Kaupan digitalisaatio nyt - Asiakkaat ovat digimaailmassa, onko kauppa?
Selvityksen taustaa
Mitä tutkittiin ja miksi? Niin yritysten, edunvalvojien kuin julkisen sektorinkin on hyvä tiedostaa, mikä yritysten digitalisaation aste tällä hetkellä on. Koska yritykset toimivat digitalisoituvassa maailmassa, olennainen kysymys on: Onko yritysten digitalisaation aste ja osaaminen riittäviä kansainvälisen kilpailun ja tehokkaan toiminnan kannalta? Voiko esim. matkailu olla tulevaisuuden vienti- ja kasvuala, jos siihen liittyvät toimialat eivät ole kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja houkuttelevia? Kansainvälistä kilpailukykyä ei aina ratkaista hinnoilla ja verotuksella. Jos henkilöstön digitaidot ovat puutteelliset, miten toimialat pystyvät kehittymään? Tuottavatko oppilaitokset tarvittavia digitaitoja? Jos elinkeinorakennetta halutaan monipuolistaa, koulutuksen on palveltava nykyistä paremmin koko elinkeinoelämää, oppilaistoyhteistyön on oltava joustavaa eikä siihen saa liittyä liikaa byrokratiaa. Kaupan yritykset eivät löydä oppilaitoksia eivätkä tiedä, mitä niiltä voisi edellyttää tai pyytää. Korkeakoulut jäävät yrityksille etäisiksi, suunnitelmallinen yhteistyö esim. opinnäytetöissä puuttuu. Tämä selvitys tuottaa ennen kaikkea kauppaan liittyvää tausta-aineistoa yllä esitettyihin kysymyksiin.
Mitä tutkittiin ja miksi? Selvityksessä hahmotellaan vähittäis- ja tukkukaupan (pl. autokauppa) tämänhetkistä digitalisaation tasoa. EK:n liittoyhteisöön kuuluvilta yrityksiltä on kysytty niiden omaa arviota, siitä mikä oman yrityksen digitalisaation taso on, minkälaista digiosaamista se vaatii henkilöstöltä ja onko osaaminen riittävää? EK:n yrityskyselyn pohjalta Kaupan liiton pääekonomisti on laskenut toimialoille digitalisaatioindeksin. Toinen näkökulma digitalisaatioon on haettu Vainu.io palvelusta. Vainu laskee oman digitalisaatioindeksin yritysten verkkosivuilta löydettävien teknologioiden pohjalta. Vainun digitalisaatioindeksi sopii hyvin mittaamaan aloja, joille kuluttajarajapinnassa toimiminen on tärkeää, esim. brändin luominen, myyminen, potentiaalisten asiakkaiden kartoittaminen ja analysointi sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointi ja mainonta.
Mitä tutkittiin ja miksi? Selvityksessä nostetaan kaksi esimerkkiä, joissa kaupan digitalisaatio ja siihen liittyvä osaaminen ovat olennaisia. Niin tukku- kuin vähittäiskauppakin kilpailevat kansainvälisessä digiympäristössä. Kilpailussa pärjätäkseen on oltava riittävän tehokas ja tarjottava kilpailukykyisiä palveluja. FinTech-ala kehittyy, eikä suomalaisella kaupalla ole osaamista ja resursseja sen seuraamiseen ja hyödyntämiseen. Maksaminen on kuitenkin yksi keskeisimpiä asioita asiakkaiden ostoprosessissa ja asiakastyytyväisyyden luomisessa. Myös perinteiset kaupan työt muuttuvat, ja tämä todennäköisesti muuttaa sekä työtehtäviä että työvoiman tarvetta selvästi. Esimerkkinä perinteisen työn muutoksesta kuvataan itsepalvelukassojen käyttöönottoa Suomessa. Suomessa itsepalvelukassojen käyttö on vasta alkuvaiheessa; sekä asiakkaat että kauppiaat opettelevat ja totuttelevat niiden käyttöön. Lähitulevaisuudessa ne kuitenkin muuttavat kassatyön tarvetta merkittävästi. Kuluttajien kokemuksia itsepalvelukassoista on saatu Feedbackly Oy:n asiakaspalauteaineistosta. Yli 8000 asiakasta eri puolilla Suomea on syksyn 2016 ja talven 2017 aikana antanut Feedbacklyn palautelaitteilla palautetta itsepalvelukassojen käytöstä. Kaupan liiton toukokuussa 2017 toteuttamassa yrityskyselyssä kaupan yritykset kertoivat omia kokemuksiaan itsepalvelukassojen käytöstä. Vastaukset edustavat noin 70 toimipaikkaa.
Vähittäis- ja tukkukaupan digitalisaation taso Lähteet: EK:n toteuttama yrityskysely 2016; Vainu Oy:n digitalisaatioindeksi.
Yritysten oma arvio: palvelut ovat digitalisaation kärjessä Suomessa Indeksi on laskettu alan yritysten omista arvioista yrityksen asemasta suhteessa toimialan yleiseen digitalisoitumiskehitykseen Vähittäis- ja tukkukauppa Yksityiset palvelualat yht. 32,5 18 % 4 % 10 % Vähittäis- ja tukkukauppa 31,0 Teollisuus 20,0 68 % Kehityksen suunnannäyttäjä Rakentaminen 10,0 Seuraa ja hyödyntää kehitystä Mukautuu kehitykseen Digitalisaatioindeksi: Kaupan liitto; Tausta-aineisto:.EK:n yrityskysely 2016. 0 10 20 30 40 Ei ole merkittävä asia yritykselle
Palveluyritykset digitalisaation kärjessä Arvio oman yrityksen asemasta suhteessa toimialan digitalisoitumiskehitykseen Kauppa Palvelut yht. 18 % 4 % 10 % 18 % 4 % 13 % Kehityksen suunnannäyttäjä 68 % Rakentaminen 65 % Teollisuus Seuraa ja hyödyntää kehitystä Mukautuu kehitykseen 10 % 7 % 9 % 45 % 24 % Ei ole merkittävä asia yritykselle 45 % 60 % Lähde: EK:n toteuttama yrityskysely.
Toinen näkökulma digikehitykseen kuluttajarajapinnasta: kauppa johtaa digikehitystä Vainu:n digitalisaatioindeksi, asteikko 0 10. Indeksi on laskettu yritysten nettisivuillaan hyödyntämien teknologioiden perusteella: analytiikka, mainonta, asiakaspalvelu, asiakkuudenhallinta, markkinointiautomaatio, kielet, sisällönhallinta, some, verkkokauppa, palvelinteknologia, web-teknologia Vertaillut alat ovat palvelualoja tai kulutustavarateollisuutta. Vähittäiskauppa, jossa myös verkkokauppa Tukkukauppa, jossa myös verkkokauppa Vähittäiskauppa yht. (47) Vaateteollisuus (14) Kustannustoiminta (58) Rahoituspalvelut (64) Museot, kulttuurilaitokset ym. (91) Koulutus (85) Turismi kasvualana! Elintarviketeollisuus (10-11) Tukkukauppa yht. (46) Matkatoimistot, matkanjärjestäjät (79) Majoitus (55) Ravintolat, kahvilat jne. (56) Lisää vertailtavia aloja voi etsiä Vainu.io palvelusta. Lähde: Vainu. 3,7 3,0 2,5 2,3 Vähittäiskaupan korkein 2,3 2,2 indeksi on 2,1 Booky.fi Oy:lla, 2,1 8. Korkein 2,1 indeksi (10) on 2,0 mm. Karl Fazer 2,0 Oy:lla. 1,9 1,8 0 1 2 3 4
Strategia ohjaa yrityksen toimintaa myös digitalisaatiota Onko digitalisointi määritelty yrityksen strategiseksi tavoitteeksi? Kauppa Palvelut yht. 28 % 2 % 12 % 22 % 3 % 15 % Keskeisimpiä tavoitteita 16 % 42 % 13 % 47 % Strategian yhtenä tavoitteena Rakentaminen Teollisuus Ei vielä, mutta tulossa 5 % 12 % 13 % Ei ole 40 % 45 % 36 % 25 % Ei osaa sanoa 10 % 14 % Lähde: EK:n toteuttama yrityskysely.
Digitalisaatio aiheuttaa uusia vaatimuksia osaamiselle Aiheutuuko digitalisaatiosta uusia osaamistarpeita henkilöstölle? Kauppa Palvelut yht. 12 % 6 % 7 % 13 % 27 % 19 % Kyllä, merkittäviä 55 % Rakentaminen 61 % Teollisuus Kyllä, jonkin verran Ei vielä, mutta lähivuosina 10 % 9 % 6 % 40 % 50 % 23 % 62 % Ei Lähde: EK:n toteuttama yrityskysely.
Palveluyrityksissä uudet osaamistarpeet huomioidaan Onko digitalisaatiosta johtuvat osaamistarpeet huomioitu yrityksen henkilöstö- tai koulutussuunnitelmassa/ -strategiassa tms.? Kauppa Palvelut yht. 14 % 28 % 6 % 52 % 12 % 4 % 32 % 52 % On Ei mutta tulossa Rakentaminen 5 % Teollisuus 7 % Ei ole tarvetta 20 % 40 % 16 % 40 % EOS 35 % 37 % Lähde: EK:n toteuttama yrityskysely.
Kauppa tarvitsee tulevaisuudessa digiosaamista myös työntekijätasolla Yritysten arvio työntekijätason henkilöstön digitaidoista tällä hetkellä Palvelut yht. Vähittäis- ja tukkukauppa 16 % 6 % 20 % 21 % 8 % 15 % Taidot edelläkävijöiden tasolla Hyvällä tasolla 58 % Teollisuus 15 % 9 % 55 % Rakentaminen 10 % 10 % Riittävät, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisäosaamista Puutteelliset, ei pysty hyödyntämään digitalisaatiota 23 % 53 % 35 % 45 % Ei tietoa taidoista/ ei osaa sanoa Lähde: EK:n toteuttama yrityskysely.
Elinkeinoelämän lisäjarruna puutteet asiantuntijoiden digiosaamisessa Yritysten arvio asiantuntija- ja esimiestason henkilöstön digitaidoista Palvelut yht. Vähittäis- ja tukkukauppa 14 % 8 % 4 % 24 % 4 % 2 % 13 % 26 % Taidot edelläkävijöiden tasolla Hyvällä tasolla 50 % Teollisuus 6 % 13 % 20 % 61 % 55 % Rakentaminen 10 % 35 % 55 % Riittävät, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisäosaamista Puutteelliset, ei pysty hyödyntämään digitalisaatiota Ei tietoa taidoista/ ei osaa sanoa Lähde: EK:n toteuttama yrityskysely.
Rakennusyrityksissä johdon digitaidot arvioidaan hyviksi mutta ovatko ne? Yritysten arvio johtotason henkilöstön digitaidoista Vähittäis- ja tukkukauppa Palvelut yht. 12 % 8 % 2 % 31 % 3 % 2 % 13 % 31 % Taidot edelläkävijöiden tasolla Hyvällä tasolla 47 % Teollisuus 6 % 1 % 13 % 24 % 51 % Rakentaminen 15 % Riittävät, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisäosaamista Puutteelliset, ei pysty hyödyntämään digitalisaatiota 35 % 50 % Ei tietoa taidoista/ ei osaa sanoa 56 % Lähde: EK:n toteuttama yrityskysely.
Digiosaamista tarvitaan kaupan kaikissa tehtävissä ehkä enemmän kuin ymmärretään Kuinka syvällisiä digitaitoja eri tehtävissä edellytetään nyt yrityksessänne? Vähittäis- ja tukkukaupan yritykset Myynti ja markkinointi 32 38 24 4 2 Viestintä 30 40 16 8 6 Toimintaympäristön ja oman alan seuraaminen 29 27 29 6 10 Asiakkuuksien hallinta 18 32 46 22 Henkilöstötoiminnot 24 24 40 10 2 Merkitys kasvaa kansainvälisen kilpailun myötä! Mistä osaaminen? Taloushallinto Palveluprosessit Logistiikka Rekrytoinnit 12 20 18 18 32 22 20 18 48 46 44 46 6 4 4 6 6 12 16 2 Ostotoiminta 12 20 48 6 14 Asiakaspalvelu 4 20 70 4 2 Edelläkävijän digiosaaminen Hyvä digiosaaminen Perustaso Ei erityistä osaamista Ei osaa sanoa Lähde: EK:n toteuttama yrityskysely.
Kauppa hankkii tarvitsemansa osaamisen kouluttamalla itse yhteistyö oppilaitosten kanssa ei sitä tuota Kuinka yrityksenne on hankkinut digiosaamista? Vähittäis- ja tukkukaupan yritykset 4 Skaala 4-1 1 Kouluttamalla nykyisiä työntekijöitä 22 24 47 6 2 Henkilöstömme vastaa itse digitaitojensa kehittämisestä Rekrytoimalla uusia osaajia kotimaasta Konsultointipalveluita ostamalla Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön kautta Ammatillisten oppilaitosten yhteistyön kautta 12 20 10 10 4 15 2 31 32 40 38 51 63 62 40 38 10 6 2 4 4 6 Kauppa joutuu kouluttamaan digiosaajansa itse! Harvalla yrityksellä on siihen resursseja. Rekrytoimalla uusia osaajia ulkomailta 4 92 4 4 = Pääosin 3 2 1 = Ei lainkaan EOS Lähde: EK:n toteuttama yrityskysely.
Myös teollisuus kouluttaa digiosaajiaan itse, mutta hyötyy kauppaa enemmän oppilaitosyhteistyöstä Kuinka yrityksenne on hankkinut digiosaamista? Teollisuusyritykset 4 Skaala 4-1 1 Kouluttamalla nykyisiä työntekijöitä 13 26 53 5 3 Rekrytoimalla uusia osaajia kotimaasta Henkilöstömme vastaa itse digitaitojensa kehittämisestä Konsultointipalveluita ostamalla Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyön kautta Ammatillisten oppilaitosten yhteistyön kautta 12 14 9 17 8 17 3 16 16 30 46 59 52 47 56 24 8 21 30 4 7 4 5 8 Teollisuus pystyy kauppaa paremmin rekrytoimaan digiosaajia ja hyödyntämään oppilaitosyhteistyötä. Rekrytoimalla uusia osaajia ulkomailta 14 11 81 4 4 = Pääosin 3 2 1 = Ei lainkaan EOS Lähde: EK:n toteuttama yrityskysely.
Kauppa tarvitsee digiosaamista palvellakseen asiakasta ja ollakseen tehokas ja kansainvälisesti kilpailukykyinen Lähteet: Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kaupan maksutapaselvitys, Kaupan liitto, 10.11.2016; Digitaalinen kauppa 2016. Verkkokauppaselvitys, Kaupan liitto, 15.3.2017.
Kaupan on oltava siellä, missä kuluttajakin - digimaailmassa Kuluttajien verkkokaupasta ostamat vähittäiskaupan tuotteet 2016, yht. 4,6 mrd. euroa Lähde: Verkkokauppaselvitys 2016. Kodintekniikka, elektroniikka ja tarvikkeet 3% 5% 5% 5% 6% 13% 7% 14% 23% 20% Vaatteet ja asusteet Lemmikit (ml. ruoka) ja eläinharrastukset, harrastus- ja urheiluvälineet Taloustavarat, sisustus- ja puutarhatuotteet Terveys- ja luontaistuotteet Moottoriajoneuvojen ja veneiden varaosat ja tarvikkeet Kosmetiikka Jalkineet Rakentaminen ja korjaaminen Muut (levyt, levykkeet, kirjat, lehdet, lastentarvikkeet, alkoholi, pt-tavarat)
Myös vähittäiskauppa on keskellä kansainvälistä kilpailua Lähetettiinkö verkko-ostos koti- vai ulkomailta? Kuluttajien verkkokaupasta ostamat vähittäiskaupan tuotteet 2016, yht. 4,6 mrd. euroa 58 % Lähetys tuli Suomesta Hinnan lisäksi ostokokemuksen helppous ja nopeus vaikuttavat kaupan valintaan. Onko digiosaaminen suomalaisen kaupan kilpailuetu? Vähittäiskaupan tuotteiden verkko-ostoksia lähetettiin kotimaasta 2,6 miljardilla eurolla ja muualta 1,9 miljardilla eurolla. Vähiten kotimaasta ostettiin matkapuhelimia ja niiden tarvikkeita, naistenvaatteita ja kenkiä, asusteita sekä kosmetiikkaa. Eniten kotimaasta ostettiin suuria kodinkoneita ja kukkalähetyksiä. Lähde: Verkkokauppaselvitys 2016.
Verkkokauppa siirtyy mobiilimaailmaan, onko suomalaisella kaupalla osaamista ja resursseja seurata perässä? Mobiiliostosten osuus verkko-ostoksista 2016 (Muut maat: Q4 2016) UK Japani Australia Alankomaat Saksa USA Espanja Italia Ranska Suomi Brasilia Venäjä Mobiiliostosten osuus muissa maissa kuin Suomessa: Criteo. Mobiiliostosten osuus Suomessa: Verkkokauppaselvitys 2016. 24% 24% 22% 39% 38% 36% 35% 30% 28% - 27 % 45% 52% 51% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Digitaalisen kaupan johtavissa maissa jo puolet digiostoksista tehdään mobiililla. Menettääkö suomalainen kauppa asiakkaita, jos mobiilikaupan osaaminen ei ole riittävää?
Suomalaiset kaupat tarvitsevat digiosaamista mm. maksutapojen kehittämiseen. Pienet kaupat aikovat harvimmin kehittää maksutapojaan Aikovatko fyysiset kaupat lisätä mobiilimaksamisen tapoja ja verkkokaupat kaikkia maksamisen tapoja seuraavien kahden vuoden aikana? Fyysiset kaupat Verkkokaupat EOS Kyllä EOS Kyllä Ei 24% 7% 34% 12% 23% Ei 20% 17% 13% 15% 35% Todennäköisesti Todennä köisesti ei Todennä köisesti ei Todennäköisesti Lähde: Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kaupan maksutapaselvitys.
Miksi kaupan pitäisi ymmärtää ja seurata maksamisen murrosta? Maksaminen on osa kuluttajan ostopolkua ja kilpailutekijä huono kokemus karkottaa asiakkaan Oletko viimeisen vuoden aikana keskeyttänyt verkko-ostoksen tekemisen maksamisvaiheessa? % verkko-ostoksia tehneistä En osaa sanoa 12% 45% En 23% 21% Kyllä, useamman kerran Kyllä, kerran Yli 40 % on keskeyttänyt verkko-ostoksen maksamisvaiheessa usein tekniseen vikaan tai halutun maksutavan puuttumiseen. Ostos jätetään keskeytymisen jälkeen usein tekemättä eikä samaan kauppaan haluta enää palata. Lähde: Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kaupan maksutapaselvitys.
Maksaminen keskeytyy edelleen yllättävän usein tekniseen vikaan Miksi keskeytit verkko-ostoksesi maksamisen? Verkko-ostoksen maksamisvaiheessa keskeyttäneet viimeisen vuoden aikana, % Haluamaani maksutapaa tai -korttia ei löytynyt Muutin mieleni, en halunnutkaan tuotetta Tekninen vika, maksamistoiminto keskeytyi Kuljetusmaksu ei ollut toiveeni mukainen Muut maksuehdot eivät olleet toiveeni mukaiset 15 23 30 31 33 Maksamistoiminto oli liian hidas 8 Muu syy/ En osaa sanoa 7 0 10 20 30 40 Lähde: Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kaupan maksutapaselvitys.
Maksamisen keskeytyminen voi karkottaa asiakkaan Yrititkö myöhemmin uudelleen samaa ostosta samasta verkkokaupasta? En yrittänyt, jätin ostamatta 43 Yritin uudelleen ja ostin tuotteen En yrittänyt, ostin vastaavan tuotteen toisesta verkkokaupasta En yrittänyt, ostin vastaavan tuotteen myymälästä Yritin uudelleen, mutta keskeytin tai maksaminen keskeytyi taas 7 6 15 22 Aiotko enää käyttää verkkokauppaa, jossa maksaminen keskeytyi? En osaa sanoa 16% En/ todennäköisesti en 32% 52% Muu syy/ En osaa sanoa 8 Kyllä/ todennäköisesti kyllä 0 20 40 60 Lähde: Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kaupan maksutapaselvitys.
Fyysisen myymälän digitalisaatio esimerkkinä itsepalvelukassat Lähteet: Feedbackly Oy:n keräämä asiakaspalautedata 2016-2017; Kaupan liiton yrityskysely, toukokuu 2017.
Asiakkaiden mielestä itsepalvelukassojen käyttö on helppoa alkuvaikeuksien jälkeen Oliko ip-kassan käyttö helppoa ja sujuvaa? Ip-kassoja käyttäneet Aika vaikeaa Ei ollenkaan helppoa ja sujuvaa 4% 6% Aika helppoa ja sujuvaa 26% 64% Oli helppoa ja sujuvaa Lähde: Feedbackly Oy:n asiakaspalauteaineisto.
Ip-kassojen sujuva käyttö vaatii totuttautumista ja joskus neuvontaa Miksi koit käytön hankalaksi? Ip-kassoja käyttäneet, % Jokin muu syy 34 Kassoille pitää jonottaa, asiointi on hidasta. Laite oli vaikeakäyttöinen 31 Pakkaaminen on vaikeaa. Neuvonta oli puutteellista Maksaminen oli vaikeaa Tuotteiden lukeminen oli vaikeaa 9 13 12 Viivakoodi ei toimi tai hintatieto puuttuu. Myyjää joutuu odottamaan, kun tarvitaan avuksi. 0 20 40 60 80 100 Lähde: Feedbackly Oy:n asiakaspalauteaineisto.
Isoja ostoskoreja ei skannailla itse Miksi et käyttänyt ip-kassaa? Palautteenantajat, jotka eivät käyttäneet ip-kassaa, % Jokin muu syy 33 Ei uskalla tai ei osaa. Ostoksia oli paljon En huomannut ip-kassoja 17 23 Palvelukassoilla selviää nopeammin. Ip-kassoja ei ole mukava käyttää Jono ip-kassoille oli pitkä 9 14 Haluaa periaatteesta käyttää palvelukassaa. Ei ollut korttia/ käteismaksu Ip-kassat olivat kiinni 1 3 Oluen tai tupakan ostaminen vaikeaa tai ei onnistu itsepalveluna. 0 20 40 60 80 100 Lähde: Feedbackly Oy:n asiakaspalauteaineisto.
Käyttöaste, % asiakkaista Ajan myötä ip-kassoja käytetään yhä enemmän suurin osa kassoista ollut käytössä vasta vuoden Kauppiaiden arvioita ip-kassojen käytöstä Puolessa toimipaikkoja yli viidesosa asiakkaista käyttää ip-kassoja Yli 20 % 50 Vastaanotto oli alusta lähtien hyvä ja innokas. Ip-kassoja alettiin käyttää heti paljon. 10-20 % 33 Alku oli aika vaimeaa, mutta käyttö kasvaa koko ajan. Alle 10 % 17 0 50 100 Osuus toimipaikoista, % Vastaanotto oli jopa vihamielinen, asiakkaat uhkasivat lähteä ja kaupan imago kärsi. Negatiivista palautetta ei enää juuri tule. Lähde: Kaupan liiton yrityskysely.
Työvoiman tarve ei vielä ole vähentynyt ipkassojen myötä Kauppiaiden arvioita työvoiman tarpeesta Onko ip-kassojen käyttöönotto muuttanut työvoiman tarvetta? Työvoimaa tarvitaan entiseen tapaan 75 Kassat otettiin käyttöön lisäpalveluna ja/tai helpottamaan asiointia, ei säästösyistä. Työvoimaa tarvitaan enemmän Työvuoroja pystytään suunnittelemaan joustavammin Työvoimaa tarvitaan aikaisempaa vähemmän 0 8 17 0 50 100 Osuus toimipaikoista, % Ip-kassat tasoittavat ruuhkahuippuja. Yksi palvelukassa hoitaa yhtä paljon asiakkaita kuin useampi ipkassa, joita kuitenkin myyjä valvoo. Myös alkuvaiheen opastukseen työvoimaa tarvitaan lisää. Lähde: Kaupan liiton yrityskysely.
Onnistunut uudistus: Kauppias on tyytyväinen, kun asiakaskin on Kauppiaiden yleisimpiä kommentteja itsepalvelukassoista Ip-kassoja käytetään usein pienehköihin ostoksiin; vanhemmilla asiakkailla ja lapsiperheillä usein isoja ostoskoreja. Ovat helpottaneet ruuhkia. Hävikki on ollut yllättävän pientä. Nuoret käyttävät niitä eniten, mutta kyllä vanhemmatkin uskaltavat. Alussa pitää kannustaa käyttämään ja opastaa paljonkin, mutta pian arkuus haihtuu ja niistä pidetään. Myymälävarkaudet ja muut häiriöt ovat pysyneet ennallaan. (75 % vastaajista) Niihin pitäisi saada mahdollisuus maksaa käteisellä. Lähde: Kaupan liiton yrityskysely.
Selvityksessä käytetyt lähteet Lähteet: Elinkeinoelämän Keskusliitto: Yrityskysely digitalisaatiosta ja henkilöstöstä, EK, lokakuu 2016. Feedbackly Oy: Asiakaspalauteaineisto itsepalvelukassojen käytöstä 2016-2017. Kurjenoja Jaana (2017): Kaupan liiton yrityskysely itsepalvelukassoista, Kaupan liitto, toukokuu 2017. Kurjenoja Jaana (2017): Digitaalinen kauppa 2016. Verkkokauppaselvitys, Kaupan liitto, 15.3.2017. Kurjenoja Jaana (2016): Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kaupan maksutapaselvitys, Kaupan liitto, 10.11.2016. Vainu.io palvelu: Vainun digitalisaatioindeksi.
Lisätietoja: pääekonomisti Kaupan liitto jaana.kurjenoja@kauppa.fi p. 040 820 5378 Kauppa.fi Kaupanvuosi.fi