LIITE 6 KALUSTOSTRATEGIA

LIITE 6 KALUSTOSTRATEGIA Liite palvelutasopäätökseen 03-06

SISÄLTÖ. KALUSTOSTRATEGIAN PERUSTEET 3. Pelastuslainsäädäntö 3. Yhteistoimintasopimus 3.3 Palvelutasopäätös 3. AJONEUVOKALUSTO 4. Käsitteet 4.. Ajoneuvojen tekninen käyttöikä 6.3 Ajoneuvokaluston kierrätys 7.4 Tarvittava pelastusajoneuvokalusto 8.5 Erikoiskalusto 9.5 Poikkeusolojen kalusto 9 3 HANKINNAT 0 3. Rahoitus 0 3. Hankinnat 0 3.3 Vakuuttaminen 0 3.4 Kaluston huolto

. Kalustostrategian perusteet. Pelastuslainsäädäntö Pelastuslain 379/0 8 :n perusteella pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Alueellisen pelastustoimijärjestelmän strategisena tavoitteena on vähentää onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja, ylläpitää turvallista elämänlaatua, lisätä tehokkuutta siten, että pelastustoimen voimavarat, henkilöstö, ammatillinen osaaminen ja kalusto, ovat parhaassa mahdollisessa käytössä, kattaa koko maa pelastustoimen palveluilla riskien edellyttämällä tavalla ja ammattitaitoisesti sekä varautua väestön suojaamiseen valtakunnan turvallisuuspoliittisten linjausten mukaisesti.. Yhteistoimintasopimus Etelä-Karjalan pelastustoimen järjestämisestä tehdyn yhteistoimintasopimuksen perusteella sopijakunnat ovat luovuttaneet käytössään ja omistuksessaan olevan pelastustoimen kaluston ja varusteet korvauksetta Lappeenrannan kaupungin omistukseen ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen käyttöön..004 lähtien. Uuden kaluston hankinnasta vastaa Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Hankinnoista aiheutuvat kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken yhteistoimintasopimuksessa mainitun kustannusjakoperusteen mukaisesti. Kalusto kirjataan Lappeenrannan kaupungin omaisuudeksi. Jos yksittäinen kunta haluaa nostaa palvelutasoaan kaluston ja varusteiden osalta pelastuslautakunnan hyväksymää tasoa korkeammaksi, tulee kyseisen kunnan osoittaa riittävä rahoitusosuus palvelutasotavoitteen toteuttamiseen. Hankinnasta tehdään erillinen sopimus jossa tulee olla selvitys kaluston pääasiallisesta käyttötarkoituksesta. Hankintojen suorittamisesta vastaa pelastuslaitos. Hankittava kalusto ja varusteet ovat Lappeenrannan kaupungin omaisuutta. Kalusto sijoitetaan kyseisen kunnan alueelle ja pelastuslaitoksen hallintaan. Sopimuspalokuntien omistama kalusto säilyy sopimuspalokunnilla..3 Palvelutasopäätös Alueen pelastustoiminnan palvelutaso mitoitetaan vastaamaan pelastustoimen alueen riskejä ja onnettomuusuhkia siten, että toiminta on tehokasta ja turvallista päivittäisissä onnettomuuksissa sekä sellaisissa muissa onnettomuuksissa, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä.

Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvo- ja muun pelastuskaluston laatu ja määrä sekä uusimisen tarve määritellään erikseen riskianalyysin perusteella laadittavassa kalustostrategiassa, jonka vahvistaa pelastuslautakunta palvelutasopäätöksen liitteeksi. Palvelutasopäätöskauden 03-06 aikana vuotuisena investointimäärärahan tasona pidetään 6 euroa / asukas. Määräraha on korkeampi siitä erikseen päätettäessä, mikäli jonakin vuonna on tarkoitus hankkia jotakin erikoiskalustoa.. AJONEUVOKALUSTO Pelastusautoista säädetään LM asetuksessa autojen ja perävaunujen rakenteista ja varusteista (48/00), sisäasiainministeriön asetuksessa pelastusautoista sekä muissa ajoneuvojen rakennetta, varusteita ja käyttöä koskevissa kansallisissa säännöksissä (TraFi:n ohjeet, ministeriön päätökset). Yli 3,0 tonnia painavia pelastusautoja koskevat myös Euroopan yhteisön pelastusautoja käsittelevät CEN-standardit. Suomen Palopäällystöliitto on julkaissut erillisen pelastusajoneuvojen yleisoppaan. Tässä eri ajoneuvoille yhteisessä oppaassa ja erillisissä ajoneuvokohtaisissa oppaissa esitetään pelastusautojen ominaisuuksiin, varusteisiin ja kalustoon liittyviä taustoja ja perusteita. Yleisoppaan tavoitteena on yhdenmukaistaa kalustoa, edistää kaluston vaihtokelpoisuutta ja kierrätystä ja helpottaa hankintaprosessia.. Käsitteet Pelastusauto on pelastustoimen käyttöön erityisesti rakennettu, kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia (33 Mg) oleva auto. Pelastusauto on myös muu auto, joka on kunnan, kuntayhtymän tai valtion pelastushallinnon viranomaisen, pelastustoimen oppilaitoksen, Ilmailulaitoksen tai vastaavan yhteiskunnan yleisiä palveluita tuottavan yhteisön omistuksessa ja hallinnassa ja jota käytetään yksinomaan pelastustoimen tehtäviin. Pelastusautoksi katsotaan myös palokunnan omistuksessa oleva, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle. Johtoauto on päivystysalueen operatiiviseen johtamistoimintaan tarvittavalla viesti-, tiedustelu- ym. kalustolla varustettu pelastusauto. Sammutusauto on kiinteällä pumpulla, vesisäiliöllä, vähintään + 3 miehistötilalla sekä sammutus-, raivaus-, kemikaalitorjunta- ja ensihoitokalustolla varustettu pelastusauto. Sammutusauto voi olla myös kalustettu esim. vain sammutus- ja raivauskalustolla. Kevyt on pumpulla ja vesisäiliöllä, vähintään + miehistö-tilalla sekä pelastustoiminnan aloittamiseen tarvittavalla sammutus-, raivaus- ja kemikaalintorjuntakalustolla varustettu pääsääntöisesti L painoluokan pelastusauto. Kevyt voi olla kalustettu esimerkiksi vain sammutus- ja raivauskalustolla.

Säiliöauto on kiinteällä vähintään 5000 litran vesisäiliöllä ja pumpulla varustettu vedenkuljetukseen ja sammutustehtäviin tarkoitettu pelastusauto. Säiliö on kiinteällä pumpulla, vähintään 5000 litran vesisäiliöllä, vähintään +3 miehistötilalla sekä sammutus-, raivaus- ja kemikaalintorjuntakalustolla varustettu pelastusauto. Säiliö voi olla kalustettu esimerkiksi vain sammutus- ja raivauskalustolla. Vaahtoauto on vaahtonestesäiliöllä ja vaahdonsekoitinjärjestelmällä varustettu pelastusauto. Jauheauto on kiinteällä jauhesammutuslaitteistolla varustettu pelastusauto. Raivausauto on a tehokkaimmilla pelastus- ja raivauskalustoilla sekä tarvittaessa myös kemikaalitorjuntaan ja kemikaalien käsittelyyn sekä öljyja vesivahinkojen torjuntaan tarkoitetuilla kalustoilla varustettu pelastusauto. Pelastussukellusauto on vesisukellus- ja soveltuvin osin muihin sukellustehtäviin soveltuvalla kalustolla varustettu pelastusauto. Puomitikasauto on kiinteällä nostovarsistolla ja siihen liitetyillä tikkailla sekä työkorilla varustettu pelastusauto. Tikasauto on kiinteillä konetikkailla varustettu pelastusauto. Nostolava-auto on kiinteällä nostovarsistolla ja työkorilla varustettu pelastusauto. Miehistöauto on sammutus- ja pelastusmiehistön kuljetukseen tarkoitettu pelastusauto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle. Huoltoauto on miehistö-, talous-, asema- tai tekniseen huoltoon tarkoitettu pelastusauto. Kemikaalitorjunta-auto on kemikaalitorjuntaan tarkoitetuilla henkilösuojaimilla ja kemikaalien käsittelyyn tarkoitetulla kalustolla varustettu pelastusauto. Vahingontorjunta-auto on lähinnä öljy- ja vesivahinkojen sekä seuraus-vahinkojen torjuntaan tarkoitetulla kalustolla varustettu pelastusauto. Letkuauto on lähinnä paloletkujen kuljettamiseen ja selvittämiseen tarkoitettu pelastusauto. Kalustoauto on sammutus- ja pelastuskaluston tai konttien kuljetukseen tarkoitettu pelastusauto. Ensihoitoauto on lääkinnällisen pelastustoimen tehtäviin tarkoitettu pelastusauto. Ambulanssi on standardin SFS-EN 789 mukainen ajoneuvo.

Johtokeskusauto on lähinnä komppanialähdön tai sitä suuremman joukon johtamistoimintaan tarvittavalla viesti- ym. varusteilla, kalustolla ja tiloilla varustettu pelastusauto. Tarkastusauto on henkilöautopohjainen johtoauto ja/tai ensisijaisesti tarkastussekä valvontatoimintaan varustettu pelastusauto. Muu pelastusauto on pelastusautoksi rekisteröity ajoneuvo, joka ei kuulu edellä mainittuihin luokkiin. Kontti on pääasiassa pelastustoimen tukitehtäviä varten valmistettu vaihtokori ja/tai toiminnallinen kokonaisuus, jota käsitellään ja kuljetetaan vaihtolavalaitteistolla varustetulla kalustoautolla. Perävaunu on pelastustoimen tehtäviä varten valmistettu perävaunu, joka täydentää pelastusautoja tehtävissään. Muu ajoneuvo on pelastustoimen tehtäviin hankittu muu kulkuneuvo. Museopaloauto on lähinnä perinne- ja näyttelytoimintaan käytettävä, yli 30 vuotta vanha pelastusauto. Irtokalustolla tarkoitetaan pelastusautoon sijoitettuja irrallisia laitteita, välineitä ja esineitä, jotka voidaan irrottaa ja ottaa käyttöön autosta ilman erillisiä työkaluja tai järjestelyitä.. Ajoneuvojen tekninen käyttöikä Seuraaville ajoneuvotyypeille vahvistetaan ohjeellisena ajoneuvon tekninen käyttöikä. Ajoneuvotyyppi Tekninen käyttöikä (v) Sammutusauto / säiliö 5 Säiliöauto 5 Puomitikas- ja nostolava-auto 5 Raivausauto 5 Kalustoauto (vaihtokorilaitteisto) 5 Kontti ja peräkärry 30 Johtoauto (johtotilallinen) 0 vuotta / 50 000 km Miehistöauto 0 vuotta / 50 000 km Tarkastusauto 5 vuotta / 50 000 km Mönkijä, moottorikelkka 0 Vene (<0 m) 5 Alus (>0 m) 5 Taulukko, ajoneuvojen tekninen käyttöikä Teknistä käyttöikää määriteltäessä on otettu huomioon ajoneuvojen keskimääräinen käyttöaste ja mahdollinen jälleenmyyntiarvo (pienet ajoneuvot). Jälleenmyyn-

tiarvon tarkka arvioiminen on mahdotonta, mutta suuntaa antavasti voidaan päätellä, että henkilöautokokoluokan ajoneuvoissa kriittisinä arvoina voidaan pitää 50 000 ajokilometriä tai viiden vuoden ikää. Pakettiautojen kokoluokassa vastaavat olisivat 00 000 kilometriä ja 0 vuotta. Tämä perustuu tämän asiakirjan laatimishetkellä oleviin eri-ikäisten ajoneuvojen keskimääräisiin myyntihintoihin. Noiden aika- ja kilometrimäärien ylittyessä ajoneuvon arvo putoaa jyrkemmin ja korjauskustannukset kasvavat. Kun kuitenkin pyritään kokonaistaloudellisuuteen, on pyrittävä vaihtamaan päivittäisessä käytössä olevat pikkuautot siinä vaiheessa kun niillä on vielä merkittävää vaihtoarvoa..3 Ajoneuvokaluston kierrätys Alueen pelastustoimen kalustossa pyritään yhdenmukaisuuteen käytettävyyden, vaihtokelpoisuuden ja kierrätyksen helpottamiseksi. Uusi ajoneuvokalusto sijoitetaan tarkoituksenmukaiselle paloasemalle ottaen huomioon riskialueluokka, tehtävien vaativuus, hälytysmäärä, palokuntaluokka ja palokunnan mahdolliset erikoistehtävät. Pelastuslaitoksen välittömässä valmiudessa käytettävää ajoneuvokalustoa uusitaan siten, että sammutus- ja t ovat hyvässä toimintakunnossa ja enintään 0 vuotta vanhoja. Muiden palokuntien sammutus- ja kalustoa uusitaan siten, että ne ovat hyvässä toimintakunnossa ja enintään 5 vuotta vanhoja. Ajoneuvoja kierrätetään siten, että palokunnilla on käytössään tehtäviinsä nähden mahdollisimman sovelias ajoneuvokalusto. Valmiuspalokuntana toimivan sopimuspalokunnan n tilalle pyritään tarvittaessa järjestämään vara-auto. Päivystävien pelastusviranomaisten käyttöön osoitetaan tarkoituksenmukaisin johtotiloin ja -varustein varustetut hälytysajoneuvot. Pelastustoimen muita viranomais- ja päällystötehtäviä varten ylläpidetään tarkoituksenmukaista määrää. Näiden autojen uusimisessa on aiemmin pystytty hyödyntämään autoverottomuuden suomia etuja, mutta nykyisin autoverotuksen muututtua veron osuus hankintahinnasta on niin pieni, että vastaava etu ei ole mahdollista. Kuitenkin nämä autot pyritään pitämään mahdollisimman hyväkuntoisina ja sen vuoksi tässä strategiassa on päädytty kyseisten autojen kohdalla 5 vuoden tai 50 000 ajokilometrin vaihtoväliin. Tämä mahdollistaa myös autojen vaihtamisen uuteen siedettävällä välirahalla. Vara-autona pidetään a Joutsenon paloasemalla. Vara-autolla turvataan riskikeskittymissä riittävä kalustollinen toimintavalmius ajoneuvokaluston huolto- ja kunnossapitotehtävien aikana sekä mahdollisuuksien mukaan myös palokuntakoulutuksessa. Vara-auto voidaan siirtää väliaikaiseen käyttöön muulle paloasemalle tarvittaessa pidempiaikaisestikin pienimmän riskin periaatteella. Vara-auto otetaan käyttöön jos on ilmeistä, että varsinainen auto ei ole toimintakuntoinen kolmen tunnin kuluessa.

.4 Tarvittava pelastusajoneuvokalusto Pelastustoimi muodostuu tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisystä, pelastustoiminnasta ja väestönsuojelusta. Pelastustoimella tulee olla riittävät ja alueen riskien mukaan oikein mitoitetut voimavarat siten, että pelastustoiminta voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Pelastustoiminnalla tarkoitetaan onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa suoritettavia kiireellisiä toimenpiteitä. Palokunnat voivat toimia myös muissa tehtävissä, jotka katsotaan palokuntien kalustolle ja henkilöstölle soveltuviksi sillä edellytyksellä, että valmius pelastustoimen lakisääteisiin tehtäviin ei vaarannu. Pelastustoiminnan perustan muodostaa pelastusryhmä, jonka toimintakyky on sellainen, että se selviytyy vähintään seuraavista tai suuruusluokaltaan niihin verrattavista onnettomuuksista: Tulipalot, jotka koskevat korkeintaan yhtä asuinhuoneistoa tai sitä vastaavaa kohdetta ja jotka eivät välittömästi uhkaa laajeta toiseen palo-osastoon. - Onnettomuudet, joissa on korkeintaan kaksi loukkaantunutta henkilöä. - Liikenneonnettomuuksissa on varauduttava kiinni juuttuneiden henkilöiden irrottamiseen. - Rajalliset kemikaalionnettomuudet ja öljyvahingot, jotka eivät välittömästi uhkaa levitä ja joissa kemikaali- tai öljyvuoto voidaan tukkia tai rajata yksinkertaisilla toimenpiteillä. - Vesialueilla sattuvat onnettomuudet, joissa voidaan pelastaa ilman sukelluslaitteita (pintapelastus). - Pelastusyksikön henkilöstön on kyettävä antamaan onnettomuuden uhreille peruselintoimintoja ylläpitävää hätäensiapua. Palokunnan toimintavalmius määrittyy voimassa olevan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti. Toiminta suunnitellaan ja järjestetään siten, että lähtö- ja toimintavalmius ylläpidetään tavoitteen mukaisesti. Pelastusjoukkue muodostaa peruskokoonpanon koko pelastustoimen alueella. Kaikki pelastusjoukkueen muodostamiseksi hälytettävät pelastusyksiköt täyttävät ne vaatimukset joita edellytetään selviytymiseksi hyvin palokunnan perustehtävistä. Pelastusjoukkue saadaan onnettomuuskohteelle riskianalyysin edellyttämässä palokunnan toimintavalmiusajassa. Pelastuskomppanian muodostavilla pelastusyksiköillä on kyky, taito ja riittävä kalusto selviytyä vähintäänkin hyvin palokunnan perustehtävistä. Riskianalyysin ja palokuntien toiminnan perusteella on tehty alueen pelastusajoneuvokaluston tarvearvio ja tavoitesijoittelu. Tähän ovat vaikuttaneet palokunta-

luokka ja tehtäväroolit, palokunnan erikoistuminen, maantieteellinen sijainti, henkilöstörakenne (vakinaiset / sivutoimiset / VPK) ja vakinaisen henkilöstön määrä sekä valmiustaso. Taulukko ajoneuvokaluston tavoitesijoittelusta on esitetty liitteenä..5 Erikoiskalusto Erikoiskalustolla tarkoitetaan sellaista pelastuskalustoa, jota on sijoitettuna vain tietyille paloasemille riskikartoituksen ja palokuntaroolien mukaisesti. Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella erikoiskalustoa ovat nostolava- ja puomitikasauto, vaihtolava-auto, erilaiset kontit, raivausauto, moottorikelkka, mönkijä jne. Erikoiskaluston sijoitteluun vaikuttavat niin henkilöstöjärjestelyt kuin paloasemien roolit ja riskikartoitus. Erikoiskaluston kehittämisen tavoitteena on, että käytössä on tarkoituksenmukaisesti sijoitettu asianmukainen kalusto. Kalustoa uusittaessa arvioidaan tapauskohtaisesti uuden kaluston sijoituspaikka. Tällä hetkellä esimerkiksi mönkijöitä on useita Imatran palvelualueella. Uusia mönkijöitä hankittaessa, niiden sijoitusta on mietittävä siitä lähtökohdasta, että tasapuolisesti saadaan inhimillisessä ajassa mönkijä paikalle missä päin aluetta tahansa. Moottorikelkat ja mönkijät pyritään lähtökohtaisesti sijoittamaan eri paloasemille. Erikoiskaluston sijoitteluun vaikuttavat palokuntien toimintakyky, palokuntien roolit, vakinaisen henkilöstön sijoituspaikat ja moni muu seikka. Nämä tullaan ratkaisemaan palvelutasopäätöskaudella 03 06, jonka jälkeen on syytä päivittää kalustostrategia ajan tasalle..6 Poikkeusolojen kalusto Pelastustoimen poikkeusolojen kalusto muodostuu täydentämällä normaalioloissa käytettävää kalustoa erillisen suunnitelman mukaan. Poikkeusolojen kalusto hankitaan pääosin jo normaalioloissa ja sitä kalustoa käytetään normaalioloissakin. Yhteistoimintaviranomaiset vastaavat kukin omista kalustohankinnoistaan. Ajoneuvokalustoa varataan kuljetuspoolin kautta.

3 HANKINNAT 3. Rahoitus Yhteistoimintasopimuksen perusteella investointien vaatimat määrärahat vahvistetaan palvelutasopäätöksessä ja vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kunkin sopijakunnan erityisvelvoitteista aiheutuvat investointikustannukset maksaa kyseinen sopijakunta. Pelastuslaitos pyrkii hyödyntämään toiminnassaan ja investointien toteuttamisessa myös muita rahoituslähteitä. Näitä ovat mm. palo- ja öljysuojarahasto sekä valtionavustukset (poistuvat toistaiseksi..03 lähtien). Lisäksi pyritään hyödyntämään erilaisia leasing- ja vuokrasopimusjärjestelyjä, mikäli ne joissakin tapauksissa katsotaan kokonaistaloudellisesti edullisiksi. Investointimäärärahalla hankittava kalusto pitää sisällään mm. ajoneuvohankinnat, merkittävät irtokaluston ja suojavarusteiden uusi- ja korvaushankinnat, johtamisvälineet ja -laitteet, onnettomuuksien ehkäisytyön ja väestönsuojelun investoinnit, paloasemien varusteet ja kalusteet sekä koulutusvälineet ja - laitteet. 3. Hankinnat Pelastuslaitos hankkii palokunnille edellä mainittujen pelastustehtävien hoitamiseksi tarvittavan kaluston ja huolehtii kaluston ja varusteiden korjauksista ja määräaikaishuollosta ja huoltokortiston pidosta. Kalustohankinnat tehdään perusteellisen tarveharkinnan ja usean vuoden hankintasuunnitelmien perusteella. Hankinnat tehdään mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti noudattaen julkista hankinnoista annettuja säädöksiä. Hankinnat pyritään toteuttamaan yhteistyössä muiden pelastustoimen alueiden kanssa. Investointisuunnitelma palvelutasopäätöskauden ajalle vahvistetaan palvelutasopäätöksessä. Vuosittaiset investointimäärärahat vahvistetaan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Palokuntien omistaman kaluston käytöstä ja korvausperusteista sovitaan erikseen palokuntasopimuksessa. 3.3 Vakuuttaminen Ajoneuvokaluston omistaja huolehtii ajoneuvokalustonsa vakuuttamisesta. Lakisääteisen liikennevakuutuksen lisäksi raskas ajoneuvokalusto (,, vaahtoauto, raivausauto, pelastussukellusauto) vakuutetaan täyskaskolla ajoneuvon iän ollessa < 0 vuotta. Pienajoneuvokalustolla (johtoauto,, huoltoauto, vahingontorjunta-auto, kalustoauto, ensihoitoauto, ambulanssi, johtokeskusauto,, muu pelastusauto) täyskaskovakuutuksen ikäraja on < 5 vuotta. Täyskasko korvaa törmäys-, palo-, rikos- ja hirvieläinvahinkoja. Tällaisia ovat tyypillisesti yhteentörmäykset toisen ajoneuvon tai hirvieläimen kanssa, tieltä suistuminen sekä ajoneuvon kaatuminen. Ajoneuvoon kohdis-

tuva tahallinen vahingonteko ja lukitun ajoneuvon varkaus ovat korvattavia vahinkoja. Palovahingot korvataan, olivatpa ne sisäisesti tai ulkoisesti syntyneitä. Moottorin tai voimasiirron rikkoutuminen eivät sen sijaan ole korvattavia vahinkoja, kuten ei myöskään kilpailu- tai sen harjoittelutilanteessa syntyneet vauriot. 3.4 Kaluston huolto Palokunta huolehtii kaluston käytön jälkeisestä huollosta ja tarkastuksista. Ajoneuvojen takuun aikaiset määräaikaishuollot toteutetaan maahantuojien sopimusliikkeissä. Takuuajan jälkeiset huollot toteutetaan paloasemilla mahdollisuuksien mukaisesti tai kalustoesimiehen tapauskohtaisten ohjeiden mukaan. Pelastusajoneuvojen peruskalustoon kuuluvat määräaikaistarkastuksia ja testauksia vaativat laitteet, varusteet ja välineet tarkistetaan, huolletaan ja testataan keskitetysti Lappeenrannan ja Imatran paloasemilla tai niiden testauksen hoitavat koulutuksen saaneet henkilöt vastuidensa mukaisesti kiertämällä paloasemilla.

Liite : Etelä-Karjalan paloasemilla tällä hetkellä (0) oleva ajoneuvokalusto ja ajoneuvojen tavoitesijoittelu 07. Ajoneuvot 0 kpl Ajoneuvot 07 kpl Lappeenrannan palvelualue Lappeenrannan paloasema nostolava-auto raivausauto raivausauto pelastussukellusauto pelastussukellusauto nostolava-auto huoltoauto huoltoauto 7 kpl 7 7 kpl 7 muu ajoneuvo kpl kpl alus alus moottorikelkka moottorikelkka Lappeenrannan läntinen paloasema Joutsenon paloasema säiliö vara-auto () vara-auto () alus alus johtoauto (vara) johtoauto (vara) Lappeenrannan VPK (VPK) (VPK) Tirilän VPK (VPK) (VPK) (VPK) (VPK) Lauritsalan VPK (VPK) (VPK) vaahtoauto vaahtoauto (VPK) (VPK) Vainikkalan VPK Esikaupunkien VPK (VPK) (VPK) Armilan-Kourulanmäen VPK (VPK) (VPK) Hytin VPK (VPK) (VPK) (VPK) (VPK) Rutolan VPK (vaihtolava) (VPK) vaihtolava-auto (VPK) Nuijamaan VPK (VPK) kevyt (VPK) YHTEENSÄ 5 48

Ajoneuvot 0 kpl Ajoneuvot 07 kpl Imatran palvelualue Imatran paloasema nostolava-auto moottorikelkka pelastussukellusauto 3 nostolava-auto moottorikelkka pelastussukellusauto 3 Imatran VPK (VPK) (VPK) vaihtolava-auto (VPK) (VPK) (VPK) vaihtolava-auto (VPK) Tainionkosken VPK (VPK) (VPK) (VPK) (VPK) Ruokolahden VPK (vaihtolava) (VPK) ensivasteauto mönkijä (vaihtolava) mönkijä Rautjärven VPK (VPK) (VPK) Miettilän VPK kevyt Simpeleen VPK pelastusauto mönkijä Parikkalan VPK mönkijä (tila-auto) mönkijä Särkisalmen VPK Saaren VPK Uukuniemen VPK ensivasteauto ensivasteauto YHTEENSÄ 5 47

Ajoneuvot 0 kpl Ajoneuvot 07 kpl Länsi-Saimaan palvelualue Savitaipaleen paloasema raivausauto moottorikelkka raivausauto (tila-auto) moottorikelkka Lemin VPK (VPK) säiliö (VPK) Luumäen paloasema raivausauto mönkijä raivausauto (tila-auto) mönkijä Jurvalan paloasema Taipalsaaren VPK alus mönkijä (VPK) säiliö alus mönkijä (VPK) moottorikelkka (VPK) moottorikelkka (VPK) Ylämaan VPK Kuivasensaaren VPK muu ajoneuvo muu ajoneuvo Viirun VPK (VPK) (VPK) YHTEENSÄ 37 34 Kaluston sijoittelua voidaan tarvittaessa muuttaa riskiarvion perusteella. Tähän voivat vaikuttaa mm. riskin muuttuminen alueella pysyvästi tai tilapäisesti eri vuoden ja vuorokauden aikoina. VPK = ajoneuvo on VPK:n omistama.