Kaupunginhallitus 124 21.03.2016 Lappeenranta 2028 strategian ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen 74/00.01.03.00/2013 KH 124 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Osana strategian toimeenpanoa tarkastellaan puolivuosittain, onko kaupungin toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta tarkastaa strategian tavoiteasetantaa tai sen painopisteitä. Strategian toteuttamisesta vastaavat toimielimet ovat todenneet toimintaympäristömuutoksista seuraavaa: Kasvatus- ja opetuslautakunta 15.2.2016: Kasvatus- ja opetustoimessa on arvioitu toimintaympäristön muutoksia toimialan perustehtävien sekä strategian toimialaan kohdistuvien tavoitteiden näkökulmasta. Varhaiskasvatusta sekä päivähoitomaksuja koskeva uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2016. Muutoksen vaikutuksia varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään on vielä vaikea arvioida. Esiopetuksen opetussuunnitelman muutokset on otettu käyttöön vuonna 2015 ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat uudistetaan kevään 2016 aikana. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon myötä uudet toimintakäytänteet on sovittu Eksoten kanssa. Lain täytäntöönpanon onnistuminen edistää hyvinvointiohjelman tavoitteiden saavuttamista. Yleinen työllisyystilanteen heikentyminen on vaikeuttanut olennaisesti nuorten työosallisuutta. Venäjän tilanteen vaikutus vieraiden kielten opiskeluun näkyy vähentyneenä kiinnostuksena venäjän kielen opiskeluun peruskoulun valinnaisena kielenä. Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen on edellyttänyt uusien valmistavien opetusryhmien perustamista. Kasvatus- ja opetustoimen näkemyksen mukaan toimintaympäristössä ei ole tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että ne aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoitteita. (TW)
Kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Sosiaali- ja terveystoimikunta 16.2.2016: Maan hallitus linjasi marraskuussa 2015 sote-uudistusta ja itsehallintoalueita koskevan aluejaon perusteet. Maahan perustetaan maakuntapohjalta 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä on jatkossa 12 sairaalassa. Muut nykyiset keskussairaalat tarjoavat suppeampaa ympärivuorokautista päivystystä sekä antavat erikoistuneita palveluita. Näin maan eri osissa on saatavissa päivystysapua ympäri vuorokauden tulevaisuudessakin. Uudistuksessa lisätään julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuutta. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuu jää edelleen kuntiin. Sote- ja itsehallintoalueuudistus tulee toteutuessaan merkittävästi vaikuttamaan toimintaympäristöön. Etelä-Karjalan maakunta mukaan lukien koko kaakkoinen Suomi muodostavat maantieteellisesti ja etäisyydet huomioon ottaen alueen, jossa laajan päivystyksen sairaalan tulee sijaita Lappeenrannassa. Muissa vaihtoehdoissa matkat päivystyssairaaloihin muodostuvat liian pitkiksi ja vaarantavat potilasturvallisuuden ja tasavertaisen päivystyksellisen hoidon toteutumisen. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköt päättää eduskunta keväällä 2016. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä itsehallintoalueelle Eksote kuntayhtymänä lakkaa. Omaisuuteen ja rahoituksen liittyvät kysymykset ovat vielä auki. Itsehallintoaluetta koskevassa lausunnossa Lappeenrannan kaupunki linjasi, että sen tulee kuulua Etelä-Karjalan maakunnan pohjalta muodostettavaan omaan itsehallintoalueeseen. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Etelä-Karjalan kunnat, maakuntaliitto ja muut kuntayhtymät mukaan lukien Eksote ovat jo aiemmin esittäneet, että Etelä-Karjala aloittaisi itsehallintoalueen pilottina jo ennen vuotta 2019.
Imatra liittyi Eksoten täysjäseneksi vuoden 2016 alusta ja Eksote järjestää Imatran sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisuudessaan. Eksoten uusi perussopimus ja taloudellisten vastuiden jako hyväksyttiin Eksoten kaikissa jäsenkunnissa vuoden 2015 syksyllä (Lappeenrannan kaupungin valtuusto 28.9.2015). Imatran täysjäseneksi liittymisen yhteydessä Eksoten jäsenkunnat vahvistivat, että Eksote -kuntayhtymän taseessa ei ole 1.1.2016 erikoissairaanhoitoon kohdistuvaa alijäämää ja linjasivat, että 1.2016 jälkeen kuntayhtymän taseeseen mahdollisesti syntyvästä uudesta alijäämästä vastaavat kaikki 1.1.2016 voimaan tulevassa perussopimuksessa määritellyt Eksoten jäsenkunnat peruspääoman jäsenkuntaosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Samalla kunnan-/kaupunginvaltuustot edellyttivät, että Eksote ryhtyy jatkossakin kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen sen saavuttamiseksi, ettei kuntayhtymän taseeseen synny jatkossa uutta alijäämää. Eksote on onnistunut kattamaan alijäämää ennakoitua nopeammassa tahdissa. Vuoden 2015 osalta talouden näkökulmasta merkittävimmät riskit vuonna 2015 liittyivät vuoden alusta voimaan tulleeseen työmarkkinatuki uudistukseen, joka lisää huomattavasti kuntien taloudellista vastuuta työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden tuesta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden ennakoitiin olevan 7,7 miljoonaa euroa, josta Lappeenrannan osuus reilut 6 miljoonaa. Uhkakuvista huolimatta työmarkkinatuen kuntaosuus pysyi budjetissa vuonna 2015. Heikko työmarkkinatilanne aiheuttaa edelleen haasteita ja vaatii uusia toimenpiteitä. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 1.1.2015. Etelä-Karjalan alueelle muodostettiin maakunnan pohjalta oleva johtoryhmä, joka asetettiin 10.6.2015. Johtoryhmän tehtäväksi määriteltiin lakia laajempi tehtävä maakunnallisen työllisyyden hoidon kokonaisuuden koordinoijana. Eksote on organoisoinut työllisyyden edistämisen uudelleen organisaatiossaan 1.1.2016 lähtein. Maailmassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. YK:n pakolaisjärjestön mukaan kymmenet miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan sotia, vainoja ja konflikteja. Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ja muita EU-maita ottamaan vastaan kansainvälistä suojelua tarvitsevia turvapaikanhakijoita. Suomeen saapui vuoden 2015 aikana 32 478 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2014 turvapaikanhakijoita oli 3 651. Työ- ja elinkeinoministeriö ja ELY-keskus ovat kehottaneet kuntia varautumaan kuntapaikkojen tarjoamiseen myönteisen päätöksen saaneille. Lappeenrannan kaupunki ja Eksote tekevät tiivistä yhteistyötä kotouttamistoimissa ja seuraavat tilannetta yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Toimeentulotukilain muutokset hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015. Aikuissosiaalityö valmistautuu omalta osaltaan tehtävien siirtoon ja toiminnan mukauttamiseen uuteen tilanteeseen. Kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen kustannuksista on ollut 50 prosenttia. Uudistuksessa kunnan rahoitusosuus otetaan huomioon tekemällä sitä vastaava vähennys kunnalle maksettavasta peruspalvelujen valtionosuudesta. Valtionosuuden leikkaus tarkoittaa Lappeenrannan kaupungille arviolta noin 4,5 miljoonaa euroa ja se tulee huomioida Eksoten maksuosuudessa. Voidaan todeta, että soten näkökulmasta toimintaympäristö muuttuu ennen näkemättömällä tavalla. Tavoiteasetannassa on kuitenkin jo ennalta nähty kunnan roolin muuttuminen ja kiinnitetty huomio etenkin hyvinvoinnin kokonaisuuteen ja rajapintojen toimivuuden varmistamiseen. Myös maahanmuutto on tavoitteissa vahvasti esillä. (SN) Sosiaali- ja terveystoimikunta toteaa, ettei sen toimivallassa olevilla päätöksillä voida vaikuttaa valtioneuvoston tai EU:n toimivalassa oleviin asioihin. Strategiaa voidaan tarvittaessa muuttaa heti sen jälkeen kun toimintaympäristöä koskevat muutokset on valtakunnan tasolla hyväksytty. Tekninen lautakunta 24.2.2016: Talouskriisi, Venäjän vastapakotteet sekä Venäjä-suhteiden yleinen epävarmuus vaikuttavat osaltaan edelleen teollisuuden, matkailun ja kaupan näkymiin. Lappeenrannan väkiluku on pysynyt nykyisellä tasolla, lisäys on vain 43 henkilöä. Vuotuinen syntyvyys on pienempi kuin kuolleisuus, väestön kasvu tukeutuu maahanmuuttoon. Kaupunkikeskustan rakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana. Kaupunkirakenteen kehittämisen osalta yksityisten investointien ja talouden kasvun supistuminen hidastanee maankäytön eheyttämistä ja yrityshankkeiden realisoitumista. VT 6 -jatkorakentamisen työt ovat käynnissä välillä Lappeenranta-Luumäki. Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen ratasuunnittelu käynnistyy. Ratasuunnitelmavaihetta on edeltänyt vuonna 2011 hyväksytty yleissuunnitelma Luumäki-Imatra -kaksoisraide. Yleissuunnitelma, Imatra-Imatrankoski-valtakunnan raja, valmistui vuonna 2014. Kaakkois-Suomen päivitetty hankearviointi on valmistunut vuonna 2014 sekä Kaakkois-Suomen
alueen kannattavuusselvitys keväällä 2015, joiden perusteella jatkosuunnitteluun on valittu Luumäki-Imatra välin perusparantaminen, henkilöliikenteen nopeudennosto, akselipainon nosto, osittainen kaksoisraide, liikennepaikkojen kehittäminen sekä Saimaan kanavan ja Mansikkakosken ratasillat sekä Imatrankosken ylikulkusilta. Suunnittelutoimenpiteet sijoittuvat yleissuunnitelmien mukaiselle linjaukselle. Kaksoisraide osuus rajoittuu Joutseno-Imatra osuudelle. Maakunnallinen lentokenttähanke on käynnistynyt. Toimintaympäristössä ei ole tarkastelujaksolla tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat strategian tavoiteasetantaan. (PL) Tekninen lautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. Nuoriso- ja liikuntalautakunta 25.2.2016: Nuoriso- ja liikuntatoimen toimialalla merkittävin uusi lasten ja nuorten palveluja parantava asia on Monarille perustettu Ohjaamo. Ohjaamotoiminta alkoi syyskuussa 2015 ja koko syksyn toimintaa kuvasti yhteistyötahojen ja nuorisotoimen tiiviit kokeilujaksot. Ohjaamon toimintaperiaatteena on tarjota matalan kynnyksen palvelua, neuvontaa ja ohjausta nuorten elämää koskettaviin kysymyksiin. Ohjaamotoiminta on suunnattu 16 30 -vuotiaille nuorille. Kaiken ohjaamotoiminnan tavoitteena on luoda sujuvia polkuja nuoren kiinnittymiselle koulutukseen ja työelämään. Ohjaamotoiminta on osa valtionvarainministeriön nuorisotakuun kuntakokeilua. Ohjaamossa työskenteli syksyn aikana TE- palveluiden nuorten asiantuntija, aikuissosiaalityön työntekijöitä, kuraattoreja, TEpalveluiden ammatinvalintapsykologi, oppilashuollon psykologi, ammattiopisto Sampon NAO-hankkeen koulutusvastaava ja liikuntaneuvoja. Ohjaamo Lappeenrannassa tarjottiin myös useita nuorille suunnattuja harrastepajoja, joissa toiminta oli maksutonta. Ohjaamotoimintaa rahoitetaan ESR hankerahalla ja Etelä-Karjalan kuntien kuntarahoituksella. Toinen ohjaamotoimipiste sijaitsee Imatralla nuorisotalo Koskiksessa. Imatran ohjaamon toiminnasta vastaa Imatran nuorisotoimi. Ohjaamotoiminta on huomioitu strategian päivityksessä. (IO)
Lautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. Ohjaamotoiminta on huomioitu strategian päivityksessä. Kulttuurilautakunta 25.2.2016: Kulttuuritoimen toimintaa ohjaa kaupunginvaltuuston vuonna 2013 vahvistama Lappeenranta 2028 strategia toimenpideohjelmineen. Kulttuuritoimi toteuttaa strategian toimenpideohjelmia käytettävissä olevien resurssien rajoissa. Valtion taholta tulevien muutosten - mm. kirjastolakiuudistus vuoden 2017 alusta - vaikutuksia ei vielä tiedetä. Kulttuuritoimen näkemyksen mukaan nämä toimintaympäristön muutokset eivät aiheuta tarvetta muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoitteita. Kulttuuritoimi on käynyt omalta osaltaan läpi strategian tiivistyksen 3-tasolla tehden tarvittavat muokkaukset ja päivitykset. (PLP) Kulttuurilautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Rakennuslautakunta 1.3.2016: Talouskriisi, Venäjän vastapakotteet sekä Venäjä-suhteiden yleinen epävarmuus vaikuttavat osaltaan edelleen teollisuuden, matkailun ja kaupan näkymiin. Lappeenrannan väkiluku on pysynyt nykyisellä tasolla, lisäys on vain 43 henkilöä. Vuotuinen syntyvyys on pienempi kuin kuolleisuus, väestön kasvu tukeutuu maahanmuuttoon. Kaupunkikeskustan rakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana. Kaupunkirakenteen kehittämisen osalta yksityisten investointien ja talouden kasvun supistuminen hidastanee maankäytön eheyttämistä ja yrityshankkeiden realisoitumista. VT 6 -jatkorakentamisen työt ovat käynnissä välillä Lappeenranta - Luumäki. Luumäki - Imatra -kaksoisraiteen ratasuunnittelu käynnistyy. Ratasuunnitelmavaihetta on edeltänyt vuonna 2011 hyväksytty yleissuunnitelma Luumäki - Imatra -kaksoisraide. Yleissuunnitelma, Imatra-Imatrankoski-valtakunnan raja, valmistui vuonna 2014. Kaakkois-Suomen päivitetty hankearviointi on valmistunut vuonna 2014 sekä Kaakkois-Suomen alueen kannattavuusselvitys keväällä 2015, joiden perusteella
jatkosuunnitteluun on valittu Luumäki-Imatra välin perusparantaminen, henkilöliikenteen nopeudennosto, akselipainon nosto, osittainen kaksoisraide, liikennepaikkojen kehittäminen sekä Saimaan kanavan ja Mansikkakosken ratasillat sekä Imatrankosken ylikulkusilta. Suunnittelutoimenpiteet sijoittuvat yleissuunnitelmien mukaiselle linjaukselle. Kaksoisraide osuus rajoittuu Joutseno Imatra osuudelle. Maakunnallinen lentokenttähanke on käynnistynyt. Toimintaympäristössä ei ole tarkastelujaksolla tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat strategian tavoiteasetantaan. (PL) Rakennuslautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. Ympäristötoimi 1.3.2016: Taloudellinen taantuma ja Venäjän talouspakotteet vaikuttavat Lappeenrannan seudun ympäristötoimen tehtäviin. Valion vientirajoitukset Venäjälle ovat jatkuneet, minkä vuoksi vientitodistuksia ei edelleenkään tarvita entisaikojen tapaan. Valtioneuvoston hallinnon rakenteisiin sekä normien purkuun liittyvä ohjelma on edennyt. Ympäristönsuojelulakia ollaan muuttamassa kolmatta kertaa kahden vuoden sisällä, kuluttajaturvallisuusvalvonta on siirtymässä TUKES:ille sekä ympäristöterveydenhuollon ilmoitusmenettelyihin on valmisteilla muutoksia. Ympäristönsuojelussa on siirrytty maksulliseen suunnitelmalliseen valvontaan vuoden 2016 alussa. Muutoksia myös eläinlääkintähuoltoon on valmisteilla. Lisäksi maakuntahallinnon uudistus koskee voimakkaasti ympäristötoimen eri tehtäviä. Tämä suuntaus tulee jatkumaan ja suurimmat muutokset ovat vielä tulossa. Vesistöjen kunnostushankkeet sekä ilmasto- ja energiapolitiikan muutos ovat nousseet kaupunkistrategian kärkihankkeiksi. Näihin liittyviin hankkeisiin panostetaan tällä hetkellä voimakkaasti myös ympäristötoimessa. Nämä toimintakentät lisäävät ympäristötoimen osaamisen kysyntää. Ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavat hankkeet ovat lisääntyneet, mikä näkyy myös ympäristötoimen tuloissa ja menoissa sekä määräaikaisen henkilöstön määrässä. Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjala ovat hyvissä asemissa uusiutuva energian osalta. Tätä vahvuutta kannattaa edelleen vahvistaa. Näköpiirissä on myös ilmasto- ja energiapolitiikan muutoksen lisäävän tarvetta verkottua kansainvälisesti.
Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ei esitä muutoksia toimenpideohjelmien tavoiteasetantaan. (IR) Konsernihallinto ja Wirma Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta jääty strategiassa asetetusta tavoitteesta. Lappeenrannan vuoden 2015 keskimääräinen työttömyysaste oli 15,2 %, kun se vuonna 2013 oli 12,9 %. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Lappeenrannan työttömyystilanne on kuitenkin hieman keskimääräistä parempi pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden 2015 aikana 100 henkilöllä ja nuorisotyöttömien 120 henkilöllä. Elinkeinorakenteen uudistuminen jatkuu teollisten työpaikkojen supistumisen myötä (UPM:n paperikone, Paroc). Metsäteollisuuden tuloskehitys on positiivinen ja mahdollistanut uusia investointeja. Nämä eivät kuitenkaan tuo mittavassa määrin uusia pysyviä työpaikkoja. Osaamispohjaiset työpaikat ovat osittain lisääntyneet, mutta toisaalla myös vähentyneet johtuen LUT:n ja Tiedon tehdyistä ja tulevista irtisanomisista. Uusien perustettujen yritysten määrä Lappeenrannassa oli vuonna 2015 292 kpl:tta (2014 293 kpl). Uusia yrityksiä on aloittanut erityisesti terveys- ja hyvinvointipalvelujen, ravintola ja matkailu-, kauneudenhoidon sekä rakentamiseen liittyvillä aloilla. Keskustan kehittäminen jatkuu vilkkaana ja rakentaminen vaikuttaa myös välillisesti työllisyyteen. Kaupan ja matkailualan liikevaihdon kehitykseen on vaikuttanut venäläismatkailijoiden edelleen vähentyneet vierailut Etelä-Karjalaan. Matkailijamääriin ei ole luvassa kasvua lähiaikoina. Alueemme saavutettavuuden ja matkailuelinkeinon näkökulmasta erityisen ajankohtainen tavoite on, että Lappeenrantaan saadaan suoria lentoja eurooppalaisilta lentokentiltä. Tämä on välttämätöntä, jotta eurooppalaiset matkailijat löytävät Lappeenrannan ja paikallisille matkailijoille voidaan tarjota vaivaton matkustaminen ulkomaille. Tällä voidaan turvata lentokentän tulevaisuus. Kuutostien muutos tulee nopeuttamaan autoliikennettä Lappeenrannan ja pääkaupunkiseudun välillä. Junaliikenteen osalta tulee varmistaa vähintään nykyiset yhteydet huolimatta VR:n tulospaineista. Koko Euroopan tulevaisuuteen on voimakkaasti vaikuttamassa pakolaisvirtojen kiihtyminen Lähi-Idästä ja Afrikasta. Tämä kehitys on
jo nyt edellyttänyt Etelä-Karjalassa varautumista maahanmuutto- ja kotoutumispalvelujen vahvistamiseen. (MH) Konsernihallinnon näkemys talousympäristön muutoksesta Vuoden 2015 tilinpäätöstietojen perusteella näyttää siltä, että valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma pystytään viemään läpi. Vuoden 2015 verotulot toteutuivat ennakoitua suurempina ja toimialat pysyivät hyvin käyttötalouden kehyksissään. Kiinteistöjen myynnin tuottotavoitetta jouduttiin alentamaan. Tulorahoitus ja investoinnit ovat tasapainossa ja kaupungin velkaantuminen pysähtyi. Konsernivelka näyttää jopa pienentyvän vuoteen 2015 nähden. Edessä on kuitenkin todella suuri investointipiikki, kun länsialueen palveluverkko ja jätevesiratkaisu ajoittuvat samoille vuosille. On hyvin todennäköistä, että Energia-konsernin tuloutustasoa joudutaan tarkistamaan alaspäin. Hallitusohjelmassa on merkittävä määrä kirjauksia, joiden avulla kuntien velvoitteita pyritään vähentämään. Kaupungin toiminnassa suuri taloudellinen merkitys tulee olemaan sillä, millaiset linjaukset varhaiskasvatukseen liittyvän lainsäädännön toimeenpanossa tehdään. Näitä linjauksia ei tulisi tehdä yksittäisenä kysymyksenä, vaan osana talouden kokonaiskuvaa jossa ratkaistaan millä keinoin talous tulevaisuudessa tasapainotetaan. Uudessa hallitusohjelmassa linjattujen itsehallintoalueiden tehtäväkenttä tulee ratkaisevasti vaikuttamaan siihen, mitkä ovat kunnan tehtävät tulevaisuudessa. Kaupunki joutunee ensi vaalikaudella määrittelemään roolinsa osana julkista hallintoa kokonaan uudelleen. Tämä tulee väistämättä myös vaikuttamaan kustannusrakenteisiin, sekä siihen mitä kaupungin mm. tulee tai ei tule omistaa asukkaidensa palveluiden tuottamiseen tarvittavien kiinteistöjen ja muiden omaisuuden osalta. Maahanmuuttoon liittyen kaupunginhallitus on tehnyt linjauksensa asumisen osalta ja muuttuneen tilanteen seurauksena on käynnistetty maakunnallisen maahanmuutto-ohjelman päivitys, joka tulee vaikuttamaan strategian tavoiteasetantaan tulevaisuudessa. (ON) Kj Kaupunginhallitus päättää asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on muodostaa poliittisella tasolla Lappeenrannan kaupungin kanta aluehallintouudistukseen liittyvässä päätöksenteossa. Työryhmä raportoi kaupunginhallitukselle, joka antaa tarvittaessa kaupungin edustajia sitovan toimiohjeen noudatettavaksi aluehallintouudistuksen valmisteluryhmissä. Jos linjauksista seuraa
strategian tavoiteasetannan tarkistamistarpeita, tuodaan asia valtuuston käsittelyyn. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että toimialoille annetaan uusi vuoden 2018 loppuun asti ulottuva menokehys ja valtuusto käsittelee tasapainotustoimenpiteet ennen vuoden 2017 talousarvion hyväksymistä. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että strategian toimenpideohjelmiin tehdään strategian uuden rakenteen mukaiset tavoiteasetannan muutokset. Kh Asia jätettiin pöydälle.