SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA RANTASALMEN KOLKONJÄRVEN ALUEELTA VUOSINA

ARKISTOKAPPALE M 19/3233/-78/1/1 Rantasali, Kolkonjärvi Lauri Pekkarinen 1978-12-14 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA RANTASALMEN KOLKONJÄRVEN ALUEELTA VUOSINA 197-1973

TUTKIMUSTEN AIHE JA TARKOITUS Geologisen tutkiuslaitoksen kallioperäosaston suorittaan Rantasalen alueen kallioperäkartoituksen aikana geologi Kalevi Korsan totesi etaorfisiin liuskeisiin, varsinkin afiboliitteihin liittyvän heikkoa kuparipitoisuutta. Hän tiedotti havainnoistaan aliosaston geologeille. Saatujen vihjeiden perusteella suoritettiin. Kolkonjärven ypäristössä orientoivaa lohkare-etsintää ja paljastuakårtoitusta. Muutaien kiinnostavien kuparia ja olybdeenia sisältävien lohkareiden ja paljastuien takia tehtiin v. 1972 valtaushakeus (inisteriön välipäätös 72-11-28), jota yöhein kuitenkin jouduttiin täydentäään 1973-1-19 (liite 1, Kolkonjärvi 1-2, kaiv.rek. n :o 2322, 73-4-9). TUTKIMUSTEN TAUSTA JA SUORITETUT TUTKIMUKSET Kolkonjärven ypäristössä suoritettiin kesinä 197 ja 1971 lohkare-etsintää ja paljastuien detaljikartoitusta (liite 2). Kesinä 1972 ja 1973 suoritettiin vielä tarkistuskartoitusta ja käytettiin lohkare-etsinnöissä alikoiraa. Tutkiuksien pohjana käytettiin K.Korsanin kallioperäkartoitusta (työkartat 1 :2 ). Sen lisäksi geologi Esko Räisänen detaljikartoitti pikku alueita (liite 2). Geologi Lauri Pekkarinen suoritti alueella täydennyskartoitusta lähinnä syväkairauskohteiden läheisyydessä. Lohkare-etsintöihin ja paljastuien kartoitukseen on osallistunut useita kesäharjoittelijoita ja lohkare-etsijöitä. Geofysikaaliset ittaukset (slingra- ja agneettiset ittaukset) oli aloitettu Kolkonjärven alueella 197 laajean alueellisen tutkiusohjelan yhteydessä. Mittauksia jatkettiin v. 1971 niin että itattu alue tuli käsittäään Kolkonjärven

2 länsipuolella n. 3 k :n levyisen aakaistaleen ja järven eteläpäästä Tuusjärveä kohti suuntautuvan suunnilleen saanlevyisen kaistaleen. Näiden lisäksi suoritti Suoen Mali Oy v. 1971 indusoidun polarisaation ittauksia pikku alueella Kolkonrannassa sekä geologisen tutkiuslaitoksen geofysiikan osasto v. 1973 koeittauksen korkeajakso - slingrailla Kolkonjärven luoteispäässä(tekn.tri. Siikarlan johdolla). Vuonna 1973 kairattiin Kolkonjärven luoteispuolelle kole reikää ( 383 - ) hiean kuparikiisua sisältäviin kvartsiaasälpägneisseihin uutaien slingra-anoalioitten selvittäiseksi sekä yksi reikä ( 151 ) afiboliitteihin Hakojärven pohjoispuolelle slingra-anoalioitten selvittäiseksi (liite 3). Eri tavoin tutkittujen alueitten rajat on esitetty yleiskatsauskarttaliitteessä (liite 2). Tutkiuksien yleisjohdosta on vastannut FT Lauri Hyvärinen. TUTKIMUSTULOKSET Suoritetuissa lohkare-etsinnöissä löydetyt lohkareet olivat pääasiassa kolea tyyppiä (liite 2) : a) Kvartsidioriitti- ja kvartsijuonilohkareet (Ronkaalassa), joihin liittyy pirotteena tai pesäkbäisesti kuparikiisua ja olybdeenihohdetta ; parhaiissa pitoisuudet Cu = 1,51 %. ja Mo =,85 %. b) Afiboliliuskelohkareet (Kolkonpäässä), joissa on kuparikiisua vahvana pirotteena sekä joissakin lisäksi sinkkivälkettä ; parhaiat analysoidut pitoisuudet Cu = 3,55 % ja Zn =,92 %.

c) Kvartsi-aasälpägneissi- ja kvartsikivilohkareet (Kolkonjärven länsiranta), joihin liittyy pirotteena ja pesäkkeinä kuparikiisua, sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta ; pitoisuudet parhaiissa Cu 1 Zn 2 ja lyijyä peräti 14,5 Muista lohkareista ainittakoon scheeliittipitoinen sarvivälkegneissilohkare, jossa on W =,13 Geologisella kartoituksella voitiin ensiäisen ryhän lohkareiden todennäköinen lähtökohta paikantaa Peltueen alueen granokvartsidioriittikupolin alueelle. Kupolin keskiosassa esiintyviin kvartsijuoniin todettiin liittyvän pesäkeäisesti kuparikiisua ja olybdeenihohdetta (liite 4). Myös juonien sivukivessä, kvartsidioriitissa on hyvin heikkoa kuparikiisupirotetta vielä parin etrin etäisyydellä kontaktista. Tavatut kiisuuntuat ovat kuitenkin ittasuhteiltaan hyvin vaatiattoia. Kiisuuntuien luonne haluttiin tarkistaa vielä IP-ittauksella, utta saadut tulokset eivät viittaa suurepien esiintyien oleassaoloon. Toisen ryhän lohkareita (Cu-Zn,-pitoisia afiboliliuskeita) voitiin jäljittää Kolkonjärven eteläpuolelta aina sen etelärantaan saakka, sitä vastoin saankaltaisia lohkareita ei tavattu enää Kolkonjärven länsipuolelta. Tää saattaisi erkitä sitä, että niiden lähtökohta sijaitsisi jossakin Kolkonjärven alueella. Geofysikaaliset ittaukset (liite 2), joita suoritettiin yös järvialueella, eivät antaneet selviä viitteitä vedenalaisen aliesiintyän oleassaolosta. Lohkareiden lähtökohta jai ainakin toistaiseksi selvittäättä. Kolannen ryhän lohkareiden (Cu-Zn-Pb-pitoiset kvartsiaasälpägneissi- ja kvartsilohkareet) lähtökohtaa voitiin koiran avulla suoritetun intensiivisen lohkare-etsinnän

4 avulla jäljittää lähelle Kolkonjärven luoteispäätä. Tällöin Kolkonjärven luoteispuolella tavattiin heikosti kuparikiisupitoista vähäkiilteistä gneissiä (liite 4). Kuparikiisun esiintyinen liittyy selvästi tektonisten ruhjerakojen yhteyteen. Saaan käsitykseen oli jo päädytty lohkareiden akroskooppisen tarkastelun perusteella. Tästä syystä läheiset Kolkonjärven luoteispuoleiset korkeajakso-slingra-anoaliat päätettiin tarkistaa syväkairaaalla kole reikää (R 31, 34, 35 ; liite 3). Kairauksella todettiin, että anoaliat johtuvat vain ruhjevyöhykkeistä sekä kiillegneissien grafiittipitoisista kerroksista. Kiillegneissin välikerroksina oli kylläkin kvartsi-aasälpägneissiä, utta kuparikiisua ei tavattu. Kyseistä vyöhykettä seurattiin jonkinverran luoteeseen päin, utta itään viitteitä aliesiintyistä ei havaittu. Niinuodoin ei ollut enää tarkoituksenukaista jatkaa tutkiuksia. Kuparipitoisten afiboliliuskelohkareiden lähtökohtaa silällä pitäen Hakojärven pohjoispuolen afiboliitteihin liittyvä agneettinen ja slingra-anoalia tutkittiin kairaaalla yksi reikä (liite 3 ; R 39). Todettiin vain, että anoaliat johtuvat afiboliitin varsin runsaasta agneettikiisupirotteesta, sitä vastoin kuparikiisun äärä on erkityksetön. Yhteenvetona voidaan todeta, että geologisen tutkiuslaitoksen vv. 1971-1973 suorittaissa Rantasalen Kolkonjärven alueen alitutkiuksissa ei tavattu viitteitä ekonoisista aliesiintyistä, vaan tavattiin ainoastaan vähäisiä kiisuvyöhykkeitä tai -pesäkkeitä. Tästä syystä jatkotutkiukset ko. alueella katsottiin tässä vaiheessa tarpeettoiksi. Mikäli uusia alivihjeitä ko. alueelta saadaan tulevaisuudessa, niin tässä esitetyt, vielä selvittäättöät aliaiheet kannattaa ottaa tutkiuksen kohteeksi uudelleen.

5 Mainittakoon, että Kolkonjärven alueella ennen vuotta 1973 suoritettuja alitutkiuksia on jo osaksi selostettu koko Juvan-Rantasalen tutkiusaluetta koskevan tutkiusselostuksen M 19/3231/-72/1/1 yhteydessä. Kuopiossa 1978-12-14 Geologi Lauri Pekkarinen

LIITTEET Liite 1. Kartta valtausalueesta Rantasali, Kolkonjärvi 1-2 Liite 2. Osa yleiskatsauskartasta Juva 1 (M 11.9/3142, 3231, 3233/-74/1) :1 Liite 3. Porareikien sijaintikartta 1 :1 ; Rantasali, Pirilä Liite 4. Kolkonjärven alueen geologinen kartta ja aliesiintyät 1 :1 Seuraavina lueteltavat liitteisiin kuuluvat syväkairauksen kivilajiraportit ja pystyleikkaukset sekä geofysikaaliset kartat säilytetään geologisen tutkiuslaitoksen arkistossa. Syväkairaus M 19/52/3233/-73/31,34,35,39 ; syväkairauskivilajiraportit M 52 / 3233/-73/31,34,35,39 ; syv6kairauspystyleikkauksia (1 :1 ) Geofysikaaliset kartat Magneettiset kartat M 22/3233 5 D M 22/3233 6 A M 22/3233 6 C M 22/3233 8 A M 22/3233 8 B 1 :1 Slingra-kartat 1 :1 iaginäärikopon. M 24.11/3233 5 D M 24.11/3233 6 A M 24.11/3233 6 C M 24.11/3233 8 A M 24.11/3233 8 B reaalikopon. M 24.12/3233 5 D M 24.12/3233 6 A M 24.12/3233 6 C M 24.12/3233 8 A M 24.12/3233 8 B Muut liitteet ovat tutkiuslaitoksen M 19/3231/-72/1/1 ukaiset ja säilytetään geologisen tutkiuslaitoksen arkistossa.

Liite 1. N N 1-1. N 1-1 7 4 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maliosasto Kartta KOLKONJÄRVI 1-2 niisistä valtausalueesta Rantasalen kunnassa Pirilän kylässä Mikkelin läänissä M 6.1/3233 6 A_CI72/1

i.d ite 5 R 35 porareikä liuskeisuus X A 4 uu havaintopiste alilohkare kuparikiisua kalliossa järvialue GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO PORAREIKIEN SIJAINTIKARTTA 1 : 1 RANTASALMS, ]PIRILÄ Pohjakarttana sähköinen kartta 1 : 1 ( slingra, iag. kop.

QEOLOGINEN MALMIOSASTO TUTKIMUSLAITOS Syväkairaus 3233 6 A Ko rt±oiehti-~~ - Kunto.--- ~~~~.. Esiinfvrn d ' Åiko. aali 8kau 1973 M19/52/ / ' ~_~~ 3233 /- L'~~.~ //R ~ O1 -. Kuordinoot it n[ = Suunta ~~~..^. - Sw --------' Geoiogi 48,5 kgn, sillianiittipitoinen, 25 W 55 15-43.,1<> 3M V98 K 38,4' 5998 kgn, grafiittipitoinen ; heikkoa 5 36,1 saoja ; välit 38-4 ja M-49,5 OM 34 s 5` 65,5 graniitti ~eisia 8 M 34 $ 1 115.5 graniitti M 791-7 1 /11/3174 Svvöxn iu k uen """/" "/ r-1

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus M19/52/ 3233 /-73 / R 34 Ka rtta Lehti '3233....6 Kunta Rantasali Es ii ntya Aika aaliskuu_..~.973. Koordinaatit Suunta 5...45W... ' x = 6882,43 y 553,88........................................................................................................ Geologi J....Pekkarinen Syvyys Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet 3,6 aata 1 /* 6 43 s 5 16,2 kgn, sillianiittipitoinen ; paikoitel-25 /* 65 1, 43,3 len granaatteja ; välillä 44-47 kai- 2 43,, rattu lähes kerroksellisuuden suuntaan erkki 12,25/ 3 41,2 loppupäässä taas lähes kohtisuoraan ; kaade lähes 4 39,3 9 :stä alkaen liikuntosauoja pysty 5 37,7, 11,45 kgn, grafiittia ja hiukan Sk + Fek pi- erkki 76,85/ 6 36, rotetta, runsaasti ruhjesauoja ( is. kaade 7 7 35,3 11,45 ) länteen 8 34,6 9 33.7 15 laatikkoa kiviä 1 33, 7 11, 33,4 13649-7 3/11/3174 Syväkairauksen analyysi I-l Kiiiinnn f7

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus M19/52/ 3233 /-73 /R 35 Karttalehti....3233 6 A Koordinaatit X 6882,5 Kunta Rantasali y Aika aaliskuu..1997.3 Suunta S Geologi J. Pekkarinen Syvyys Kivitaj is eloste Huoautuksia Kaltevuudet 1,8 aata 45,, 49,1 kgn, sillianiittiporfyroblasteja3 143 9 väli 5,7-67,65 ruhjeista ja rako- 4 / * 6 2 41,3 pinnoilla usein Sk-silaus ; 67,65-77 3 36,? runsaasti haarniskapintoja, 128-135 4 34,4 ruhjeista, loppupäässä joitakin gra- 5 32,3 naattipitoisia kerroksia 149 / * 6 6.31,1 51,3 grafiitti-kiisuliuske, lopussa 15 c 7 3,5 pegatiittia ( ls. 151,3 ) 8 29,8 9 29 3 21 laatikkoa kiviä 1 28,7 11 28,1 12 27,1 13.26, 5 114 / 15 25,5 13649-7 3 /11/3174 Syvakairauksen analyysi fl Vniinnii r

GEOLOGINEN MALMIOSASTO KarttaLehti Kunta TUTKIMUSLAITOS Syväkairaus 3233 6...x Rantasali................................... M19/52/ 3233 /-73/R 39 x 688,46 Koordinaatit y 553,7 Aika uhtikuu...~.9.73.. Suunta 5....7.5...W_ Geologi J. Pekkarinen syvyys Kivi laji se Los te Huoautuksia Kattevuud et,95 aata 4, 47, 4 o 47,55 Diopsidiafiboliitti4 väleillä 1,6-1 47,7 14,6 ja 21-25 heikkoa Fek-pirotetta 2 48,3 13 :stä alkaen vulkaniittiaisia väli- 3 49, kerroksia sekä kalkkikivivälikerroksia a 4 5,3 48,7 pegatiitti 5 51, 5,2 afiboliitti 81,5 oh 1798'7 6 51,3' 54,35 pegatiitti 7 51,9 82,8 Di-afiboliitti ; paikoitellen Fek + Sk- 8 51,9 pirotetta ja pesäkkeitä ; loppupää vul- 9 51,8 kaniittiaista 1 51,8 84,15 pegatiitti 11 51.?' 89,4 afiboliitti 12 51,4 9,2 pegatiitti 13 51,4 96,35 afiboliitti 14 51,2 12, pg-,j, afiboliittiurskaleita 112, 5/ A-4 15 51,> 151, diopsidiafiboliitti,välillä 11-129 heikkoa Fek- Sk-pirotetta ( loppusyv. 151, ) 2 laatikkoa kiviä 13649-73/11/3174 Syväkairouksen analyysi O Käännä F-I