itl if C I;A''yiPIPt` E M 19/4223/-78/1/10 Koskee : 4241 Pyhäselkä Lauri Pekkarinen

Transkriptio

1 itl if C I;A''yiPIPt` E M 19/4223/-78/1/1 Koskee : 4241 Pyhäselkä Lauri Pekkarinen SELOSTUS PYHÄSEL ;;SSÄ SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

2 TUTKIMUSTEN AIHE JA TARKOITUS Geologinen tutkiuslaitos aloitti v alitutkiukset Pyhäselän kunnan alueella Haaslahden kuparikaivoksen pohjois- ja luoteispuolella tarkoituksena Haaslahden alikentän ahdollisten jatkeiden seuraainen sekä uiden analogisten aliesiintyien etsiinen. Vuonna 1978 alinetsinnän tehostaiseen yönnetyn erillisäärärahan ja Pohjois-Karjalan osaohjelan puitteissa jatkettiin edellisinä vuosinaaloitettuja alitutkiuksia tehostettuna saalla laajentaen tutkiusaluetta yös kaivoksen länsipuolelle. TUTKIMUSTEN TAUSTA JA SUORITETUT TUTKIMUKSET Vanhaa, Haaslahden alitutkiusten aikaista (vv ) geofysikaalista ittausaluetta laajennettiin vuosina Haaslahden kaivoksen pohjois- ja länsipuolella (liite 1). Keväällä 1977 kairattiin kaivoksen pohjoispuolella Iiksensuolla seitseän reikää (R418-R424 ; yht. pituus 1165 ) geofysikaalisten indikaatioiden selvittäiseksi (liite 2). Kesällä 1977 aloitettiin geologinen kartoitus ja lohkare-etsintä kaivoksen pohjois- ja luoteispuolella. Yksityiskohtainen kartoitus, jossa kiinnitettiin erityistä huoiota Haas lahti-tyyppisten grauvakkakerrosten etsiiseen, tehtiin noin 28 k 2 :n laajuisella alueella. Kesällä ja syksyllä 1977 tehtiin geofysikaalisten anoalioiden selvittäiseksi yhteensä 59 eri kokoista tutkiuskuoppaa ja -kaivantoa. Kaivantojen pohjalta, kalliopinnasta,otettiin

3 - 2 - cobra, näytteenottoka:lustolla kaikkiaan 684 jauhenäytettä ahdollisten anoalisten etallipitoisuuksien toteaiseksi. Geofysikaalisten indikaatioiden selvittäiseksi kairausta täydennettiin kairaaalla vielä viisi reikää (R424-R429 ; yht. pituus 675 ). Kesällä 1978 henkilökunnan lisäyksen yötä alitutkiuksia voitiin tehostaa ja geologisen kartoituksen kohteeksi voitiin ottaa koko geofysikaalinen ittausalue (liitteet 1 ja 3). Geologiseen kartoitukseen liittyen suoritettiin yös lohkare-etsintää. Yhteistyössä geokeian osaston kanssa tehtiin kole Augerkairauslinjaa (21 näytepistettä) Iiksensuon poikki geologisen tiedon saaiseksi peitteiseltä suoalueelta (liite 1). Syksyllä 1978 tehtiin 19 tutkiuskuoppaa ja -kaivantoa (379 näytepistettä) kartoitusalueen niihin geofysikaalisiin indikaatioihin, joita kartoitus ei selvittänyt. Tutkiusalueen ustaliuskeista otettiin lisäksi litogeokeiallisia näytteitä (92 näytepistettä) ahdollisten anoaalisten etallipitoisuuksien toteaiseksi. Eri tavoin tutkittujen alueitten rajat on esitetty yleiskatsauskarttaliitteessä, liite 1. Porareikien ja tutkiuskuoppien ja -kaivantojen sijainti on esitetty liitteessä 2. Tutkiusten yleisjohdosta ovat vastanneet prof. L.Hyvärinen ja FT A.Lonka. Geologiset tutkiukset on tehty geologi L. Pekkarisen valvonnassa. Tutkiustöihin ovat osallistuneet geologit T. Heino ja J. Vanne. Lisäksi alueella on työskennellyt useita kesäharjoittelijoita ja vakituisessa palveluksessa olevia näytteenottajia ja lohkare-etsijöitä.

4 3 GEOLOGISET YLEISPIIRTEET JA TUTKIMUSTULOKSET Valtaosan kartoitusalueesta käsittävät koostuukseltaan ja rakenteeltaan hiean vaihtelevat kiilleliuskeet (liite 3). Haaslahti-tyyppisiä grauvekoita on kapeina välikerroksina kiilleliuskeessa kaivoksen pohjoispuolella sekä laajepana uodostuana Suhuran kylässä (liite 3). Haaslahden kaivoksen pohjoispuolella grauvakat esiintyvät yleensä aivan ohuina ja korkeintaan etrin vahvuisina välikerroksina kiilleliuskeessa. Lukuunottaatta vähäistä sinkkivälkeineralisaatiota kiilleliuskeen noin puolen etrin vahvuisessa grauvakkaväl-ikerroksessa Suorannassa arvokiisuja ei juuri ole tavattu. Onkao-Haaslahti-jakson länsipuolella grauvakkavälikerrokset puuttuvat yleensä kiilleliuskeista, sitävastoin Suhurassa on laajepi alue karkeata turbidiittia tai grauvakkaa. Suhuran alue on lähes kauttaaltaan hyvin paljastunutta, joten sen geologiasta on saatu jokseenkin hyvä kuva (liite 3). Suhuran alueella on pienellä alueella paljastunut Prekarjalaine:n pohja. Pohja on koostuukseltaan kvartsidioriittinen, lisäksi tavattiin pohjaan kuuluvia vanhepia kiilleliuskeita sekä etadiaboasia,joka vaikuttaa pohjaa nuorealta. Pohjan päälle on ensiksi ker-. rostunut heikosti uokkautunut ja lajittunut pohja-arkoosi, joka vastaa koostuukseltaan alla olevaa kvartsidioriittista pohjaa. Pohja-arkoosin päälle on kerrostunut useita turbidiittikerrostuia, joista kukin alkaa karkealla kongloeraatilla. Sitä seuraa grauvakkaainen kivi ja viieksi ainitun päällä on hienorakeista kiilleliusketta. Pohja arkoosissa ja yöskin grauvakbissa on karbonaattirikkaita linssejä, jotka ovat yleensä karsiutuneet. Karkeissa grauvakoissa esiintyy pieniä ääriä agneettikiisua, utta arvokiisuja ei ole tavattu, vaikka

5 kivilajiassosiaatio on vastaavanlainen kuin Haaslahden kaivoksen ypäristössä. Turbidiitin hienorakeiseen kiilleliuskeyläosaan liittyy usein grafiitti- ja agneetlikiisupirotetta. Suhuran karkeiden sedienttien päällä on treoliittipitoinen ustaliuske. Tää ustaliuske on ileisesti stratigrafiltaan vastaavassa aseassa kuin ns. Mulonliuske Mulon kylässä, issä ustaliusketta esiintyy laajalla alueella (liite 3). Kivilaji koostuu treoliitista, karbonaatista, kiilteistä, plagioklaasista sekä vaihtelevasta äärästä hienojakoista grafiittia. Tälle liuskeelle on tyypillistä elko runsas rautakiisupitoisuus ; etehkin agneettikiisua on paikoin hyvin runsaasti. Arvokiisujen pitoisuudet sitävastoin ovat jokseenkin vähäisiä. Kerrosjär'estyksessä ylöspäin ustaliuske vaihettuu noraaliksi kiilleliuskeeksi, jöka on koko tutkiusalueen yleisin kivilaji (liite 3). Se on pienirakeista, haraata tai tuanharaata paikoin fylliittiäistä. Se on usein kerroksellista, varsinkin kartoitusalueen itäosassa, Haapajärven itäpuolella. Suhurasta pohjoiseen tavataan kapeassa kiilleliuske' vyöhykkeessä regionaalietaorfoosinyhteydessä syntyneitä andalusiittiporfyroblasteja. Haapajärven siirrosvyöhykkeen itäpuolella kiilleliuske on hienorakeista, fylliittiäistä ja sisältää runsaasti kiilteitä. Kapeina välikerroksina esiintyy ustaliusketta, joka sisältää yleisesti pienen äärän agneettija rikkikiisua. Arvokiisuj. - ei ole tavattu. Tällä alueella vähäiset kvartsijuonet, -suonet ja pahkut ovat tavallisia. Lähellä Pyhäselän rantaa kiilleliuske vaihettuu karkearakeiseaksi, silttiäiseksi kiilleliuskeeksi. Tää

6 - 5 - sisältää edellä ainittua väheän kiilteitä ja sen kerrosvahvuudet ovat suurepia kuin edellä ainitussa. Kartoitusalueen lounaisosassa, Pieni-Onkaojärven ypäristössä esiintyy edellä olevia karkearakeisepaa, lähes suuntautuatonta ja voiakkaasti uudelleen kiteytynyttä gneissiäistä kiilleliusketta (liite 3). Tutkiusalueen geologisista suurrakenteista on erkittävin itäosan pohjoisluoteinen-eteläkaakkoinen antiklinoriuselänne, jonka länsireunalla sijaitsee Haaslahden kaivos. Antiklinoriu-rakenteesta johtuen kaivoksen pohjoispuoleinen alue edustaa ylepää geologista leikkausta kuin itse kaivosalue. Intensiivisin poiutus on tapahtunut loivahkon, eteläkaakko-pohjoisluode-suuntaisen poiuakselin ukaan, tään lisäksi on havaittu edellistä vastaan lähes kohtisuoraa, heikopaa poiutusta. Haapajärven länsipuoleista, Suhuran aluetta luonnehtii antikliini (liite 3), jonka poiuakselin kaade on pohjoiseen. Suhuran pohjoispuolella on akselidebressio ja Mulossa ahdollis.e s.ti uusi kulinaatio Poiutuksen lisäksi alueella vaikuttavat useat siirrokset. Suurin ja pisin siirros- ja urtuavyöhyke kulkee Haapajärven kautta (liite 3). Tässä vyöhykkeessä on tavattu runsaasti yloniitteja. Siirroksesta johtuen Haapajärven vyöhykkeen itä- ja länsipuoliset alueet edustavat ahdollisesti kahta eri tasolla olevaa geologista leikkausta. Suhuran eteläpuolella on itä-länsisuuntainen siirrosvyöhyke, joka kontrolloi gneissiäisen kiilleliuskeen esiintyistä alueen eteläisiässä osassa. Geologinen kartoitus sekä tutkiuskaivannoista saatujen näytteiden saoin kuin kairausnäytteiden lähepi tarkastelu ja analysointi osoittivat, että geofysikaaliset indikaatiot johtuvat pääasiassa grafiitti-, agneettikiisuja rikkikiisupitoisista ustaliuskeista sekä grafiitti- ja

7 6 agneettikiisupitoisista kiilleliuskeista, utta osaksi yös agneettikiisupirotteisista kiillel.iuskeista, joissa grafiittia ei juuri ole. Vuonna 1977 otetuissa litogeokeiallisissa näytteissä tavattiin uutaassa pisteessä anoaalisia sinkkipitoisuuksia Iiksensuon länsipuolella Suorannassa. Yhdessä tutkiuskaivannossa tavattiin kiilleliuskeessa noin puolen etrin vahvuinen grauvakkavälikerros ja sen kvartsisuonien halkoassa kivessä pirotteena ja pesäkkeinä sinkkivälkettä. Kairauksella tälle ineralisaatiolle ei kuitenkaan löydetty jatkeita. Haapajärven länsipuolella tavattiin kolessa tutkiuskaivannossa ustaliuskeessa heikkoa sinkkipitoisuutta. Korkein yksittäisessä näytteessä analysoitu sinkki-pitoisuus on 1,1 ö (keskiäärin, 13%). Lisäksi kuparia ja nikkeliä esiintyy pienin äärin pisteäisesti. Korkeiat analysoidut pitoisuudet ovat kuparin osalta.27 nikkelin osalta.19 Yhteistyössä geokeian osaston kanssa tehdyissä Augerkairauksissa (liite 1) ei tullut anoaalisia pitoisuuksia. Erilaisilla alinetsintäenetelillä kuten geologisella kartoituksella, lohkare-etsinnällä, geofysikaalisilla ittauksilla, geokeiallisella tutkiuksella ja kairauksella ei löydetty erkittäviä viitteitä Haaslahtityyppisen alin tai jonkun uun tyyppisen alin esiintyisestä kartoitetulla alueella. Ainoastaan satunnaisesti todettiin erkityksettöiä ääriä kuparikiisua ja sinkkivälkettä sekä lyijyhohdetta uutaien kvartsijuonien yhteydessä. Kuopiossa b..44,

8 7 LIITTEET : Liite 1. Ote yleiskatsauskartasta ; Pyhäselkä, 1 :1- - (M 11.9/4223, 4241/-78/1) Liite 2. Porareikien ja tutkiuskaivantojen sijaintikartta ; Pyhäselkä, 1 :5 (pohjana agneettinen kartta, osia lehdista 4223 ja 4241) Liite 3. Alustava kivilajikartta Pyhäselkä ; 1 :5 (osia lehdistä 4223 ja 4241)

9

10

11

12 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus Karttalehti 4.2a Aika. P....Y...HÄ..SELKÄ Suoranta huhtikuu, 1977 M19/52/ /R 418 Koordinaatit ,5 y Suunta go o Geologi..Ti o....hei.no Syvyys Kivilaji se loste Huoautuksia Ka tevuudet 1-5n MAATA GRAUVAKKALIUSKE, jossa kiilleliuske välikerroksia. Alussa kapea kvartsiit tivälikerros, jossa on TREM-sälöjä 3 R, 43.9 sekä 15 c paksu ustaliuske, jossa o on SKII-rakeita KIILLELI-USKE, paikoin poiuttunut, vähän kapeita grauvakkaliuskeväliker roksia sekä kapeita KVAR-luonia, ois sa on MAGK-ja SKII-rakeita ruhjeinen L ja K poikkeavat poiuttunut 37. ps/ Ks fylliitti ,37.3 GRAUVAKKALIUSKE, jossa kapeita kiil leliuskuvälikerroksia sekä KVAR-juo nia, KVAR-juonissa MAGK- ja SKII-ra keita, lisäksi SKII-rakosilauksina KIILLELIUSKE, satunnaisesti SKII :a rakosilauksina MUSTALIUSKE, poiuttunut, runsaasti kapeita KAR -juonia SKII-rakeina ja -juoniaa-pääasiassa KAR -juonien yhteydessä lisäksi MAGK-pirotetta. Alaosassa alle 1 c paksuja KVAR juonia,-joissa on satunnaisesti NVA- rakeita KIILLELIUSKE, jossa on 5-2 c paksu- ja KVAR-juonia 1.5 etrin atkalla 84.3 ps L 3 ustaliuskeen' kor,:taktih läheisyy- psak /11/3174 dossä K ; ; 1 1 s1 i iickrl -rsa -P l1 1 ; -

13 Syvyys Kivilajiseloste 4241/-77/R 418 Huoautuksia Kaltevuudet vä1 i kprrnksi a. Mllstal i iiskppn knntaktis- sa sekä välillä kiille- liuske on ruhjeinen,kiilleliuskeessa SKII- ja MAGK-pirotetta ja juonia GRAUVAKKALIUSKE, satunnaisesti SKII oh Ku 958 rakeita ja rakosilauksia. Kapeita KVAR- ja KAR -juonia alkaen ruhjeiner KIILLELIUSKE, ruhjeinen 9. asti, paikoin kiilleliuske on breksioitunut. Kapeita KVAR-juonia, joissa on MAGK- ja SKII-rakeita. 1.C KIILLELIUSKE, yloniittiutunut, joita- kin KVAR-juonia, satunnaisesti MAGK- ja SKII-rakeita KIILLELIUSKE, ruhjeinen asti 12.1 psak runsaasti kapeita KVAR-juonia. Fylliit- ti-ja grauvakkaliuskevälikerroksia. o Kiilleliuskeessa vaaleita kiilleköyhiä o osia CKIILLELIUSKE, ruhjeinen, kapeita fyl- liitti-je grauvakkaliiisknvälikprrnksia1 Rakosilauksina SKII :a CKIILLELIUSKE, fylliitti- ja grauvakka psak 65 liuskevälikerroksia ka- peita KVAR-juonia, joissa on MAGK-ra- keita ruhje GRAUVAKKALIUSKE, runsaasti kiilleliuske- välikerroksia ja joitakin kapeita KVAR-,juonia. Poiuttunut KIILLELIUSKE, grauvakkaliuske ja fyl psak 75 liittivälikerroksia. Grauvakkaväliker oh Ku 959 rosten paksuus vaihtelee 5-2 c :iin RAUVAKKALIUSKE, hoogeeninen,,joita psa K 75 kin kiilleliuskevälikerroksia oh Ku KIILLELIUSKE, grauvakkaliuske ja fyl- o (ls) liittiväl -ikerroksia sekä joitakin ka psa K 65 peita KVA-R-juonia, joissa MAGK :a rakei- na. E 4I : a rakosilauksina o

14 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALM OSA8TO Syväkairaus Syväkairauksen analyysi Teettäjä är Liittyy : M /77 l 418 Esiintyä.... MaMa n tekijä ATV.. /77 g 1 Cu% Ni, 1o% n%, Pb /',, It L:r - /t n.e KOT , sooo-ro /12/9 v Käännä

15 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus Kartta lehti Kunta P.YH.A.S.EL.KÄ Esl I Aika ntya Suoranta Huhtikuu 1977 M19/52/4241 /77 /R419 K oordinaatit -b y Suunta g.. Tio Heino Geologi. Syvyys Kivitajisetoste Huoautuksia Kattevuudet Maakairaus OM KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske psa K ' välikerroksia ja KVAR-juonia ps L o 37.6 alkaen kapeita ustaliuske- välikerroksia oh Ku MUSTALIUSKE, poiuttunut, runsaasti kapeita KVAR- KAR -' ui - J n ja MAGK :a rakeina ja pirotteena KIILLELIUSKE, poiuttunut, ruhjeinen. 11. psa K Kapeita KVAR-juonia joissa on SKII- a MAGK-rakeita. go MUSTALIUSKE, kapeita KVAR- ja KAR oh Ku juonia. Mustaliuskeessa kiisuja n. 5% SKII : a,j a alkaen yös MAGK :a i 14r, KVAR-juonissa jokunen NVA-rae ; 16M satunnaisesti CUKI-rakeita KVAR-juonissa vähän NVA-rakeita KVAR ;-juonissa vähän NVA-rakeita KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske psak 8 fv-välikerroksia ja leikkaavia Hie KVAR-juonia, SKII- ja MACK - rakeita, Ku 963 yleensä KVAR-juonien yhteydessä. M kiilleliuske, breksi oh Ku 96L o oitunut oh Ku :35 GRAUVAKKALIUSKE, kiilleliuske-ja fyl oh Ku 966 liitti-välikerroksia ja kapeita / 1 1 /3174 Svvakairouksen nnnlvvci r-1

16 Syvyys Kivitajiseloste Huoautuksia Kattevuudet 4241/-77/ R 419 KVAR-juonia, juonissa MAGK- ja SKII- rakeita ja raekasauia KIILLELIUSKE, 2rauvakkaliuske fyl psak 8 liitti-välikerroksia GRAUVAKKALIUSKE, kapeita fylliitti- ja kiilleliuskeväliksrroksia KIILLELIUSKE, breksioitunut, ruhjei- nen. 1 ;9.6f fylliittivälikerroksia GRAUVAKKALIUSKE, kiilleliuske- ja (ls) fylliitttvälikerroksia. 2 laatikkoa kiviä o

17 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MA LM O8A8TO Syväkairauksen analyysi TeettöP Syväka rau r ne Liittyy: M 19/ /7 f /R 41 Oi Analyysin tekijä 8 -V ,1.4C. 2. ', I ,25-1.,1.1., / Käännä

18 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Karttalehti Kunta E s i i Syväkairaus PYHÄSELKÄ ntya 5, u. r.a.nt. a Aika M19/52/ /R 42 Koordinaatit Suunta...g. y Geologi....l.ouko Vanne Syvyys Kivilaji se lost e Huoautuksia Kaltevuudet 4.4 MAATA il 4F;-n' KIILLELIUSKE, 4, ruhieista o p,,, A L kvartsiittiv3likorros.6.9 psa K 6 2 l KVARTSIITTI, sisältää treoliittiau rinkoja ja kapeita kiilleliuskeväli kerroksia KIILLELIUSKE, kapeita kvartsiittiväli knrrnksi a rakn i nnni l l a nhiii ta SKII-silauksia ps -1 L 7ö MUSTALIUSKE, hyvin heikko MAGK-pirote, 44.3 psa K L - rae sinkkivälkettä. K KIILLELIUSKE poiuttu psa L o nutta ps A K, ; välillä ps%l L KVAR-juonia, joissa MAGK- pesäkkeitä ja jokunen LUKI-rae. Kiviä 15 laatikkoa ps poraussuunta k kerroksellisuus 1 liuskeisuus / 1 1 /3174 Syväkairauksen annlvvsi fl V ;; s F - I

19 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus Korttalehti Kunta R.Y.HÄ.S.EL.KP M19/52/ R 421 Koordinaatit ,..7.. y Suunta 9.P Geologi Jouko Vanne Syvyys Kivila j iseloste Huoautuksia Kaltevuudet 4.F MAATA 47. R 1 ˆ KITI 1 FI TII 1 KF MAGK- h ' ' 1 k- 5.9 psa 5 C 1, 46.2 sina K-pinnoilla, kapeita KVAR-iuonia joissa on MAGK-pesäkkeitä GRANAATTIKIILLELIUSKE, sis. pieniä d 1-3 vaaleita GRAN porfyroblaste oh Ku , joita on runsaain kapeissa oh Ku kerroksessa. O rn KIILLELIUSKE, 23.3 lähtien kapei ps/ K t - a rallvakkavälikerr ks'a ; s tu - 9rn 43. naisissa KVAR-junnissa MAGK-rakaii-a ja erkit CUKI :sta MUSTALIOSKE, kapeita SKII-raitoja KIILLELIUSKE, välillä kapeita grauvakkavälikerroksia, jot- ka ptygaattisesti poiuttuneita, lopussa ruhjeista MUSTALIUSKE, heikko SKII-pirote, ka L K 26/45 pnita kii11n1iuskp- ja grainiakkaväli- kerroksia KIILLELIUSKE, kloriittipitoinen MUSTALIUSKE, epätasainen SKII-pirote KIILLELIUSKE, voiakkaasti pienois- (ls) poiuttunut, alussa kloriittipitoi- nen paikoin KVAR-juonien igatisoi- a, b KVAR-juonien äärä vähenee. 1 Kiviä 15 laatikkoa / 1 1 /3174 Syväkairauksen analyysi n Käännä (-j

20 :Syvyys Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet ps poraussuunta k kerroksellisuus 1 liuskeisuus

21 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus M19/52/4241 t77 /R 422 Karttalehti Kunta Esiinˆ Aika PYHÄSELKÄ Suoranta Koordinaatit : Suunta 9. Geologi y Jouko Vanne Syvyys Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet 4.1 MAATA 3.7 oh Ku KIILLELIUSKE, satunnaisesti hyvin heik-5.5 L 25U/ ps K n - koa MAGK-pirotetta. KVAR-juoniin liit-18.1 (avonainen ps L 7 5 tyy vähän MAGK-pesäkkeitä ; välillä poiu) /r 226 K -24 ; kapeita granaatti V 215/45 pnr-fyrnhlaslpja si ältäviä kerrnksia 4, 4f1 p-- K 75 välillä KVAR-.juonia, 61.8 s K 7 joissa on MAGK-pesäkkeitä L K 27/5 12R in IiRAII /AKKA ka Pi -a f 1 1 i i ft ft i c i ä vä1 i- kerroksia KIILLELIUSKE, joitakin kapeita KVAR K 275/5 K 1 65/5U 16.35V 185/1 ps K ps L 8' juonia, joissa on MAGK-rakeita ; väli l-14.9ps L 8 1ä 149 1fl-1,fl 4'-, rauvakkaväl i kpr- roksia ; välillä ka- peita grauvakkavälikerroksia ; välillä ps L L 27/5 L 27/55 r V 275/ KVAR-juoni ; välillä ps L i grauvakkavälikprrnk- o sia ; kiilleliuske on lopussa GRAF-pi- poiuttunutta toista MUSTALIUSKE, sis. AMFI-sälöjä, oh Ku971 hyvin hei kkna MAGK-pi rotetta oh Ku KIILLELIUSKE, alussa kapeita KVAR oh Ku973 (ls) juonia, joissa on MAGK-pirotetta, oh Ku974 In iissa nn gralivakkaväl i kprrnksi a poiuttunutta. Kiviä 33 laatikkoa ps poraussuunta K kerroksellisuus L liuskeisuus /11/3174 Syväkairauksen analyysi fl Käännä Pf1

22 syvyys KiviI.ajiseloste Huoautuksia Kattevuudet V venyä o M

23 GEOLOGINEN MALMIOSASTO Karttalehti TUTKIMUSLAITOS Syväkairaus Kunta PYHÄSELKÄ Es ii nty Suoranta Aika M 19/ 52 /4241 /-77 /R 423 Koordinaatit Suunta goo y Geologi J.ou.ko,..Vannẹ Syvyys Kivilaji se loste Huoautuksia Kaltevuud e t 3.2 MAATA K 265/'l KIILLELIUSKE, kapeita fylliittiväliker V 185/15c (ls) roksia, alussa pöiuttunutta ; Joitakin kapeita KVAR-juonia, joissa MAGK-p - psak 75 c 3 säkkeitä ja satunnaisesti CUKI :a ; vä psal 5 c lillä runs - ai n KVAR- :LA K 6 c juonia, joissa on SKII-pesäkkeitä ; psal 8 c välillä ruhjeista ; psak 75 C välillä KVAR-juonia, joissa on 1 A K, 28 c MAGK-pesäkkeitä SKII-rakeita ; välil lä on kiilleliuskeen rakopinnoilla MAGK-silauksia ; välillä AO 3 -, pcak Ar c R on 5-4 c leveitä KVAR- ps L 4E juonia, joissa on MAGK-pesäkkeitä ; 97.4 psa K väli on poiuttunutta ; il A K ruhje välillä ; kloriittiutunutta, poiut psAK 85 tunutta ja heikosti breksioitunutta ; 128.psAK 8 väl i l l ä 179 -nn nn tprävästi psa K 85 leikkaavia, kapeita KVAR-,juonia. Kiviä 19 laatikkoa ps poraussuunta o L liuskeisuus K kerroksellisuus V venyä /11/3174 Syvdkairauksen analvvsi fl Vi1 ;innn r-i

24 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus Kartta lehti Kunta F.Y.H2 SE.LKA Esiintyä Suo.ranta M19/52/4241 /-77 /R 424 Koordinaatit ,.7. y Suunta...9 Geologi Jouko Vanne Syvyys 2,85 MAATA Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet KIILLELIUSKE, sis. pieniä kiilteeksi uuttuneita porfyroblasteja, poiut tunutta MUSTALIUSKE, kapeita KVAR-,juonia psa L KIILLELIUSKE, välillä sis. runsaasti ö 1-4 tuia por fyroblasteja, lopussa poiuttunutta KVARTSIJUONI, MAGK-pesäkkeitä, SKII rakeita, erkit CUKI :sta KIILLELIUSKE, alussa n. 2 atkalla 36.4 psal 7 c (ls) GRAF-pitoista ruhjeista ja poiut tunutta ; välillä psn K kapeita KVAR-juonia, joissa on joita ps/K kin MAGK-pesäkkeitä ; jatkossa kerrok- 81.psAL sellista, ohuina silauksina satunnai sesti MAGK :a ; väli ruhjeista ; välillä psal KVAR-juonia, joissa on MAGK-pesäkkei sal tä ; välillä c o (pcn K 8 leveitä KVAR-juonia, joissa on MAGK ps.a L pesäkkeitä ja erkit CUKI :sta ; välil- o psn K 8ö lä on kloriitti tpsA L 65 pitoinen, poiuttunut välikerros ; vä- lillä on KVAR-juonia, joissa on MAGK-pesäkkeitä ; välillä on KVAR-juonia, jois- sa on MAGK-pesäkkeitä; välillä on MAGK-pesäkkeitä sisältäviä KVAR-jiinnia : välillä /11/3174 Syväkairauksen analyysi n knnnnn; o T1

25 Syvyys Kivilajiseloste 4741/-77 - /R 424 Huoautuksia Kaltevuudet KVAR-juonia, joissa on MAGK-pesäkkeitä ja satunnaisesti CUKI :a. Kiviä 27 laatikkoa M

26 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus Kartta lehti M19/52/ /R 425 Koordinaatit Kunta Esiintyä Aika P.YHA.S,EL : Ä Suoranta Y Suunta.. g. Geologi Jouko Vanne Syvyys Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet 1.7 MAATA KIILLELIUSKE, kapeita fylliittiväliker rnk- i, val1lla 7f, F nfl R 7Sn, L K 275/18 r ps L oh Ku L L 2.1 Ps K 65 4 ikerroksia, 4 p, y R-,1 ta SkP KIILLELIUSKE, grauvakkavälikerroksia, 4 satunnaisesti MAGK- ja SKII-rakeita MUSTALIUSKE, kapeita KVAR-juonia, jokunen kapea L : n suuntainen SKII MAGK raita. K 26/5 34. v 1 1/4f KIILLELIUSKE, alussa kerrallinen, -pohjan suunta g, V,-.kkaval 1 krrrnkni a, alansa s1 1 t L o 2b5/// FYLLIITTI, satunnaisesti MAGK-rakeita, 5-25 c leveitä KVAR-juonia, joissa on MAGK-pesäkkeitä ja satunnaisesti. CUKI :a GRAUVAKKA, kiilleliuskevälikerroksia :KIILLELIUSKE, välillä ps L 6 o KVAR-,juoni, Jossa on MAGK-pesäkkeitä ja erkit CUKI :sta, /11/3174 Svvakairauksen annlvvci I-1

27 Syvyys 4241/77/R 42 5 Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet kapeita kiilleliuskevälikerroksia 69. oh Ku 1381 harvassa ; lopussa n. 1 atkalla 7.5 L 275/613 kkaainen 12.1 KIILLELIUSKE, ohuina silauksina on 94.55L 28/6 satunnaisesti MAGK :n ; välillä on runsaain KVAR-juonia, joissa on MAGK- ja SKIT - rakeita ja satunnaisesti CUKI :a ; 95.6 lähtien GRAF-pitoinenf väli KVAR-juonien breksioiaa KVARTSIJUONI, sis. MAGK- ja vähein SKII-pesäkkeitä, erkit CUKI :sta ; väli kopaktia MAGK :a, kapeita ustaliuskeriekaleita KIILLELIUSKE, kerroksellinen ; välillä ps L KVAR-juonia, joissa L 29/5 on ieniä MAGK- e äkkpi ä 145. ps K 85 Kiviä 21 laatikkoa rn ps poratlsali tnta K kerroksellisuus L liuskeisuus V venyä

28 GEOLOGINEN MALMIOSASTO Kartta lehti TUTKIMUSLAITOS Syväkairaus Kunta.... EL KP, Esiintyä Suoranta syyskuu, 1977 Aika M19/52/ 4241 /-77/R 426 Koordinaatit y Suunta Geologi Tio Helno Syvyys Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet 16.3 MAATA KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske psa L o TREM-pitoisia välikerroksia sekä jokunen kapea leikkaava KVAR-juoni GRAUVAKKALIUSKE, kiilleliuske-väli kerroksia. Vähän MAGK-pirotetta KIILLELIUSKE, ruhjeinen ; runsaasti ka peita KVAR-juonia, joissa on MAGK ja SKII-pesäkkeitä KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske L 24/ välikerroksia sekä karkeita SARV-pi oh Ku 1382 toisia kerroksia ps A K MUSTALIUSKE, breksioitunut, KVAR- ja MAGK-breksioivana aineksena. Kl :ssa iistal i usknpn 1 ähpi sy dpssi runsras- ti MAGK-pitoisia KVAR-.iuonia KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske K L 255/6 ja SARV-pitoisia välikerroksia. V 19/2E 67.8 GRAUVAKKALIUSKE 66. ps K 6 C KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkalius- ke ja 1-25 c paksuja SARV-pitoisia 69. K L 26/6 kerroksia. Joitakin kapeita KVAR-juo- V 19/2 nia alkaen kl on ruhjeinen. Kl :ssa SKII rakosilauksina sekä alle 3 rakeina ruhjeinen l- välikerros. MAGK :n äärä lisääntyy lähestyttäessä ustaliuskeen kontak- tia MUSTALIUSKE, breksioitunut, vähän /11/3174 Syväkairauksen analyysi Käännä

29 Syvyys Kivilajisetoste Huoautuksia Kaltevuudet SKTT- i rn1 eff KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske- välikerroksia GRAUVAKKALIUSKE, kl-välikerroksia 12.4 psak 4 o sekä 1-5 paksuja KVAR-juonia C KIILLELIUSKE (ls) o 13 laatikkoa kiviä

30 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus M19/52/ 4241 /-77/R427 Kartta lehti Koordinaatit.G PYHÄSELKÄ Kunta Suoranta E s i i ntya : : Aika Syyskuu, 1977 Suunta Geologi Y 5.p. ;.,.1.1.p Tio Heino Syvyys Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet 7.5 MAATA KIILLELIUSKE, joitakin alle 1 c pak K 265/ , 3 suja KVAR-juonia sekä grauvakkaliuske- V 185/ välikerroksia. KVAR-juonissa MAGK- psa K 7 3 n, 43.3 raekasauia ia satunnaisesti CUKI rakeita. Kiilleliuskeessa kapeita SARV-pitoisia kerroksia. Kiillelius psak ke paikoin pienoispoiuttunut J psta, K o alkaen MAGK : n äärä alkaa kasvaa kii L 26/ leliuskeessa ja kiilleliuske vaihet- V 235/5 tuu asteittain ustaliuskeeksi. MUSTALIUSKE,MAGK :a ja SKII :a pirotteena ja poiuttuneina kerroksina. ustaliuskeen alaosassa kiilleliuske- välikerroksia KIILLELIUSKE, 5-2 c paksuja usta- liuskevälikerroksia. SKII-ja MAGK- pirotetta MUSTALIUSKE, SKII :a MAGK :a pirot- teena ja kopakteina kerroksina. ustaliuskeessa kiilleliuskeväliker- roksia.joiden paksuus vaihtelee 1-2 c KIILLELIUSKE, alaosassa 2 c paksu KVAR-.juoni MUSTALIUSKE, kapeita KVAR-ja KAR psak 65 juonia jotka breksioivat ustaliusket ta. Paikoin ustaliuske on poiuttu- nut. Mustaliuskeessa SKI - ja MAGK- n o etta e kä kerroksia. Kapeita I /11/3174 Syväkairauksen analyysi I-1 Käänne I-c

31 Syvyys Kivilajiseloste 4241/-77/R 427 Huoautuksia Kaltevuudet kiilleliuske-välikerroksia. Välillä sydänhukkaa KIILLELIUSKE, poiuttunut ( ls) kairaussuunta N kerroksellisuuden suun- 99. psak 65 ta. Kapeita KVAR-juonia sekä SARV- pitoisia ja ustaliuske-välikerroksia. MAGK a i rnttppna, joka- nnudattaa kprrnk- sellisuutta. M 97.7 kiisupirote loppuu grauvakkaliuskeväli psak 7 o kerros ruhjeinen `,.8f1 ps/ K 7R 21 laatikkoa kiviä

32 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO Syväkairaus M19/52/ 4241 /-77/R428 Karttalehti Kunta PY.H.ASE.L.KÄ Suoranta Aika yy....uu Koordinaatit y ,..1. Suunta....g. Geologi Tio: Heino Syvyys Kivii. seloste Huoautuksia Kaltevuudet MAATA KIILLELIUSKE, joitakin kapeita grau ps K vakkaliuskevälikerroksia sekä SARV K 255/4 pitoisia kerrnksia valilla 41. ps L 8 4 kapeita KVAR-,juonia,,joissa on MAGK-rakeita RRFK ;IOITIINIIT KI R-ri kas kerrn j n -, oh Ku , 44.3 sa breksioiva aines kalsiittia, lisäk si SKII-kiteitä Hfl KTTI I FI TI I KF 1-5 r aksu a SARV ps K pitoisia kerroksia kiillelius keeseen ilestyy MAGK-pirote ja kiil- 6. ps K leliuske uuttuu asteittain GRAF-pi tni SI ksl, KIILLELIUSKE, GRAF-pitoinen. Asteit V 22/ tain MAGK : n rinnalle ilestyy SKII oh Ku 1384 i rn P 1 ähp4 äe sä '' - ali''sketta 68.9 KIILLELIUSKE vaalea ki i 1 1 e usknvii t nh Ku 136 5, tie, MACK-,ja SKII-pirotetta. 7.8 MUSTALIUSKE, kohtalaisesti SKII- ja MAGK-pirotetta ja raekasauia TREMOLIITTIKARSI, SKII-pirotetta 94.8 MUSTALIUSKE, kapeita kiilleliuske- välikerroksia sekä joitakin kapeita KVAR-juonia ustaliusi /11/3174 Syväkairauksen analyysi i1 Käännä f l keessa TREM-aurinko,ja kohtalainen SKII-pirote TREM-aurin- koja ustaliuskeessa KIILLELIUSKE, kapeita GRAF-pitoisia välikerroksia ia SKII ia MAGK-nirntptta

33 Syvyys 4241/-77/R- 428 Kivilajiseloste Huoautuksia Kaltevuudet MUSTALIUSKE, SKII- la MAGK-pirotetta runsaasti kapeita KVAR- juonia. Mustaliuske on kauttaaltaan pienoispoiuttunut GRAUVAK,KA,.ka,lkkirikas kerros, usta- liuskeen lähellä TREM-sälöjä. SKII- ja MAGK-pirotetta oh Ku MUSTALIUSKE, runsaasti kiilleliuske- välikerroksia sekä joitakin KVAR-juo- nia ustaliuskeessa SKII- ;j ;MASK- pirote sekä satunnaisesti NVA - ja CUKI-rakeita ja raeryhiä. KVAR- juonien yhteydessä esiintyy yleisesti N /A-rakeita väli 1lä M KIILLELIUSKE, SARV-pitoisia väliker- ro ksia ps K 8 11s) 123. ;f ;f1 ruh jp ruhje 18 laatikkoa kiviä

34 GEOLOGINEN MALMIOSASTO TUTKIMUSLAITOS Syväkairaus Kartta lehti Kunta PYHÄSELKÄ lokakuu, 1977 M19 / 52 /4241 /-77 /R Koordinaatit 84 y Suunta Geologi Tio Heino Syvyys Kivilajise Los te Huoautuksia Kaltevuudet 12.2 MAATA KIILLELIUSKE, kapeita fylliittiv3ii- 18. L 28/ kerroksia sekä leikkaavia K /AR-juonia, joissa on SKII- ja MAGK-rakeita ja pesäkkeit-ä. Kiilleliuske on kohtalai- Lp ' 6 sen karkea ja karkeissa osissa on 5 39,4 SKII-pirotetta 5 ö ; 22,4 kiille liuske uuttuu hienorakeiseaksi ja fylliittivälikerrosten äärä li sääntyy SKII : n äärä vähenee L 27/ alkaen kiisupirote MAGK :a vain vähän SKII :a. V 18/ FYLLIITTI, GRAF-pitoinen, kapeita ustaliuskevälikerrnksia. pnitittti - nut. MAG-N- ja SKII-pirotetta KIILLELIUSKE, MAGK- ja SKII-pirotetta. 4.8 MUSTALIUSKE, kiilleliuskevälikerroksia KIILLELIUSKE, breksioitunut, usta- 4.4 liuskefragentteja KVAR- juoni. o KITI 1 ELTUSKE. SKTT- ja MAGK-pirotetta nh Kti breksioitunut GRAF-pitoi- nen osa lähes kairaus- ntiiinnan siitint - ainpn K /AR-'itnni. n,sa on i.,eva-, MAGK- ja SKII-rakeita runsaasti KVAR-juonia. Vaalea kiilleliuske vaihettuu asteit- tain tuaksi kiilleliuskaeksi KIILLELIUSKE, SKII-pirotetta ja ker- 56. ps L /11/3174 roksia. kii 1 1 P1 i iiskp vai hai- tiiii Syväkairauksen analyysi fl Käännä

35 Syvyys 4241/-77/R 429 Kivi lajis elo s te Huoautuksia Kaltevuudet ustal i tiskepksi. 6.2 MUSTALIUSKE, pienoispoiuttunut. SKIT pesäkkeitä ja rakeita 1 -. KTTIIFLIIJSKE. vaihettuu asteittain I elko vaaleaksi ja saalla karkeaaksi. Kohtalainen SKII-pirote. Ka Pi i-a ti-,p i n nratisstittnnassa nl Pvi a KVAR-juonia joissa on NVA-rakeita SKII-pesäkkeitä. Kiilleliuskeessa kapeita fylliittivälikerroksia alkaen kiilleliuskppssa MAGK-pirntettF j a ra i t o,j a MUSTALIUSKE, MAGN breksiana 82.5 ps L 8 n5 Fn KTTI FI TII l,' KF. nitakin ka Pifa K /AR- juonia, satunnaisesti MAGK-rakeita ruhje 93.4 poiun harja alapuolella joitakin kapeita grauvakkaliuskevälikerroksia KVARTSIJUONI, MAGK-pesäkkeitä KIILLELIUSKE, kapeita grauvakkaliuske ps K 8 (ls) välikerroksia, paikoin pienoispoiuttu- ps L 8 nut pohjan suunta ylöspäin. K L 2 Kiilleliuskeessa joitakin kalkkipitoi- sic kerrnksia. jnihin nn kasvanut SARV-säläjä Rat-i kkna ki vi ä