Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 56 Asianro 3612/06.00.00/2015 Valtuustoaloite / Toimintakyvyttömien vanhuspotilaiden ravitsemustilan selvittämiseksi laitos- ja vuodeosastohoidossa Valtuutettu Pirjo Eskelinen ja 18 muuta valtuutettua tekivät valtuustoaloitteen 11.5.2015 toimintakyvyttömien vanhuspotilaiden ravitsemustilan selvittämiseksi laitos- ja vuodeosastohoidossa. Aloitteessa todetaan, että ravitsemustila on elämänlaadun, hyvinvoinnin ja terveyden edellytys elinkaaren eri vaiheissa. Aloitteen mukaan omaisten huoli kohdistuu vanhuksiin, jotka eivät enää itsenäisesti kykene ruokailemaan. Omaiset kysyvät onko vanhus jätetty syöttämättä, kun tarjotin on koskemattomana yöpöydällä? Hoitohenkilökunta tietää, mikä merkitys ravinnolla ja ruualla on ikääntyneen ihmisen elämässä. Ruokailu on jokapäiväistä toimintaa ja ravinnosta tulee saada niin suoja- kuin energiaravintoaineet. Aloitteessa vaaditaan, että vanhuksien ravitsemustilaan ja syöttämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja lisäksi siihen aiheen antaa omaisten huolestuminen. Osastoilla tulee huolehtia, että jokainen vanhus on saanut jokaisella aterialla syödäkseen. Tarvittaessa työyhteisö saa syöttämiseen lisäapua. Syöttämiseen varataan aikaa ja syöttäminen tapahtuu kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Hyvällä ravitsemustilalla on monia hyviä vaikutuksia. Tehdään tänään vanhuksillemme kokonaisvaltaisesti inhimillinen vanhuus ja välitetään heitä niin heitä arvostaen kuin kunnioittaen. Ravitsemushoidon kehittäminen asiakkaan parhaaksi Ikääntyneiden ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja elämänlaadun tukeminen hyvällä ravitsemuksella on ollut oleellinen osa Kuopion kaupungin ikääntyvien palveluiden kehittämistä. Ravitsemushoidon kehittämisessä on tehty jo kymmenen vuoden ajan systemaattista työtä suositusten mukaisten yhteisten ravitsemushoitokäytäntöjen toteuttamiseksi, laadullisesti ikääntyville sopivan ruoan tarjoamiseksi sekä hoitohenkilökunnan riittävästä osaamisen varmistamiseksi. Ravitsemushoito perustuu tutkittuun tietoon ja suosituksiin. Ravitsemushoidon kehittämisessä on otettu huomioon seuraavat suositukset 1. Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset, (VRN 2014) 2. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset (2013) 3. Ravitsemussuositukset ikääntyneille (VRN 2010) 4. Ravitsemushoito - Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin (VRN 2010)
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 2 (2) Ravitsemushoidon kehittämisessä on tehty systemaattista työtä 2004 lähtien, jolloin ensimmäisen kerran selvitettiin Harjulan pitkäaikaispotilaiden ravitsemustila validoidulla mittarilla (MNA). Tutkimuksen tulosten vauhdittamana Kuopion yliopisto toteutti vuosina 2004-2007 yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa laaja-alaisen geriatrisen Hyvän Hoidon Stratgia - interventiotutkimuksen (HHS), johon ravitsemus otettiin yhdeksi osaalueeksi. HHS -interventitutkimuksesta saatuja tuloksia sekä hyviä käytäntöjä pilotoitiin ja otettiin käytttöön Koti- ja laitoshoidon palveluissa Varhainen Mukaantulo projektin kautta. Näiden tutkimusten ja projektien ansiosta 2006 20011 aikana yhteensä yli 800 hoitohenkilöstöön kuuluvaa sai koulutusta ikääntyvien ravitsemuksesta ja yhteisistä ravitsemushoitokäytännöistä, lisäksi ravitsemushoidon työnjako ja vastuualueet määriteltiin. Ravitsemuskoulutusta ikääntyvien ravitsemuksen erityispiirteistä järjestetään edelleen vuosittain ja osastotunteja tarpeen mukaan. Lisäksi osastojen, palvelukeskusten sekä palvelutalojen ravitsemusyhdyshenkilöille järjestetään vuosittain täydennyskoulutusta. Erityistilanteissa on myös mahdollista konsultoida ravitsemusterapeuttia tai tehdä hänelle lähete. Hoivapalveluissa ravitsemushoidon kehittämisestä vastaa ravitsemustyöryhmä, johon kuuluvat kaikki Harjulan sairaalan, palvelukeskusten ja -talojen osastonhoitajat sekä osastojen ravitsemusyhdyshenkilöt, ravitsemussuunnittelija Servicalta, lisäksi työryhmään kuuluvat lääkäri, ylihoitaja, perusterveydenhuollon ravitsemussuunnittelija. Ravitsemustyöryhmän toimesta Hoivapalveluiden palvelusopimukseen lisättiin vuonna 2013 suositusten mukaiset ravitsemuslaadun kriteerit. Sopimuksen mukaan ateriapalvelun tuottaja todentaa vuosittain ravintosisältölaskennalla, että tuotetut ateriat vastaavat sovittua. Laatukriteereissä on sovittu tarkemmin mm. tehostetun ruokavalion energia ja ravintosisällöt. Ravitsemushoidon ja ruokailun toteutumisen haasteet Ikääntyvän hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hidastaa sairauksien etenemistä ja nopeuttaa niistä toipumista. Tämän lisäksi ravitsemuksella ja ruokailulla on tärkeä psykososiaalinen merkitys. Kuitenkin vain syöty ruoka auttaa ja sen vuoksi ravitsemushoidossa on useita kriittisiä kohtia, joiden toteutuminen tarkoituksenmukaisesti on onnistuneen ravitsemushoidon edellytys. Kriittisiä kohtia ja Kuopion kaupungilla tehtyjä ratkaisuja niiden korjaamiseksi ovat: 1) Ravitsemushoidon vastuu jakautuu useille ammattiryhmille; hallinnolle ja johdolle, lääkäreille, hoitohenkilöstölle ja muille ruokailuun osallistuvalle henkilöstölle sekä ruokapalvelun tuottajalle. Lisäksi terveydenhuoltohenkilökunnan ravitsemuskoulutuksen taso on edelleen vaihtelevaa, henkilöstön vaihtuvuus aiheuttaa tiedonkulun ja toimintakäytäntöjen osalta haasteita. - säännöllinen koulutus toteutuu - yhteiset toimintatavat ja menettelytapaohjeet ovat olemassa
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 3 (3) - suositusten toteutumisen seurantaa on kehitettävä edelleen, mutta vaikuttavuuden arviointi ja todentaminen on vaikeaa. 2) Hoitohenkilökunnan tehtävänä on huolehtia, että asiakkaalle tilataan sopivan kokoinen annos ja sen rakenne on tarkoituksen mukainen. - potilaan/asiakkaan hoitosuunnitelmaan kirjataan yksilöllinen ravitsemussuunnitelma, jossa huomioidaan mm. allergiat, erityisruokavaliot ja ruoan rakenne. 3) Servican ateriapalvelu tuottaa tällä hetkellä 10 800 ateriaa päivässä. Valitettavasti suuret ateriamäärät ovat vaikuttaneet heikentävästi aterioiden ulkonäköön ja makuun vaikka laadulliset kriteerit keskiarvon täyttävätkin. - ruoan ulkonäön ja maun kehittäminen jatkuvan palautteen ja vuosittain toteutettavan asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta - ravitsemustyöryhmän ja Servican yhteistyöpalaverit säännöllisiä. 4) Ruokailutilanteessa hoitohenkilökunta huolehtii, että ateria-ajat ovat säännölliset ja kaikki aterian osat tarjotaan asiakkaalle. Valitettavasti tämän toteutuminen vaihtelee hoitajittain ja yksiköittäin. - säännöllinen koulutus, jossa hoitajia opetetaan koostamaan ateriat tarpeen mukaisesti esim. koulutus täydennysravintovalmisteiden käytöstä - henkilöstöresurssit ovat yksiköissämme suositusten mukaiset ja lisäksi meillä on käytettävissä varahenkilöstöä - suosituksen mukaiset ateria-ajat eivät kuitenkaan aina toteudu, mm. päiväkahvin ja iltapalan osalta on yksikkökohtaisia eroja. 5) Ruokailutilanteen toteuttaminen potilaan/asukkaan tarpeita vastaavasti ja toimintakykyä tukien ei aina toteudu. - kuntouttava työote on tavoitteenamme, jonka keskeinen lähtökohta on se, että kaikkien toimintakykyä pyritään ylläpitämään tai jopa edistämään liikkumisen avulla - potilaat/asukkaat siirtyvät mahdollisuuksiensa mukaan ruokailemaan yhteiseen tilaan tai vähintään pois sängystä - sängyssä ruokailu on huonoin vaihtoehto, koska siinä potilaan/asukkaan asento on nielemisen kannalta ongelmallinen (aspiraatioriski kasvaa) ja lisäksi jatkuva vuodelepo hävittää ruokahalun ja edesauttaa ummetusta - joskus kuitenkin potilaan/asukkaan vointi on niin heikko, että vuoderuokailu on välttämätön, mutta silloinkin mahdollistetaan hänen osallistumisensa ruokailuun ja pyritään välttämään täysin passiivista syöttämistä.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 4 (4) 6) Potilaan/asukkaan sairaudet, lääkitys ja motivaatio vaikuttavat ruokahaluun ja kykyyn syödä. Suun kuivuus, haavaumat, hampaiden kunto ja nielemisvaikeudet vähentävät edelleen iäkkään kykyä ja halua syödä - huolehditaan asianmukaisesta sairauden hoidosta ja lääkityksestä sekä suun ja hampaiden kunnosta - potilasta/asukasta motivoidaan syömään - tarjolla on rikastettuja aterioita, toiveruokia sekä täydennysravintovalmisteita, joilla mahdollistetaan riittävän energian ja proteiinin saanti pienestäkin annoksesta. 7) Vaikka henkilöstö tietää, että ruokailu on välttämätön iäkkään toimintakyvyn säilymiselle niin ruokailussa on otettava huomioon myös potilaan/asukkaan itsemääräämisoikeus. - tällaisessa tilanteessa on sovittu, että asia kirjataan potilastietoihin ja siitä informoidaan omaisia. Lähteet: Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset. VRNK, Juvenes Oy, Helsinki 2014 Valtion Ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemushoito - Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. Nuutinen O, Siljamäki-Ojansuu U, Mikkonen R,Peltola T, Silaste M- L, Uotila H, Sarlio-Lähteenkorva S. Edita Prima Oy, Helsinki 2010 a. Valtion Ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Suominen M, Finne-Soveri H, Hakala P, Hakala-Lahtinen P, Männistö S, Pitkälä K, Sarlio-Lähteenkorva S, Soini H. Edita Prima Oy, Helsinki 2010 b. Liitteet 4 3612-2015-1 Valtuustoaloite 402794_1_1.pdf Valmistelija Päivi Tikkanen puh. 044 718 6008 Katri Juntunen puh. +358 44718 6511 Tuula Räsänen puh. 044 718 3242 Merja Ylönen puh. 044 718 6406 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 5 (5) Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta päättää antaa edellä olevan selvityksen lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Päätös Merkittiin, että jäsen Antti Kivelä saapui kokoukseen klo 15.49 tämän asian käsittelyn aikana. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 6 (6)