Ehdotus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 7.11.2012 2489 Siirintaustantie Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Vireilletulo 6.9.2012 Yhdyskuntalautakunta x.x.2012 Yhdyskuntalautakunta x.x.2012 Kaupunginhallitus x.x.2012 Kaupunginvaltuusto x.x.2012
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...3 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI...3 1.2 KAAVAN TARKOITUS...3 2 TIIVISTELMÄ...3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...3 3 LÄHTÖKOHDAT...4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...4 3.1.1 Maanomistus...4 3.2 SUUNNITTELUTILANNE...5 3.2.1 Maakuntakaava...5 3.2.2 Yleiskaava...6 3.2.3 Asemakaava...6 3.2.4 Pohjakartta...7 3.2.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset...7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...10 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...10 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...11 4.2.1 Osalliset...11 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...11 4.2.3 Viranomaisyhteistyö...11 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...12 5.1 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...13 LIITTEET 1) Pienennös kaavaluonnoksesta 2) Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen 3) Asemakaavakartan pienennös, kaavamerkinnät ja määräykset 4) Asemakaavan seurantalomake 5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVAA KOSKEVAT TAUSTASELVITYKSET - Kasvillisuuskartoituksia, Heli Jutila 2011 & 2012 - Linnusto-, liito-orava- ja lepakkoselvitykset, Faunatica Oy 2011 - Siirintaustantien suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2012 - Siirin alueen liikenteellinen selvitys, Hämeenlinnan kaupunki 2012 2
Asemakaavan selostus, joka koskee 7.11.2012 päivättyä asemakaavakarttaa työnumero 2489. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 5 km Hämeenlinnan keskustasta itään Siirin asuinalueen läheisyydessä. Suunniteltu katu liittyy valtatie 10:een Velssintien läntisen liittymän kohdalla. 1.2 Kaavan tarkoitus Suunnittelualueen sijainti kantakaupungin itäpuolella Asemakaavan suunnittelualueeseen kuuluu katualueen ja valtatien liittymän sijoittamisen kannalta tarpeelliset alueet. Asemakaavalla muodostetaan kulkuyhteys Siiri II:n asuinalueen ja valtatie 10:n välille. Katu tulee olemaan alueen pääkatu, joka johtaa tulevaisuudessa liikennettä myös laajemmin Mäskälän alueella. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaavassa varatun liikenneyhteyden suunnittelua valtatie 10:ltä Velssintien kautta Siirin alueelle aikaistettiin kun yhteydelle ilmeni selkeää tarvetta. Asemakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi keväällä 2012 kun pohjoisosa Siiri II:n alueen asemakaavasta jäi odottamaan Hallinto-oikeuden päätöstä valituksesta, joka koski mm. Siirinkadun linjausta ja rakentamisen osoittamista luontoarvoiltaan arvokkaalle alueelle. Yhteys Siiri II:n korttelialueilta kaupungin katuverkostoon ja valtatielle jäi auki Hallinto-oikeuden kumotessa pohjoisosan kaavasta. Yhdyskuntalautakunta käsitteli hanketta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen aineiston kokouksessaan 21.8.2012. Lautakunta päätti kuuluttaa kaavan vireilletulosta ja laatimisvaiheen kuulemisesta. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 6.-19.9.2012. Museoviraston antaman lausunnon perusteella suunnittelualueelle tehtiin arkeologinen inventointi lokakuussa 2012. Alueelta löydettiin tervaränni, jonka sijainti merkittiin kaavakartalle. Ely-keskuksen lausunnon myötä osa katualueeksi varatusta alueesta muutettiin maantien alueeksi (LT). Muu saatu palaute ei aiheuttanut muutoksia varsinaiseen kaavaratkaisuun. Yhdyskuntalautakunta käsitteli täydennetyn aineiston ja päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta x.x.2012. 3
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Siirin asuinalueen itäpuolella Mäskälässä. Liittymä valtatielle sijoittuu Velssintien liittymän kohdalle. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu valtatien varrelle kohti kaupungin keskustaa. Iso-Harvoilantien liittymä, joka on Siirin alueen nykyinen ainoa yhteys valtatie 10:lle, sijaitsee n. 1,5km länteen. Suunnittelualueen katualueen pituus on n. 1,2 km (4,6 ha) ja se sijoittuu osin maastossa olevan metsäautotien uralle (ks. kansikuva). Velssintien liittymän lähellä sijaitseva Myllyoja on ylitetty matalarakenteisella teräsputkisillalla 2010. Muilta osin suunnittelualue on talousmetsää. Näkymä Velssin liittymästä länteen kaupungin suuntaan, kevyen liikenteen väylä rakennettu ja itään Tuuloksen suuntaan 3.1.1 Maanomistus Asemakaava koskee osa-alueita kiinteistöistä 109-418-3-107 Harvoilanmäki, 109-418-4-145 Luhtamäki, 109-408-2-11 Punnila, määräaloista 109-418-4-146M7 ja 109-418-4-146M9, sekä osaa Ruununmyllynjoen yhteisestä vesialueesta 109-418-876-2 ja vt 10 tiealueesta. Suunnittelualueeseen kuuluvista tiloista 2:11 Punnila on yksityisessä omistuksessa ja Tuuloksentie (Valtatie 10) on valtion omistuksessa. Muuten maa-alueet ovat kaupungin omistuksessa. 4
yksityinen maanomistus Maanomistustilanne, kaupungin maanomistus vihreällä 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa suunnittelualue on osa rakennettavaa uutta tai rakennetta tiivistävää asuntovaltaista aluetta Ar. Valtatie 10 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieyhteydeksi, jonka eteläpuolella on kehitettävä kevyen liikenteen yhteys. Kanta-Hämeen maakuntakaavan 1. vaihekaavaehdotuksessa (maakuntavaltuusto hyv. 11.6.2012) alue on lisäksi osa Katumajärvenympäristön liikennejärjestelyjen selvitysaluetta (Se-3), kehitettävää liikennekäytävää, seutukeskuksen palveluvyöhykettä (C-v) ja ampumamelualuetta. Suunnittelualueen eteläpuolelle on laajennettu asuntovaltaista aluetta Ar. Maakuntakaava odottaa ministeriön hyväksymistä. Ote maakuntakaavasta ja vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 5
3.2.2 Yleiskaava Katumajärven itäpuolen oikeusvaikutteinen osayleiskaava (kv 11.12.2006, HaO 20.3.2008) esittää suunnittelun kohteena olevan katuyhteyden. Pääkadun varteen on osoitettu korttelialueita asumiseen ja palveluille. Pohjoisessa sijaitsee merkittävästi parannettava tieyhteys valtatie 10. ote Katumajärven itäpuolen oyk 3.2.3 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa, mutta alue rajautuu länsireunaltaan Siiri II asemakaavoitettuu alueeseen. Hallinto-oikeus kumosi pohjoisosan 29.10.2012. Voimaan tulleen asemakaavan alueelle on osoitettu 125 AO-tonttia. Liittyminen asemakaavoitettuun alueeseen 6
3.2.4 Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Pohjakartan koordinaatisto on Hml67 mukainen, korkeusjärjestelmä NHml. 3.2.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset Arkeologiset selvitykset: Hämeenlinnan Katumajärven itäpuolisen osayleiskaava-alueen inventointi. Johanna Enqvist / Museovirasto 2005. Suunnittelualuetta ei erikseen tarkistettu Hämeenlinna-Hauho, valtatie 10:n parannusalueen välillä Ruununmylly- Eteläinen muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt ja Timo Jussila, Mikroliitti Oy 2007. Suunnitelualuetta ei erikseen tarkistettu. Suunnittelualue on kuulunut Hämeen linnan alaisen Hätilän latokartanon maihin sekä myöhemmin Katisten kartanolle. Lisäksi lähistöllä on sijainnut viimeistään 1700-luvun lopulla Velssin torppa. Näin ollen alueelta voi löytyä erityisesti historiallisen ajan viljely- ja asutushistoriaan liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nykyinen Velssintie on osa vanhaa Ylistä Viipurintietä, joka on mainittuna Jaakko Teitin Kustaa Vaasan ajan yleisistä teistä 1550-luvulla laatimassa luettelossa. Tie johti Hämeen linnasta Hauhon, Tuuloksen ja Lammin kautta Hollolaan ja edelleen Viipuriin. Nykyinen vt10:n linjaus noudattelee pitkälti Ylisen Viipurintien väylän linjausta, kuitenkin niin, että nykyisen valtatien viereen on jäänyt pätkiä varhaisemmasta tiestä. Museoviraston lausunto 25.9.2012. Alueen arkeologiset arvot tarkistettiin maastossa lokakuussa 2012 (Mikroliitti Oy). Alueelta löydettiin yksi tervarännin jäänne, joka tulkitaan muinaisjäännökseksi. Tervahauta ns. rännihauta eli tervaränni on kooltaan n. 4m x 1,5m. Kohteen tarkempi tutkimus tehdään ennen rakentamishankkeita. Suunnittelualueen luontoarvojen selvittämiseksi on tehty seuraavat inventoinnit: - Kasvillisuuskartoituksia, Heli Jutila 2012. -Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia, Heli Jutila 2011. -Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnusto-, liito-orava- ja lepakkoselvitykset, Faunatica Oy 2011. -Siiri II luontoselvitys, Juha Honkala & Eeva-Maria Kyheröinen 2008. Kasvillisuusselvitysten mukaan suunnittelualueen keskivaiheella sijaitsee luonnontilaisen kaltainen, paikallisesti arvokas purosvarsilehto. Puro ohjaa hulevesiä kaakosta luoteeseen kohti Ruununmyllynjokea. Joen varsi on myös kasvillisuuden kannalta arvokas. Joen yli on rakennettu silta. Linnustoselvityksen mukaan luonnonarvoiltaan tärkein osa-alue on Joentaustan ja Kurjenpesänsuon välillä sijaitseva pienehkö kuusivaltainen metsä, jossa on jäljellä jonkin verran kolopuita. Alue on linnuston suojelemisen kannalta arvokas. 7
Lepakkoselvityksen mukaan alueella liikkuu lepakoita ja erityisesti Ruununmyllynjoen ranta on lepakoiden elinpiirin kannalta tärkeä siirtymäreitti ja ruokailualue. Kuvassa punaisella Siirintaustantien sijoittuminen maastossa 8
Liikenteeseen ja Valtatie 10:n parantamiseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat: Valtatien 10. ohituskaistat välilla Ruununmylly Eteläinen. Kankaisten Ja Eteläisten ohituskaistat, Hameenlinna ja Hauho. Tiesuunnitelma 2008. Hämeen tiepiiri /Finnmap Infra 2008. Tiesuunnitelma 2008 Tiesuunnitelmassa Velssintie on valtatien rinnakkaistie, jonka eteläpuolella on suunnitelman haltuunottoraja (punainen viiva). Yksityisessä omistuksessa oleva kiinteistö on osa tiealuetta. Aineistossa ei ole esitetty Siirintaustantietä. Velssintien liittymä sijaitsee tiesuunnitelman mukaisella paikalla. Valtatien varren kevyenliikenteen väylä ja suojatien koroke on rakennettu. Valtatien 10 kehittäminen Hämeenlinnan kohdalla, Uudenmaan ELY-keskus / Sito Oy 2011. Liittymän toimivuustarkastelu. Valtatie 10, Ruununmyllyn liittymä, Tieliikelaitos/ Hämeen tiepiiri 2007. Selvityksen mukaan liittymän toimivuus ei ole niinkään herkkä sivusuunnan liikennemäärien kasvulle kuin päätien liikennemäärille. Siirin alueen liikenteellinen selvitys II, Hämeenlinnan kaupunki 2.2.2012. Selvityksessä on arvioitu tilannetta, jossa Siirintaustantieltä ei ole yhteyttä Siirinkadulle. Siiri II-alue kuuluu autovyöhykkeeseen, koska nykyistä joukkoliikennelinjastoa ei ole taloudellisesti mahdollista jatkaa pelkästään Siiri IIalueelle Velssin kautta. Arvioidun asukasmäärän perusteella laskettuna Siiri II-alueen synnyttämä liikennemäärä on n. 550 ajon/vrk. Siiri II- ja suunnitteilla olevan Siiri III alueiden synnyttämä liikennemäärä olisi yhteensä noin 1400 ajon/vrk. Velssin liittymään on tehty toimivuustarkastelu huomioiden Siiri II- ja III-alueiden synnyttämä liikenne. Tarkastelun perusteella nykyinen liittymä tiesuunnitelman mukaisena ja Velssintie nykytilassaan ilman lisäkaistajärjestelyjä ja liikennevaloja toimisi v. 2021 huipputunnin 9
aikana tyydyttävästi. Ennustevuonna 2030 sivusuunta toimii välttävästi ilman liikennevaloohjausta. Voitaneen siis päätellä, että pelkästään Siiri II-liikennemäärillä liittymä toimii hyvin. Liittymän toimivuuteen vaikuttaa merkittävästi myös valtatien liikennemäärät ja niiden kasvu. Valtatie 10:n keskimääräinen ajoneuvoliikenne vuorokaudessa vuonna 2010 oli n. 6274. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi kun pohjoisosa Siiri II:n alueen asemakaavasta jäi odottamaan Hallinto-oikeuden päätöstä valituksesta, joka koski mm. Siirinkadun linjausta ja rakentamisen osoittamista luontoarvoiltaan arvokkaalle alueelle. Myöhemmin hallinto-oikeus kumosi osa-alueen kaavan päätöksellään 29.10.2012. Kulku Siiri II eteläosan kortteleihin on siten toistaiseksi keskeneräinen. Katuyhteyden toteuttamiseksi yleiskaavan mukaista Siirintaustantietä ryhdyttiin suunnittelemaan keväällä 2012. Siirintaustantie tulee olemaan jatkossa merkittävä yhteys valtatielle vaikka osa liikenteestä suuntautuu eteläkautta Iso-Harvoilantielle katuverkon laajentuessa. Siirin alueen yhteydet, rakennetut kevyen liikenteen reitit punaisella. Tällä hetkellä asemakaavoitettujen alueiden yhteystarpeet alueiden välillä on osoitettu nuolin. 10
4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asemakaavatyössä ovat osallisia maanomistajat ja haltijat, naapurikiinteistöjen omistajat, kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset, yhteisöt ja seurat, joiden toiminta liittyy alueeseen tai hankkeeseen. Alueen maanomistajilla sekä niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavaratkaisu saattaa merkittävästi vaikuttaa, on oikeus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida vaikutuksia ja esittää kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kaavaratkaisusta. Kaavoitusprosessin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä. Muita osallisia ovat kaupungin hallintokunnat, Kanta-Hämeen Pelastuslaitos, Elenia Verkko Oy, Elenia Lämpö Oy, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy ja AinaCom Oy. Valtion viranomaisista osallisia ovat Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Uudenmaan ELYkeskus, Museovirasto ja Hämeen Liitto. 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin 6.9.2012 lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa sekä kirjeitse naapureille. Naapurikirjeiden liitteenä oli asemakaavaluonnos sekä osallistumisja arviointisuunnitelma. Kuulutuksessa ja kirjeessä ilmoitettiin laatimisvaiheen kuulemisesta ja asemakaavaluonnoksen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä selostusluonnoksen nähtävilläolosta. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteitä hankkeesta. Laatimisvaiheen kuuleminen järjestettiin ajalla 6.9. -19.9.2012, jolloin ei jätetty hankkeesta yhtään mielipidettä. Yhdyskuntalautakunta päättää täydennetyn aineiston (kaavaehdotuksen) nähtäville asettamisesta. Osalliset voivat jättää muistutuksia kaavaehdotuksen ratkaisuista nähtävilläoloaikana. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Vuorovaikutus Viranomaisten kanssa tapahtuu pyytämällä kommentteja ja lausuntoja. Luonnosvaiheen aineistosta pyydettiin kommentit ja lausunnot osallisena olevilta viranomaisilta ja verkostojen haltijoilta. Palautetta saatiin Ely-keskukselta, Museovirastolta, Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntijalta sekä pelastuslaitokselta ja Elenia Lämpö Oy:ltä. Tiivistelmät ja vastineet annettuun palautteeseen ovat tämän selostuksen liitteenä. Museoviraston antaman lausunnon perusteella tarkistettiin alueen arkeologiset arvot ja tehtiin löytö tervanpolttorännin jäänteestä. Kaavahankkeesta keskusteltiin Ely-keskuksen edustajien kanssa käydyissä työneuvotteluissa 25.9.2012 ja 7.11.2012, jolloin sovittiin aineiston täydentämisestä ja liikennealueen rajaamisesta hieman luonnoksessa esitettyä etelämmäksi. Kaupungin ympäristöasiantuntija muistutti lausunnossaan alueen paikallisesti arvokkaista luontoarvoista ja esitti kiertoliittymävarauksen siirtämistä hieman pohjoiseen, jotta puro voisi säilyä paremmin. Kiertoliittymän sijoittamispaikkaa rajoittaa kuitenkin alueen muulle käytölle osoitetut tavoitteet ja suunnitelmat. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot. 11
4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on Siirin ja koko Mäskälän alueen kannalta merkittävän Siirintaustantien suunnittelu ja rakentaminen. Kaavalla huomioidaan kadun palvelutasolle esitetyt vaatimukset sekä valtatietä koskevat suunnitelmat ja tavoitteet. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavalla muodostuu Siirintaustantien 1,2km pituinen katualue sekä liittymä valtatie 10:lle, joka on LT-aluetta. Siirintaustantie on leveydeltään 36m ja katualueelle on tehty varaus istutettavalle puuriville kevyenliikenteen väylän ja ajoradan väliselle viherpainanteelle molemmin puolin katua. Siirinkadun tavoitteelliselle päätteelle on tilavarauksena huomioitu liikenneympyrän rakentaminen. Suunnittelun kohteena olevan kadun sijaintia sitoo pohjoisessa Valtatien liittymä, Ruununmyllynjoen ylittävä silta ja etelässä Siiri II alueen kaavaratkaisu. Muinaisjäännös (tervaränni) sijaitsee katualueella n. 200m Kurjenpesänkadun liittymästä pohjoiseen ja se on osoitettu sm-4 merkinnällä; Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Kohde on tarkoitus tutkia ja dokumentoida tarkemmin ennen kadun rakentamista. 5.1 Asemakaavaratkaisun vaikutukset Asemakaavan huomattavin vaikutus heijastuu liikenteeseen, kunnallisteknisiin verkostoihin ja kaupunkirakenteeseen kun kadun rakentaminen mahdollistaa uusien asuinkortteleiden toteuttamisen. Liikenne Siiri II:n alueelle voidaan toteuttaa katuverkon ansiosta ja kunnallistekniikka tarvittaessa sijoittaa katualueelle. Kaupunkirakennetta voidaan laajentaa suunnitellusti itään. Kadun rakentaminen palvelee tulevaisuudessa myös Mäskälän seudun muuta liikennettä. Liittymän toteuttaminen valtatielle vaatii nykyisen Velssintien liittymän ympäristön uudistamista Siirintaustantien yhdistyessä Velssintiehen. Myöhemmin, mikäli yhteys Siirinkadulle pystytään toteuttamaan kaupungin tavoitteiden mukaisesti, liittymän osoittaminen valtatielle vähentää paineita Iso-Harvoilantien liittymän ympäristöstä kun Siirin alueelle voidaan kulkea myös vaihtoehtoista reittiä. Liittymän osoittaminen valtatielle ei merkittävästi muuta valtatien varressa sijaitsevien asuinpaikkojen tilannetta kun huomioidaan, että liikenneympäristö on jo ennalta vilkas. Valtatie 10:n osalta on tekeillä suunnitelmia ja hankkeita, jotka toteutuessaan parantavat myös valtatien varren asukkaiden ympäristöä. Kaavan mukainen Siirintaustantien liittymä sijoittuu samaan kohtaan kuin maastossa oleva Velssintien liittymä. Liittymä on siten jo olemassa ja huolehtimalla asianmukaisista kaistajärjestelyistä, näkemäalueista, nopeusrajoituksista, kevyenliikenteen väylistä ym. alueen liikenneturvallisuus ei ainakaan oleellisesti heikkene. Velssintien liittymästä keskustan suuntaan on jo olemassa kevyenliikenteen väylä, johon Siirintaustantielle rakennettavat väylät johtavat. Tehdyn liikenteellisen selvityksen perusteella liittymä toimii huipputunnin aikana ilman liikennevalo-ohjausta Siiri II-alueen rakennettua hyvin ja Siiri III:n toteuduttua tyydyttävästi. 12
Suunnittelualueen arvokkain luontokohde on pienialainen metsä, jossa sijaitsee linnuston elinpiirin kannalta tärkeitä kolopuita. Siirintaustantie leikkaa kyseisen metsäalueen länsilaidasta leveytensä verran. Voitaneen arvioida, että metsäalueen jäädessä suurimmaksi osaksi ennalleen on linnustolla edelleen mahdollisuus pitää sitä osana elinpiiriään ja hyödyntää kolopuita pesimiseen. Siirintaustantien katulinjauksen poikki virtaa itä-länsisuunnassa luonnontilaisen kaltainen puro, joka johtaa vettä noin 0,5km etäisyydeltä idästä kohti Ruununmyllynjokea. Siirintaustantiellä sijaitsevan ns. Siirinkadun liittymän kohdalla on yleiskaavassa ja valmisteilla olevassa kaavarungossa varaus myös itäänpäin suuntautuvalle katualueelle. Kadun varteen on yleiskaavassa varattu palveluita ja rakentamisen tarkempi sijoittuminen ja aluevaraus tutkitaan aikanaan asemakaavalla. Puro sijoittunee siten ainakin osittain rakennettavalle alueelle myös ennen Siirintaustantien alitusta. Puron linjaus tullaan suunnittelemaan tarkemmin kadun rakentamisen yhteydessä ja tarvittavilta osin putkittamaan. Ruununmyllynjoen ympäristössä viihtyy lepakkolajeja ja liito-oravat käyttävät mahdollisesti kulkureittinään puustoista rantatörmää. Ruununmyllynjoen ylittävä silta on jo rakennettu, joten asemakaavaratkaisulla ei ole merkittävää vaikutusta joen ympäristön tilaan. Tarvittavat viheryhteydet on huomioitavissa Mäskälän alueen jatkosuunnittelussa. Tällä hetkellä suunnittelualueella tapahtuva virkistys on perustunut jokamiehen oikeudella tapahtuvaan liikkumiseen. Asemakaavan toteuttaminen syrjäyttää väistämättä suunnittelualueen luonnontilan, mutta toisaalta mahdollistaa kulkuneuvoyhteydet muihin rakentamisesta vapaisiin metsäalueisiin. Suunnittelualueelle tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa löydettiin yksi tervarännin jäänne, joka nykyään tulkitaan muinaisjäännökseksi. Löytö tulee tutkia vielä tarkemmin ennen rakennushankkeisiin ryhtymistä ja suunnitelmista tulee olla Museovirastoon yhteydessä. Kaavaratkaisussa kohde on tulkittu väistyväksi eli asianmukaisten lisätutkimusten ja siitä tehtävän dokumentoinnin jälkeen paikalle voidaan rakentaa katu. Tervarännin säilyminen maastossa on katsottu toisarvoiseksi sen jälkeen kun sitä on riittävästi tutkittu. Kaavan välittömät taloudelliset vaikutukset koostuvat kadun rakentamisen kustannuksista. Kadun myötä Siiri II-tontit saadaan myyntiin ja asuinalueeseen tehtyjen taloudellisten panostusten vastapainoksi saadaan tuloja. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman ja asianmukaisten katusuunnitelmien valmistuttua. Hämeenlinnassa 7.11.2012 Päivi Saloranta tilaajajohtaja 13
14 LIITE 1 Pienennös kaavaluonnoksesta
LIITE 2 Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin Asemakaava nro 2489/ Siirintaustantie Laatimisvaiheen kuuleminen 6.-19.9.2012 Saadut lausunnot tiivistetysti Ely-keskus 21.9.2012 Uudenmaan Ely-keskus pitää erittäin tärkeänä, että Siirinkadun rinnakkaisyhteys tullaan toteuttamaan. Siirin alue ei voi rakentua yksistään valtatien 10 liittymän varaan, vaan alueen sisäinen liikenne tulee järjestyä myös rinnakkaistien kautta. Rinnakkaistien järjestymisen epävarmuudesta johtuen Ely ehdottaa, että Siirintaustantietä jatketaan aina olemassa olevaan yksityistiehen saakka. Siirintaustantien katualueella tulee varautua kevyen liikenteen väylän toteuttamiseen riittävällä tilavarauksella. Samalla tulee tutkia tarve mahdolliselle kevyen liikenteen keskisaarekkeelliselle suojatielle. Kevyen liikenteen turvallinen yhteys Siiri II:sta kaupungin suuntaan tulee esittää kaavan selvitysmateriaalissa. Vastine: Hanketta käsiteltiin Ely-keskuksen edustajien kanssa käydyissä työneuvotteluissa 25.9. ja 7.11.2012. Samalla keskusteltiin Mäskälän seudun muista tulevista kaavahankkeista. Siirintaustantie tulee olemaan luonteeltaan alueen pääkatu jalankulkuväylineen. Siirintautantiellä tulee olemaan yleiskaavan mukaisesti yhteys paitsi valtatielle, myös etelästä Iso-Harvoilantielle. Valtatien rinnakkaistie Siirinkatu on tavoitteena aikanaan myös yhdistää Siirintaustantiehen. Kaupunki katsoo, ettei vaihtoehtoista kulkua voida osoittaa metsäautotien kautta vaan kulku alueelle on toteutettava katuverkkoa pitkin ja tässä vaiheessa yhteys on ainoastaan valtatieltä. Kyseisen metsäautotien hyödyntäminen olisi väliaikaisratkaisu ja tie vaatisi mm. kadunrakentamiseen verrattavaa merkittävää kunnostusta ollakseen yleisessä käytössä. Metsäautotietä käytetään nykyisin virkistykseen ja kunnostamisen myötä se menettäisi myös tähän soveltuvan luonteensa. Siirintaustantien katualue on kaavaluonnoksessa 36m, johon on tavoitteiden mukaisesti sovitettavissa erilliset jalankulkuväylät ja suojateiden vaatimat alueet. Valtatien liittymässä on rakennettu keskisaarekkeellinen suojatie, josta kevyen liikenteen väylä jatkuu kohti kaupunkikeskustaa. Kaavaselostusta täydennetään esittämällä kevyen liikenteen yhteydet. Museovirasto 25.9.2012 Koska osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi v.2005 oli varsin pienialainen ja kohdistui vain muutamiin ennalta tiedossa olleiden kohteiden tarkastuksiin, Museovirasto esittää suunnitteilla olevan katuyhteyden linjauksen arkeologista inventointia. Alueelta voi löytyä erityisesti historiallisen ajan viljely- ja asutushistoriaan liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Hankkeessa on hyvä huomioida myös, että nykyinen Velssintie on osa vanhaa Ylistä viipurintietä. Selostuksessa on syytä mainita vuoden 2005 Katumajärven itäpuolisen osayleiskaava-alueen inventointi sekä vuonna 2007 tehty Valtatie 10:n parannusalueen välillä Ruununmylly-Eteläinen muinaisjäännösinventointi. Vastine: Lausunnon myötä suunnittelualueelle tehtiin arkeologinen inventointi lokakuussa 2012 (Mikroliitti oy). Inventoinnin tuloksena löydettiin yksi uusi muinaisjäännös, tervahauta ns. rännihauta eli tervaränni (1,5m x 4m) noin 200m suunnitellusta Kurjenpesänkadun liittymästä pohjoiseen Siirintaustantien katualueella. Historiallisen ajan tervaränni on tulkittu rauhoitusluokitukseltaan luokkaan 2. 15
Esitetään, että kaavakartalle merkitään löydetty kohde sm-osa-alueena. Kohteen arvot tulee tarkistaa ennen aluetta koskeviin rakennushankkeisiin ryhtymistä. Koska kyse ei ole valtakunnallisesti merkittävästä löydöstä, esitetään, että suunniteltua Siirintaustantien kadun linjausta ei tarkisteta ja löytö lisätutkimusten myötä dokumentoidaan asiaan kuuluvalla tavalla. Kaavaselostusta täydennetään esityksen mukaisesti. Hämeenlinnan kaupunki, ympäristöasiantuntija Heli Jutila 6.7.2012 Kaakosta Siirinkadun risteysalueelle kaartuu luonnontilaisen kaltainen puro, joka kaartuu edelleen kohti lounasta. Puro esitettiin säästettäväksi Velssin louhostietä suunniteltaessa ja tielinjaa suositeltiin siirrettävän vähän (20-50m) pohjoisemmaksi. Samanlainen siirto pohjoiseen risteysalueen osalta olisi nytkin tarpeen. Puro joudutaan tietysti putkittamaan, mutta putkitettu osuus olisi näin pienempi ja alueen luonnonarvoja voitaisiin paremmin säästää. Toisaalta risteysalueen rakentaminen tulvivan puron varteen ei ole välttämättä hyvä. Linnustollisesti arvokkaan alueen osalta teksti on liian vähättelevä s. 10 kappale 5.1. muutama linnuston elinpiirin kannalta tärkeä kolopuu sijasta kirjoittaisin sijaitsee linnuston elinpiirin kannalta tärkeitä kolopuita. Muutoin tämä kappale on perustellusti kirjoitettu. Kaava-alueen luontoarvoihin tulee lisätä luonnoltaan paikallisesti arvokas puron varsi, jolla on todettu kasvistollisia arvoja jo vuonna 2009 ja uudelleen kesän 2012 kartoituksissa. Kyseistä risteysaluetta tulisi siirtää n. 50m pohjoiseen päin, jotta puro voisi virrata nykyisellä paikallaan. Toinen mahdollisuus on linjata puroa uudelleen. Koske kohde on paikallisesti arvokas luontokohde ja hulevesien hallinnan kannalta tärkeä tulee suunnittelua sen osalta korjata tai ainakin kirjata perustelut valittuihin toimiin. Vastine: Siirintaustantiellä sijaitsevan ns. Siirinkadun liittymän kohdalla on yleiskaavassa ja valmisteilla olevassa kaavarungossa varaus myös itäänpäin suuntautuvalle katualueelle. Kadun varteen on yleiskaavassa varattu palveluita ja rakentamisen tarkempi sijoittuminen ja aluevaraus tutkitaan aikanaan asemakaavalla. Puro sijoittunee siten ainakin osittain rakennettavalle alueelle myös ennen Siirintaustantien alitusta. Puron linjaus tullaan suunnittelemaan tarkemmin kadun rakentamisen yhteydessä ja tarvittavilta osin putkittamaan. Muilta osin selostusta tarkistetaan esityksen mukaisesti. Elenia Lämpö Oy 5.9.2012 ei huomautettavaa Kanta-Hämeen pelastuslaitos 19.9.2012 ei huomautettavaa 16
LIITE 3 Asemakaavakartan pienennös, kaavamerkinnät ja määräykset 17
18
19 LIITE 4
20