Ravilaakson yhteisöllinen hyvinvointikortteli Konseptin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu Kilpailuaika 25.10.2017 12.1.2018
SISÄLLYSLUETTELO 1 KILPAILUKUTSU... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 2.1 Kilpailukohde... 4 2.2 Tonttien myyntihinnat ja luovutusmuoto... 7 2.3 Arkkitehtoninen konseptisuunnitelma... 8 2.4 Asuntojen rahoitus- ja hallintamuodot sekä huoneistotyypit... 9 2.5 Korttelin yhteiskäyttötilat ja palvelut... 10 2.6 Korttelivalmentaja/yhteisökoordinaattori... 11 2.7 Esteettömyys... 12 2.8 Energia... 12 2.9 Living Lab -konsepti... 13 2.10 Taide... 14 2.11 Resilienssi... 14 2.12 Brändi... 15 3 KILPAILUN OSALLISTUMISOHJEET... 15 3.1 Kilpailuun osallistuminen... 15 3.2 Kilpailuaika... 15 3.3 Kilpailuehdotuksen sisältö... 16 3.4 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet... 17 3.5 Kysymysten esittäminen... 18 3.6 Kilpailun päättymisaika ja kilpailuehdotuksen jättäminen... 18 3.7 Tulosten julkaisu... 19 3.8 Arviointiryhmä ja kilpailun sihteeri... 19 3.9 Kilpailun jatkotoimenpiteet... 19 3.10 Kilpailun säännöt... 19 3.11 Kilpailuehdotusten käyttöoikeus... 19 2
RAVILAAKSON YHTEISÖLLISEN HYVINVOINTIKORTTELIN KONSEPTIN SUUNNITTELU- JA TONTINLUOVUTUSKILPAILU 1 KILPAILUKUTSU Vaasan kaupunginhallitus on 23.10.2017 411 päättänyt asettaa Ravilaakson tulevalta asuinalueelta jaettavan tontin (kilpailualue) konseptin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuun yhteisöllistä hyvinvointikorttelia varten. Kilpailu on avoin, ja se suunnataan kilpailijaryhmille, joissa on mukana vähintään kolme nimettyä rakennuttajaa. Kyse on kaksiosaisesta kilpailusta, jonka ensimmäisen vaiheen tavoitteena on hyvinvointikorttelin konseptin luonti. Kilpailun toisessa vaiheessa valittu kilpailijaryhmä järjestää arkkitehtikilpailun. Konseptin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailusta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella sanomalehti Pohjalaisessa, Vasabladetissa ja Vaasan Ikkunassa sekä Vaasan kaupungin nettisivuilla. Lisäksi tieto kilpailun alkamisesta lähetetään Vaasan kaupungin tiedossa oleville tonttitarjonnasta kiinnostuneille rakennuttajille sähköpostilla. Kilpailumateriaali on kokonaisuudessaan saatavilla Vaasan internetsivulla: www.vaasa.fi/ravilaakso-hyvinvointikortteli Kilpailun käytännön järjestelyistä vastaa Vaasan kaupungin kiinteistötoimi. 2 KILPAILUTEHTÄVÄ Kilpailun tavoitteena on laatia konsepti yhteisölliselle hyvinvointikorttelille, joka rakentuu Ravilaakson alueen ensimmäisessä vaiheessa (noin vuodesta 2020 alkaen). Kortteli suunnataan erityisesti senioreille, mutta siinä voi olla asumista myös muille ikäryhmille ja/tai erityisryhmille. Kaupunki ei tule puoltamaan kilpailutontille ikääntyneiden tehostettua palveluasumista. Kilpailussa haetaan erityisesti korttelin asukkaiden yhteisöllisyyttä mahdollistavia ja tukevia ideoita sekä ratkaisuja. Toimivat ja laadukkaat ratkaisut mm. asumisen, palveluiden, tilaratkaisujen, taiteen, esteettömyyden, energiatehokkuuden ja korttelin toiminnallisuuden osalta ovat olennainen osa kokonaisuutta. Korttelissa asukkaat voivat elää aktiivista ja yhteisöllistä kaupunkielämää lähellä palveluita. Korttelin on tarkoitus toimia Ravilaakson sydämessä koko kaupunginosaa aktivoivana kaupunkikulttuuria ja elämää luovana ja tukevana sekä toiminnallisesti että arkkitehtonisesti korkeatasoisena korttelina. Konseptiin kuuluu myös arkkitehtoninen konseptuaalinen suunnitelma, jossa esitetään tilat ja toiminnot luonnosmaisina kaavioina ja tunnelmaa esim. referenssikuvin. Kilpailijaryhmässä tulee olla ammattilainen, joka vastaa kokonaisuuden arkkitehtonisesta peruskonseptista. Kilpailun voittajat sitoutuvat suorittamaan korttelista arkkitehtikilpailun, jonka tulee käynnistyä mahdollisimman pian konseptikilpailun voittajan valinnan jälkeen. Arkkitehtikilpailun ohjelmointi tapahtuu voittajaryhmän toimesta tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä Vaasan kaupungin kaavoituksen ja kiinteistötoimen kanssa. 3
Kyse on lähtökohtaisesti kutsukilpailusta, jonka tavoitteena on luoda korkeatasoinen ja yhteisöllinen hyvinvointikortteli, jossa toiminnalliset, arkkitehtoniset, sosiaaliset, tekniset, taloudelliset ja ekologiset vaatimukset on ratkaistu tasapainoisesti ja tavalla joka toteuttaa asemakaavaluonnosratkaisua, laatukäsikirjaa ja erikseen kilpailun yhteydessä annettuja tavoitteita, ohjeita ja määräyksiä. Lisäksi kilpailussa on luotava puitteet korttelin palveluiden ja yhteisten tilojen järjestämiseksi. Arkkitehtikilpailussa olennaisinta on toimivien tilallisten edellytysten luominen korttelin konseptoinnissa syntyneille ideoille ja ratkaisuille. Vaasan kaupunki ei osallistu arkkitehtikilpailun kustannuksiin. Lopullinen arkkitehtikilpailutapa ja -muoto suunnitellaan voittajaryhmän ja Vaasan kaupungin välillä kilpailuohjelmointityön yhteydessä. Arkkitehtikutsukilpailu voidaan toteuttaa koskemaan koko korttelia tai erillisiä rakennuksia. Mikäli päädytään kilpailuttamaan erillisten rakennusten suunnittelu, vastaa voittajaryhmän arkkitehtuurin ammattilainen tai muu yhdessä sovittu ammattitaitoinen taho kokonaisuuden suunnittelun ja totutuksen arkkitehtonisesta harmonisuudesta ja saumattomasti yhteen sopivasta kokonaisuudesta. Arkkitehtikilpailun lisäksi korttelin yhteisöllisten ja tilallisen ratkaisujen onnistuneen toteuttamisen aikaansaamiseksi harkitaan tähän aihepiiriin erikoistuneen konsultin käyttöä. Mahdollisen konsulttityön käytännön järjestelyistä ja kustannuksista sovitaan erikseen kilpailun voittaneen kilpailijaryhmän kanssa. 2.1 Kilpailukohde Seuraavassa on kuvattu kilpailukohde sekä tonttien myyntihinnat ja luovutusmuodot. Kohdissa 2.3 2.12 on kuvattu tämän tyyppiseen kortteliin kuuluvia keskeisiä ominaisuuksia, joihin kilpailijaryhmien tulee esittää ratkaisuja. Kilpailijaryhmien on myös mahdollista esittää muita täydentäviä ratkaisuja. Kilpailualue (kuva 1) sijaitsee Ravilaaksoon tulevalla uudella asuinalueella asemakaavaluonnoksen mukaisessa korttelissa 58. Ravilaakson alueen asemakaavoitus on käynnissä ja asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 31.8 30.9.2017. Asemakaavaluonnoksessa kilpailualue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kilpailualueen kokonaisrakennusoikeudeksi on asemakaavaluonnoksessa osoitettu noin 10 000 k-m 2. Rakennusoikeus ei kuitenkaan ole ehdottoman sitova. Korttelin autopaikat tullaan sijoittamaan kannenalaiseen pysäköintiin. Asemakaavoituksen ollessa luonnosvaiheessa kilpailun voittajalle on mahdollisuus vaikuttaa kaavan lopulliseen muotoon korttelin osalta. Kilpailualueen voi esittää kilpailuehdotuksessa jaettavaksi myös useammaksi tontiksi. Asemakaavoituksen rinnalla on tekeillä Ravilaakson alueelle laatukäsikirja, joka ohjaa myös hyvinvointikorttelin rakennuttajia. 4
Kuva 1. Kilpailualue (ote asemakaavaluonnoksesta). 5
Kuva 2. Ravilaakson asemakaavaluonnos (korttelin sijainti merkitty punaisella). 6
Kuva 3. Ravilaakson asemakaavaluonnoksen havainnekuva. 2.2 Tonttien myyntihinnat ja luovutusmuoto Kilpailualueelle muodostettava tontti/tontit vuokrataan tai myydään. Tontteja ei luovuteta institutionaalisille sijoittajille. Hinta määräytyy markkinahintoihin perustuvien kaupunginvaltuuston vahvistamien vuokra- ja myyntihintojen perusteella. Kilpailualue sijaistee hintavyöhykkeellä III, jossa hinnat tällä hetkellä (2017) muodostuvat seuraavasti: AP/AR vuokrahinta AP/AR myyntihinta AK vuokrahinta AK myyntihinta 14,61 /k-m 2 /vuosi 352,58 /k-m 2 13,30 /k-m 2 /vuosi 332,43 /k-m 2 Hinnat on sidottu tammikuun elinkustannusindeksiin (2017 = 1914). Hintoja tarkistetaan vuosittain tammikuun elinkustannusindeksin mukaisesti. Valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon osoitetut tontit tai tontinosat luovutetaan luovutushetkellä voimassa olevalla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) hyväksymällä enimmäishinnalla (vuonna 2015 AK 180 /k-m 2 ). Kilpailun voittajat sitoutuvat noudattamaan voittamansa tontin asemakaavamääräyksiä, kilpailuohjelmaa, Ravilaakson laatukäsikirjaa sekä asuntotonttien kulloinkin voimassaolevia luovutusehtoja. Kilpailun voittajan kanssa laaditaan aiesopimus. Aiesopimuksella sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja aikatauluisista. Lisäksi suunnitelmien tarkennettua laaditaan toteuttamissopimus sekä tarvittaessa lyhytaikainen maanvuokrasopimus tai kiinteistökaupan esisopimus. Toteuttamissopimuksessa sovitaan osapuolten vastuista ja rakentamisen aikataulusta. 7
Luovutuksensaajan tulee esittää kaupungille (kiinteistötoimi) lopullinen tontinkäyttö- ja korttelisuunnitelma ennen rakennusluvan hakemista ja pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen laatimista tai kiinteistökauppaa. Kilpailun voittaja sitoutuu toteuttamaan kilpailualueen rakennuksineen valmiiksi (osittainen lopputarkastus) kolmen vuoden kuluessa tontin rakennusluvan myöntämisestä. Tontin rakennusoikeudesta on käytettävä vähintään 80 prosenttia. Mikäli kohteiden rakentaminen viivästyy tai peruuntuu, kaupunki ei vastaa miltään osin kilpailuehdotusten tekijöille aiheutuneista kustannuksista. Kilpailun voittajan tulee sitoutua olemaan luovuttamatta tonttia ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä muulle kuin sille, jonka kaupunki hyväksyy. Rakentamisvelvoitteen täyttämisen turvaamiseksi, rakentamattoman tontin edelleen luovuttamisen estämiseksi, asuntojen rahoitus- ja hallintamuodon sekä huoneistotyyppijakauman varmistamiseksi toteuttamissopimukseen otetaan tarvittavat sopimussakkolausekkeet. Rakennuslupaa voi hakea, kun tontin vuokrasopimus tai kauppakirja on allekirjoitettu ja rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi rakennusluvan myöntämisen jälkeen. Kaupunki voi tarvittaessa laatia lyhytaikaisen maanvuokrasopimuksen rakennusluvan hakemiseen valitulle tontinsaajalle myös ennen pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tai kauppakirjan allekirjoitusta. Kilpailun voittajat sitoutuvat suorittamaan kilpailualueen osalta Ravilaakson aluetaiteen kehittämiskorvauksen. Korvaus määräytyy rakennusluvassa tontille tai tontinosille osoitetun rakennusoikeuden mukaan siten, että korvauksena suoritetaan 2 /k-m 2 +alv. Korvaus ei sisälly tontin myyntihintaan. Lisäksi voittajat sitoutuvat toteutussopimuksella prosenttiperiaatteen toteuttamiseen hankkeessaan. Kehittämiskorvauksen osuus lasketaan mukaan prosenttiperiaatteen toteuttamiseen. 2.3 Arkkitehtoninen konseptisuunnitelma Arkkitehtonisessa konseptisuunnitelmassa esitetään tilat ja toiminnot kaavioina ja esim. suunnitelman kannalta olennaisia tunnelmia tai aiheita kevyen luonnosmaisesti tai referenssikuvina. Kilpailijaryhmässä tulee olla ammattilainen, joka vastaa kokonaisuuden arkkitehtonisesta peruskonseptista. 8
Kuva 4. Esimerkki korttelin konseptuaalisesta esittämisestä, Jätkäsaaren sukupolvien kortteli, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy. 2.4 Asuntojen rahoitus- ja hallintamuodot sekä huoneistotyypit Kilpailutontin kokonaisrakennusoikeudesta (noin 10 000 k-m 2 ) noin kolmasosa tulee osoittaa valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Tästä osa voi olla asumisoikeusasuntotuotantoa. Kokonaisrakennusoikeudesta noin kaksi kolmasosaa tulee suunnata vapaarahoitteiseen omitus- ja vuokra-asuntotuotantoon. Vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona toteutetut asunnot tulee myydä yksityishenkilöille, ei institutionaalisille sijoittajille. Näin turvataan, ettei asuntokohteista synny sijoittajien omistamia vuokrakohteita. Mikäli asetettua velvoitetta rikotaan, sopimussakko on merkittävä. Kilpailuehdotuksessa asuntojen huoneistotyyppijakauman tulee olla monipuolinen sekä vuokra- että omistusasunnoissa. Huoneistotyyppijakauman tulee vastata kysyntään mahdollisimman hyvin. On mahdoton arvioida 2020-luvun kysyntää niin tarkkaan, että voitaisiin esittää tarkkaa vaatimusta huoneistotyyppijakaumasta. Vaasaan vastikään toteutetussa vastaavassa uudiskohteessa asuntojen kokonaismäärästä yli 40 % on ollut kaksioita ja yli 20 % kolmioita tai suurempia asuntoja. Voidaan olettaa, että melko samansuuntainen huoneistotyyppijakauma toimisi myös Ravilaakson yhteisöllisessä hyvinvointikorttelissa. Kilpailuasiakirjoista tulee ilmetä suuntaa antava huoneistotyyppijakauma ja asuntojen koko. Kortteliin pyritään luomaan mahdollisimman yhteisöllistä asumista. Asumismuotoina voivat olla myös mm. pienryhmäasunnot (nk. kimppakämpät) sekä muut kortteliin sopivat asumismuodot. 9
2.5 Korttelin yhteiskäyttötilat ja palvelut Yhteiskäyttötiloilla ja palveluilla tuetaan korttelin ja lähialueen asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Uudenlaiset tilaratkaisut ja tavat tuottaa palveluita ovat olennainen osa korttelia. Kilpailuehdotuksessa tulee esittää alustavia arvioita siitä, kuinka suuri osa korttelin kerrosalasta varataan yhteiskäyttötiloille ja palveluille. On myös esitettävä, kuinka tiloja hallinnoidaan. Vaihtoehtona voi olla ns. tilaoperaattori, joka ylläpitää tilanvarausjärjestelmää. Tilojen rahoitus on myös keskeinen suunnitelmassa esitettävä ratkaisu. Korttelin asukkaiden käyttöön tarkoitettuja yhteiskäyttötiloja on oltava riittävästi. Tilojen mahdollisimman laaja käyttömahdollisuus myös korttelin ulkopuolisille asukkaille ja toimijoille tulisi olla suunnittelun lähtökohtana. Korttelin välttämättömät yhteiskäyttötilat ovat seuraavat: Keittiö ruokailutiloineen (lähinnä asukkaiden yksityistilaisuuksiin yms.) Sauna Kuntosali Oleskeluhuone Monikäyttöinen yhteistila, joka tarjoaa mahdollisuuden esim. erilaisille harrasteryhmille ja asukkaiden järjestämille tapahtumille, kuten kokoukset, juhlat yms. Sopiva määrä muunneltavia harrastetiloja, jotka soveltuvat esim. kerhohuoneiksi, teknisen työn verstaaksi/pajaksi, musiikkihuoneeksi yms. Korttelivalmentajan/yhteisökoordinaattorin tila Taukopaikat ja lukunurkat sopivilla paikoilla, esim. kahviautomaattien vieressä, käytävillä ja aulatiloissa Sisäpihalla yhteisöllisyyttä luovia tiloja Riittävän kokoinen pyörä- ja muiden kulkuvälineiden varasto- sekä huoltotilat Yhteisiin tiloihin ei sisälly asuinhuoneistojen varastoja. Ne sisältyvät asumisen kerrosalaan. Kilpailuehdotuksessa on esitettävä, kuinka korttelin yhteiskäyttötiloja ja palveluiden tiloja hallinnoidaan ja rahoitetaan. Vaihtoehtona tilojen hallinnoinnin osalta voi olla ns. tilaoperaattori, joka ylläpitää tilanvarausjärjestelmää. Tilaoperaattori voisi aloittaa toimintansa hyvinvointikorttelissa. Ravilaakson muiden kortteleiden toteutuessa toiminta laajenisi niihin. Lopulta tilaoperaattori vastaisi koko Ravilaakson tiloista. Eri kortteleiden tiloja voisi profiloida tukemaan korttelin toiminnallista sisältöä. Tilaoperaattorille kuuluisi mm. tilojen vuokraus, huolto ja markkinointi. Tilojen osalta yksi mahdollisuus on toteuttaa ne ns. muuntotiloina (ulosvuokrattavina yhteistiloina), jotka profiloidaan tukemaan kortteleiden toiminnallista sisältöä. Muuntotilat eivät ole liiketiloja, vaan ensisijaisesti kadulle avautuvia yhteistiloja, joihin on oma sisäänkäynti sekä älylukitus. Näin tiloissa voi olla asukkaiden yhteistoimintaa, mutta ne 10
voidaan samalla vuokrata ulkopuolisille toimijoille (yksityinen/julkinen) esim. muutaman tunnin tai vuorokauden voimassa olevalla ovikoodilla. Asukkailla voi olla tiloihin oma kulku esim. porrashuoneesta, mutta se pitää olla kytkettävissä pois (älylukitus) silloin kun tilaa käyttää joku muu toimija (esim. alueella fysioterapiapalveluita tarjoava toimija). Kun tiloja ei ole vuokrattu muuhun käyttöön, niin ne ovat asukkaiden käytössä. Tiloissa pitää olla tietty perustaso (esim. keittiö, vessa, vesipisteet), jolla mahdollistetaan tilan taipuminen monipuoliseen peruskäyttöön. Tämän lisäksi jokaiseen tilaan pitää ideoida oma profiili/brändi toiminnan monipuolistamiseksi. Profiileja voisivat olla esim.; Erinomaisesti äänieristetty muuntotila (sopii musiikin harrastamiseen, juhliin, kuoroharjoituksiin yms.) Pehmustettu muuntotila (pehmustettu lattia, joka tarjoaa mahdollisuuden joogaan, voimisteluun yms.) Erinomaisilla ruuanvalmistusmahdollisuuksilla oleva muuntotila (juhlat, lähiruokapiiri, kokkikoulu, vieraiden kutsuminen ) Mummola (ylimääräinen asunto, jota voi vuokrata esim. vieraiden tullessa kylään ) Tekijäihmisten muuntotila (puutyöt, verstas...) Olennaista on löytää ratkaisu, jossa tilojen pitkän ajan taloudellinen potentiaali pystytään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa tilojen mahdollisimman monipuolista käyttöä ja korkeaa käyttöastetta. Voitaisiinko tilojen pitkän aikavälin taloudelliset hyödyt huomioida jo niiden toteuttamisen yhteydessä ja estää näin toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten välitön vaikutus asuntojen hintoihin ja vuokriin? Hyvinvointikortteliin tulee luoda edellytyksiä ja houkutella mahdollisimman laaja kirjo eri palveluiden tarjoajia, sillä niillä on erinomaiset edellytykset menestyä Ravilaakson alueella. Lähialueen asukasmäärä on suuri ja moni asukas on seniori-iässä, eli potentiaalisia asiakkaita riittää. 1,5 km säteellä Ravilaakson tulevasta keskuksesta asuu tällä hetkellä noin 12 250 asukasta, joista noin 2 950 on 65+ -vuotias. Niiden lisäksi Ravilaakson alue tuo 2 500 uutta asukasta, joista moni tulee olemaan seniori-iässä. Lisäksi senioriväestö kasvaa hyvin voimakkaasti Vaasassa tulevina vuosikymmeninä. Kortteliin sopivia palveluita voisivat olla mm. ravintola ja kahvila, kuntosali sekä terveyspalveluita, jotka voisivat toimia em. muuntotiloissa. Yksi ja sama muuntotila voisi myös taipua laajalle kirjolle eri palveluiden tuottajia, kuten esim. hieroja, fysioterapeutti, kosmetologi, jalkahoitaja tai parturi/kampaaja. Eri päivinä eri palvelujen tuottajat voisivat siis hyödyntää samaa tilaa. 2.6 Korttelivalmentaja/yhteisökoordinaattori Muiden kaupunkien vastaaviin kortteleihin on palkattu korttelivalmentaja, yhteisökoordinaattori tai vastaava ammattilainen, jonka tehtävänä on auttaa, tukea ja kannustaa asukkaita yhteisen tekemisen löytämisessä ja ylläpitämisessä. Henkilö auttaa myös asukkaiden henkilökohtaisissa asioissa (kela-asiat, lääkärikäynnit, kuntoutus jne.) ja korttelin tapahtumien, kuten esim. luentojen ja juhlien järjestämisessä. Tehtävät vaihtelevat hieman korttelista toiseen, mutta idea on sama. 11
Samoissa kortteleissa on yleensä myös korttelitiimi tai vastaava taho, joka ideoi ja organisoi toimintaa ja aktiviteetteja yhdessä korttelivalmentajan kanssa. Korttelitiimi voi myös koordinoida yhteiskäyttötiloja ja hoitaa tiedottamista korttelivalmentajan kanssa. Korttelin asukkaiden keskuudesta valitaan edustajat korttelitiimiin. Korttelin konseptointiin tulee sisältyä kuvaus korttelivalmentajan/yhteisökoordinaattorin toiminnan, kustannusten, rahoituksen ja työn edellyttämien tilojen järjestämisestä. Sama henkilö voisi mahdollisesti myös vastata tietystä osasta korttelin toimintaa, eli mm. tiloista sekä soveltuvin osin tekniikasta ja talousasioista. Talousasiat tarkoittaisivat tässä ehkä lähinnä hankintojen suunnittelua yhdessä asukkaista koostuvan korttelitiimin kanssa. Konseptoinnissa on esitettävä, miten kyseinen toiminta järjestettäisiin ja mitä se tulisi maksamaan asukkaalle. 2.7 Esteettömyys Yksi mahdollisuus on korttelivalmentajan/yhteisökoordinaattorin palvelun ostaminen kolmannen sektorin toimijalta. Henkilön palkkaus voidaan myös aloittaa määräaikaisena kokeiluna. Toiminnan käynnistämisvaihetta varten on syytä tutkia STEA:n rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä. STEAn avustuksia tullaan vuosina 2017 2019 myöntämään pääsääntöisesti erityisryhmien asumisen tukemiseen. Vaikka STEA ei rahoita enää ikääntyvien asuntoja, voi se kohdistaa avustuksia itsenäistä asumista ja yhteisöllisyyttä tukevaan järjestötoimintaan. Yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt voivat hakea avustuksia STEA:lta. Esteettömyys on otettava huomioon kaikissa korttelin ratkaisuissa ja suunnitelmissa. Liikennejärjestelyt ja palveluiden sijainti sekä riittävät tilaratkaisut on huomioitava suhteessa asumiseen. Kulkuväylien ja muiden katuosuuksien reittien suunnittelussa esteettömyyden kannalta tärkeää on toteuttaa johdonmukaisesti esimerkiksi ns. SuRaKu -ohjeistuksia. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet sekä turvalliset ja helposti hahmotettavat kulkuväylät ovat tärkeitä. Sama koskee asukaspuistojen ja kohtaamispaikkojen saavutettavuutta sekä liikkumisesteisten riittävät pysäköintipaikat. Asuinrakennusten esteettömyys ulkoalueilta sisätiloihin saakka tulee huomioida jo varhaisessa vaiheessa suunnittelua. Erilaisten liikkumisen apuvälineiden, kuten esim. inva-mopojen tilan tarve ympäristössä ja asuinrakennusten varastoissa tulee ottaa huomioon. 2.8 Energia Tässä vaiheessa on esitettävä, minkälaisista elementeistä esteettömyys tulee koostumaan. Esteettömyyden yksityiskohtaisempi toteutuminen ratkaistaan käytännössä myöhemmässä arkkitehtikilpailussa. Osana Ravilaakson kaavoitusta on käynnissä AIKO-rahoitteinen tutkimushanke Tulevaisuuden innovatiivinen ja energiatehokas asuinalue, jonka päätavoitteena on edistää Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelman toteuttamista energiatehokkuuden pa- 12
rantamisen, uusiutuvan energian käytön lisääminen sekä asuinalueiden energiapalvelujen kautta. Hankkeen tavoitteena on eri toimijoiden kanssa selvittää, kehittää ja luoda uusia toimintamalleja sekä uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön liittyviä järjestelmiä. Hankkeen kautta Vaasan kaupunki pyrkii kehittämään innovaatioita tukevaa toimintaa kaavoituksessa, suunnittelussa, tontinluovutuksessa, sopimusten laadinnassa, kunnallistekniikan rakentamisessa sekä kehittää osallistavaa sähköistä vuorovaikutusta eri osapuolten kanssa. Hankkeessa määritellään ja yksilöidään alueella saatavissa olevat energiamuodot, niiden potentiaalit ja mahdollisuudet energiavarastoihin sekä eri ratkaisujen vaikutukset asemakaavaan, rakentamisohjeisiin sekä tontinluovutukseen. Hankkeessa kehitettäviä laskentamalleja ja työkaluja käytetään suunniteltaessa alueen, korttelin ja yksittäisen rakennuksen energiavalintoja sekä alueen rakentuessa seurataan sen todellista energiankäyttöä. Hankkeen tulokset tukevat myös Ravilaakson alueen Living Lab -testialustan toteuttamista. Hanke päättyy vuoden 2018 lopussa ja sen tuloksia pyritään hyödyntämään Ravilaakson hyvinvointikorttelin suunnittelussa ja toteutuksessa. Ravilaakson hyvinvointikorttelia tulee toteuttaa energiatehokkaasti ja suunnittelussa on tutkittava eri vaihtoehtoja tämän saavuttamiseksi. Lisäksi on tutkittava tapoja, joilla kortteli voisi itse tuottaa osan tarvitsemastaan energiasta (esim. aurinkopaneelit). Tavoitteena on vaikuttaa alentavasti korttelin asumisen hintaan ja sen toimintakustannuksiin varsinkin pitkällä aikavälillä. Korttelista tulee samalla myös ympäristöystävällisempi, mikä on erittäin kannatettavaa. Korttelin energiaratkaisujen kannattavuuden selvittämiseksi suunnitteluvaiheessa on syytä soveltaa elinkaarikustannuslaskentaa, jolla tarkastellaan kohteen elinkaaren aikaisia kustannuksia ja investoinnin taloudellista kannattavuutta. Vertailtaessa useampia kohteita keskenään laskentamenetelmä kannustaa valitsemaan energiatehokkaita ja - taloudellisia ratkaisuja sisältävän kohteen. Elinkaarikustannustarkastelu tarjoaa suunnittelijoille, ja myös asiakkaille, perusteluja esimerkiksi energiatehokkuusinvestoinneille, mikä kannustaa energiatehokkuutta parantavien rakenteiden ja laitteiden asentamiseen. 2.9 Living Lab -konsepti Living Lab tarkoittaa elävää laboratoriota, tutkimus- ja testiympäristöä, jossa kehitetään esim. uusia palveluita ja teknisiä ratkaisuja. Ravilaakson alueella on tavoitteena mahdollistaa Living Lab -konseptia mm. energiatehokkuudessa ja energiajärjestelmien kehittämisessä. Living Lab -konseptia voidaan käyttää myös muiden innovatiivisten ratkaisujen mahdollistajana, kuten esim. edistyksellisissä palvelu- tai tilaratkaisuissa. Korttelissa voidaan testata joko energiaan, korttelin palveluihin tai tiloihin liittyvää Living Lab -ratkaisua. Kilpailuehdotuksessa tulee esittää yksi Living Lab -teema. Teeman kuvaukseen tulee sisältyä kuvaus kestosta, toiminnasta, kustannusten, rahoituksen ja työn edellyttämien tilojen järjestämisestä. Palvelu voi olla määräaikainen (esim. 2 vuotta), minkä jälkeen sen jatkototeutumista voidaan arvioida. Pilotoinnin jälkeen Vaasan kaupunki voi lunastaa projektin toteuttajalta ja tarjota sen jatkamisen. 13
2.10 Taide Kaupunki toteuttaa Ravilaakson alueella prosenttiperiaatetta, jossa taiteeseen käytettävä kokonaissumma muodostuu kiinteästä aluetaiteen kehittämiskorvauksesta ja tontin rakennusoikeuden mukaan muuttuvasta %-osuudesta siten, että kokonaissumma vastaa 1 % tontin rakennusoikeuden arvosta. Alueella tontin varauksen yhteydessä peritään rakennuttajalta 2 /kem 2 suuruinen aluetaiteen kehittämiskorvaus. Korvauksella kerätyt varat kaupunki käyttää yleisillä alueilla toteutettaviin taidehankintoihin ja toteuttamiseen sekä alueen markkinointitapahtumiin. Kahden euron ylittävän osan prosenttiperiaatteen mukaisesta taiderahoituksesta rakennuttaja sitoutuu sijoittamaan taiteeseen rakentamalleen tontille tai korttelin yhteiselle piha-alueelle. Hyvinvointikorttelissa on varauduttava sähköpollareihin ja/tai upotettuihin tekniikkapisteisiin eri puolille julkista tilaa (esim. 2 3kpl). Ajatus on se, että Ravilaakson muihinkin kortteleihin tulee vastaavat. Näin mahdollistetaan Ravilaakson festarit sekä muuntotilojen ulostulot kaduille. Nämä voidaan kytkeä myös portaaliin. 2.11 Resilienssi Ravilaakson alueelle laaditaan taideohjelma osana alueen laatukäsikirjaa. Monessa vastaavassa korttelissa on hyödynnetty taidetta ansiokkaasti viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Suunnitelmissa tulee esittää alustavia ajatuksia taiteen toteuttamiseksi osana korttelia. Ravilaakson taideohjelman varsinainen toteuttaminen palvelukorttelin osalta ratkaistaan arkkitehtikilpailussa. Kilpailijoiden tulee esittää korttelin resilienssi, eli miten sen suunnittelussa ja toteuttamisessa varaudutaan tulevaisuuden muutoksiin. Lähtökohdaksi voidaan ottaa aikakerrostumat (esim. 0v., 5v., 10v. 15v. jne. korttelin valmistumisesta. Ensimmäinen jakso alkaa jo korttelin suunnitteluvaiheessa. Ajatuksena on, että tehdään sellaisia ratkaisuja, jotka voidaan muuntaa joustavasti uusien tarpeiden/teknologian kehittymisen myötä tarpeita vastaaviksi ratkaisuiksi. Rakennetun ympäristön resilienssin osalta tällä hetkellä erityisen voimakkaina näyttäytyvät megatrendit puoltavat 1) yhteiskunnan vaurastumista, 2) vapaa-ajan lisääntymistä ja 3) teknologian kehittymistä. Tulevaisuuden muutoksiin varautuminen tarkoittaa mm. sitä, että otetaan kantaa korttelin suunnittelun ja toteutuksen vaiheistukseen (esim. työmaailme) ja siihen, miten autoilun mahdollinen väheneminen vaikuttaa pysäköinnin tarpeeseen. Jos pysäköintitarve tulevaisuudessa vähentyy, niin millaisilla ratkaisuilla tarpeettomia autopaikkoja otetaan muuhun käyttöön? Kannattaisiko korttelissa harkita sellaisia pysäköintitilaratkaisuja, jotta osa tiloista voidaan ottaa muuntotilat -malliin tulevaisuudessa mukaan? Hyvinvointikorttelin vaiheistuksen tulee alkaa jo ennen varsinaista rakentamista. Esim. tulevat asukkaat (jos niitä löytyy) voivat osallistua työmaailmeen kehittämiseen ja järjestää illallisen pitkän pöydän ääressä alueella. Korttelin yhteisöllisyyttä tulee rakentaa jo hankkeen alkuvaiheessa, eikä siitä hetkestä, kun asukkaat muuttavat kortteliin. Viestinnällä on keskeinen rooli tässä. 14
Korttelin tiloja kannattaa myös suunnitella resilienssin näkökulmasta. Miten tiloja pitäisi tänään suunnitella, jotta ne toimivat vielä huomenna ja ylihuomennakin? Kannattaisiko mahdollistaa Ravilaakson torialueetta ympäröivien kortteleiden yhdistäminen tulevaisuudessa ainakin tilojen osalta? Tällöin naapurikorttelissa olevat asukkaat voivat vuokrata/varata tiloja ko. korttelista. Miten teknologian kehittyminen huomioidaan tilasuunnittelussa? Missä asukkaiden palvelurobotit mahdollisesti tulevaisuudessa sijaitsevat (asunnoissa, porrashuoneissa, yhteistiloissa?). Minkälaisia teknisiä varauksia kortteliin tulee tehdä, jotta uusia ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön tulevaisuudessa? 2.12 Brändi Kilpailijoiden tulee esittää hyvinvointikorttelille alustava brändi. Yksi idea voisi olla korttelin jakaminen talo- ja/tai porrashuonekohtaisiin palasiin, joille jokaiselle kehitetään hyvinvointikorttelin kokonaisbrändiä tukeva alabrändi = palanen. Alabrändi määrittelee, minkälaisia kohderyhmiä (asukkaat, toimijat, tilat, käyttäytymiskulttuuri ) korttelin eri osissa (palasissa) tavoitellaan. Tavoitteena on synnyttää korttelin sisälle mahdollisimman monipuolista ja kohdennettua asumista, joka kytkeytyy yhdessä yhteiskäyttötilojen ja palvelujen kanssa toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, eli Hyvinvointikorttelin kokonaisbrändi. Palaset mahdollistavat eri hallinnointimuotoja, laatu- ja hintatasoja sekä toteuttajia. Esim. hyvinvointikorttelin maantaso voisi muodostaa korttelikohtaisen kokonaisuuden, jossa korttelin kaikki eri sidosryhmät (käyttäjät, toimijat, omistajat, hallinnoijat, operaattorit ) muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Suuri osa yhteiskäyttötiloista ja palveluista voisivat sijaita maantasossa ja liittyä alueelliseen muuntotilamalliin. 3 KILPAILUN OSALLISTUMISOHJEET 3.1 Kilpailuun osallistuminen 3.2 Kilpailuaika Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu on suunnattu kilpailijaryhmille, joissa on mukana vähintään kolme nimettyä rakennuttajaa. Kilpailuun osallistuvien tulee toimittaa ehdotus, jossa on esitetty ratkaisuja kilpailuohjelmassa esitettyihin asioihin. Täydentäviä ja poikkeavia ratkaisuja voi myös esittää, kunhan niitä on riittävästi perusteltu. Kilpailu ratkaistaan ehdotusten kokonaisidean, toiminnallisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden perusteella. Kaikilta rakennuttajilta edellytetään riittävää asiantuntemusta ja voimavaroja hankkeen laadukkaaksi toteuttamiseksi. Kaupunki tulee kilpailuohjelmassa pidättämään oikeuden pyytää tarkennuksia annettuihin kilpailuehdotuksiin tai hylätä kaikki kilpailuehdotukset. Kilpailuaika on 25.10.2017 12.1.2018. 15
3.3 Kilpailuehdotuksen sisältö Kilpailuehdotus muodostuu kahdesta erillisestä kirjekuoresta, joista toinen on hankesuunnitelmakuori ja toinen nimimerkkikuori. Kilpailuehdotuksen hankesuunnitelma on salainen, joten merkinnät hankesuunnitelmaasiakirjoissa, joista ilmenee joko suoraan tai välillisesti ehdotuksen tekijä tai kohteen suunnittelijat, ovat kiellettyjä. Kilpailijan nimi ja yhteystiedot saavat tulla ilmi vain nimimerkkikuoressa (ks. ohjeet alla). Mikäli hankesuunnitelman salaisuus on tahallisesti vaarannettu, voi kilpailun järjestäjä jättää ehdotuksen käsittelemättä. Hankesuunnitelmakuori Kilpailuehdotuksen ensimmäinen osa on erillinen hankesuunnitelmakuori, jonka päälle tulee kirjoittaa selkeästi käytetty nimimerkki ja merkintä Ravilaakson yhteisöllisen hyvinvointikorttelin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu: hankesuunnitelmakuori. Kilpailuehdotuksen laatijoiden nimiä ei saa näkyä missään muodossa (kilpailusalaisuus) hankesuunnitelmakuoressa ja sen sisällössä. Kaikki asiakirjat tulee varustaa merkinnällä Ravilaakson yhteisöllisen hyvinvointikorttelin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu sekä kilpailuehdotuksen nimimerkillä. Hankesuunnitelmakuoren sisältö tulee toimittaa paperitulosteena ja muistitikulla pdf-muodossa. Kilpailijoiden tulee laatia kilpailutehtävän mukainen kilpailuehdotus asemakaavaluonnoksen mukaiselle kilpailualueelle. Kilpailuehdotuksen tulee sisältää kaikki ao. listauksen kohdat 1 12, jotka vastaavat kilpailun järjestäjän asettamia sisältövaatimuksia. Kilpailijaryhmien on myös mahdollista esittää täydentäviä ja poikkeavia ratkaisuja, kunhan niitä on riittävästi perusteltu. Kaupunki varaa oikeuden puutteellisten kilpailuehdotusten hylkäämiseen. Hankesuunnitelmakuoren tulee sisältää pdf-asiakirja, jossa seuraavat asiat on kuvattu (ks. kappaleessa 2 olevat yksityiskohtaisemmat kuvaukset): 1) Arkkitehtoninen konseptisuunnitelma 2) Yhteisöllisyyden idean kuvaus ja toteutus asumisen, palveluiden, yhteisten tilojen ja muiden ratkaisujen osalta 3) Asuntojen lukumäärä, keskipinta-ala ja huoneistotyyppijakauma 4) Asuntojen rahoitus- ja hallintamuotojakauma 5) Kuvaus yhteiskäyttötilojen ja palveluiden tilojen toteutuksesta, rahoituksesta, organisoinnista ja hallinnoinnista 6) Korttelivalmentajan/yhteisökoordinaattorin toiminta, rahoitus ja palvelun edellyttämien tilojen järjestäminen 7) Palvelukorttelin esteettömyyden elementit 16
8) Elinkaarikustannuslaskennan soveltaminen korttelin suunnittelussa ja toteutuksessa sekä keinot, joilla edistetään korttelin energiatehokkuutta ja joilla kortteli tuottaa itse osan tarvitsemastaan energiasta 9) Living Lab -konseptin toteuttaminen 10) Taiteen toteuttaminen osana palvelukorttelia 11) Korttelin resilienssin kuvaus 12) Korttelin alustavan brändin luonti Kilpailun liiteaineistoon kuuluvat seuraavat asiakirjat, jotka löytyvät kilpailun nettisivuilta: www.vaasa.fi/ravilaakso-hyvinvointikortteli Ravilaakson asemakaavaluonnos Ravilaakson laatukäsikirja (luonnos) Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma AIKO-hanke Ravilaakson asunto- ja maapoliittiset tavoitteet ja toteutuskeinot Nimimerkkikuori Kilpailuehdotuksen toinen osa on erillinen nimimerkkikuori, jonka päälle tulee kirjoittaa selkeästi käytetty nimimerkki ja merkintä Ravilaakson yhteisöllisen hyvinvointikorttelin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu: nimimerkkikuori. Nimimerkkikuoren sisältö tulee toimittaa paperitulosteena (A4). Nimimerkkikuoren tulee sisältää: - kilpailuehdotuksen nimimerkki - kilpailuun osallistuvan kilpailuryhmän toimijoiden nimet, yhteystiedot ja yhteyshenkilön/-henkilöiden nimet - selvitys toteuttajaryhmän edellytyksistä selviytyä hankkeen toteuttamisesta - referenssit vastaavista kohteista - vakuutuksen kaikkien lakisääteisten rekisteriotteiden olemassa olosta Kilpailuehdotusten arviointi suoritetaan hankesuunnitelmakuoren sisältämän aineiston pohjalta ja vasta arvioinnin jälkeen avataan nimimerkkikuoret ja yhdistetään kilpailuryhmän tiedot kilpailuehdotukseen. 3.4 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet Toteuttajan valinnassa painotetaan kilpailijaryhmän toimijoiden luotettavuutta ja mahdollisuuksia sitoutua mittavan hankkeen toteutukseen sekä suunnitelmien innovatiivisia, taloudellisia ja ekologisia ominaisuuksia. Kilpailun voittaja valitaan seuraavien valintakriteerien perusteella: A: Toimivuus Hankkeen kokonaisuuden idea ja toimintamalli, eri toimintojen (mm. asuminen, yhteiskäyttötilat, palvelut yms.) sekä asuntojen rahoitus- ja hallintamuotojen sekä huoneistotyyppien niveltyminen kokonaisuuteen. Korttelin yhteiskäyttötilojen ja palvelutilojen toteutus, rahoitus ja hallinta. 17
Kohteen arvo ja kyky toimia osana Ravilaakson ja sen lähialueen asukkaita kokoavana tilana. Ratkaisut korttelivalmentajan/yhteisökoordinaattorin toiminnalle, rahoitukselle ja palvelun edellyttämien tilojen järjestämiselle. Toimintojen sekä niiden yhdistämisen innovatiiviset ratkaisut. Vaiheistus ja toteuttamiskelpoisuus. Ympäristön ja tilojen esteettömyys sekä taiteen ratkaisut. Korttelin resilienssi ja brändi. B: Ympäristötehokkuus Kestävää kehitystä, kiertotaloutta ja kaupungin strategiaa ja energia- ja ilmastoohjelmaa tukevat innovatiiviset ratkaisut, ideat yhteistyömahdollisuudet. Elinkaaren ympäristövaikutuksiltaan optimoidut kokonaisuudet. C: Toimijan edellytykset Toimijoiden ja kumppanien sitoutuneisuus, uskottavuus sekä taloudelliset ja tekniset edellytykset toteuttaa hanke lähivuosina. Aikaisemmat vastaavat referenssit. 3.5 Kysymysten esittäminen Kilpailusta voi esittää kysymyksiä tai pyytää lisätietoja 10.11.2017 asti. Kysymykset lähetetään osoitteeseen jonas.nylen@vaasa.fi. Sähköpostin aiheeksi tulee laittaa Ravilaakson yhteisöllisen hyvinvointikorttelin kilpailu/kysymykset. Esitetyt kysymykset ja vastaukset julkaistaan kilpailun nettisivuilla ja lähetetään kaikille kysymyksiä esittäneille sähköpostilla 24.11.2017 mennessä. 3.6 Kilpailun päättymisaika ja kilpailuehdotuksen jättäminen Kilpailuehdotukset kaikkine asiakirjoineen on toimitettava viimeistään perjantaina 12.1.2018 klo 15.00 mennessä osoitteeseen: Vaasan kaupunki Ravilaakson yhteisöllisen hyvinvointikorttelin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu Vaasan kaupunki/kirjaamo PL3 65101 Vaasa Kilpailuehdotusten tulee olla perillä Vaasan kaupungin kirjaamossa kilpailun määräaikaan mennessä. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Valintamenettelyyn osallistumisesta tai ehdotuksista ei makseta palkkiota. 18
3.7 Tulosten julkaisu Kilpailun voittaja pyritään valitsemaan helmikuun 2018 loppuun mennessä. Ehdotusten arvioinnista laaditaan arvostelupöytäkirja, joka sisältää kilpailun yleisarvostelun ja ehdotuskohtaisen arvioinnin. Kiinteistötoimi valmistelee kaupunginhallitukselle esityksen kilpailun voittajasta ja alueen varaamisesta jatkosuunnittelua varten kilpailun voittaneelle kilpailijaryhmälle. Arvostelupöytäkirja sekä ote kaupunginhallituksen pöytäkirjasta toimitetaan kaikille kilpailuun osallistuneille. Lisäksi kaupunki tiedottaa kilpailun voittajan valinnasta medialle ja kaupungin internetsivuilla. 3.8 Arviointiryhmä ja kilpailun sihteeri Kilpailuehdotukset arvioi mm. kaupungin kiinteistötoimesta, kaavoituksesta sekä sosiaali- ja terveystoimen edustajista koostuva arviointiryhmä. Arviointiryhmä voi käyttää arvioinnin apuna tarvittaessa muita asiantuntijoita. Lopulliset valinnan kilpailun voittajasta ja tontin varaamisesta kilpailun voittajalle tekee Vaasan kaupunginhallitus. 3.9 Kilpailun jatkotoimenpiteet Vaasan kaupunginhallitus päättää kilpailun voittajan ja toiseksi sijoittuneen, varaa tontin (kilpailualueen) jatkosuunnittelua varten kilpailun voittajaryhmälle, hyväksyy hankkeen aie- ja toteuttamissopimukset. Päättäessään kilpailun voittajan, kaupunginhallitus voi valita varasijalle toiseksi sijoittuneen kilpailuehdotuksen siltä varalta, että voittaja luopuu hankkeesta tai sillä ei ole riittäviä edellytyksiä selviytyä hankkeen toteutuksesta. Kaupunki pidättää oikeuden hylätä kaikki kilpailuehdotukset tai pyytää niihin tarkistuksia. Kaupunki ei vastaa osallistujille mahdollisesti syntyvistä vahingoista, mikäli kaupungin päättävä elin aikanaan päättää olla myymättä/vuokraamatta tontin tai mikäli päättävän toimielimen myyntipäätös ei tule lainvoimaiseksi. Mikäli kohteiden rakentaminen viivästyy tai peruuntuu, kaupunki ei vastaa miltään osin kilpailuehdotuksen tekijöille aiheutuneista kustannuksista. 3.10 Kilpailun säännöt Kilpailussa noudatetaan tämän kilpailuohjelman mukaisia sääntöjä, jotka kilpailija osoittaa hyväksyneensä osallistuessaan kilpailuun. 3.11 Kilpailuehdotusten käyttöoikeus Päätöksenteon jälkeen asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella. Mikäli asiakirjoihin sisältyy liike- ja ammattisalaisuuksia, tulee ne eritellä ja ilmoittaa selkeästi. Kaupunki noudattaa asiakirjojen julkisuuden osalta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Kilpailun järjestäjällä 19
on oikeus käyttää kilpailuaineistoa tekijätietoineen esittely-, näyttely- ja julkaisutarkoituksiin. 20