1 (17) Asianumero 4066/2014 Aluenumero 160103 Ymmersta Asemakaavan muutos 55. kaupunginosa, Sepänkylä Kortteli 55048 sekä virkistysalueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 30. päivänä marraskuuta 2016 päivättyä, 24. päivänä toukokuuta 2017 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7013. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sepänkylän kaupunginosassa Ymmerstan alueella osoitteessa Ristihaantie 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 12.8.2015.
2 (17) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 8252 869 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Antti Uusitupa etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (17) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Maakuntakaava... 6 2.1.2 Yleiskaava... 6 2.1.3 Asemakaava... 6 2.1.4 Rakennusjärjestys... 6 2.1.5 Tonttijako... 6 2.1.6 Pohjakartta... 6 2.2 Selvitys alueesta... 7 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 7 2.2.2 Maanomistus... 7 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 9 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 9 3.2 Osallisten tavoitteet... 9 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 9 4.2 Mitoitus... 10 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 10 4.3.1 Maankäyttö... 10 4.3.2 Liikenne... 11 4.3.3 Palvelut... 11 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 11 4.3.5 Maaperän rakennettavuus... 11 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 12 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 12 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 12 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 12 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 13 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 6.1 Rakentamisaikataulu... 15 6.2 Toteutuksen seuranta... 15 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 15 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 15 7.3 Suunnittelu... 15 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 16 LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Liite 2 Liikenteen tavoiteverkko Liite 3 Havainnekuva 1 Liite 4 Havainnekuva 2 Liite 5 Asemapiirros
4 (17) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - Luontolausunto Ymmerstan asemakaavan muutosta varten (10.11.2015, Enviro). - Hulevesiselvitys (8.7.2016, Arkhormia). - Varjoanalyysi (29.3.2017, Arkhormia)
5 (17) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä vuonna 2009 valmistunut liikuntahallirakennus. Liikunhallirakennus sijoittuu asemakaavassa urheilurakennusten korttelialueelle KU. Korttelialuetta ympäröi idässä ja etelässä puistoalue, Paul Olssonin puisto. Pohjoisessa ja lännessä korttelialuetta ympäröi asemakaavan mukaiset katualueet (Ullanmäentie ja Ristihaantie). Ristihaantieltä ja Ullanmäentien kiertoliittymän kautta on järjestetty ajoliittymät liikuntahallin tontille. Liikuntahalli Freedom Fund arena on erikoistunut mailapelien harrastamiseen. Nykyisessä liikuntahallirakennuksessa on kolme tenniskenttää, viisi sulkapallokenttää, kaksi squash-kenttää sekä väestösuojassa golfsimulaattori. Lisäksi rakennuksessa on ryhmäliikuntatiloja ja kuntosali. Palveluita täydentää kahvio ja hierontapalvelu. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen urheiluhallitoiminnan kehittämistarpeiden toteuttaminen laajentamalla tonttia 55048 / 1 koilliseen puiston puolelle sekä nostamalla tontin rakennusoikeutta. Liikuntahallin nykyinen käyttöaste on korkea ja tilat ovat käyneet ahtaaksi käyttäjille. Tavoitteena on, että rakennuksen kerrosluku on kolme. Rakennuksen nykyinen korkeus pysyy samana. Mutta rakennuksen laajennusosa on kuitenkin hieman korkeampi. Korkeutta tuo rakennuksen laajennusosan ensimmäisessä kerroksessa oleva maanpäällinen pysäköintihalli. Tarkoituksena on lisätä tenniskenttiä, laajentaa kuntosali-, pukeutumis- ja suihkutiloja ja samalla toisessa kerroksessa sijaitsevaa kahvilaa laajennetaan. Rakennuksen katon vanhalle puolelle sijoitetaan aurinkokeräimiä ja uudelle puolelle rakennetaan viherkate. Liikuntahallirakennusta laajennetaan luonaaseen. Samalla myös tonttia laajennetaan koilliseen Paul Olssonin puiston puolelle autopaikoitusta varten. Ajoliittymä Ristihaantieltä poistuu, jolloin Ullanmäentieltä järjestetään kaksi ajoliittymää. Tontin pinta-ala on 9210 m² ja nykyisessä asemakaavassa tontin rakennuksoikeudeksi on osoitettu 4000 k-m². Rakennusoikeus kasvaa asemakaavan muutoksella 3200 k-m² ja tontin pinta-ala tulee kasvamaan noin 1077 m². 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutoksen hakijana on kiinteistön omistaja Kauniaisten kaupunki. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 30.9.2014. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 23.6.2015 päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 17.8.- 15.9.2015. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 19.12.2016-19.1.2017. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen 24.5.2017.
6 (17) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. 2.1.2 Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa tontti 55048 / 1 sijoittuu asuinpientaloalueelle (A). Tontin koillispuolella sijaitsee virkistysalue (V). 2.1.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa ensimmäinen asemakaava Ymmersta, joka on saanut lainvoiman 24.6.1998. Tontti 55048 / 1 on asemakaavassa osoitettu urheilurakennusten korttelialueeksi, KU. Kiinteistöllä 49-420-3-33 on asemakaavan mukaista puistoaluetta VP-1. 2.1.4 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.5 Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako, joka on hyväksytty 17.8.2001. 2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.
7 (17) 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualueen maapohjan omistaa Kauniaisten kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueen pohjoispuolta rajaa asemakaavan mukainen Ullanmäentien katualue sekä kerrostalokorttelialue ja pysäköintialue. Suunnittelualue sijaitsee lähellä junarataa. Tontin lounaiskulmassa Ristihaantien katualueen toisella puolella on kerrostalokorttelialue ja Ymmerstan koulutontti. Suunnittelualueen eteläosalla kapean puistokaistaleen toisella puolella sijaitsee pysäköintialue ja kerrostalokorttelialue. Itäosaa reunustaa Paul Olssonin puisto. Ajoneuvoliittymä liikuntahallille kulkee Ristihaantien kautta. Toinen ajoliittymä kulkee syksyllä 2016 valmistuneen Ullanmäentien jatkeen kiertotieliittymän kautta. Suunnittelualue koostuu kokonaan tontista 55048 / 1 sekä osan puistoalueesta 49-420-3-33. Tontilla sijaitsee vuonna 2009 valmistunut liikuntahallirakennus (Freedom Fund arena). Rakennus on kaksikerroksinen. Puistoalue on osittain merkitty päiväkotimetsäalueeksi, jota käyttää Ymmerstan päiväkoti. Paul Olssonin puisto alueena on historiallisesti arvokas, sillä alue on kuulunut 1900-luvun alkupuolella perustettuun Koivuhovin taimistoon. Taimiston omisti puutarha-arkkitehti Paul Olsson. Taimistotoiminta päättyi 1980-luvulla. Alueella on jäljellä runsaasti taimiston aikaisia puita ja pensaita sekä puulajimetsiköksi istutettuja vierasperäisiä puita. Alue on nykytilanteessa metsäistä, eikä puistomaisena hoidettua. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Sepänkylässä hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Valtatie 1 eli Turunväylä kulkee noin puoli kilometriä suunnittelualueen eteläpuolella. Alue rajoittuu itä- ja eteläosaltaan Paul Olssonin puistoon. Pohjois- ja länsiosa rajautuu Ullanmäentien ja Ristihaantien katualueisiin. Ristihaantie muuttuu Kauniaisten rajan tuntumassa Ersintieksi. Edellä mainitut kadut ovat luokaltaan paikallisia kokoojakatuja. Suunnittelualueen liikenne muodostuu pääasiassa Ullanmäentien ja Ristihaantien varrella olevasta asutuksesta. Myös Ymmerstan koulu ja kaavamuutoksen kohteena oleva liikuntahalli tuovat alueelle liikennettä. Lännestä, Turunväylän ja Tuomarilan suunnasta suunnittelualueella pääsee Tuomarilansolmun eritasoliittymästä ja Tuomarilantietä pitkin. Kauniaisten puolelta Ullanmäentiehen on yhteys Koivuhovin juna-aseman kohdalta, Bredanportti-kadun kautta, sekä idästä Ersintietä pitkin. Ajantasaisessa asemakaavassa Ullanmäentie jatkuu koilliseen liikuntahallin itäpuolelle asti. Katu valmistui syyskuussa 2016. Korttelien paikoitus on hoidettu tonteilla ja/tai autopaikkojen korttelialueilla (LPA). Lisäksi alueella on osoitettu yleistä kadunvarsipysäköintiä Ullanmäentien molemmin puolin pysäköintitaskuissa. Ullanmäentien liikennemäärä on Bredanportin itäpuolella noin 3400 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Ristihaantien pohjoisosassa noin 1700 (v. 2013) ajoneuvoa vuorokaudessa.
8 (17) Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueen koillisosaan päättyvän Ullanmäentien pohjoispuolella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, joka jatkuu radanvartta sorapintaisena Kauniaisiin päin. Eteläpuoli loppuu suunnittelualueeseen. Ristihaantien eteläpuolella kulkee jalankulku- ja pyörätie ja pohjoispuolella jalkakäytävä. Uuden Ullanmäentien jatkeen pohjoispuolen jalankulku- ja pyörätieltä on kaksi suojatietä suunnittelualueelle, joista toinen on toteutettu keskisaarekkeellisena. Ajantasaisessa asemakaavassa Ullanmäentieltä radan toiselle puolelle on esitetty kevyen liikenteen eritasoristeys (e-1). Tätä yhteyttä ei ole toteutettu. Ote pääkaupunkiseudun pyöräilykartasta. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Sunnittelualueelle on kaksi ajoliittymää, yksi Ristihaantieltä ja toinen Ullanmäentien uuden jatkeen päästä. Pysäköinti on järjestetty omalla tontilla. Ullanmäentien varrella on yleistä kadunvarsipysäköintiä niin kadun vanhalla osalla, kuin kiertoliittymän itäpuolisella uudella osalla. Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee Koivuhovin juna-aseman välittömässä läheisyydessä. Asemalta liikennöivät pääkaupunkiseudun lähijunat Helsingin ja Kirkkonummen suuntiin. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Ullanmäentiellä Koivuhovin länsipuolella ja Kauppalanportti nimisellä kadulla. Lähimmät bussipysäkit ovat Kauniaisten puolella suunnittelualueen eteläpuolella Kauppalantiellä ja pohjoispuolella Bredantiellä. Lähimmät Espoon puolella olevat pysäkit ovat Kuurinmäentiellä ja Ullanmäentiellä Bredanportin länsipuolella. Palvelut Ymmerstan alue, johon suunnittelualue rajautuu, on lähin tiivis asuinkeskittymä. Koulua, liikuntahallia ja pitseriaa lukuun ottamatta alueella on hyvin vähän palveluita. Lähimmät merkittävät palvelut sijaitsevat noin puolitoista kilometriä itään Kauniaisten keskuksessa.
9 (17) Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Kaukolämpöjohto sijaitsee osittain tontin 55048/1 sisäpuolella lähellä tontin pohjoisrajaa. 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä on raideliikenteen melu ja tärinä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Yleisenä tavoitteena on täydentää Koivuhovin aseman ympäristön kaupunkirakennetta tukeutuen nykyiseen infraan. 3.2 Osallisten tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksessa esitetään urheilurakennusten korttelialueen 55048 rakennusoikeuden nostamista sekä korttelialueen laajentamista Paul Olssonin puistoalueelle. Tavoitteena on kehittää liikuntahallin käyttökapasiteettia, koska hallin tilat ovat käyneet ahtaiksi käyttäjille. Asukasmielipiteet ja saadut lausunnot Asemakaavan muutosehdotuksen nähtävilläoloaikana saatiin seitsemän lausuntoa ja neljä muistutusta. Muistutuksissa nousi esiin huoli kaavamuutoksesta aiheutuva liikenteen lisääntyminen alueella. Paul Olssonin puistoaluetta asukkaat pitävät tärkeänä virkistyspaikkana ja kokevat, että puistoalueen pieneneminen vaikuttaa puiston käytettävyyteen merkittävästi. Asukkaat nostavat esiin pelkonsa siitä, että kaupunki kaavoittaa myöhemmin koko puistoalueen asumiskäyttöön. Lisäksi muistutuksissa esitetään hallirakennuksen julkisivun olevan liian teollisuushallimainen ja pilaavan maiseman. Muistutuksissa epäillään hallirakennuksen aiheuttavan varjostuksia hallirakennuksen eteläpuoleisille asuinkerrostaloille. Hakijan jättämässä muistutuksessa sekä Kauniaisten kaupungin (maanomistaja) jättämässä lausunnossa otettiin myös kantaa asemakaavamääräysten vaatimuksiin polkupyöräpaikoista. Vaatimukset kyseenalaistettiin kohtuuttomina liikuntahallin toimintaan nähden. Muut lausunnot tulivat Espoon ympäristökeskukselta, Espoon kaupunginmuseolta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä, Caruna Espoo Oy:ltä, Helsingin seudun liikenteeltä ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Lausunnoissa todettiin laaditut selvitykset riittäviksi, eikä muutostarpeita ilmennyt. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella nykyinen urheilurakennusten korttelialue KU muutetaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YU-1. Kortteliin saa rakentaa urheiluhallin toimintaan liittyvän kahvilatilan. Korttelia 55048 laajennetaan koilliseen puistoalueelle maantasopysäköintiä varten.
10 (17) Asemakaavan muutoksella poistetaan Ristihaantieltä ajoyhteys tontille. Ullanmäentien kautta mahdollistetaan kaksi ajoliittymää tontille. Ensimmäinen liittymä on suunniteltu palvelemaan kulkua rakennuksessa olevaan maanpäälliseen pysäköintihalliin. Toinen liittymä mahdollistetaan kulkemaan korttelin pohjoispuolelta Ullanmäentien kiertoliittymän kautta. Asemakaavan mukaisen Ullanmäentien katualueen loppuosasta on tehty katusuunnitelma ja katualueen rakennustyöt on alueella saatu valmiiksi. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 10 287 m² Kokonaiskerrosala on 7200 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 3200 k-m 2.. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, YU-1 Urheilurakennusten korttelialue KU muutetaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YU-1, jolle saa sijoittaa urheilutoimintaa tukevia liikeja kahvilatiloja. Urheiluhallirakennuksen laajennus tehdään kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi. Urheiluhallirakennuksen kerrosluku on kolme. Väestönsuoja-, tekniset ja huoltotilat sekä maanpäällinen pysäköintihalli saadaan rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Auto- ja pyöräpaikkanormeihin ei vaikuta rakennusoikeuden lisäksi sallittujen tilojen kerrosala. Maanpäällinen pysäköintihalli sijaitsee liikuntahallirakennuksen laajennusosan alla. Jätehuoltotilat tulee kattaa ja rajata muusta ympäristöstä seinällä, muurilla, aidalla tai vastaavalla rakenteella siten, että kokonaisuus on kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Urheiluhallirakennuksen julkisivuja tulee jäsennellä siten, että rakennuksesta tulee kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja ympäristöön sopeutuva. Rakennusmassaa tulee sovittaa ympäristöönsä köynnösverhoiluin, joka tukeutuu osaksi rakennuksen julkisivuun kiinnitettävään tukirakenteeseen. Uudisrakentamisen osalta tulvakorko on + 20. Korttelialueen tulvakoron määrittämisessä on varauduttu Ullanmäentien toimimiseen alueellisena tulvareittinä. Korttelialueelle ei saa rakentaa maanalaisia rakenteita tai tiloja vaikeasti rakennettavan maaperän vuoksi. Geoenergiakaivoja on kuitenkin mahdollista sijoittaa tontin koillispuoleiselle rajalle virkistysaluetta vasten. Urheiluhallin kattopinta-alaa on mahdollista hyödyntää viherkattona ja aurinkoenergian tuotantoon. Virkistysalueet Paul Olssonin puistoalue pienenee muutoksessa hieman, kun liikuntahallin korttelialuetta laajennetaan noin 1077 m² koilliseen nykyisen liikuntahallikorttelin suuntaisesti Paul Olssonin puistoalueelle. Muutoksella ei osoiteta uusia virkistysalueita.
11 (17) 4.3.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne Ullanmäentien jatko on rakennettu syksyllä 2016. Katu on rakennettu päättymään suunnittelualueen itärajan tuntumaan. Ullanmäentien katualueen jatkeeksi on osoitettu suojaviheralueelle (EV) ajoyhteys, joka palvelee osittain uutena yhteytenä koirapuistoa ja viljelypalstoja. Ullanmäentien ja Ristihaantien liittymään on toteutettu yksikaistainen ja kolmihaarainen kiertoliittymä. Ullanmäentien itäpäässä, suunnittelualueen koillispuolella on henkilöautoille mitoitettu kääntöpaikka. Kadunvarsipysäköinti Ullanmäentiellä säilyy ennallaan ja sitä on osoitettu lisää uudelle kadun jatkeelle. Viereisen asemakaavan (Koivuhovinlaakso) LPAalueissa on otettu huomioon yleinen pysäkönti, jota täytyy toteuttaa 10 ap/alue. Lähin LPA-alue on suunnittelalueen pohjoispuolella. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: Urheilu- ja liikuntapaikat 1 ap / 150 k-m². Liiketilat 1 ap / 50 k-m² Jalankulku ja pyöräily Ajantasaisessa asemakaavassa kulku Ullanmäentielä radan pohjoispuolelle Koivuhovintielle on merkitty eritasoristeyksenä. Espoon kaupunkirata (Leppävaara Kauklahti) ratasuunnitelmassa kulku tapahtuu radan alitse. Tämä yhteys mahdollistaa Ullanmäentien varren jalankulku- ja pyöräilyväylät Koivuhovintielle ja edelleen Bredantielle. Yhteyttä ei ole toteutettu. Lisäksi junaradan molemmin puolin on esitetty radan suuntaiset kevyen liikenteen yhteydet, joista radan pohjoispuolinen reitti toimii myös pyöräilyn laatukäytävänä. Ullanmäentien kevyen liikenteen ylitykset katusuunnitelman vaikutusalueella toteutetaan keskisaarekkeellisin suojatein. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: Urheilu- ja liikuntapaikkoja varten on toteuttava vähintään 60 polkupyöräpaikkaa.vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee toteuttaa runkolukittavina ja vähintään kolmasosa katetussa tilassa. Liiketilat 1 pp / 40 k-m², joista puolet toteutettava katetussa tilassa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueelle osoitetaan kaksi ajoliittymää Ullanmäentien uudelta jatkeelta. Pysäköinti osoitetaan tontille maantasoon hallin alle ja itäosaan. Suurin osa pysäköinnistä tapahtuu hallissa rakennuksen alla. Kummallekin pysäköintialueelle on omat ajoliittymät. Julkinen liikenne Asemakaavan muutos ei vaikuta julkisen liikenteen järjestelyihin. 4.3.3 Palvelut Alueen palvelutaso paranee, kun liikuntahallin toimintoja laajennetaan. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Johdot, putket ja kaapelit kulkevat pääosin katualueella lukuun ottamatta kaukolämpöjohtoa, joka kulkee osittain kortttelin 55048 sisällä hipoen korttelin pohjoisrajaa. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus Kaavamuutosalueen maaperä on savea, pääosin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö. Alueen koillisosalla on normaalisti rakennettava maaperä. Vaikeasti rakennettavan maaperän vuoksi alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia rakentei-
12 (17) ta tai tiloja. Mikäli rakenteiden tai rakennuksen työaikainen tai pysyvä kuivatustaso on vallitsevan pohjaveden alapuolella, alueen rakentamisesta on laadittava pohjaveden hallintaselvitys. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Toteutuessaan asemakaavan muutos parantaa Ymmerstan alueen liikunnallisia palveluita. Liikenteen määrä tulee lisääntymään liikuntahallin palvelujen parantuessa, mutta sitä ei voi pitää merkittävänä kasvuna. Puistoalue pienenee vain aavistuksen puistoalueen laajaan kokonaisuuteen nähden, jolloin muutoksella ei ole oleellista vaikutusta puiston käytettävyydelle. Puistoalue jatkuu vielä Kauniaisten kaupungin puolelle. Asemakaavan muuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, luontoon ja maisemaan. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne tiivistyy Koivuhovin aseman ympäristössä. Hallirakennus sijoittuu tiiviisti rakennetulle asuinalueelle lähelle junarataa. Ymmerstan alueelle junaradan lähelle on rakentunut enimmäkseen asuinkerrostaloja, joiden julkisivun enimmäiskorkeus on korkeampi kuin hallirakennuksen (16 metriä). Hallirakennus ei korkeutensa puolesta poikkea ympäröivästä rakennusmassasta. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavamuutos lisää korttelissa sijaitsevan liikuntahallin kerrosalaa ja palveluita, joten alueen liikenne tulee jonkin verran kasvamaan. Liikenteen kasvu ei kuitenkaan ole niin isoa, että sillä olisi vaikutusta alueen liikenneverkkoon tai liikenneturvallisuudelle. Hanke sijaitsee Ymmerstan (Koivuhovi) aseman välittömässä läheisyydessä. Kaavamuutoksella tonttiliittymä Ristihaantieltä poistetaan ja kaikki ajoyhteydet järjestetään Ullanmäentien jatkeelta. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Paul Olssonin puistoalueella on aikaisemmin toiminut Olssonin Björkgårdin kauppapuutarha, joka on ollut merkittävä suomalaisen puutarhasuunnittelun ja Kauniaisten huvilayhdyskunnan historiassa. Koko nykyisen liikuntahallin alue on ollut osa kuusiaidan rajaamaa kokonaisuutta. Nykyään alue on metsäistä, eikä puistomaisena hoidettua. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan metsäsarakkaeen keskeinen arvo on rajata avoimena säilyneitä kauppapuutarhan peltoalueita, joita ovat nykyinen palstaviljelyalue ja koirapuisto. Liikuntahallin laajennusalue pysäköintialueineen on rajattu siten, että metsävyöhykkeestä ei muodostu läpinäkyvää palstaviljelyalueelle ja koirapuistoon. Läpinäkyvyys on riittävä, kun palstaviljelyalueelta on matkaa noin 50 metriä liikuntahallin tontin pysäköintialueen reunaan. Liikuntahallin tonttia on mahdollista laajentaa siten, että nykyistä puustoa kaadetaan pysäköinnin tieltä kunhan metsän merkitys puistotilan muodotajana säilyy. Yksittäisillä puilla ei ole kulttuurihistoriallista arvoa. Laajennusalueesta on laadittu luontolausunto, jossa todetaan ettei laajennusalueen vähäisen pinta-alan ja puuston luonteen vuoksi tarvitse tehdä tarkentavaa liito-oravaselvitystä tai muuta tarkentavaa luontoselvitystä. Luontolausunto on laadittu laajemmasta alueesta kuin mitä kaavaehdotuksessa on esitetty. Kaavaehdotuksessa laajennusaluetta pienennettiin paremmin maastoon sopien. Luontolausunnon mukaan liikuntahallin laajennusalue on istutettua, arviolta enintään 50 vuoden ikäistä jalopuumetsää ja kasvillisuustyypiltään tuoretta lehtoa. Alkuperäistä puustoa on vain alueen itärajalla. Jalopuumetsiköt ovat luonnonsuojelulain 10 :n mukaan suojeltuja luontotyyppejä. Luonnonsuojelulaki koskee vain luontaisesti syntyneitä jalopuumetsiköitä, jollainen laajennusalueen
13 (17) metsäkuvio ei ole. Aluetta ei myöskään voi pitää edustavana lehtokohteena, sillä sen kasvillisuus on täysin muuttunutta ja hyvin kulttuurivaikutteista. Puusto on melko nuorta, eikä lahopuuta ole, joten alue ei sovellu uhanalaisten, lahopuusta riippuvaisten hyönteislajien elinympäristöksi. Paul Olssonin puisto on arvioitu liito-oravalle soveliaaksi alueeksi. Laajennusalueen reunassa kasvaa muutamia varttuneita haapoja, jotka voisivat sopia liito-oravan ruokailupuiksi. Suojaa tarjoavia kuusia alueella ei kasva, eikä haavoissa ja muissa lehtipuissa todettu liito-oravalle sopivia koloja. Laajennusaluetta ei näin ollen voi pitää liito-oravalla erityisen sopivana elinympäristönä. Liito-oravan vaatimukset paremmin täyttävää metsää on laajennusalueen kaakkoispuolella. Lähin tiedossa oleva liito-oravan elinympäristö on Kauniaisten puolella Jondalintien varrella noin 600 metrin päässä. Alueiden välillä ei ole metsäyhteyttä. Kaava-alue sijaitsee Ymmerstanojan vieressä, mikä on osa laajempaa Finnobäckenin valuma-aluetta. Ullanmäentien kautta ohjautuvat Kauniaisten keskustan hulevedet ja katualueen kautta on alueellinen tulvareitti, joka on nykytilanteessa toteututettu putkituksin. Liikuntahallin kaavassa on varauduttu poikkeuksellisiin rankkasadetilanteisiin varautumalla uudisrakentamisen osalta alimpaan rakentamiskorkoon +20,0, jolla tulvavesi voi vaurioittaa rakenteita. Korttelialueella on varauduttu viivyttämään hulevesiä 1 m3 jokaista 100 tiivistä pintaneliötä kohden. Koska kyse on liikuntahallista, harvinaisen sadetapahtuman vesimääriä on mahdollista viivyttää myös osalla pysäköintialuetta, koska kyse ei ole pitkäaikaisesta pysäköinnistä ja autot on mahdollista siirtää syrjään tarvittaessa. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kasvava asukasmäärä lisää palvelujen kysyntää alueella. Liikuntahallin laajennus parantaa Ymmerstan alueen virkistystarjontaa, liikuntamahdollisuuksia sekä palvelutasoa, esimerkiksi liikuntahallin yhteydessä toimiva kahvila laajentaa toimintaansa laajennuksen yhteydessä. Kaavalla ei ole vaikutusta väestörakenteeseen, koska alueella ei voi toteuttaa asuntoja. Liikuntahalli sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla. Välittömässä läheisyydessä on Koivuhovin asema ja katuverkko palvelee useaan eri suuntaan liikuntahallilla kävijöitä. Liikuntahalli sijaitsee erillisellä korttelialueella. Korttelialuetta ympäröi Ristihaantien ja Ullanmäentien katualueet sekä etelässä Paul Olssonin puistoalueen kaistale joka laajenee suuremmaksi puistokokonaisuudeksi koilliseen päin mentäessä. Liikuntahallirakennus laajennuksineen ei aiheuta merkittäviä varjostuksia hallirakennuksen eteläpuolella sijaitsevalle asuinkerrostalolle. Varjostusta on tutkittu myös varjoanalyysilla (Arkhormia). 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä kaavataloudellisa vaikutuksia. Se ei aiheuta kaupungille menoja eikä hanke tuo tuloja. Ullanmäentien katualueen jatke on jo rakennettu kaupungin toimesta, jolloin tällä kaavamuutoksella ei ole vaikutusta kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Myös kaavahankkeen arvonnousu on pieni asemakaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa. Lisärakennusoikeus tulee useampaan kerrokseen ja paikoitus muuttuu rakenteelliseksi. Kaupungin liikuntapaikkojen maanvuokrauskäytäntöjen perusteella maankäyttösopimusta ei tarvita.
14 (17) Energiahuolto Kaavahanke sijaitsee kaukolämpöverkoston ääressä ja nykyinen osio liikuntahallista on liitetty osaksi kaukolämpöverkkoa. Alueen itäpuolella on maaperältään hyvin maalämmön ja kylmän tuotantoon soveltuvaa kallioperää, jota voitaisiin hyödyntää energiantuotannossa. Seuraavassa kuvassa on esitetty alueen kaukolämpöverkko sekä violetilla maalämmön ja kylmän tuotantoon soveltuva maaperä. Kuva 1. Kaava-alueen rajaus, kaukolämpöverkko ja maalämmön ja kylmän tuotantoon soveltuva alue (Espoon kaupunki 2016). Maalämmössä investointikustannukset ovat suuret, mutta käyttökustannukset pienet. Maalämpö mahdollistaa myös toimittajan kilpailuttamisen toisin kuin kaukolämmössä. Toisaalta kaukolämmössä investointikustannukset ovat maltillisemmat, vaikka käyttöajan maksut ovat yleensä suuremmat kuin maalämmöllä. Maalämpökaivot vaativat paljon tilaa (noin 200 m2 / kaivo), mutta ne voidaan sijoittaa autopaikkojen tai autohallin alle tai porata viistosti puiston tai kadun alle. Maalämpöjärjestelmää voidaan hyödyntää myös kohteen jäähdytystai viilennystarpeen kattamiseen, jolloin takaisinmaksuaika lyhenee merkittävästi kaukolämpöön ja sähköiseen kompressorijäähdytykseen verrattuna. Maalämpöjärjestelmän toteuttamista on kaavassa tuettu mahdollistamalla maalämpökaivojen poraus tontin ja virkistysalueen rajalle. Maalämpö- ja kylmäkaivoista ei saa aiheutua haittaa muulle toiminnalle tai ylläpidolle. Hanke soveltuisi erinomaisesti myös aurinkoenergiantuotantoon sekä aurinkosähkön että aurinkolämmön osalta, sillä kohteessa tarvitaan paljon sähköä myös valoisaan aikaan esimerkiksi ilmastointiin ja valaistukseen. Myös lämmintä käyttövettä kuluu pesutiloissa. Hankkeen kattopinta soveltuu aurinkoenergialaitteiston asennukseen, sillä rakennusmassa on suunnattu kaakkoon eikä sille muodostu merkittäviä varjostuksia lähiympäristöstä. Aurinkoenergialaitteistot voidaan suunnata idän ja lännen välille riippuen siitä, milloin energiaa tarvitaan eniten eli milloin kohteessa on suurin kulutus. Etelään suunnattuna saadaan paras energiantuotto vuositasolla. Kaavamääräys mahdollistaa kattopinta-alan hyödyntämisen aurinkoenergian tuotantoon. Hanke saa määritellä tähän soveltuvan aurinkoenergialaitteiston tyypin ja koon rakennuksen kulutuksen perusteella. Aurinkoenergialaitteiston tulee sopia muuhun ympäristöön.
15 (17) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutumista valvoo kaupungin rakennusvalvontavirasto. Toteutus määräytyy tarkemmin rakennuslupavaiheessa. Kaupunkisuunnittelukeskus antaa pyydettäessä lausunnon rakennusluvasta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on käynnistynyt 30.9.2014 jätetyn asemakaavan muutoshakemuksen myötä. Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 12.8.2015. Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 17.8.-15.9.2015. 7.3 Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet asemakaavainsinööri Minna Valtonen sekä arkkitehti Antti Uusitupa. Liikennesuunnittelusta on vastannut suunnitteluinsinööri Markus Pasanen. Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelulautakunnan 2.11.2011 144 tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut 3.9.2015 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan hyväksymisen jälkeen asemakaavan muutoksen laatimiskulujen ja laatimiskustannusten loppuosan.
16 (17) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 23.6.2015 Kaupunkisuunnittelujohtaja (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma) 17.8.-15.9.2015 Nähtävillä MRA 30 :n mukaan Nähtävilläoloaikana tuli kuusi mielipidettä ja yksi lausunto. Mielipiteet tulivat alueen asukkailta ja lausunto tuli Kauniaisten kaupungilta. Mielipiteissä nousi esiin kaavamuutoksesta aiheutuvat liikennevaikutukset alueella. Liikuntahallin laajennuksen myötä autoliikenne lisääntyy alueella. Lisääntyvä liikenne lisäisi liikennettä Ristihaantieltä Ersintien kautta Kauniaisiin. Lisäksi Paul Olssonin puistoalue koettiin tärkeäksi lähivirkistysalueeksi asukkaille. Liikuntahallin laajentuminen puistoalueelle saattaa hävittää eliölajistoa puistoalueelta. Lausunto tuli Kauniaisten kaupungilta. Lausunnossaan Kauniaisten kaupunki toteaa hankkeen olevan liikenteellisesti edullisella paikalla sekä tukevan alueen kehitystä. Lisäksi lausunnossa todetaan kaupungin lähtökohtana olevan se, että asemakaavan toteuttaminen ei saa edellyttää maankäyttö- tai kunnallisteknisiä sopimuskorvauksia, koska kyseessä on vuokratontti. 30.11.2016 Ksl (kaavaehdotus) 19.12.2016-19.1.2017 Nähtävillä MRA 27 :n mukaan Asemakaavan muutosehdotuksen nähtävilläoloaikana jätettiin seitsemän lausuntoa ja neljä muistutusta. Muistutuksissa nousi esiin huoli kaavamuutoksesta aiheutuva liikenteen lisääntyminen alueella. Paul Olssonin puistoaluetta asukkaat pitävät tärkeänä virkistyspaikkana ja kokevat, että puistoalueen pieneneminen vaikuttaa puiston käytettävyyteen merkittävästi. Asukkaat nostavat esiin pelkonsa siitä, että kaupunki kaavoittaa myöhemmin koko puistoalueen asumiskäyttöön. Lisäksi muistutuksissa esitetään hallirakennuksen julkisivun olevan liian teollisuushallimainen ja pilaavan maiseman. Muistutuksissa epäillään hallirakennuksen aiheuttavan varjostuksia hallirakennuksen eteläpuoleisille asuinkerrostaloille. Hakijan jättämässä muistutuksessa sekä Kauniaisten kaupungin (maanomistaja) jättämässä lausunnossa otettiin myös kantaa asemakaavamääräysten vaatimuksiin polkupyöräpaikoista. Muut lausunnot tulivat Espoon ympäristökeskukselta, Espoon kaupunginmuseolta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä, Caruna Espoo Oy:ltä, Helsingin seudun liikenteeltä ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Lausunnoissa todettiin laaditut selvitykset riittäviksi, eikä muutostarpeita ilmennyt. Asemakaavaratkaisua on tarkistettu vähäisesti koskien pyöräpaikkamääräystä. 24.5.2017 Ksl (asemakaavan hyväksyminen) Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Antti Uusitupa arkkitehti Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelujohtaja
/b Ksl Antti Uusitupa 24.5.2017 Nähtävillä MRA 27 19.12.2016-19.1.2017 /a Ksl (Kaavaehdotus) Antti Uusitupa 30.11.2016 Nähtävillä MRA 30 17.8.-15.9.2015 4066/2014 Ksj (OAS) Torsti Hokkanen 23.6.2015 Ymmersta Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Asemakaavayksikkö Detaljplaneenheten Asemakaavan muutos Alue 160103 Mittakaava 1:1000 Piirtäjä MT Suunnittelija MVa, AU Piir.nro 7013 Asianumero 4066/10.02.03/2014 Päiväys 30.11.2016 Arkistotunnus 10 02 Tasokoordinaattijärjestelmä plankoordinatsystem ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä höjdsystem N2000