685/10.02.01/2017 (vanha asianumero 9935/10.02.01/2015) ASEMAKAAVA KOSKEE Maunukselan kylän tilaa 3:129 ja tilojen 3:28, 3:44, 3:128 osia sekä Kymenrannan tilan 25:2 osaa ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 21 Kuusankoski, korttelia 67 ja katualuetta ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT kaupunginosan 21 Kuusankoski, kortteli 67 sekä suojaviher- ja katualueet Sepäntie, kaava nro 21/009 ASEMAKAAVASELOSTUS KOUVOLAN KAUPUNKI TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT KAUPUNKISUUNNITTELU 2017
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta Alueen nimi KOUVOLAN KAUPUNKI Sepäntien pohjoisosan asemakaava ja asemakaavan muutos (21/009) Asemakaavan muutos Asemakaava koskee Maunukselan kylän tilaa 3:129 ja tilojen 3:28, 3:44, 3:128 osia sekä Kymenrannan tilan 25:2 osaa Asemakaavan muutos koskee kaupunginosan 21 Kuusankoski, korttelia 67 ja katualuetta Asemakaavassa muodostuvat kaupunginosan 21 Kuusankoski, kortteli 67 sekä suojaviher- ja katualueet Laatija Kouvolan kaupunki Tekniikka- ja ympäristöpalvelut / Kaupunkisuunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely 17.7.2017 26.7. 28.8.2017 Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 26.7.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen 26.7. 28.8.2017 Tekninen lautakunta 12.9.2017 Julkinen nähtävilläolo Ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue käsittää Pohjankorven-, Lassilanpellon- ja Pohjoistien rajaavan alueen Kuusankosken kaupunkikeskustan länsipuolella. Alueen laajuus on noin 1,4 ha. Kaavahanke on tullut vireille yksityisestä aloitteesta vuonna 2017 ja siihen liittyy 27.6.2017 päivätty kaavoituksen käynnistämissopimus. Kaavahanke ei sisälly vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa esiteltyyn kaavoituksen työohjelman kohteisiin. Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti Kuusankosken kaupunkikeskustan länsipuolella. 2
1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut Kaavahankkeen tavoitteena on ajanmukaistaa katu- ja liikenneväyliin rajautuvien alueiden maankäyttö vastaamaan alueen toteutunutta tilannetta. Korttelin 67 rajaus ja kaavamerkinnät muutetaan vastaamaan kiinteistön kehittämissuunnitelmia ja alueen jo toteutunutta tilannetta. Kaavamuutoksen laajempana tavoitteena on mahdollistaa sekä kaavamuutosalueen että tulevaisuudessa sen eteläpuolisen alueen muuttamisen olemassa olevien liikenne- ja yhdyskuntateknisten verkostojen yhteyteen sijoittuvaksi asuinrakentamisen alueeksi. 1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Ote voimassa olevasta asemakaavasta Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Maanomistuskartta 1.5. Kaavahankkeeseen liittyvät selvitykset Kuusankosken yleiskaava 2020, Liite 4.1 Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet sekä muinaismuistot/kuusaa. Kuusankosken maankäytön suunnittelu 21.5.2007. Alueen luontoarvoja on selvitetty vuonna 2009 osana Luontoselvitys Kotkansiiven laatimaa Kuusankosken arvokkaiden luontokohteiden selvitystä. Alueen kulttuurihistorialliset arvot on selvitetty osana entisen Kuusankosken kaupungin kaavoitus ja rakennusperintö-inventointia vuosina 2013 15, Rurik Wasastjerna, 2015. Kaupunkialueella olevaa liikenteen melua on tutkinut WSP Finland Oy, 2016. 2. TIIVISTELMÄ Kaavahanke on tullut vireille kiinteistön 286-21-67-1 omistajan aloitteesta vuonna 2017 ja se ei sisälly vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa esiteltyyn kaavoituksen työohjelman kohteisiin. Kaavaan liittyy Suomen Kauppa-Asema Oy:n kanssa 27.6.2017 laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla 26.7.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluvaiheen materiaali oli julkisesti nähtävillä 26.7. 28.8.2017 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta. Kaavasuunnitelmasta annettiin neljä lausuntoa ja palaute, jossa toivottiin muutosta kaavaan merkittyihin katujen nimiin. Kaavasta annetut lausunnot, palauteet ja niiden vastineet ovat selostuksen sivuilla 9-10. Kaavassa muodostuu uutta asemakaavoitettua aluetta, joten se on MRL:n mukaisesti vähäistä merkittävämpi ja tulee hyväksyä kaupunginvaltuustossa. Asemakaava ohjaa ja tarkentaa alueen maankäyttöä. Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää heti kaavallisten edellytysten synnyttyä mahdollisesti jo vuonna 2018. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu olemassa olevasta Lassilanpellontien ja Pohjankorventien risteysalueesta sekä niiden pohjoispuolella olevasta korttelista 67 ja kadun suoja-alueesta. Suunnittelualueen rakennettu osa sisältää Pohjois-, Pohjankorven- ja Yrittäjäntien välisen korttelin 67, jossa sijaitsevassa rakennuksessa toimi aiemmin valomainoksiin erikoistunut yritys. Osa rakennuksesta tuhoutui tulipalossa, jonka jälkeen nykyinen rakennus muutettiin koulukäyttöön (Perttulan erityisammattikoulu) vuonna 2003. Korttelialueen pohjoisosassa sijaitsee varastorakennus. Korttelialueeseen rajautuvilla alueilla kulkevat Kouvolan Vesi Oy:n vesihuoltoverkostot 3
ja KSS Lämpö Oy:n maakaasuverkosto. Alueen kadut ja kevyen liikenteen väylät on toteutettu. Lassilanpellontien itäpuolella olevalle alueelle on rakennettu meluvalli kadun rakentamisen aikana kertyneistä ylijäämämaamassoista. Kuva 2. Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty punaisella yhtenäisellä viivalla vuodelta 2014 peräisin olevaan ilmavalokuvaan. Kuva 3. Näkymä Sepäntien, Kettumäentien, Pohjankorventien ja Pohjoistien risteysalueelta länteen. Kuva 4. Näkymä Lassilanpellontien ja Pohjankorventien risteysalueelta. Kuva 5. Näkymä korttelin 67 piha-alueelta pohjoiseen kohti alueen rakennettua osaa. 4
Kuva 6. Näkymä suunnittelualueen pohjoisosasta Pohjoistien ja Yrittäjäntien risteysalueelta. 3.1.2. Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne Suunnittelualue sijoittuu maisemallisesti Kymijoen jokilaaksoon, jossa nykyinen Kymijoen jokiuoma on kovertunut selkeästi jokea ympäröivän maanpinnan tasoa syvemmälle. Tunnusomaista Kymijoen varren laaksoalueelle ovat korkeat peitteiset kalliomäet, Kettumäki ja Hirvimäki, jotka muodostavat taustan suunnittelualueen maisemakuvalle. Suunnittelualueen maanpinta laskee Kettumäen eteläpuolisesta kalliorinteestä suunnittelualueen läpi kohti Kymijokea siten, että maaperän korkeusasema vaihtelee alueella välillä +66 58 mpy. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueella olevien katujen ja Lassilanpellontien varrelle toteutetun meluvallin kohdilta on tehty maaperäkairauksia. Niiden perusteella voidaan todeta maaperän olevan alueen pohjoisosassa kalliopinnan päällä olevaa savea. Suunnittelualueen eteläosan maaperäkerrokset ovat pääosin kivisen kerroksen päällä olevaa savea. Savikerroksen paksuus vaihtelee alueella 4-17 metrin välillä. Rakennusten ja laitteiden soveltuvuus vallitseviin olosuhteisiin tuleekin tarkistaa aina maaperätutkimuksin. Alueella ei ole tiedossa olevia täyttöalueita eikä suunnittelualueelta ole tehty selvityksiä pilaantuneista maa-aineksista. Luonnonolot ja kasvillisuus Suunnittelualueen puusto koostuu pääosin lehtipuista. Varsinaista luonnontilaista metsää alueella ei ole, eikä alueella myöskään ole tiedossa olevia arvokkaita luonto- tai puutarhakohteita. Vesitalous ja hulevedet Kaava-alueella olevilla katualueilla sekä kaavoitetun alueen ulkopuolella kulkevat olemassa olevat Kouvolan Vesi Oy:n vesijohdon, jätevesiviemärin ja sadevesiviemäröinnin putkilinjat. Sadevesiviemärit johtavat katualueilta kertyvät hulevedet alueella oleviin avo-ojiin, josta vedet valuvat Kymijokeen. Katualueilta vedet ohjautuvat alueen läpi kulkevaan Maunukselanojaan. Luonnonsuojelu Vuonna 2009 tehdyn Kuusankosken arvokkaiden luontokohteiden inventoinnin mukaan (Luontoselvitys Kotkansiipi) alueella ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten kasvi- tai eliölajien esiintymisympäristöjä. Alueella ei ole tiedossa olevia vieraslajien esiintymispaikkoja. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestö Kaavamuutosalueella sijaitsee rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan 2 rakennusta, joissa ei asu ihmisiä (25.8.2017). 5
Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue ympäristöineen sijoittuu Kuusankosken kaupunkikeskustaan itäpuolelle. Suunnittelualueen kulkevan Sepäntien itäpuolelle on toteutunut erillispientaloja, kun taas tien länsipuoli on toteutumaton asemakaavan mukainen teollisuusalue. Suunnittelualueen pohjoispuolella, Yrittäjäntien ja Pohjoistien väliselle alueelle on sijoittunut pienteollisuutta ja yritystoimintaa. Alueen erityispiirre on se, että tonteilla on toimitilarakentamisen lisäksi myös asuinrakennuksia. Kaupunkitilallisesti alue on väljä ja jäsentymätön korttelialueiden rakennusten moninaisuuden ja parin rakentumattoman tontin vuoksi. Kaupunkikuvallisesti merkittävin osa suunnittelualueen läheisyydessä olevasta kaupunkitilasta on Kettumäentie, jossa eri-ikäinen rakennuskanta muodostaa vaihtelevan ja monipuolisen kaupunkikuvan. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Alueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistoja, arkeologisia kulttuuriperintökohteita tai rakennuskulttuurikohteita. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualue sijoittuu noin kilometrin päähän Kuusankosken kaupunkikeskustan palveluista. Sepäntien varrella, suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Kuusankosken Lidl ja entiseen korikeskukseen sijoittuva polkupyöräkorjaamo ja vuokravarastoja. Suunnittelualueella sijaitseva rakennus on aiemmin ollut tuotantorakennus, mutta se on muutettu oppilaitokseksi vuonna 2003. Rakennuksessa toiminut oppilaitos on siirtynyt jo aiemmin toisiin toimitiloihin. Liikenne- ja katualueet Kaava-alue on hyvin saavutettavissa olemassa olevia katuja ja kevyen liikenteen väyliä hyväksi käyttäen. Kaavamuutosalueen eteläosassa kulkeva Pohjankorventie yhdistää muutosalueen ja sen itäpuolella olevat tonttikadut Pohjoistien, Kettumäentien ja Sepäntien toisiinsa. Pohjoistieltä erkanee kaavamuutosalueen pohjoispuolelle Yrittäjäntie niminen katu. Lähin joukkoliikenteen pysäkkipari sijaitsee alueen länsipuolella olevalla Lassilanpellontiellä. Tekninen huolto Suunnittelualueella sijaitsevilla katualueilla kulkevat olemassa olevat Kouvolan Vesi Oy:n vesihuoltoverkostot. Pohjankorventiellä sijaitsee vesijohtoverkon palovesiasema. Suunnittelualueen läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa viemäriverkoston pääviemäriputki. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan KSS Verkko Oy:n sähköverkon piirissä, johon liittyy Yrittäjäntien lounaiskulmassa sijaitseva sähköverkon puistomuuntamo. Kaava-alueen länsiosassa kulkee KSS Lämpö Oy:n kaasulinja, johon myös suunnittelualueen kiinteistö on liittynyt. Kuva 7. Korttelissa 67 sijaitseva rakennus Pohjoistieltä tarkasteltuna. Alue on aidattu panssariaidalla. Kuva 8. Rakennuksen pohjoispäässä sijainnut asunto on kahdessa tasossa. 6
Kuva 9. Näkymä suunnittelualueen pohjoisosasta Yrittäjäntieltä. Kuva 10. Korttelin 67 talousrakennus. Ympäristöhäiriöt Alueella olevia ympäristöhäiriötä on tutkinut Kouvolan kaupungin ohjauksessa WSP Finland Oy vuonna 2016. Tehdyn tutkimuksen mukaan ko. suunnittelualueella on päiväaikana (klo 07-22) pääosin Lassilanpellontiellä kulkevan ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua. Suunnittelualueen keskiäänitaso vaihtelee päivisin selvityksen mukaan 45-50 db. Yöaikana (klo 22 07) alueelle Lassilanpellontieltä kantautuva melu on pääosin alle 40 db (kts. kuva 11). Myös suunnittelualueella olevalla katuverkostolla kulkeva liikenne voi aiheuttaa hetkellisiä meluhaittoja. Päiväajan keskiäänitaso, kaikki melulähteet. Yöajan keskiäänitaso, kaikki melulähteet. Kuva 11. Suunnittelualueen ympäristömelu vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan LAeq (db) klo 07-22 ja 22-07. Virkistysalueet Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueella ei ole virkistysalueita. Suunnittelualueeseen kuuluvalla kaavoittamattomalla alueella sijaitsee Lassilanpellontien meluvalli, jolle on istutettu mäntyjä. Alueella ei ole varsinaista virkistyksellistä arvoa, eikä siellä kulje polkuyhteyksiä. 3.1.4. Maanomistus Kouvolan kaupunki omistaa suunnittelualueen kadut sekä siihen kuuluvat asemakaavoittamattomat alueet. Suunnittelualueeseen kuuluva kortteli 67 on yksityisomistuksessa (kts. maanomistus, kaavan liite 4). 3.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa taajamat ja niiden ympäristöt (vahvistettu 28.5.2008 ja 18.1.2010) kaavamuutosalue on osoitettu asuinrakennusten alueeksi A/s. Alue, jolla on säilytettäviä vähintään 7
maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. (/s). Alueen käytön suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristön vaaliminen ja turvattava merkittämien maisema- ja kulttuuriarvojen sekä alueiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen.. Suunnittelualueen vieressä sijaitseva Kettumäki on osoitettu kaavassa virkistysalueeksi (V). Alueen ohittava Lassilanpellontie on merkitty maakuntakaavaan seututieksi. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan tarkistuksen Kauppa ja merialue 26.11.2014. Kaavassa alueen maankäyttöä ei ole muutettu. (kts. kuva 12). Kuusankosken yleiskaava 2020 Kuusankosken kaupunginvaltuuston 21.5.2007 hyväksymässä Kuusankosken yleiskaavassa 2020 (oikeusvaikutukseton osa) alue on merkitty palvelurakennusten alueeksi (P), kts. kuva 13. Asemakaava Suunnittelualueen Pohjoistien ja Pohjankorventien risteysalue (kortteli 67) on asemakaavoitettu ja kaava on hyväksytty 9.5.1989 (306 Ak196). Kaavassa kortteli 67 on merkitty maankäyttömerkinnällä TVY-1 ympäristöhaittoja aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Kaavamääräykseen liittyy suunnittelumääräys Rakennukset on sijoitettava vähintään 4 m:n päähän tontin rajoista. Tontille on järjestettävä vähintään yksi autopaikka kahta työssä olevaa henkilöä kohti. Tontista saa päällystää ainoastaan liikenteelle ja pysäköinnille välttämättömän osan. Muu osa tontista on varustettava nurmikko-, pensas- ja puuistutuksin.. Korttelin maksimirakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=0,50 ja rakentamisen maksimikerroslukumäärä on II. Muu osa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta, kts. liite 1. Kuva 12. Ote Ympäristöministeriön 28.5.2008 ja 18.1.2010 hyväksymästä maakuntakaavasta. Kuva 13. Ote Kuusankosken yleiskaavan 2020 oikeusvaikutuksettoman osan kaavakartasta suunnittelualueen osalta. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 30.8.2010 hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen. Pohjakartta Pohjakartta on MRL 54 a :n mukainen. 8
4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun tarve Kaavahankkeen tavoitteena on ajanmukaistaa katu- ja liikenneväyliin rajautuvien alueiden maankäyttö vastaamaan alueen toteutunutta tilannetta. Korttelin 67 rajaus ja kaavamerkinnät muutetaan vastaamaan kiinteistön kehittämissuunnitelmia ja alueen jo toteutunutta tilannetta. 4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on tullut vireille yksityisestä aloitteesta vuonna 2017 ja siihen liittyy 27.6.2017 päivätty kaavoituksen käynnistämissopimus. Kaavahanke ei sisälly vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa esiteltyyn kaavoituksen työohjelman kohteisiin. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat sekä haltijat - Kaakkois-Suomen ELY-keskus - Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ympäristöpalvelut - Kouvolan Vesi Oy, KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, Telia Oyj ja Elisa Oyj - Suunnittelualueen ja siihen rajautuvien alueiden maanomistajat, kiinteistöjen omistajat ja haltijat, yrittäjät, asukkaat ja muut osalliset 4.3.2. Vireille tulo Kaavahanke on tullut vireille yksityisestä aloitteesta vuonna 2017 ja siihen liittyy 27.6.2017 päivätty kaavoituksen käynnistämissopimus. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla 26.7.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluvaiheen materiaali oli julkisesti nähtävillä 26.7. 28.8.2017 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta. Kaavaluonnoksesta annettiin palautetta. 4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu 17.7.2017 laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on asemakaavan liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty suunnitteluprosessin kuluessa. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos ei koske maankäyttö- ja rakennuslain 66 :ssä mainittuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai ole kulttuuriympäristön arvojen täydentymisen kannalta merkittävä, joten kaavahankkeesta ei ole erikseen järjestetty neuvottelua Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen kanssa. 4.4. Kaavaratkaisun perusteet 4.4.1. Mielipiteet ja niiden huomioiminen Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuuluttamien, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen (kaavaluonnos): Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 17.7.2017 ja sitä on täydennetty kaavatyön kuluessa. Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta ilmoitettiin suunnittelualueella ja sen lähistöllä sijaitsevien kiinteistöjen haltijoille ja omistajille sekä muille osallisille MRL 62 ja 63 :n sekä MRA 30 :n mukaan lehtikuulutuksella 26.7.2017 sekä kirjeitse erillisen jakelulistan mukaisesti. Kirjeessä lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ote ajantasakaavasta, maanomistuskartta ja kaavaluonnos. Aineisto toimitettiin myös tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, Kymenlaakson pelastuslaitokselle ja alueella toimiville johtolaitoksille. Palaute asiakirjoista pyydettiin osoittamaan kaupunkisuunnitteluun 28.8.2017 9
mennessä. Kaavan valmisteluaineisto ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 26.7. 28.8.2017 välisen ajan (MRL 62 63 ja MRA 30 ) Tekniikka- ja ympäristötalolla ja Kouvolan kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.kouvola.fi/sepantie. Nähtävillä oloaikana varsinaisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tai kaavan lähtöaineistosta ei jätetty palautetta. Kaavan valmisteluvaiheen aineistoon kävi tutustumassa suunnittelualueeseen rajautuvien alueiden asukkaita. Kaavasta annettiin neljä lausuntoa ja kaksi palautetta. Seuraavassa ovat kaavasta annetut lausunnot ja palautteet sekä niiden vastineet. Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa kaavasta antamassaan lausunnossa seuraavaa: KA- SELY tukee asemakaavan ajantasaistamista. Kaavatyöhön liittyvä kuvaus hankkeen tavoitteista kaipaa täsmennystä, joka selkeyttäisi millaiseksi alueen maankäyttö ohjautuu muutoksen jälkeen. Vastine: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa esille tuoma tarkennus alueen maankäytöllisestä tavoitetasosta lisätään ja sitä avataan kaavakarttaa ja määräyksiä täydentävässä kaavaselostuksessa. Kymenlaakson pelastuslaitos totesi lausunnossaan, että sillä ei ole lausuttavaa kaavan ajantasaistamisesta. Vastine: Kymenlaakson pelastuslaitoksen lausunto merkitään tiedoksi. KSS Lämpö Oy totesi lausunnossaan, että kaavan OAS:ssa on jo mainittu alueella sijaitseva maakaasuverkosto. KSS Lämpö Oy:llä ei kommentoitavaa. Vastine: KSS Lämpö Oy:n lausunto merkitään tiedoksi. Kouvolan Vesi Oy toteaa kaavamuutoksesta antamassaan lausunnossa seuraavaa: Koska kaavahankkeen tarkoitus on ajanmukaistaa toteutunutta maankäyttöä, ei kaavahanke edellytä vesihuoltoverkoston uudis- tai saneerausrakentamista. Kaavakartassa EV-alueelle sijoitetun et-1 alueen rakennusala tulee kuitenkin näkemyksemme mukaan rajata siten, ettei se peitä alleen nykyisiä olemassa olevia vesihuoltolinjoja (ks. liitteenä oleva karttaote). Vaihtoehtoisesti Kouvolan kaupungin tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestelmien siirtämisestä aiheutuvat kustannukset. Muilta osin Kouvolan Vesi Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen. Vastine: EV-alueella sijaitsevan et-1 alueen rajausta on tarkennettu Kouvolan Vesi Oy:n lausunnon mukaisesti siten, että alueella jo oleva puistomuuntamo sijoittuu osa-alueen sisälle. Kouvolan kaupungin yhdyskuntatekninen suunnittelu toivoi palautteessaan, että katualueiden nimistöä selkeytettäisiin ja alueen hulevesien käsittely merkittäisiin kaavaan yleismääräyksellä. Palautteessa otettiin kantaa myös suunnittelualueen ja sen vieressä olevan Kettumäen virkistysalueen välisiin kevyen liikenteen yhteyksiin sekä niiden liitospisteiden liikenneturvalliseen toteutukseen. Vastine: Alueen nimistöä on selkeytetty siten, että kaavaluonnokseen merkitty Sepäntie on muutettu Kettumäentieksi. Kaavaan on merkitty hulevesien hallintaa ohjaava määräys. Kaava-alueella oleva Pohjoistieksi nimetty katualue on leveydeltään 16 metriä. Katualuetta on laajennettu Kettumäentien ja Pohjoistien risteysalueella siten, että korttelista 67 on siirretty osia katualueeseen. Leveä katualue mahdollistaa tulevaisuudessa kevyen liikenteen väylän toteuttamisen Pohjoistien yhteyteen. Samassa yhteydessä on mahdollista toteuttaa Kettumäeltä tulevat ulkoilupolku-tyyppisten kulkuväylien liitoskohdat siten, että ne ovat liikenneturvalliset. Katualueille kohdistuvat toimenpiteet ratkaistaan tarvittaessa asemakaavan jälkeen hyväksyttävässä katusuunnitelmassa. 10
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavamuutosalue koostuu korttelista 67 ja siihen rajautuvista katu- ja suojaviheralueista. Korttelialueiden kaavamerkinnät on ajanmukaistettu vastaamaan mahdollisimman hyvin olemassa olevaa tilannetta siten, että kaavassa muodostuvat katualueet vastaavat rajaukseltaan jo toteutunutta tilannetta. Korttelin pääkäyttötarkoitus on muutettu vastaamaan alueen Kuusankosken osayleiskaavan maankäyttöä, jota on ajanmukaistettu vastaamaan ilmastonmuutokseen huomioivan kaupungin yhdyskuntarakentamisen tiivistämistarpeita. 5.1.1. Mitoitus Kaavamuutosalueella olevan korttelin 67 rakentamisen määrää on pienennetty alueen voimassa olevasta asemakaavasta 538 k-m2 ja maksimirakennusoikeus on kaavassa esitetty tehokkuusluvun sijasta kerrosalaneliömetreinä (2200 k-m2). Kaavamuutosalueen maankäyttöalueiden pinta-alat, rakennusoikeus sekä niiden muutokset voimassa olevaan asemakaavaan selviävät kaavan liitteenä 3 olevasta asemakaavan tiedot lomakkeesta. Alueiden pinta-alat saattavat vielä tarkentua kiinteistöjen muodostumisen yhteydessä. 5.1.2. Palvelut Kaavassa muodostuvan korttelin 67 maankäyttömerkintä KTY (toimitilarakennusten korttelialue) mahdollistaa tarvittaessa erilaisten työpaikka- ja palvelutoimintojen sijoittamisen alueella jo olevaan tai sinne tulevaisuudessa rakennettaviin rakennuksiin. Kaavan yleismääräyksiin on merkitty monipuolisia palveluja tukeva lisämääräys Kortteliin 67 saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen lisäksi asuin- ja majoitustiloja sekä niitä tukevaa toimintaa.. 5.2. Aluevaraukset KTY Toimitilarakennusten korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavassa muodostuvassa, Pohjoistie ja Kettumäentie-nimisiin katuihin rajautuvassa korttelissa 67. Korttelialueen suurin sallittu kerroslukumäärä on II ja maksimirakennusoikeus on esitetty kerrosalaneliömetreinä 2200 k-m2. Korttelialueelle kaavaan merkitty rakennusala noudattaa alueen toteutunutta tilannetta. Kaavan yleismääräyksissä on tarkennettu pääkäyttötarkoitusta seuraavasti, Kortteliin 67 saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen lisäksi asuin- ja majoitustiloja sekä niitä tukevaa toimintaa. Asuin- ja majoitustiloja saa sijoittaa kahteen kerrokseen. Korttelialueen uudisrakentamisen ohjaamiseksi kaavaan on myös lisätty seuraava yleismääräys Korttelin 67 rakentamisessa sekä rakennusten ja niiden pihatilojen sijoittelussa tulee huomioida Lassilanpellontieltä mahdollisesti tuleva liikennelähtöinen melu. Korttelialueen Kettumäentien puoleisen osan kautta ei saa tehdä katuliittymiä. Korttelialueen Pohjoistien ja Yrittäjäntien puoleisilla reunoilla ei katuliittymien sijoittamista ole rajoitettu. EV Suojaviheralue. Maankäyttömerkintää on käytetty korttelin 67 ja kaavattomalla alueella sijaitsevan Lassilanpellontien välisellä alueella. Suojaviheralueen pohjoisosassa, Yrittäjäntiehen rajautuvalla alueella sijaitseva sähköverkon puistomuuntamo on huomioitu kaavassa osa-aluemerkinnällä et-1 Rakennusala, jolle saa sijoittaa puistomuuntamon tai muita yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennelmia ja laitteita.. Suojaviheralueella oleva maa-aineksista tehty meluvalli on huomioitu kaavassa aluemerkinnällä mai Ohjeellinen maisemarakenne. Aluetta voidaan muotoilla maamassoilla. Alue on istutettava ja hoidettava puistomaisesti.. Asemakaavassa muodostuvalla suojaviheralueella kulkee Kouvola Vesi Oy:n vesijohto- ja viemäriputkia, KSS Verkko Oy:n sähkökaapeleita sekä KSS Lämpö Oy:n maakaasuputkia. Katualueet. Asemakaavamuutoksessa ei ole muutettu suunnittelualueen liikennejärjestelmää, vaan kaavaratkaisu noudattaa alueen jo toteutunutta maankäyttöä ja toteutuneiden katualueiden rajauksia. 11
Tarvittaessa katualueiden tarkempi toteutus ja risteysalueiden muutostyöt ratkaistaan asemakaavan hyväksymisen jälkeen erillisessä katusuunnitelmassa. Tähän asemakaavan muutokseen liittyy muita erityisiä määräyksiä: AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET Asunnot: 1 autopaikka / 85 k-m2, Toimitilat: 1 ap / 100 k-m2 YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Korttelialueelle kertyviä hulevesiä tulee hidastaa tonttikohtaisesti. Rakennettaessa viemärin padotuskorkeuden alapuolelle, kiinteistöön tulee tarvittaessa tehdä kiinteistökohtainen pumppaamo. MUUT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Porrashuonetilojen kerrosalasta huomioidaan kunkin kerroksen osalta enintään 15 k-m2 autopaikkatarvetta määriteltäessä. Rakennusten väliseinien kerrosalasta huomioidaan rakennusoikeutta laskiessa maksimissaan 200 mm. Kortteliin 67 saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen lisäksi asuin- ja majoitustiloja sekä niitä tukevaa toimintaa. Asuin- ja majoitustiloja saa sijoittaa kahteen kerrokseen. Korttelin 67 rakentamisessa sekä rakennusten ja niiden pihatilojen sijoittelussa tulee huomioida Lassilanpellontieltä mahdollisesti tuleva liikennelähtöinen melu. TONTTIJAKO Tämän asemakaavan/asemakaavan muutoksen alueella rakennuskortteliin on laadittava erillinen tonttijako. 5.3. Kaavan vaikutukset Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutos vaikuttaa positiivisesti alueen rakennettuun ympäristöön, jos korttelin 67 lisärakentamissuunnitelmat toteutuvat. Tällöin muutos selkeyttää ja eheyttää kaupunkialueen kaupunkirakennetta ja mahdollistaa alueen palvelutason nostamisen. Tulevaisuudessa alueen eteläpuolella sijaitseva, Lassilanpellontien ja Sepäntien välissä oleva toteutumaton asemakaavan mukainen teollisuus- ja varastorakennustenalue on tarkoitus muuttaa asuinrakennusten alueeksi, jolloin nyt vireillä oleva asemakaava-alue yhdistyy osaksi Kuusankosken kaupunkikeskustan rakennettuja asuinalueita. Tiivistyvä kaupunkirakenne ja ajanmukainen maankäyttö mahdollistavat asuinrakentamiselle osoitettujen alueiden lisäämisen olemassa olevien yhdyskuntateknisten järjestelmien ja liikenneväylien lähelle. Kaavamuutoksilla voidaan varata riittävät alueet hulevesien hallinnalle, virkistykselle, melun- ja pienhiukkasten torjunnalle. Kulttuuriperinnön vaaliminen Kaavamuutosalueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä tai rakennuskulttuurikohteita, joten kaavalla ei ole vaikutusta arkeologisen kulttuuriperinnön säilymisedellytyksiin tai kulttuuriperintöön. Tekninen huolto Kaavalla ei ole suurta vaikutusta alueen tekniseen huoltoon. Asemakaavanmuutoksen mahdollistama lisärakentaminen on mahdollista liittää korttelialueella jo oleviin yhdyskuntateknisiin järjestelmiin. Korttelialueilla olevien teknisten järjestelmien rakentamista on ohjattu kaavan yleismääräyksillä Rakennettaessa viemärin padotuskorkeuden alapuolelle, kiinteistöön tulee tarvittaessa tehdä kiinteistökohtainen pumppaamo. ja Suojaviheralueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknisiin järjestelmiin, verkostoihin ja niiden huoltoon liittyviä johtoja, putkia, rakennelmia ja laitteita. 12
Yhdyskuntarakentamisen kustannukset Asemakaavalla ei ole merkitystä yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin, sillä kaava-alueella olevat katualueet sekä sähkö-, vesihuoltoverkostot on jo toteutettu. Muutoksia olemassa oleviin verkostoihin voi tulla korttelialueen täydennysrakentamisen yhteydessä, jolloin uudet rakennukset liitetään olemassa olevaan verkkoon. Liikenne Kaavassa alueelle on osoitettu uusia katualueita, kun asemakaava-alue on laajentunut käsittämään myös nykyisen Pohjankorventien katualueen. Kaavalla ei muuteta olemassa olevien katutai risteysalueiden toiminnallista jäsentelyä. Asemakaava mahdollistaa tulevaisuudessa kevyen liikenteen väylän rakentamisen Pohjoistien yhteyteen. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavalla voi olla vaikutusta alueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Korttelialueiden lisärakentaminen muuttaa alueen ympäristöä kaupunkimaisemmaksi. Kaavan mahdollistama lisärakentaminen voi jatkossa mahdollistaa erilaisten palveluiden sijoittamisen alueelle. Viheralueet ja luonnonympäristöt Asemakaava ei käytännössä lisää tai vähennä alueella olevia viher- tai virkistysalueita eikä kaavalla ole vaikutusta luonnonympäristöön. 5.4. Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia ympäristön häiriötekijöihin eikä uusia ympäristöhäiriöitä pitäisi syntyä kaavamuutoksen vaikutuksesta. 5.5. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ilmenevät kaavamuutosehdotuksesta. Ne noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja ovat 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistetun Kymenlaakson maakuntakaavan Taajamat ja lähiympäristöt sekä Kauppa ja merialue maankäyttöratkaisua. Kaavamuutos on myös Kuusankosken kaupunginvaltuuston 21.5.2007 hyväksymän oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan 2020 maankäyttöratkaisujen mukainen. Kaava täydentää yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä, jota on ajanmukaistettu vastaamaan ilmastonmuutokseen huomioivan kaupungin yhdyskuntarakentamisen tiivistämistarpeita. 5.6. Nimistö Asemakaavan muutosehdotuksessa on muutettu alueen olevaa nimistöä siten, että olemassa olevan Sepäntien ja Lassilanpellontien välisen kadun nimi on muutettu Pohjankorventiestä Kettumäentieksi. Muulta osin kaavassa esitetty nimistö vastaa voimassa olevaa tilannetta. 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS JA AJOITUS Toteuttamisen ajoitus ja seuranta Alueella tapahtuvat jatkotoimenpiteet voidaan tarvittaessa toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen mahdollisesti jo keväällä 2018. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo yhdessä rakennustarkastajan kanssa lupaehtojen noudattamista. Kouvolassa 4.9.2017 Anne Kangasniemi-Kuikka Kaupunginarkkitehti Hannu Purho Kaavoitusarkkitehti 13