Museot mielenkiintoisiksi! Avaimet positiiviseen viestintään
Esityksen rakenne 1. Mistä positiivinen maine muodostuu 2. Mitä viestinnästä vastaava voi tehdä positiivisen maineen saavuttamiseksi 3. Miten viestiä vaikeista asioista
Suomesta ei puutu markkinointiosaamista, vaan markkinointiajattelua! Pirjo Vuokko Commentator1/06
Maine Imagosta maineeseen Maineen käsitteellä on haluttu korostaa, että maine syntyy sekä sanoista että teoista Hyvä maine = hyvä toiminta + hyvä viestintä Maineen muodostuminen Tunnettuus Itse yhteisö Yhteisön edustajat Palvelut Viestintä- ja markkinointimateriaalit Omat kokemukset Ystävien, sukulaisten ja tuttujen kokemukset Joukkoviestimet Maine sisältää yhä enemmän osia, joihin ei voi itse vaikuttaa
Museoiden maineen ulottuvuuksia? Museot auttavat meitä ymmärtämään, keitä me olemme vs. On vaikea ymmärtää sitä, mitä museot tarjoavat Museot tuovat uusia näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin vs. Museot säilyttävät (asettavat näytteille) sitä, mille ei (enää) ole tarvetta Museossa käynti on elämys vs. Museossa käynti on etäännyttävä kokemus Museoissa työskentelee alansa huippuasiantuntijoita vs. Museoväellä ei ole annettavaa yleiseen keskusteluun
Pienryhmäkeskustelu 1 Mistä museoiden maine muodostuu? Mitkä asiat vaikuttavat siihen eniten? Mitkä ovat museoiden maineriskejä ja mainemahdollisuuksia?
Keskustelu: maineeseen vaikuttavia tekijöitä 1(2) Tärkeintä ovat laadukkaat näyttelyt ja kävijöiden kokemus niistä Monet myös muodostavat kuvan yhden käynnin perusteella Ajatus siitä, että museo on nähty, kun siellä on kerran käyty Miten viestiä vaihtuvista näyttelyistä ja uusista teemoista? Asiakaspalvelu museossa käynnin yhteydessä Myös muut kuin museon omat palvelut vaikuttavat maineeseen, esim. museon yhteydessä sijaitseva kahvila, jonka pyörittäminen on ulkoistettu Museoilla jossain määrin kollektiivinen maine Jos kokemus yhdestä museosta on huono, ajatellaan helposti muidenkin museoiden olevan samanlaisia Pitääkö museon olla nimeltään museo vai voiko museo-sanan häivyttää viestinnässä ja markkinoinnissa?
Keskustelu: maineeseen vaikuttavia tekijöitä 2(2) Osaa museoista vaivaa aika ajoin talouskeskustelu Veronmaksajien rahoja käytetään liikaa tai Miksi museossa käynti maksaa, tästähän on jo veroissa maksettu Osin ristiriitaista keskustelua: samaan aikaan kaivataan pienempiä kuluja ja suurempaa panostusta markkinointiin Tulisiko museoiden tehdä talousviestintää: avata yleisölle, mikä osa kuluista (mahdollisesti) katetaan esimerkiksi julkisella tuella, mikä lahjoituksilla tai muulla varainhankinnalla ja mikä kävijämaksuilla? Tai ainakin kertoa tämä verkkosivuillaan? Oppaan osaamisella, innostuksella ja esiintymisellä suuri merkitys Koululuokat (ja opettajat?) joutuvat usein pakosta museoon, mikä ei ole omiaan luomaan positiivista mainetta Museoilla on kuitenkin harvoin sellaisia suuria kriisejä, jotka uhkaavat koko toiminnan jatkuvuutta tai mainetta pysyvästi
Mitä halutaan olla ja kenelle Kohderyhmän määrittely Asiakkaiden / kävijöiden / osallistujien / sidosryhmien segmentointi Potentiaalisten uusien ryhmien tunnistaminen Mistä mikäkin ryhmä on kiinnostunut, mikä on ajankohtaista Mitä haluamme ja voimme tarjota kullekin ryhmälle Perustehtävän ja muuttuvan kysynnän yhteensovittaminen Miten tarjotaan, miten tarjonta saatetaan kohderyhmän tietoon ja miten kysytään jatkuvasti kohderyhmän mielipidettä
Mielenkiintoinen museo Tuntee kohderyhmänsä Tutkimukset, verkostoituminen, jatkuva heikkojen signaalien seuranta Pystyy tarjoamaan kohderyhmäänsä juuri sillä hetkellä kiinnostavaa sisältöä Teemanäyttelyt, verkkoratkaisut, tapahtumat, yhteishankkeet Tavoittaa kohderyhmänsä viestinnällisesti Niissä kanavissa, joita kohderyhmä käyttää Kuuntelee kohderyhmäänsä ja vastaa sen toiveisiin Tarjonta jossain määrin räätälöitävissä kohderyhmän mukaan, viestinnässä mahdollisimman paljon kaksisuuntaisia elementtejä Esiintyy asiantuntijana ajankohtaisissa aiheissa Esimerkiksi mediakeskusteluun osallistuminen niissä aiheissa, joissa museosta löytyy asiantuntemusta On innostunut aiheestaan!
Viestinnästä vastaavan mahdollisuudet 1(2) Viestinnällisen näkökulman tuomista päätöksentekoon Kohderyhmien tunnistaminen, segmentointi ja verkostoituminen Toimintaympäristön luotaus: ajankohtaisen keskustelun seuranta mediassa, verkossa ja verkostoissa Ehdotukset uusista tavoista segmentoida kohderyhmää ja lähestyä sitä sekä ajankohtaisista aiheista, joiden ympärille voi rakentaa toimintaa Ennakointi: miten eri kohderyhmät ottavat vastaan päätökset
Viestinnästä vastaavan mahdollisuudet 2(2) Kohderyhmittäisten pääviestien määrittely ja jalkautus, visuaalisen ilmeen suunnittelu Henkilöstön viestintävalmiuksien kehittäminen Esimerkiksi esiintyminen ja ihmisten kohtaaminen Viestinnän ja markkinoinnin toimenpiteet, materiaalit ja oheistuotteet Viestin muotoilu Kohderyhmän ja tavoitteen mukaan Ammattitermistöä vai maallikkoa kiinnostavaa Asiallisesti tiedottavaa vai markkinoivaa
Esimerkkejä verkkoratkaisuista http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/nayttely/ristivalotuksia/ http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/nayttely/samurai/suomi/tekstit/ lapsille_palapeli.htm Tällä hetkellä vannotaan kohderyhmän itsensä luoman sisällön nimiin Yhteisömedia Blogit Avoin kehitystyö
Viestinnän keinoja ja kanavia Perinteisiä välitetyn viestinnän keinoja ja kanavia Tiedote, kirje (sähköinen tai painettu) Mediaviestintä ja -mainonta Julkaisut ja verkkosivut Uudempia (?) välitetyn viestinnän keinoja ja kanavia Sosiaalinen media, viraali Ambient, elämysmarkkinointi Kontekstimarkkinointi Trendi on kohti keinoja, jotka Eivät tunnu vastaanottajasta tiedottamiselta tai markkinoinnilta, vaan elämykseltä tai palvelulta Päästävät vastaanottajan osallistumaan sisällön luomiseen
Mahdollisia museoiden uusia viestintävälineitä Verkkoratkaisut Verkkonäyttelyt, joissa kävijä osallistuu sisällön luomiseen Pelit lapsille, kilpailut ja arvonnat, verkkokaupat Sähköiset uutiskirjeet Esimerkiksi vaihtuvien näyttelyiden tai tapahtumien uutisoimiseksi Rekisteri kävijöistä, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan vastaan uutiskirjeen Mobiili Haluaako osa kävijöistä tiedon uutisista esim. tekstiviestinä? Jalkautuminen Tapahtumat eri kohderyhmille myös museon ulkopuolella Esimerkiksi keskustelussa esillä: kävijöiden kuskaaminen kärryllä museoon kadulta Monet museot tekevät jo näitä kaikkia mallikkaasti
Vaikeista asioista viestiminen Keskustelun ja argumentoinnin perussäännöt pätevät kaikessa viestinnässä Toisen osapuolen näkökulman kuunteleminen, kunnioittaminen ja ymmärtäminen Kompromissi- ja neuvotteluhalu Vaikean asian esittäminen suoraan ja ymmärrettävästi, mutta rakentavasti Aktiivinen osallistuminen ja verkostoituminen jo ennen kuin agendalle nousee jokin vastustettava asia! Konteksti vaikuttaa siihen, miten negatiivinen viesti tulkitaan Missä kaikissa asioissa museon edustajat osallistuvat keskusteluun ja millä tavoin
Kriisiviestinnän pelisääntöjä Nopeus, jatkuva tiedon päivittäminen Tieto ensin niille, joita se välittömimmin koskettaa Ehdoton pitäytyminen faktoissa Ei arvailuja Jos lisätietoa aiheesta ei vielä ole, kerro milloin seuraavan kerran tiedotetaan Myötätuntoinen asenne Pahoittelu ja myötäeläminen ei ole sama asia kuin juridinen tunnustus Ymmärrettävyys Viestiä ei saa pyöritellä organisaation sisällä niin kauan, että se muuttuu ulkopuolisille käsittämättömäksi
Kiitos mielenkiinnostanne! Pete Saarnivaara Puh. 050 568 8635 saarnivaara@hotmail.com