KAAVASELOSTUS MERIKARVIAN KUNTA
1 Osayleiskaavan laadinnasta on vastannut Pöyry Finland Oy 31.5.2014 asti. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi 1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Rambollille, joka jatkaa Merikarvian kunnan n laatijana.
2 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ 5 2 JOHDANTO 6 2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus 7 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7 3 LÄHTÖTIEDOT 8 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 8 3.2 Köörtilän tuulivoimapuiston kuvaus 8 3.3 Maankäytön suunnittelutilanne 9 3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 9 3.3.2 Maakuntakaava 10 3.3.3 Yleiskaavat ja asemakaavat 12 3.3.4 Rakennusjärjestys 12 3.3.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 12 3.3.6 Voimansiirtolinjaa koskevat selvitykset 13 3.3.7 Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet 13 3.4 Maisema ja luonnonympäristö 14 3.5 Kallioperä ja maaperä 15 3.6 Pinta- ja pohjavedet 15 3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu 15 3.8 Kasvillisuus 15 3.9 Merkittävät luontokohteet 17 3.10 Eläimet ja linnusto 18 3.11 Muinaisjäännökset 25 3.12 Rakennettu ympäristö 26 3.13 Väestö ja työpaikat 29 3.14 Palvelut 29 3.15 Yhdyskuntatekninen huolto 29 3.16 Liikenne ja tiestö 29 3.17 Maanomistus 29 3.18 Pohjakartta 29 3.19 Osalliset ja vuorovaikutus 29 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 30 4.1 Suunnittelun yleistavoitteet 30 4.2 Viranomaisten tavoitteet ja viranomaisyhteistyö 30 4.3 Kaavan tavoitteet ja niiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana 31 5 OSAYLEISKAAVALUONNOS 31 5.1 Luonnosvaiheen kuuleminen 31 6 OSAYLEISKAAVAEHDOTUS 32 6.1 Ehdotusvaiheen kuuleminen 32 6.2 Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt täydennykset osayleiskaavaan 32
3 7 OSAYLEISKAAVA 34 7.1 Kaavan rakenne 34 7.2 Aluevaraukset 34 7.3 Muut merkinnät 34 7.4 Suojelu 35 7.5 Kaavaehdotuksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 36 7.6 Kaavan suhde maakuntakaavaan 37 8 KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 38 8.1 Yleistä 38 8.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön 38 8.3 Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 45 8.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen 45 8.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 47 8.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 48 9 YHTEISVAIKUTUKSET 51 10 SEURANTAOHJELMA 52 11 TOTEUTTAMINEN 56 11.1 Osayleiskaava-aluetta koskevat luvat 56 11.2 Jatkosuunnittelu 56 12 SUUNNITTELUVAIHEET 57 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 27.2.2012, päivitetty 22.1.2014 2. Maisemaselvitys / Pöyry Finland Oy, 17.9.2012 3. Luontoselvitykset: - Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi ja suunnittelu - Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu - Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys ja merikotkahavainnointi 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu - Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu - n luontoselvitys / Pöyry Finland Oy 14.9.2012 - Merikarvian tuulivoimahankkeen linnustoselvityksen törmäysmallinnus / Pöyry Finland Oy 2.10.2012 ja 20.11.2012 - -alueen laajennus Luontoselvitys / Pöyry Finland Oy, 28.11.2013 4. Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston ja voimajohtolinjakäytävän muinaisjäännösinventointi 2012 / Mikroliitti Oy 5. Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013 / Mikroliitti Oy 6. Maisemaselvitys, ehdotusvaihe / Pöyry Finland Oy, 22.1.2014
4 7. CPC Finland Oy Köörtilän tuulivoimahankkeen meluselvitys 21.1.2014 8. Luonnosvaiheesta saadut lausunnot ja mielipiteet ja niihin laaditut vastineet, 22.1.2014 9. Köörtilän tuulipuisto lisätarkastelu kehrääjään ja läheisiin luonnonsuojelualueisiin kohdistuvista vaikutuksista / W. Velmala & I.Yli-Tuomi, 4.6.2014, Pöyry Finland Oy 10. - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi, 20.8.2014 / Ramboll 11. CPC Finland Oy Meluselvitys / Pöyry Finland Oy 12. Ehdotusvaiheesta saadut lausunnot ja muistutukset ja niihin laaditut vastineet, 13. Maanomistajien kuuleminen M-1 aluetta koskevan kaavamääräyksen muutoksesta osayleiskaavan ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen, Muu osayleiskaavan laadintaan liittyvä tausta-aineisto: - Hankekuvaus ja alustava ympäristövaikutusten arviointi / Pöyry Management Consulting Oy 2011
1 TIIVISTELMÄ Osayleiskaava-alue Lähtökohdat Merikarvian kunta 5 -alue sijoittuu Merikarvian kunnan eteläosaan Köörtilän kylään. Alue sijaitsee noin 10 km Merikarvian keskustasta etelään ja noin 1,5 km meren rannasta sisämaahan. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 4,9 neliökilometriä. Clean Power Company Finland Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Merikarvialle Köörtilän kylään. Tuulivoimapuistoa varten laadittavan osayleiskaava-alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 110 kv:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Tavoitteet Osayleiskaavan sisältö Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Merikarvian Köörtilän kylässä. Merikarvian kunta vastaa n laadinnasta. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa yhdeksän tuulivoimalan laajuisen tuulivoimapuiston sijoittaminen suunnittelun kohteena olevalle alueelle. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Vuonna 2011 maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleen muutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ).
2 JOHDANTO Merikarvian kunta 6 Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Kaavaratkaisu on kuvattu tämän selostuksen kohdassa 7. Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna 2020. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös teknistaloudelliset tekijät sekä muu alueidenkäyttö. Tuulisuudeltaan parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat olennaisena osan sähkönsiirtoon tarvittavat voimajohdot sekä tuulivoimaloiden osien kuljettamiseen tarvittavat liikenneväylät kullekin sijoituspaikalle. Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä yleiskaavaa on mahdollista käyttää aikaisempaa useammin tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella. Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö kuten asutus ja esimerkiksi lentoliikenteen ja puolustusvoimien alueet. (lähde: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu / Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Ympäristöministeriö, Helsinki 2012) Yleiskaavan tehtävänä on ensisijaisesti kuvastaa taajaman tai suunnittelun kohteena olevan alueen kehittämisen yleisiä suuntaviivoja sekä kytkeä toiminnallistaloudellinen suunnittelu maankäytön suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollisuuksien mukaan sopeutettava myös lähialueiden ja naapurikuntien maankäyttöön. Huomioon otettavia tekijöitä kaavan laadinnassa ovat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava sekä valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kysymykset ja kestävän kehityksen periaatteen toteutuminen.
7 Köörtilän tuulivoimapuiston hankevastaava on Clean Power Company Finland Oy (CPC Finland Oy). Osayleiskaava on laadittu maankäytön suunnittelua ohjaavien Merikarvian kunnan keskeisten viranhaltijoiden, hankevastaavan ja kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Työn keskeiset vaiheet on käsitelty Merikarvian kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Merikarvian kunnasta kaavan valmistelua ovat ohjanneet kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa ja kehittämisjohtaja Jorma Huuhtanen. Hankevastaavan edustajana suunnittelutyöhön on osallistunut CPC Finland Oy:n toimitusjohtaja Erik Trast. Konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy / Kaupunki- ja aluesuunnittelu Tampereen toimisto (1.6.2014 jälkeen Ramboll / Tampere), jossa suunnittelutyöstä on vastannut arkkitehti SAFA, johtava asiantuntija Jarmo Lukka. Kaavan laadinnassa ovat olleet mukana FM, suunnittelija Minna Lehtonen, maisema-arkkitehti MARK Kaisa Rantee ja arkk. yo Mikko Peltonen. Projektiin ovat osallistuneet myös FM, biologi Soile Turkulainen, FM, biologi Ismo Yli-Tuomi ja FM biologi William Velmala. Linnusto- ja lepakkoselvitysten laadinnasta on alikonsulttina vastannut Ahlman Konsultointi & suunnittelu. Melumallinnuksien tarkistuksesta on vastannut DI Carlo di Napoli ja varjon vilkuntamallinnuksien tarkistuksesta FM Iida Sointu Pöyry Finland Oy:stä. Osayleiskaavatyöstä on raportoitu vaiheittain työn edetessä sekä hankevastaavalle että Merikarvian kunnalle. Kaavakartan ja selostuksen lisäksi on suunnittelualueelta laadittu luontoselvitys, maisemaselvitys ja arkeologinen inventointi. Selvityksiä on täydennetty muutettujen voimalapaikkojen osalta vuonna 2013, jolloin myös melu- ja varjon vilkuntamallinnukset on tarkistettu. Selvitykset ovat mukana kaavan liiteaineistoina. Kaavan valmistelussa on huomioitu myös Merikarvian kulttuuriympäristöohjelma (toim. Mervi Lehto, 2011). Merikarvian n lopullinen maankäyttöratkaisu ja siihen liittyvät kaava-asiakirjat päivitettyine selvityksineen on viimeistelty yhdeksän tuulivoimalaa mahdollistavalle sijoitussuunnitelmalle alkusyksystä 2014. 2.1 Osayleiskaavatyön tausta, tarkoitus ja oikeusvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaan: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. 2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vuorovaikutuksesta kaavaa laadittaessa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä seuraavaa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
3 LÄHTÖTIEDOT Merikarvian kunta 8 Kaavoitusprosessi käynnistyi syksyllä 2011 CPC Finland Oy:n aloitteesta. Merikarvian kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan joulukuussa 2011 tuulivoimapuistoa koskevan kaavoitussopimuksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kuulutti kaavahankkeen vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Merikarvian kunnanvirastolle ja kunnan www-sivuille. OAS on ollut nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla ja kuntalaisilla on ollut mahdollisuus antaa kirjallista tai suullista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja vaikuttaa kaavan valmisteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Osayleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 9.11.2012 14.12.2012 välisen ajan, jolloin osallisilla oli mahdollisuus jättää palautetta kaavan valmistelusta. Viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kaavan luonnosvaiheessa loppusyksyllä 2012 järjestettiin myös yleisötilaisuus, jossa hankkeesta kiinnostuneilla oli mahdollisuus kuulla hankkeesta ja alueen kaavoituksesta tarkemmin sekä tutustua laadittuihin taustaselvityksiin. Kaavaehdotuksen valmistelu käynnistettiin luonnosvaiheesta saadun palautteen jälkeen. Osayleiskaava-alueen rajausmuutoksesta johtuen jo laadittuja taustaselvityksiä täydennettiin kevään ja syksyn 2013 välisenä aikana. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 6.2 14.3.2014 välisen ajan. Lopullinen kaavan maankäyttöratkaisu on viimeistelty ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen ja saatettu Merikarvian kunnan hyväksymiskäsittelyyn syksyllä 2014. 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus -alue sijoittuu Merikarvian kunnan eteläosaan Köörtilän kylän läheisyyteen. Alue sijaitsee noin 10 km Merikarvian keskustasta etelään ja noin 1,5 km meren rannasta sisämaahan. Luonnosvaiheessa osayleiskaava-alueen pinta-ala oli noin 3,8 neliökilometriä. Kaavan ehdotusvaiheessa kahden voimalan sijaintia muutettiin, minkä johdosta myös osayleiskaava-alueen rajaus jonkin verran muuttui. Kaavan ehdotusvaiheesta lähtien suunnittelualueen pinta-ala on ollut noin 4,9 km 2. 3.2 Köörtilän tuulivoimapuiston kuvaus Osayleiskaava-alueelle, jonka pinta-ala on 4,9 km 2, on tarkoitus kaavoittaa yhdeksän tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 110 kv:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho on 27 MW. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus oli kaavan luonnosvaiheessa noin 200 metriä. Lentoestekorkeuden sallimissa rajoissa on kuitenkin mahdollista nostaa voimaloiden kokonaiskorkeutta ja tästä johtuen kaavaehdotus on laadittu siten, että voimaloiden kokonaiskorkeus voi olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden perustustekniikka tulee tarkentumaan viimeistään rakennuslupavaiheessa. Tuulivoimalat on suunniteltu yhdistettävän jännitetasoltaan 110 kv:n ilmajohdolla Fortumin sähköasemalle, joka sijaitsee Merikarvialla noin 10 km tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehto on selvitetty maastokartoituksella toukokuussa 2013.
9 Kuva 2. Periaatekuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta (esimerkkinä malli Nordex). Tuulivoimapuiston suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Clean Power Company Finland Oy. 3.3 Maankäytön suunnittelutilanne 3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne
3.3.2 Maakuntakaava 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Merikarvian kunta 10 Osayleiskaavan laadinnassa on huomioitu erityisesti kohtia 2, 3 ja 4 koskevat tavoitteet. Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 30.11.2011. Vahvistetussa maakuntakaavassa hankealueen itäosan läpi kulkee ohjeellinen ulkoilureitti. Muilta osin maakuntakaavassa ei ole osoitettu suunnittelualueelle kaavavarauksia. Tuulivoimaloiden sijaintipaikaksi osoitettu alue on maakuntakaavassa ns. valkoista aluetta, jolle ei ole osoitettu mitään valtakunnallisesti, maakunnallisesti eikä seudullisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Alueet ovat enimmäkseen maa- ja metsätalousalueita maaseudulla. Valkoisten alueiden maankäytöstä päättäminen tapahtuu kuntatasolla. Kunta voi sijoittaa näille alueille paikallisia toimintoja. Maakuntakaavan muut merkinnät saattavat ohjata kunnan maankäyttöratkaisuja, jotka koskevat valkoisten alueiden käyttöä. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitseva Ristijärvi-Kivijärvi on merkitty suojelualueena (S). Eteläpuolella sijaitsee maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokas Silmunnevan kumpumoreenialue (ge3). Valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä kaavaan on osoitettu kh1-merkinnällä Köörtilän kylä ja maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä Pohjansahan kylä. Yleisenä tienä toimiva vanha historiallinen Rantatie, joka kulkee Merikarvian läpi, on merkitty kaavaan yt-ht merkinnällä. Kuva 3. Ote syksyllä 2011 vahvistetusta Satakunnan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu kaavaan oranssina aluerajauksena. Alueen itäpuolitse kulkeva ohjeellinen ulkoilureitti on maakuntakaavassa merkitty vihreällä pisteviivalla.
11 Suurten tuulivoimapuistojen rakentamisen mahdollistavan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laatiminen on kuulutettu vireille 15.8.2011. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana toimii Mannertuulialueet Satakunnassa selvitys (Satakuntaliitto 2011). Kyseisessä selvityksessä Köörtilän hankealuetta ei ole luokiteltu maakunnallisesti merkittävien tuulivoimalle soveltuvien selvitysalueiden joukkoon. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 22.8. 30.9.2011 välisenä aikana. Vaihemaakuntakaavan 1 luonnos on päivätty 21.5.2012 ja se oli julkisesti nähtävillä 28.5 29.6.2012 välisenä aikana. Hankevastaavana Köörtilän tuulivoimapuistohankkeessa toimiva CPC Finland Oy jätti mielipiteen Satakuntaliitolle vaihemaakuntakaavaluonnos 1:n nähtävillä oloaikana ja ehdotti siinä, että Köörtilän tuulivoimapuisto huomioitaisiin vaihemaakuntakaavaan mukaan. Satakuntaliiton maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saamansa palautteen ja ilmoitti 5.9.2012 päivätyssä ilmoituksessaan hankevastaavalle, että Köörtilän tuulivoimapuisto on päätetty osoittaa valmisteilla olevassa Satakunnan vaihemaakuntakaava I:ssä maakunnallisesti merkittävänä tuulivoimatuotantoalueena. Vaihemaakuntakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 1.-30.10.2012 välisenä aikana. Palautteesta johtuvien muutosten määrän jälkeen maakuntaliitto valmisteli ehdotuksen 2 ja siihen liittyvät lisäselvitykset ja aineisto asetettiin maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja -asetuksen 12 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 3.6. 2.7.2013 väliseksi ajaksi. Kuva 4. Ote Satakunnan vaihemaakuntakaava I:stä, jossa on mukana Köörtilän tuulivoimapuisto. Pohjoisin alue on Merikarvian Korpi-Matin tuulivoimapuisto ja itäisin Siikaisten kunnan puolella sijaitseva Kurkikeitaan tuulivoimapuisto. Kuntaneuvottelujen ja lisäselvitysten perusteella Köörtilän tuulivoimaloiden alueen rajausta on muotoiltu kuntakaavoitusta ja vaihemaakuntakaavaa yhteen sovittaen. Ohjeellisen voimalinjan merkintä on muutettu uuden voimalinjan merkinnäksi. (lähde: Satakunnan vaihemaakuntakaava 1, Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet. - Kaavaselostus 13.12..2013).
12 Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi 13.12.2013 pidetyssä kokouksessa vaihemaakuntakaava 1:n, minkä jälkeen se on saatettu vahvistettavaksi ympäristöministeriöön alkuvuodesta 2014. Kaavasta ja sitä koskevasta hyväksymispäätöksestä on jätetty valituksia ympäristöministeriölle, joka ratkaisee valitukset vahvistamiskäsittelyn yhteydessä (lokakuu 2014 tilanne). 3.3.3 Yleiskaavat ja asemakaavat 3.3.4 Rakennusjärjestys Suunnittelualueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Merikarvian kunnassa on voimassa kunnanvaltuuston 13.11.2006 ( 53) hyväksymä rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan 18.12.2006. 3.3.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset CPC Finland Oy on teettänyt Pöyry Management Consulting Oy:llä hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin Köörtilän tuulivoimapuiston toteuttamisesta. Aineisto toimitettiin loppuvuodesta 2011 Varsinais-Suomen ELY-keskukselle tiedusteluna ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Köörtilän hankkeessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta päätöksensä tammikuussa 2012. Päätöksen yhteenvetona ELY-keskus totesi, että otettaessa huomioon suunniteltu hanke kokonaisuutena ja sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, Köörtilän tuulivoimapuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. YVA-lain 25 :n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen edellyttämän maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitusmenettelyn yhteydessä laadittavien luonto- ja muiden selvitysten kattavuuteen erityisesti linnuston osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä suunnittelualueelta on laadittu maisemaselvitys sekä luontoselvitys (sisältäen luonto-, liito-orava-, lepakko ja pesimälinnustoselvitykset sekä linnuston kevät- ja syysmuuton seurannan ja törmäysriskiarvioinnin). Kaavoitettavalta alueelta ja siltä lähtevän johtokäytävän alueelta on laadittu myös arkeologinen inventointi ja luontoselvitys. Luonnosvaiheen jälkeen kaikkia selvityksiä on täydennetty siltä osin, että ne vastaavat kaavaehdotuksessa ja lopullisessa kaavan maankäyttöratkaisussa esitettyä aluerajausta sekä muutettujen voimaloiden sijaintipaikkojen tietoja. Selvityksien täydennyksissä on huomioitu myös voimaloiden kokonaiskorkeuden muutos 210 metriin. Ehdotusvaiheessa mukaan on liitetty myös raportti melumallinnuksista ja osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa raportti on vielä tarkistettu vastaamaan lopullista sijoitussuunnitelmaa Nordex N131 voimalatyypillä mallinnettuna. Viimeistelyvaiheessa on myös laadittu lisätarkastelu alueen kehrääjistä ja tuulivoimapuiston vaikutuksista läheisiin luonnonsuojelualueisiin ja laadittu maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä. Kaavaa koskevat lähtötiedot on koottu kaavaselostukseen YVA-hankearviointiraportista sekä maisema- ja luontoselvityksistä ja arkeologisesta inventointiraportista. Maisemaja luontoselvitykset sekä arkeologinen inventointi ovat kaavaselostuksen liitteinä.
3.3.6 Voimansiirtolinjaa koskevat selvitykset Merikarvian kunta 13 Energiansiirto Köörtilän tuulivoimapuiston alueelta toteutetaan sitä varten rakennettavalla uudella 110 kw:n voimansiirtolinjalla. Hankevastaava CPC Finland Oy on laatinut tarvittavat selvitykset voimansiirtolinjan sijoittamisesta ja teknisestä toteutuksesta. Voimalinjan alueelta on laadittu erillinen luontoselvitys (Fortum Oyj Puukoski Köörtilä Merkarvia, voimansiirtoyhteys 110 kv ympäristöselvitys / Ekotoni Ky, 2.6.2012). Köörtilän tuulivoimaosayleiskaavaa koskeva muinaisjäännösinventointi on suoritettu myös johtokäytävän alueelta (Merikarvia, Köörtilä Tuulivoimapuiston ja voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2012 / Mikroliitti Oy). Toukokuussa 2013 voimajohtokäytävän alueella tehtiin maastokartoitus sekä sen jälkeen pylväspaikkojen merkkaus. Maanomistajille pidettiin kuulemiskokous kesäkuun lopulla. Lunastuslupahakemus on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön alkusyksystä 2013. 3.3.7 Lähialueiden muut tuulivoimahankkeet Merikarvian kunnan pohjoisosassa on ollut käynnissä alkujaan 33 tuulivoimalaa käsittävä Korpi-Matin tuulivoimapuistohanke. Yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi lausuntonsa Korpi-Matin tuulivoimapuiston YVA-prosessista marraskuussa 2012. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnos oli nähtävillä alkukesästä 2012 ja kaavaehdotus puolestaan syksyllä 2013 sekä uudelleen kesällä 2014, jolloin osayleiskaavaehdotus sisälsi yhteensä 26 tuulivoimalaa. Kaava on tarkoitus saattaa Merikarvian kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn syksyllä 2014. YVA-menettelyllä on käynnistetty Korpi-Matin tuulipuiston itäpuolella sijaitsevan Korvennevan tuulivoimahanke vuonna 2013. Alueelle on suunnitteilla 12 voimalaa. Kuva 5. Merikarvialla ja lähikunnissa käynnissä olevat tuulivoimapuistohankkeet.
14 Merikarvian lähikunnissa käynnissä olevia tuulivoimapuistohankkeita ovat Porin Tahkoluotoon merialueelle suunnitteilla oleva merituulivoimapuisto (12 tuulivoimalaa) ja Ahlaisten Lammin 20 voimalan tuulipuistohanke. Merikarvian pohjoispuolella lähimmät hankkeet sijoittuvat Kristiinankaupunkiin, jossa ovat käynnissä Metsälän ja Siipyyn alueiden tuulivoimahankkeet. Siikaisten Otamolle on suunnitteilla Kurkikeitaan ja Jäneskeitaan alueelle kahdeksan tuulivoimalan tuulipuistohanke. Porin Peittoon alueelle on valmistumassa 12 tuulivoimalan tuulipuisto. 3.4 Maisema ja luonnonympäristö Maisemamaakuntajaossa Köörtilä sijoittuu Lounaismaan maisemamaakuntaan, jonka tarkemmassa aluejaossa se sijoittuu Satakunnan rannikkoseudun ja Pohjois-Satakunnan järviseudun rajaseudulle. Satakunnan rannikkoseudulla maisema on lounaissaaristoon verrattuna huomattavasti karumpaa. Maa on alavaa, joskin pienipiirteisesti vaihtelevaa. Maisemakuvan vaihtelevuus on seurausta maaperän vaihtelevuudesta; kalliomaiden lisäksi seudulla on pohja- ja kumpumoreenialueita, mutta myös savikoita ja harjumuodostumia. Maannouseminen jatkuu edelleen, mikä näkyy pitkien meren lahtien ruovikoitumisena ja maatumisena. Perinteiset kyläpaikat sijoittuvat rannikon lahtiin. Suhteelliset korkeuserot vaihtelevat alueella noin 5-15 metrin välillä. Rannikon tuntumassa korkeimmat mäet nousevat 20-25 merenpinnan yläpuolelle mutta sisämaahan mentäessä mäkien laet kohoavat noin korkotasolle 40 m.p.y. Kuvat 6 ja 7. Näkymä osayleiskaava-alueelle sen länsipuolisilta peltoalueilta (vasemmanpuoleinen kuva) ja näkymä Fallengintieltä kohti itää Isokirkon alueella (oikeanpuoleinen valokuva) Kuvat: Pöyry Finland Oy, 2012 Satakunnassa on runsaasti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita. Hankkeen sijoittuminen suhteessa tähän kulttuuriperinnöltään rikkaaseen ympäristöön on osoitettu karttatarkastelun avulla (kuva 13, sivu 27). Vaikutusarvioinnissa on painotuttu tarkastelemaan noin 12 kilometrin päähän voimaloista ulottuvan säteen rajaamaa aluetta. Kaava-alueen länsilaidan tuntumaan sijoittuu maakuntakaavassa kh-1 merkinnällä osoitetun kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeän Köörtilän ja Pooskerin alueen itäisimmät osat. (484051). Muut maiseman ja kulttuuriympäristön arvoja koskevat aluevaraukset sijoittuvat yli kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Ahlaisten kulttuurimaisema, jonka pohjoinen reuna sijoittuu noin viiden kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta. Ahlaisten kirkonkylän keskustaan matkaa on kymmenkunta kilometriä. Ahlaisten kylä edustaa
15 Satakunnan rannikkoseudulle tyypillistä pienipiirteistä ja vaihtelevaa viljely- ja kylämaisemaa ja se on yksi Satakunnan parhaiten säilyneistä kylistä. 3.5 Kallioperä ja maaperä Kallioperän valtalajit suunnittelualueella ovat metagrauvakka, kiilleliuske, kiillekneissi ja tämän seassa juonteina esiintyvä tonaliitti. Kallioperän pinnanmuodot ovat pienipiirteisiä ja pienialaisia avokallioita on seudulla runsaasti. Vallitseva maalaji alueella on huuhtoutunut hiekkamoreeni. Paikoitellen alueella on myös pienialaisia soistumia. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu 34 hehtaarin laajuinen Silmunnevan kumpumoreenialue, joka on valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma (MOR-Y02-003). 3.6 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee kaksi pienehköä järveä, Kivijärvi ja Ristijärvi. Järvien ranta-alueet ovat asumattomia. Lähimmillään tuulivoimapuiston alueelta on järviin etäisyyttä noin 500 metriä. Merikarvian rannikkoalueelle alueelta on matkaa noin kaksi kilometriä. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. (OIVA 2011). 3.7 Ilmasto ja ilmanlaatu 3.8 Kasvillisuus Satakunnan maakunta kuuluu suurelta osin eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Rannikkovyöhykkeelle sijoittuvan Merikarvian paikallisilmastoon antaa vahvasti leimansa meren läheisyys. Vallitseva tuulensuunta alueella on etelästä ja lounaasta. Tuulennopeus suunnittelualueella 100 metrin korkeudella on noin 6,5 7,5 m/s. Tuulen nopeudet kasvavat liikuttaessa rannikon suuntaan. (Suomen tuuliatlas 2011) Osayleiskaava-alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen kasvillisuus kartoitettiin osayleiskaavaa varten laaditun luontoselvityksen yhteydessä keväällä 2012. Luontoselvitystä on täydennetty keväällä ja kesällä 2013 osayleiskaava-alueen laajennuttua pohjoiseen kahden voimalapaikan muutoksen johdosta. Vuoden 2013 luontoselvityksen yhteydessä kiinnitettiin erityishuomiota suunnittelualueen lähellä sijaitsevaan Ristijärvi Kivijärvi suojelualueeseen. Kuvat 8 ja 9. Kallioaluetta alueen itäosassa ja lehtoa alueen eteläosassa. Kuvat: Pöyry Finland Oy, 2012
16 Köörtilän alue kuuluu eteläboreaalista kasvillisuusvyöhykkeeseen (alajako Pohjanmaan rannikkomaa 2c). Metsämaastossa vuorottelevat tuoreet, lehtomaiset ja kuivahkot kangasmaat sekä niiden välisissä painanteissa sijaitsevat suojuotit ja pellot. Suunnittelualueen keskiosassa on laajalti hakkuuaukkoa, taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Varttunutta kasvatusmetsää ja hakkuukypsän iän saavuttanutta metsää on laajalti ainoastaan suunnittelualueen reunoilla ja pohjoisosassa. Suunnittelualueella sijaitsevat luode-kaakkosuuntaiset suopainanteet ovat, muutamaa pienialaista poikkeusta lukuun ottamatta, ojitettuja ja selvästi luonnontilaansa menettäneitä muuttumatason soita tai turvekankaita. Metsäalueilla esiintyy runsaasti mm. mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa, metsälauhaa, metsätähteä, käenkaalia ja kevätpiippoa. Pienialaisissa lehdoissa ja ruohoturvekankailla kasvaa mm. käenkaalia, metsäimaretta, sudenmarjaa, tesmaa, hiidenporrasta ja korppi-imarretta. Kaavoitettava alue on luontoarvoiltaan pääosin varsin tavanomaista metsätalousmaata, kallioalueita sekä niiden väleihin sijoittuvia suojuotteja ja peltoja. Alueen pohjoisosaan sijoittuu muutamia avokallioita ja harjanteiden yläosissa on laajalti louhikkoista pintamoreenimaata. Mahdollisia metsälain mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat alueen eteläosaan sijoittuvat kohteet, joita ovat tuoreet lehdot sekä luonnontilaisen kaltaista harvaa kitukasvuista männikköä kasvavat kallioalueet. Alueen pohjoisosassa vastaavia mahdollisia metsälain kohteita ovat rehevä korpi, rämesuo ja kallioalue. Kuva 10. Osayleiskaava-alueen huomionarvoiset luontokohteet: kohteet 1-6 ovat mahdollisia metsälain mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä ja kohteet 7-9 paikallisesti arvokkaita kohteita (tiedot koottu vuonna 2012 ja 2013 alueella tehdyistä luontoselvityksistä / Pöyry Finland Oy).
17 Muita huomioarvoisia luontokohteita ovat alueen itäosaan sijoittuva kausikostea allas sekä suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevat runsaslajiset ruohoturvekankaat. Suunnittelualueen pohjoisosassa voimalan nro 1 uuden sijaintipaikan läheisyydessä sijaitsee luonnontilansa menettänyttä rehevää ja kasvillisuudeltaan ympäristöstään poikkeavaa ojitettua saniaiskorpea. Kohteet eivät kuitenkaan täytä metsälain, vesilain tai luonnonsuojelulain luontotyypin kriteerejä, mutta ovat paikallisesti arvokkaita (lähde: Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavan luontoselvitys 2012 ja laajennusaluetta koskeva luontoselvitys 2013, Pöyry Finland Oy). 3.9 Merkittävät luontokohteet Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2012) mukaan osayleiskaava-alueella ei ole Natura 2000-alueverkkoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai kansallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Kaavoitettavan tuulivoimapuiston lähialueella sijaitsee neljä Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta, joista lähin Natura-alue on Merikarvian laitumet (FI0200131 SCI). Muut lähialueilla sijaitsevat Natura 2000 verkoston alueet ovat Fidiholman laidunalue (FI0200131 SCI), Pooskerin saariston Natura-alue (FI0200076 SCI ja SPA), Gummandooran saariston Natura-alue (FI0200075 SCI ja SPA) ja Ouran saariston Natura-alue (FI0200077 SCI). Osayleiskaava-alueen koillispuolella on neljä pientä yksityisellä maalla olevaa suojelualuetta. Kuva 11. -alueen lähialueella sijaitsevat Natura 2000 - alueet, luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmien alueet sekä arvokkaat kallioalueet. Lähin suojelualue on osayleiskaava-alueen koillispuolelle rajautuva Satakunnan maakuntakaavan kohde S-131 Ristijärvi-Kivijärvi. Ristijärvi on laskettu järvi, jolla on laajat järviruokoa kasvavat rantaluhdat. Järvenrantasoistumisen seurauksena on syntynyt monenlaisia suokuvioita, joista jotkut ovat hyvinkin reheviä ja erikoisia. Kasvillisuus on rehevää ja erämaajärveksi poikkeuksellista. Kivijärvi on Ristijärven kaltainen eutrofinen
18 järvi jota ei liene yritetty kuivata, vaikka sen ja Ristijärven välistä puroa on perattukin. Avoveden osuus järvessä on paljon suurempi kuin Ristijärvessä. Alueen kasvillisuus on runsasta, monilajista sisältäen harvinaisempiakin lajeja mm. lettolierosammal, tylppälehtivita, kalvaärviä ja isovesitähti (Satakuntaliitto, 2010). 3.10 Eläimet ja linnusto Lepakot Suunnittelualueen eläimistö edustaa talousmetsille ja peltoalueille tyypillistä lajistoa. YVA-tarveharkintaa varten pyydettiin lepakko- ja liito-oravahavaintoja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. ELY-keskuksella ei ollut havaintoja lepakoista suunnittelualueelta eikä 10 km:n säteeltä suunnittelualueesta. Myöskään liito-oravasta ei löytynyt havaintoja suunnittelualueelta eikä 2 km:n säteeltä suunnittelualueesta (Varsinais- Suomen ELY-keskuksen lajihavaintotiedot, 13.10.2011). Liito-oravalle soveltuvia varttuneita kuusisekametsiä ja ruokailualueiksi soveltuvia lehtipuuvaltaisia metsiä ja haapakeskittymiä on suunnittelualueella ja sen läheisyydessä varsin vähän. Kaavoitusta varten laadittavan luontoselvityksen yhteydessä tehtiin myös päivitykset alueen lepakkoja ja liito-oravia koskevasta tilanteesta ja selvityksiä on täydennetty ehdotusvaiheessa mukaan liitetyltä suunnittelualueelta. Linnustoselvitysten yhteydessä keväällä 2012 Köörtilän osayleiskaava-alueelta tehtiin merikotkahavainto, joten linnustoselvityksen yhteydessä laadittiin myös merikotkaselvitys. Selvityksen sisältö ja tulokset on esitetty kaavaselostuksen sivulla 21. Linnuista merikotka on yksi keskeisimmistä lajeista, jotka tulee huomioida tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Se on uhanalainen laji, joka on luokiteltu Suomen lajien uhanalaisuus 2010 selvityksessä luokkaan vaarantuneet ja se on myös luonnonsuojelulain 38 :n nojalla rauhoitettu lintulaji. Lisäksi merikotka on luonnonsuojelulain 47 :n mukainen erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suomessa merikotka pesii lähinnä rannikkoalueilla ja saaristossa. Merikotkan säännöllisessä käytössä olevat ja selvästi nähtävissä olevat pesäpuut on rauhoitettu luonnonsuojelulain 39 :n nojalla. Osana luontoselvitystä toteutettiin lepakkoselvitys kesällä 2012 ja laajennusalueen osalta kesällä 2013. Selvitysaineiston avulla voidaan arvioida alueen arvoa lepakoiden kannalta. Lepakkoselvityksen tulosten perusteella on arvioitu voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia lepakoihin. Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Köörtilän tuulivoimapuiston selvitys tehtiin yleispiirteisenä suuresta pinta-alasta johtuen. Lepakoita havainnoitiin yöllä klo 22.00 4.00 välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi yhteensä noin 24 tunnin aikana. Vuonna 2012 inventoinnit tehtiin 20. 21.6., 16. 17.7., 27. 28.7. ja 1. 2.8. Lisäksi lepakkopotentiaalia arvioitiin kultakin suunnitellulta tuulivoimalayksikön sijaintapaikalta päivällä 1.8. Tutkimusalueelta löydettiin yksittäisiä pohjanlepakoita vain neljästä eri paikasta. Lisäksi isoviiksi-/viiksisiippa havaittiin yhdessä paikassa. Kahden tai useamman yksilön keskittymä ei havaittu neljän yön aikana lainkaan. Siippojen lähes täydellinen puuttuminen
19 Liito-orava havaintoaineistosta selittynee sillä, että lajien luotausäänet kuuluvat vain lyhyen matkan ja täydellinen lajistoselvitys vaatisi suuremman maastotyöpanoksen. Vaikka lepakkoselvitystä voidaan pitää vain yleispiirteisenä, saatiin detektori-inventointien avulla kuitenkin varsin kattava kuva alueen lepakkotilanteesta. Pohjoisen laajennusalueen osalta kesällä 2013 tehty lepakkoselvitys keskittyi kahden uuden voimalapaikan lähiympäristön lepakkopotentiaalin tarkasteluun mutta laajennusalueelta tarkistettiin myös lepakoille soveltuvat alueet kiertämällä alue kauttaaltaan kävellen. Selvitys tuotti havaintoja pohjanlepakosta ja viiksi- tai isoviiksisiipasta. Lepakoista tehtiin lähinnä vain yksittäishavaintoja, minkä perusteella lepakkojen esiintyminen alueella voidaan todeta runsaudeltaan melko tavanomaiseksi. Ruokailuun soveltuvia alueita ja päivehtimiseen soveltuvaa puustoa alueella on runsaasti mutta alueella ei ole lainkaan lepakoiden talvehtimispaikoiksi soveltuvia rakennuksia. Kokonaisuudessaan molempien tehtyjen lepakkoselvitysten perusteella alue on varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen suhteen. Havainnot saatiin pääsääntöisesti melko etäältä suunniteltuihin tuulivoimalayksiköihin nähden, eikä niiden läheisyydessä havaittu merkittäviä kerääntymiä tai saalistuspaikkoja. Lepakoiden muuttoa ei selvitetty, mutta nykytietämyksen mukaan lepakot noudattelevat muutossaan maastolinjoja (Ympäristöministeriö 2011) ja liikehdintä keskittyy eniten rannikolle. Rannikon läheisyys huomioon ottaen ei ole poissuljettua, etteikö tutkimusalueen kautta saattaisi muuttaa lepakoita (lähde: Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012). Luontoselvitystä varten tehtiin kaksi maastokäyntiä (17.4.2012 ja 31.5.2012), joista huhtikuun maastokäynnillä keskityttiin selvittämään liito-oravan esiintymistä. YVA-tarveharkintaa varten tehdyn selvityksen mukaan alue ei ole tyypillistä liito-oravan elinpiiriä, mutta tästä huolimatta alueelle tehtiin koko alueen kattava liito-oravaselvitys. Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Liito-oravaselvityksessä etsittiin lajin ulostepapanoita järeiden haapojen, koivujen, leppien sekä kookkaiden kuusien tyviltä. Lisäksi pyrittiin löytämään liito-oravan pesäpaikkoina käyttämiä kolohaapoja ja muita pesäpaikkoja. Koska liito-oravan elinympäristöksi soveltuu parhaiten varttunut sekapuustoinen kuusikko, jätettiin selkeästi mäntyvaltaiset metsiköt sekä taimikot ja nuoret kasvatusmetsät pääosin tarkastelun ulkopuolelle. Fallengin peltoalueen itäpuolella Isohuhdan läheisyydessä, ajouran ja metsätien välissä on kaistale varttunutta harvennettua kuusikkoa, jonka joukossa on muutamia kookkaita haapoja. Haavan juurelta löydettiin noin 15 liito-oravan papanaa. Alueelta ei kuitenkaan löydetty pesäpaikaksi soveltuvaa oravan risupesää, kolohaapaa tai papanoita muiden puiden juurilta. Papanat ovat todennäköisesti alueella kulkeneen ja ruokailleen liito-oravan jättämiä. Liito-oravan elinpiirin rajausta ei tehty, mutta alue on kuitenkin suositeltavaa jättää ennalleen. On myös mahdollista, että liito-oravan pesä on tuhoutunut alueelle vastikään tehdyissä harvennushakkuissa (n luontoselvitys, liite 2, kartta 2). Pohjoisen laajennusalueen osalta liito-oravatilanne tarkistettiin keväällä 2013 luontoselvityksen yhteydessä. Alueella on varsin vähän liito-oravalle soveltuvaa iäkästä kuusivaltaista sekametsää. Alueelta ei havaittu liito-oravareviiriä eikä myöskään löydetty liito-oravan ulostepapanoita. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen jälkeen Varsinais-Suomen ELY-keskus on ilmoittanut mahdollisesta liito-oravaesiintymästä pohjoisimman tuulivoimalapaikan läheisyydestä ja se on huomioitu osayleiskaavan viimeistelyssä.
20 Linnusto Köörtilän alueelta on laadittu kattava linnustoselvitys osana luontoselvitystä kevään ja kesän 2012 aikana. Keväällä ja kesällä 2013 linnustoselvitystä täydennettiin pesimälinnuston osalta kaavan ehdotusvaiheessa mukaan otetulta laajennusalueelta. Vuonna 2012 linnuston osalta selvitettiin alueen pesimälinnusto ja toteutettiin lintujen kevät- ja syysmuutontarkkailu. Pesimälinnustoselvityksellä hankittiin tietoa alueen linnustosta, jotta tuulivoimahankkeen vaikutuksia pesimälajistoon voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Vastaavasti kevätmuutontarkkailun tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Muuttoaineistojen avulla on myös laadittu törmäysmallinnus. Kevättalvella 2012 selvitettiin myös merikotkien reviiritilanne suunnittelualueen välittömästä lähiympäristöstä. Pesimälinnusto Pesimälinnusto selvitettiin luonnosvaiheen mukaiselta kaava-alueelta vuonna 2012 tekemällä viisi kartoituslaskentaa, kaksi linjalaskentaa sekä pistelaskentoina suunniteltujen tuulivoimaloiden sijaintien perusteella. Näiden lisäksi lepakkoselvityksen yhteydessä suoritettiin yöaktiivisista lajeista yölaulajalaskenta. Tulosten valossa hankealueella ja sen lähistöllä pesi 261,70 paria neliökilometriä kohden, mikä on melko korkea lukema linjalaskennoissa. Melko monipuoliset elinympäristöt vaikuttavat linnuston tiheyteen. Metsämaiden linnuston perustiheys on yleensä 100 200 paria ja rehevissä lehdoissa se voi kohota jopa 400 600 pariin per neliökilometri. Tutkimusalueen runsaimpia lajeja olivat peippo (48,44 paria / km 2 ), pajulintu (29,20) ja yllättäen räkättirastas (21,33). Nämä kolme lajia muodostavat 38 prosenttia kokonaisparimäärästä. Peruslajeja olivat myös talitiainen, harmaasieppo, hippiäinen, punakylkirastas ja punarinta. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavaintoja yhteensä 38 lajista. Köörtilän alueen tuulivoimapuiston pesimälinnusto saatiin selvitettyä hyvin kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin. Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepakkoinventointien yhteydessä sekä kevätmuutonseurannan ja merikotkahavainnoinnin ohessa. Alueen kokonaislajimääräksi saatiin 64 lajia, mikä on tavanomaista talousmetsämaastoa korkeampi lukema. Myös pesimätiheydet ovat melko suuria, mikä johtunee viljelysalueiden, metsien ja hakkuiden reunavaikutuksesta. Aluerajauksen selvästi merkittävin linnustoalue on Fallengin peltokokonaisuus ja merkittävää lajistoa on muualla varsin vähän. Tuulivoimaloita ei sijaitse Fallengin peltoaukealla tai sen välittömässä läheisyydessä (lähde: Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitys 2012, Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Pohjoisen laajennusalueen pesimälinnustoselvitys laadittiin alkukesästä 2013. Kahden kartoituslaskennan perusteella alueelta havaittiin 36 lintulajia ja yhteensä 247 paria. Suhteellinen parimäärä oli 179 paria / km 2. Myös tällä alueella runsaimpia lajeja olivat peippo (45 paria) ja pajulintu (36) sekä talitiainen (16) ja vihervarpunen (15). Laajennusalueen pesimälinnuston voidaan todeta olevan hyvin tavanomaista eteläsuomalaiselle metsätalousmaalle eikä uhanalaisia tai muita suojelullisesti huomionarvoisia lajeja esiintynyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alueelta tavattiin pyy, kurki ja kehrääjä. Heti kaava-alueen ulkopuolella - länsirajan keskivaiheilla - havaittiin myös yksinäinen metsonaaras, joka luultavimmin oli pesimätön yksilö. Suunniteltuun maankäyttöön merkittävästi vaikuttavia linnustoarvoja alueelta ei löytynyt. Lintujen kevätmuuton seuranta Lintujen kevätmuuton seuranta toteutettiin maalis-huhtikuussa 2012. Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä seitsemänä päivänä yhteensä 42 tuntia (84 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi
21 paikaksi hankealueen luoteisosassa oleva hakkuuala, joka on Saivarnevan länsipuolella. Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen, joskin katvealueita oli silti etenkin pohjoispuolella. Itä länsisuunnassa näkyvyys oli varsin hyvä. Kuva 12. Köörtilän alueen lintujen kevät- ja syysmuuton tarkkailupisteet. Köörtilä on merkitty punaisella ja Kasalan kalasatama sinisellä pallolla. Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Kasalan kalasatama, jossa havaintopaikkana oli aallonmurtaja aivan meren rannalla. Köörtilän ja Kasalan havaintopaikkojen välinen etäisyys oli noin 22 kilometriä. Kasala sijaitsee tuulivoimapuistoon nähden pohjoisluoteessa. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa. Lentokorkeus merkittiin neliportaisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan siten, että ensimmäinen aste oli 0 63 metriä, toinen 63 100 metriä, kolmas 100 175 ja neljäs yli 175 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 175 metrin korkeudella. Lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Tällaisia olivat ainoastaan itään tai länteen lentävän linnut. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla. Epävarmuustekijänä seurannasta voidaan mainita se, että suurten lintujen muuton alusta jäi muutama päivä havainnoimatta, mutta kokonaisuudessaan liikehdinnästä saatiin hyvä kuva tuona aikana. Kevätmuutto alkoi melko nopeasti, vaikka lunta oli vielä monin paikoin erittäin runsaasti. Usein jo maaliskuun alkuun keskittyvä kotkamuutto jäi havainnoimatta lähes kokonaan. Toukokuun puolella näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan, sillä isojen lintujen aineiston karttuminen oli jo huhtikuun viimeisten havaintojaksojen aikana melko vähäistä.
22 Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 33 460 lentoa, joista noin 34 prosenttia havaittiin Köörtilässä. Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Kasalan kalasatamassa, ja laskijoiden matkapuhelinyhteyden avulla pystyttiin varmistamaan, ettei samoja lintuja havaittu lainkaan molemmissa pisteissä. Köörtilän kokonaislentomäärästä vain noin 19 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, eli 2 176 yksilöä. Köörtilässä lintujen liikehdintä suuntautui pääosin koilliseen, pohjoinen oli selvästi vähemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli parhaasta mahdollisesta sijainnista huolimatta melko niukasti, etenkin pohjoiseen. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus oli hyvin pieni. Ilmeisesti rannikon läheisyydestä johtuen valtaosa linnuista muutti matalalla selvästi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärä vaihteli varsin voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan toukokuun lähestyessä muuttavien suurikokoisten lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistossa, joissa muutto oli kiivainta huhtikuun puolivälissä. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Kasalassa. Päätelmät kevätmuuton seurannasta: Vaikka havainnointi keskittyi vain kuukauden jaksolle (26.3. 25.4.), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Toukokuussa näkyvä muutto olisi ollut vähäistä avomeren ulkopuolella, joten lentoja olisi luultavasti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista. Tulosten valossa Kasalan kalasataman kontrollipisteessä kirjattiin selvästi enemmän lentoja yhteensä noin 22 100 yksilöstä. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja merkittiin selvästi eniten (12 480 yksilöä), mutta myös merimetsoja (2 863 yks.) kirjattiin runsaasti. Kuuden seuraavaksi runsaimman lista muodostui seuraavaksi: sepelkyyhky (2 244 yksilöä), naurulokki (1 944 yks.), räkättirastas (1 788 yks.), haahka (1 488 yks.), isokoskelo (1 054 yks.) ja harmaalokki (1 046 yks.). Nämä kahdeksan laji muodostivat 74 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten joutsenia, hanhia ja petolintuja havaittiin seitsemän havainnointipäivän aikana varsin paljon suhteessa havainnointiaikaan. Edellä mainittujen lajiryhmien päämuuttoreitti kulkee selvästi hankealueen läpi, mistä merkkinä on esimerkiksi 58 piekanan summa. Vaikka havainnointipäiviä oli vain seitsemän, aineisto kertoo hyvin sen, että Köörtilän tuulivoimapuistoalue sijaitsee merkittävällä lintujen muuttoreitillä. Köörtilässä lentomäärä 42 tunnin aika oli noin 11 400. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin noin 270, mikä on kohtalainen määrä keväällä. Lukema olisi varmasti suurempi, mikäli hankealueella olisi parempi näkyvyys havainnointiin (lähde: Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys ja merikotkahavainnointi 2012 / Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Merikotkahavainnointi Hankealueella havaittiin kevätmuutonseurannan yhteydessä kaklatteleva vanha merikotkapari, joka kaiken lisäksi puolusti hankealueen eteläosan ilmatilaa muilta merikotkilta. Asuttua reviiriä hankealueelta ei ollut tiedossa. Huhtikuussa 2012 tehtiin erillinen merikotkien seurantaan perustunut havainnointi hankealueella ja sen ympäristössä, jotta saataisiin lisätietoa yksilöiden toimista. Hankealueen eteläosa ei edustanut erityisen potentiaalista pesimämetsää. Havainnointia tehtiin yhteensä 14 tuntia kahden päivän aikana 1.4. ja 9.4. Havainnointipaikat sijoitettiin mahdollisimman hyviin paikkoihin, joista kykenisi näkemään merikotkien lentoja mahdollisimman kaukaa. Tavoitteena oli haarukoida WWF:n ohjeen