IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1077 Kaupunginosa 76, RAUTIO Kortteli 51 ja lähivirkistysaluetta. SUUNNITTELUKOHDE TAVOITTEET Suunnittelualue sijaitsee pienteollisuusalueella Raution kaupunginosassa Karjalan radan ja Vihnekadun välisellä alueella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laajentaa korttelin 51 tonttia 5, lisäämällä siihen lähivirkistysalueesta noin 1750 m 2 suuruinen määräala, josta muodostuu tontille 5 pysäköimisaluetta. Kaava-aloitetta koskevan tontin 5 lisäksi teollisuusalueen korttelia 51 tarkastellaan kokonaisuutena. Asemakaavan muutos on käynnistetty yksityisen aloitteesta 1/16. Alueen rajausta laajennettiin, jotta saadaan käsiteltyä myös lähistöllä sijaitseva muistilista-aloite M2/05. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen kuvaus Kaava-alueen pohjoispuoli rajoittuu rataan ja eteläpuolella kulkee valtatie 6. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 2,6 ha. Alue on Imatran kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta korttelin 51 tonttia 5. Osa tonteista on vuokralla.
Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee Vihnekadun varrella. Kaava-alue muodostuu kuudesta tontista sekä viheralueesta. Tontilla 6 on poikkeamisluvalla 717 rakennettu miehittämätön automaattiasema, johon kuuluu suojakatos, maanpäällinen automaatti- ja pumppuosa ja maanalaiset polttoainesäiliöt. Kaava-alue on osa Rönkän pienteollisuusaluetta. Alueen rakennuskanta koostuu pääasiassa 1990-luvun vaihteessa rakennetuista suoja- ja huoltorakennuksista sekä pienteollisuus- ja varastorakennuksista. Alueella toimii mm. kuljetus-, puusepän- ja maanrakennusliikkeitä. Tontilla 6 sijaitsee automaattiasema. Tontti 1 on rakentamaton. Suunnittelualueen rajaus. Näkymä kaava-alueen tontille 5. (KP 7.9.2016). 2
Näkymä kaava-alueen tontille 7 (KP 7.9.2016). Alueella on valmis kunnallistekniikan verkosto. Tontti 5 on liitetty maakaasuverkkoon. Luonnon ympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee pienteollisuusalueella. Alue on pääosin rakennettua ympäristöä lukuun ottamatta pieniä sekametsiköitä alueen länsi- ja itäreunoilla. Kaavamuutosalueen itäpuolella on pieni hulevesilammikko. Teollisuustonttien asfaltoituja piha-alueita rajaavat pienet viherkaistat. Pohjavesi Maaperä Kaava-alue sijoittuu Vesioronkankaan ja Vuoksenniskan pohjavesialueiden rajan tuntumaan. Alue kuuluu III luokan pohjavesialueeseen (Vuoksenniska). Kaava-alue kuuluu karkearakeisten kitkamaalajien alueeseen (rakennettavuusluokka II), jossa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Tähän luokkaan kuuluvat alueet ovat pääasiassa harjuja ja hiekka-soramoreenien muodostamia selänteitä. Suurimman yhtenäisen alueen muodostaa Salpausselkä. Luokkaan II kuuluvalla alueella maaperä on enimmäkseen routimatonta, kantavaa ja yleensä kaivettavuudeltaan hyvää. Pieni osa kaava-alueesta kuuluu hienorakenteisten kitka- ja silttimaalajien alueisiin (rakennettavuusluokka III). Osa tämän luokan alueista liittyy läheisesti edelliseen luokkaan kuuluviin harjumuodostumiin. Tällöin III-alue sisältää 3
pääasiassa hiekka- ja hietakerrostumia, harvemmin hiesua. Moreenitasanteet ja -kumpareet, joiden aines on routivaa hiekka-hietamoreenia (tai paikoin vieläkin hienompaa), luetaan myös tähän luokkaan. Ote maaperäkartasta Radon Kaava-alueella kuuluu radonluokituksen mukaan korkean radontason alueeseen, mittaustuloksista 10-49 % ylittää 400 Bg/m3. Radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Voimassa oleva kaavatilanne Asemakaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 29.6.1992 hyväksymä asemakaava 736/3. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 51 on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-2). Alueelle saa sijoittaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle ja siihen rinnastettavalle yritystoiminnalle, joka ei aiheuta melua, ilman, maaperän tai veden saastumista, raskasta liikennettä tai muuta ympäristöhaittaa. Alueelle saa sijoittaa pääkäyttöön liittyvää myymälätilaa enintään 50 % toteutetusta kerrosalasta. Kullekin tontille saa sijoittaa 2 asuntoa yrityksen toiminnalle välttä- 4
Yleiskaava mätöntä henkilökuntaa varten. Rakennusoikeus tonteilla on e=0.30. Koko kaava-alueen rakennusoikeus on 7705 k-m 2. Tonttien pohjois- ja eteläpuolen reunat on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Samoille alueille on merkitty myös istutettava/säilytettävä puurivi. Korttelin länsi- sekä itäsivuilla on lähivirkistysaluetta (VL). Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 19.4.2004 hyväksymä yleiskaava Kestävä Imatra 2020. Yleiskaavassa kaavan muutosalue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP). Maakuntakaava Ote yleiskaavasta Kestävä Imatra 2020 Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa kaavamuutosalue on taajamatoimintojen aluetta (A), alueen etelä- ja itäosa rajoittuvat moottoriliikennetiehen (mo). Pohjoisosassa on merkittävästi kehitettävä päärata (rp). Kaavamuutosalue on osa kasvukeskusalueen laatukäytävää (lk). 5
Ote maakuntakaavasta: Kaavamuutosalue on merkitty valkoisella tähdellä. Aloitteet ja poikkeamispäätökset Rakennusjärjestys Pohjakartta Kaavamuutos on käynnistetty yksityisen aloitteesta (1/16). Aloitteessa esitetään tontin 5 laajennusta n. 1750 m 2 määräalalla jonka kaupunki vuokraa tontin omistajalle. Tontin omistaja on sitoutunut ostamaan tontin kaavan saatua lainvoiman Aloitteen (1/16) läheisyydessä on myös muistilista-aloite M2/05 jossa poikkeamisluvalla 717 rakennetun jakeluaseman johdosta kaava muutetaan vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2016. (KV 20.6.2016, 52). Pohjakartta täyttää MRL 54a vaatimukset. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, elinkeinoelämään sekä ympäristöön. Erillisiä vaikutusselvityksiä ei ole tarkoitus tehdä. 6
SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kaava laaditaan yhteistyössä kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualueen kanssa. OSALLISET (MRL 62 ) Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Sähkö- ja puhelinyhtiöt. Liikennevirasto Imatran lämpö OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, 62 JA 63, MRA 30 ) Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Lausuntopyynnöt Kaavamuutos on tullut vireille kaavoituskatsauksen yhteydessä 3.3.2016. Kaavoituskatsauksesta on kuulutettu Uutisvuoksessa. Kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen järjestetään tammikuussa 2017, tiedottaminen Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja Imatran kaupungin kotisivuilla internetissä. Lisäksi kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille lähetetään kirjeitse tieto esittelytilaisuudesta. Kaavan esittelytilaisuudessa on esillä kaavan vireilletulosta tiedottaminen, lähtökohtien esittely sekä kaavaluonnos, lisäksi saatavana on osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Palautetta kaavaluonnoksesta pyydetään kaupungin osallisena olevilta toimialoilta. Erillisiä lausuntopyyntöjä ei kaavan vähäisyyden takia tehdä. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Päätöksenteko Kaavaehdotus asetetaan nähtäville Asiakaspalvelu Imatraan kaupungintalolle (1.krs) vähintään 14 päiväksi; kuulutus Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja Imatran kaupungin kotisivuilla internetissä. Mahdolliset muistutukset kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen Imatran kaupunkikehittämislautakunnalle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. Koska kaava on vaikutuksiltaan vähäinen, asemakaavan muutoksen hyväksyy Imatran kaupungin hallintosääntöön (16, 2 mom.) perustuen kaupunkikehittämislautakunta. 7