Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie



Samankaltaiset tiedostot
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin

T1 Oppilas harjoittelee havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja tekee taidetta

Porin taidekoulun työpajaopinnot

PORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Valinnaiset aineet Paulaharjussa

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

LUKUVUODEN TYÖPAJATARJONTA

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

STEP 1 Tilaa ajattelulle

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

VALINNAISKURSSIT 6.LK

Coaching-ohjelma 2013

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

OPStuki TYÖPAJA Rauma

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

KEURUU Kuntataiteilijat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

Kuvataiteen prosessiarviointi Kokemuksia yläkoulusta

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

PLAY A ROLE AND LEARN

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

VALINNAISKURSSIT 6.LK

Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Perustiedot - Kaikki -

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Arkistot ja kouluopetus

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää:

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Nuorisotyo oppitunneilla

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Mitä näet sitä kuvaat. Konneveden kenttäkurssi Ympäristö- ja luonnontieto ja kuvataide Toukokuu 2006

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KULTTUURIAITAN KOMPASSIPAJAT PÄIVÄ -sanataidepaja

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

Ajatuksia oppimisesta

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Mahtispalautteen antaminen

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Avoin opetus. itseohjautuva oppiminen teoriassa ja käytännössä. Antti Moilanen Väitöskirjatutkija Oulun yliopisto

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

Kaveritaidot -toiminta

Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Miksi johtavat ajatukset?

VALINNAISAINEEN VALINTA

Transkriptio:

Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat ja tiukkaan ohjeistetut, kuin kokeilevammat, koulutyössä kaikella on tarkoituksensa ja osansa oman oppinsa perille tuomiselle. Ohjeenani taiteilijan näkökulmasta koulumaailmaa tarkasteltuani haluaisin korostaa myös luovuuden käytön oppimista ja opettamista koulun kuvaamataidon tunneilla. Luovuus tulee esiin ongelmatilanteissa. Luovuus vie asioita eteenpäin ja rikkoo rutiineita. Luovuus ja intuitio luovat uusia ajatuksia ja ratkaisuja ongelmiin. Koulun kuvaamataidon tunneilla ongelmanratkaisu on tekeillä olevan työn eteenpäin työstämistä ja pienien valintojen tekemistä. Mitä tähän piirtäisin? Minkä värin ottaisin? Miten matka jatkuu? Valmiiden mallien ja tiettyyn lopputulokseen johtavien koulutehtävien rinnalla on tärkeää myös korostaa tekemisen vapautta ja kuvaamataidon tunnilla tulisi olla myös tehtäviä, joissa päätöksien viimeinen päätäntävalta työn eri vaiheissa on oppilaalla. Tehtävänanto, joka nojaa oppilaaseen itseensä luo tilanteen, jossa oppilas antaa jotain itsestään ja käyttää omaa ongelmanratkaisukykyään. Keinoja tällaiselle oppimiselle voidaan asettaa tehtävänannoilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita silkkaa vapautta ja kaaosta luokassa. Varsinkin puhuttaessa alaasteelaisista ryhmistä tehtävänannot voivat olla hyvinkin rajattuja ja ohjattuja. Opettaja toteuttaa ohjausprosessia ja suunnitelmaa, mutta sen ei tule perustua valmiisiin malleihin, pyrkimyksiin ja vastauksiin. Sen sijaan tunnin voi rytmittää johdattelevilla tehtävillä ja aiheilla, lapselle voi tarjota virikkeitä, malleja ja vaihtoehtoja, mutta siten, että liikkeen ja valinnan annetun kehän sisällä tekee lapsi itse. Ohjaajana olen huomannut että oppilaita tulee rohkaista ja motivoida käyttämään omaa harkintaansa ja päätöskykyään maalauksen eri tekovaiheissa. Oppimisen kannalta oppilaan on itse lopulta pohdittava miksi päätyy juuri vaikkapa tiettyyn väriin, aiheeseen taikka tekotapaan. Oppilaalle tulee tarjota maalausprosessissa vaihtoehtoja, mutta luovuuden käyttöä ja rohkeutta omiin liikkeisiin ja ajatuksiin tukee oma valinta. Ohjaajan tulisi ohjata jokaista lasta heidän omista lähtökohdistaan ja yksilöllisen työn huomioiden, harkiten oppilaskohtaisesti miten maalausta voisi kehittää. Oppilaan kuvallisien vahvuuksien mukaan opettaja voi ohjata lasta keskittymään niiden ominaisuuksien kehittämiseen, jotka lapsella ovat valmiina, täten kehittymään myös luonnolliseen suuntaan. Lähestymistavan ollessa kuvaamataidossa oppilaasta lähtevä toiminta on usein motivoivampaa, mielenkiintoisempaa ja lopputulos voi olla hyvinkin yllättävä.yllättäen myös luokan "huonommat piirtäjät" pärjäävät kuvaamataidossa ja huonosti keskittyvät saavat enemmän tarttumapintaa tekemiseensä.

Usein myös päämäärähakuisuus ja tuloksellisuus ovat läsnä kuvaamataidon tunneilla. Luovuuden oppimisessa päämäärää tulee muuttaa. Valmiin työn sijaan päämääränä voi olla myös itse matka. Prosessin ollessa avoimempi jää tilaa myös kokeilulle, hyvälle epäonnistumiselle ja uuden oppimiselle. Näennäinen virhe voikin olla uuden alku, polulta eksyminen ei tarkoitakkaan epäonnistumista vaan uutta reittiä. Saavutettu konkreettinen lopputulos, eli tässä tapauksessa valmis maalaus ei ole tärkein vaan sen tekemisprosessi ja mitä sen aikana tapahtuu. Usein hyvä lopputulos ja rikas tekemisprosessi kulkevat kuitenkin käsi kädessä, uusien asioiden kokeilu ja oppilaasta itsestään lähtevät ajatukset ovat lopputuloksenakin usein tekijänsäkin yllättäviä ja miellyttäviä. Omassa pajassani oman päätöksentekemisen laukaisijana ja kulmakivenä toimi erilaiset vaihtuvat maalausvälineet, jotka irrottivat ajattelun automaattisesti päämäärätietoisesta tai jäljittelevästä maalaamisesta. Erilaisten välineiden tuomat puuttuvat säännöt pakottivat oppilaat kokeilemaan itse ja luomaan oman maalikerroksensa maalaukseensa, lähtökohtanaan "kuka voi oikeasti tietää miten tiskiharjalla maalataan"? Myös hauskat mielikuvat liittyen välineisiin ja poikkeavat tilanteet ovat omiaan irrottamaan iloa ja hauskuutta maalaamiseen. Erilaisten välineiden käyttö maalaamisessa piti myös prosessia ja mielenkiintoa maalausta kohtaan pitempään yllä, sekä ohjaajan langat käsissä. Taide on oiva oppiaine opettaa luovuutta ja intuition käyttöä. Luovan ajattelun oppiminen ja kehittäminen on tärkeää meille kaikille jokaisella elämänalueella. Seuraaville sivuille olen koonnut tiivistelmän omasta Pintaan!-maalausmatka-työpajastani, jonka toteutin keväällä 2011 osana Taiteilija koulussa-hanketta Oulussa. kuvat: Kaija Hinkula, Anna Vepsä, kuvissa Kaakkurin 5. luokkien sekä Laanilan 9. luokkien Pintaan!-maalausmatka-kuvataidepajoista antia keväällä 2011 Kaija Hinkula 2011

PINTAAN! -maalausmatka Kaija Hinkula Kohderyhmä: ala-aste, ylä-aste, lukio Työpajan kesto: 2 x 2h Sisältö ja tavoitteet: Työpajassa tutustutaan erilaisiin pintoihin ja niiden ominaisuuksiin, tarkastellaan pintoja maalaustaiteen näkökulmasta sekä tutustutaan erilaisten välineiden ja materiaalien käyttöön maalauksen pinnan rakentamisessa. Työpajassa oppilas toteuttaa oman maalauksen, jossa yhdistyy maalauksen pinnan rakentaminen reliefimäisesti eri materiaalein sekä eri välineiden ja tekniikoiden kokeilu maalaten. Työpajan tavoitteena on tutustuttaa oppilas eri välineiden ja materiaalien hyödyntämiseen maalaamisessa niin kuvien kuin oman tekemisen kautta. Esimerkkitaiteilijoiden kautta oppilas saa kosketuksen myös ei-esittävään maalaustaiteeseen. Työpaja kehittää kuvan tulkinnan taitoja, mielikuvitusta sekä abstraktia hahmotuskykyä, erilaisten pintojen tunnistamista sekä erilaisten välineiden ja materiaalin luovaa käyttöä kuvan tekemisessä.

Oppituntien sisältö ( 2 x 2h): 1. oppitunti (2h) : PINTA -erilaiset pintastruktuurit Mitä on pinta? Tarkastellaan erilaisia pintoja niin ympäristössämme kuin maalaustaiteessa. Tutustutaan taiteilijoihin ja kollaasitekniikoihin sekä erilaisiin materiaaleihin nykytaiteessa. Keskustellaan oppilaiden kanssa kuvien sisällöistä ja taiteilijoiden käyttämistä materiaaleista kuvan pinnan rakentamisessa ja lähestytään abstraktia kuvakerrontaa. Kokeillaan erilaisten pintojen rakentamista maalaukseen paperimassan avulla. suunnitellaan ja toteutetaan oma reliefimäinen kuvio vahvalle paperille sanomalehtipaperimassasta.

2. oppitunti (2h) : PINTA- erilaiset maalipinnat Mitä on abstrakti? Tutustutaan abstraktiin maalaustaiteeseen eri taiteilijoiden kautta. Tarkastellaan kuvien avulla erilaisia taitelijoiden käyttämiä lähestymistapoja, tekniikoita, välineitä ja maalaustekniikoita. Keskitytään erilaisiin tapoihin rakentaa maalipintoja. Kokeillaan erilaisten maalipintojen tekemistä. Jatketaan edellisen tunnin työtä erilaisten maalikerrosten lisäämisellä eri vaihtoehtoisin välinein, esim. tiskiharjalla. lastoilla, teloilla, veitsillä, ruiskuilla, pumpulipuikoilla, käsin, raaputtaen yms. muilla vapaamuotoisilla välineillä vuorotellen. Kaija Hinkula 2011