Julkishyödykkeet Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy) 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Hyödykkeiden luokittelu Kuluva/kulumaton hyödyke (rival/non-rival) Vähentääkö käyttäjä hyödykkeen arvoa muille käyttäjille? Suljettava/avoin hyödyke (excludable/non-excludable) Voiko yksittäisiä kuluttajia estää hyötymästä hyödykkeen olemassaolosta? Piirteet esimerkki termi - kuluva ja suljettava kuppi kahvia yksityishyödyke (private good) - kulumaton ja suljettava tietokoneohjelma kerhohyödyke (club good) - kuluva ja avoin valtameren kalat yhteishyödyke (common good) - kulumaton ja avoin maanpuolustus julkishyödyke* (public good) *joskus puhdas julkishyödyke (pure public good) Sulkemiskustannukset ja teknologia Julkishyödyke julkisen sektorin tuottama hyödyke 2 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Hyödykkeen avoimuus voi johtaa markkinaepäonnistumiseen: hyödykettä tuotetaan liian vähän (ehkä ei ollenkaan). Ratkaisutapoja Pienille ryhmille - Normit, sopimukset, altruismi Suurille ryhmille, yhteiskunnalle - Tuotanto kustannetaan verovaroilla verotuksen hyvinvointitappio - Keinotekoinen suljettavuus, käyttömaksut Suljettavuuden kustannukset, hyvinvointitappio koska P > MC 3 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
- Koulutus, terveydenhoito? - Kirjojenvuokraus, DVD-vuokraus? - Sillat, katuverkko - Majakat Kallis suljettavuus - televisiolähetysten salaus ja purkaminen - digitaalinen käyttöoikeuksien hallinta, DRM - tiemaksujen kerääminen Niputusratkaisu: julkishyödyke & yksityishaitake 4 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Esimerkki: kämppikset ja yhteisten tilojen siivous - kaikki voivat siivota - kaikki arvostavat puhtautta - yhteiset tilat ovat avoimia, puhtaudesta nauttiminen kulumatonta Kuinka paljon vaivaa laittaa siivoamiseen? Jos kaikki N kämppistä arvostavat puhtautta samalla tavoin, niin kokonaisrajahyöty on N kertaa yksityinen rajahyöty Yksilöt valitsevat siivousmääränsä siten, että rajakustannus on sama kuin yksityinen rajahyöty liian vähän siivousta Jos N on pieni niin siivoamisen määrä voi olla huomattava Jos N on suuri niin määrä voi olla hyvin paljon alle tehokkaan, jossa rajakustannus = rajahyötyjen summa 5 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Preferenssien aggregointi (preference aggregation) Mikä on tehokas määrä julkishyödykettä? Kaikki kuluttavat väistämättä saman määrän Kulumattoman hyödykkeen tehokkuusehto Rajakustannus = kaikkien kuluttajien yhteenlaskettu rajahyöty Kyllä tai ei tilanne: tuotanto tehokasta jos TC < TB Kuinka paljon tuottaa ja kuinka jakaa kustannukset? Vaikea ongelma johon ei ole täydellistä vastausta Poliittiset ratkaisut ja politiikkaepäonnistumiset Vapaamatkustajaongelma Pakkomatkustajaongelma (julkishyödyke vai julkishaitake?) 6 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Esimerkki: kaksi kämppistä, Anna ja Bertta Molemmilla sama kysyntä tunneille siivousta P(Q) = 10 Q MC = 8 = ajan ja vaivan vaihtoehtoiskustannus (tai siivouspalveluiden markkinahinta) Positiivinen ulkoisvaikutus Mikä on tehokas määrä siivousta? Mikä on yksityisratkaisu? (riippuu yksityiskohdista) 7 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
P 20 15 10 5 2 4 6 8 10 12 Q Tehokas ratkaisu MC = 2P(Q) 8 = 2(10 Q) Q* = 6 tuntia. Yksityisratkaisu: MC = P(Q) 8 = 10 Q Q = 2 tuntia Lisäsiivous ei yksityisesti kannattavaa kun Q 2 8 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Jos MC = 12 P 20 15 10 5 2 4 6 8 10 12 Q Tehokas ratkaisu MC = 2P(Q) 12 = 2(10 Q) Q* = 4 tuntia Yksityisratkaisu? 9 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Erilaisten kuluttajien aggregointi N yksilöä ja N potentiaalisesti erilaista kysyntäkäyrää Tehokas ratkaisu: MC = P1(Q) + P2(Q) + P3(Q) + + PN(Q) Esimerkki: Anna arvostaa siisteyttä enemmän kuin Bertta: PA(Q) = 12 Q/2, PB(Q) = 10 Q, MC = 8 MC = PA(Q) + PB(Q) 8 = (12 Q/2) + (10 Q) 22 8 = (3/2)Q Q* = 14/(3/2) = 9.3 Varmista että Pi(Q*) 0 kaikille Jos ei, niin poista negatiiviset kuluttajat ja ratkaise uudestaan 10 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Esimerkki. Ostaako televisio vai ei? Kyllä-tai-ei päätös, kolme kämppistä, yhteinen olohuone. Hinta 120. Arvostukset Tapaus 1 2 3 _ Anna 70 45 100 Bertta 45 45 35 Cecilia 30 5 35 Yht 145 95 170 Kyllä Ei Kyllä (tehokas ratkaisu) Oletetaan että kämppikset jakavat kustannukset tasan hinta per kämppis 40 Tehokkuus v hyötyjen jakautuminen 11 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
{VA,VB,VC} tapaus-1:{70, 45, 30} tapaus-2:{45, 45, 5} tapaus-3:{100, 35,35} Yksimielisyysvaatimus (unanimity rule) Cecilia kieltäytyy aina Tapaus 1: Cecilian ylijäämä 30 40 = 10 < 0 Mitä jos television sulkeminen Cecilialta olisi mahdollista? 12 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Yksinkertainen enemmistöpäätös (simple majority rule) Tapaus 1: Kyllä voittaa äänin 2 1, tehokas päätös Tapaus 2: Kyllä voittaa 2 1, tehoton Tapaus 3: Ei voittaa 2 1, tehoton Ennalta määrätyt maksuosuudet johtavat usein tehottomiin päätöksiin, riippumatta päätössäännöstä Ongelma: preferenssien voimakkuudesta ei kerry tietoa. Lehmänkaupat (logrolling) voivat auttaa. Esimerkki: http://blog.hse-econ.fi/?p=1688 13 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Äänestysparadoksi Totuudenmukainen äänestäminen ei takaa tehokasta eikä edes yksiselitteistä lopputulosta Esimerkki. Mikä kolmesta vaihtoehdosta valita? Tavoitteet: Anna: televisio > bileet > ei mitään Pareto-tehokkuus Bertta: ei mitään > televisio > bileet Ei-diktatorisuus Cecilia: bileet > ei mitään > televisio Ei riipu epärelevanteista vaihtoehdoista - puheenjohtajan valta (agenda-setting power) - Arrow n mahdottomuustulos (Arrow s impossibility theorem) Kenneth - preferenssien yksihuippuisuus Arrow 1951 Erilaisten yksilöiden muodostaman populaation preferenssejä ei voi kuvailla ikään kuin se muodostuisi yksilöstä 14 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Preferenssien selvittäminen (preference elicitation) Naiivi menetelmä: Kysy kaikilta mikä on heidän arvostuksensa, tuota raporttien perusteella tehokas määrä julkishyödykkettä - Maksu suhteessa raportoituun arvostukseen vähättelyongelma (vapaamatkustaja) - Vakio-osuudet liioitteluongelma - Keinotekoinen suljettavuus auttaa arvostusten selvittämisessä Osallistujamäärän vaikutus Mikrotalousteoreetikkojen suosikkiratkaisu: Vickrey-Clarke-Groves (VCG) mekanismi Mekanismi: raportoidut arvostukset (tuotantopäätös, maksut) Plussa: todellisen arvostuksen raportoiminen on DS tuotantopäätös aina tehokas vertaa 2. hinnan tarjouskilpailu Miinus: saattaa aiheuttaa budjettiylijäämän, joka on pakko tuhota 15 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Markkinoiden ja politiikan epäonnistumiset Markkinavoima Ulkoisvaikutukset Epäsymmetrinen informaatio Monopolivoiman vallitessa yritysten voiton maksimointi ei johda kokonaishyvinvoinnin maksimoitumiseen Jos poliitikot/virkamiehet maksimoivat omaa tai eturyhmän hyötyä niin valtion toimenpiteet eivät johda kokonaishyvinvoinnin maksimoitumiseen Valinta epätäydellisyyksistä. Vahvempi valtio parempi kyky puuttua markkinaepäonnistumisiin ja tuottaa julkishyödykkeitä enemmän mahdollisuuksia politiikkaepäonnistumisiin 16 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Julkishyödykkeiden tuottaminen - Mitä tuottaa ja kuinka jakaa kustannukset - Toteuttaminen vaatii delegointia - Tuotannosta tai delegoinnista vastaava organisaatio saa monopolivoimaa - Päämies-agenttiongelma äänestäjien ja edustajien välillä - kilpailu äänestäjistä - uudelleenvalintamotiivi - maine, idealismi Äänestäjät-edustajat-virkamiehet delegointiongelma 17 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
Käsitteitä politiikan taloustieteessä Äänestäminen julkishyödykkeenä - rationaalinen tietämättömyys Keskitetyt edut ja hajautuneet edut (concentrated interest v dispersed interest) - eturyhmät ja yleinen etu - säätelijän kaappaaminen (regulatory capture) - tehottomien tulonsiirtojen paradoksi Kilpailevien hallitsijoiden yhteismaan tragedia - paikallaan pysyvä ryöväri / kiertelevä ryöväri (stationary bandit v roving bandit) (Mancur Olson 1993) Julkisen valinnan teoria (public choice theory) 18 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto