan sen mitä sopimukseen on kirjattu. Yhteisöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa tehtäisiin se mitä tarve vaatii. Näiden kahden ajattelutavan eroon törmää jatkuvasti kun huomaa, että on asioita, joista vastuu ei kuulu kenellekään. Ajatellaanpa vaikka käsiin räjähtävää homeongelmaa: Vanhanajan talonmies piti talot kunnossa ja huolehti korjauksista ennen kuin viat aiheuttivat suurempia ongelmia. Huoltoyhtiöiden vastuu ei ole näin kokonaisvaltaista ja seuraukset näkyvät. Martti Muukkonen, Kuopion yliopisto

Yhteisöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa tehtäisiin se mitä tarve vaatii.

16 Yhteystiedot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) Kansalaisjärjestöteemaryhmä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti projektipäällikkö, tutkija Ritva Pihlaja puhelin

Ruralia-instituutti projektipäällikkö, tutkija Ritva Pihlaja

Samankaltaiset tiedostot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti