KYSELY KAINUUN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA

KYSELY KAINUUN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA 3.11.26

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1 DEMOGRAFISET TIEDOT... 3 1.1 Sukupuoli... 3 1.2. Ikä... 3 1.3 Kunta... 4 1.4 Seutukunta... 4 2 KAINUUN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 5 2.1 Kuinka usein käytät terveyskeskuksen palveluja?... 5 2.2 Kuinka ystävällistä palvelua sait?... 6 2.2.1 Palvelun ystävällisyys seutukunnittain... 7 2.3 Kuinka asiantuntevaa palvelua sait?... 8 2.3.1 Palvelun asiantuntevuus seutukunnittain... 9 2.4 Kuinka hyvin sinua kuunneltiin palvelutilanteen aikana?... 1 2.4.1 Palvelutilanteen aikana kuunteleminen seutukunnittain... 11 2.5 Kuinka varasit ajan?... 12 2.6 Kuinka vaivatonta ajanvaraus oli?... 13 2.6.1 Ajanvaraaminen puhelimitse... 14 2.6.2 Ajanvarauksen vaivattomuus seutukunnittain... 15 3 KAINUUN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT KOKONAISUUTENA... 16 3.1 Arvioi Kainuun Maakunnan Sosiaali- ja terveyspalveluja kokonaisuutena... 16 3.2 Kokonaisarvio Kainuun Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista seutukunnittain... 17 3.3 Haluamme kehittää sinulle tarjoamiamme palveluita. Kerro meille, miten voimme parantaa niitä... 18

JOHDANTO Kysely Kainuun Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista toteutettiin yhteistyössä Kainuun Maakunta -kuntayhtymän ja Pohjolan Myllyn kanssa syksyllä 26. Varsinainen asiakaskysely toteutettiin ajalla 15.11. 22.11.26 kahdeksassa Kainuun terveyskeskuksessa. Kyselyn toteuttivat Pohjolan Myllyn toimeksiantona Krista Leinonen, Maarit Leinonen ja Marita Seppi Pohjolan Myllyn työharjoittelutiimistä, Myllytyksestä. Kysely toteutettiin, koska haluttiin kartoittaa asiakkaiden mielipiteitä Kainuun Maakunnan sosiaalija terveyspalveluista. Samalla haluttiin luoda pohjaa uudenlaisen ja kestävän palautekanavan kehittämiselle. Kyselyyn vastasi 254 asiakasta kahdeksasta eri terveyskeskuksesta Kainuussa. 2

1 DEMOGRAFISET TIEDOT 1.1 Sukupuoli Vastaajista 56,7 % eli 144 henkilöä oli naisia. 43,3 % eli 11 henkilöä oli miehiä. Vastaajia oli kokonaisuudessaan 254 henkilöä. Sukupuoli 6 56,7 5 4 43,3 % 3 2 1 mies nainen 1.2. Ikä Vastaajista 37,4 % eli 95 henkilöä oli 55-vuotiaita tai alle 55-vuotiaita. 31,9 % eli 81 henkilöä oli yli 7-vuotiaita ja 3,7 % eli 78 vastaajista oli 56 7-vuotiaita. Kysymykseen oli vastannut 254 henkilöä. Ikä 4 35 3 25 % 2 15 1 5 37,4 3,7 31,9 55 tai alle 56-7 yli 7 3

1.3 Kunta Kysyttäessä kotikuntaa, vastaajia oli yhdeksästä eri kunnasta yhteensä 254 henkilöä. Vastaajista 34,6 % eli 88 henkilöä oli kajaanilaisia. 19,3 % eli 49 henkilöä oli sotkamolaisia. 14,6 % vastaajista eli 37 henkilöä oli kuhmolaisia, 12,2 % eli 31 henkilöä suomussalmelaisia. Sekä Paltamosta, Puolangalta että Hyrynsalmelta oli 13 vastaajaa eli 5,1 %. 3,5 % eli 9 henkilöä oli ristijärveläisiä ja,4 % eli 1 vastaaja oli vuolijokelainen. Kunta 4 35 3 25 % 2 15 1 5 34,6 5,1 5,1 12,2 5,1 3,5 14,6 19,3,4 Kajaani Paltamo Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmi Kuhmo Sotkamo Vuolijoki 1.4 Seutukunta Vastaajista 43,7 % eli 111 oli seudulta 1, joka käsittää Kajaanin, Paltamon, Ristijärven ja Vuolijoen. Hieman yli kolmasosa eli 33,9 % eli 86 vastaajista oli seudulta 2, joka tarkoittaa Sotkamoa ja Kuhmoa. Seudulta 3 eli Suomussalmelta, Hyrynsalmelta ja Puolangalta oli 22,4 % eli 57 vastaajaa. Seutukunta 5 43,7 4 33,9 3 % 2 22,4 1 seutu 1 seutu 2 seutu 3 4

2 KAINUUN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 2.1 Kuinka usein käytät terveyskeskuksen palveluja? Kysyttäessä kuinka usein vastaaja käyttää terveyskeskuksen palveluja, 71,3 % vastaajista eli 181 henkilöä ilmoitti käyttävänsä palveluja harvemmin kuin kuukausittain. 19,7 % vastaajista eli 5 henkilöä ilmoitti käyttävänsä terveyskeskuksen palveluja kuukausittain. 7,5 % vastaajista eli 19 henkilöä käyttää terveyskeskuksen palveluja viikoittain. Kysymykseen oli jättänyt vastaamatta 4 henkilöä eli 1,6 %. Terveyskeskuksen palvelujen käyttäminen 8 7 6 5 % 4 3 2 1 71,3 19,7 7,5 viikoittain kuukausittain harvemmin 5

2.2 Kuinka ystävällistä palvelua sait? Kysyttäessä kuinka ystävällistä palvelua vastaaja oli saanut, 52 % vastaajista eli 132 henkilöä kertoi saaneensa erinomaista palvelua. 32,3 % vastaajista eli 82 henkilöä kertoi palvelun tason olleen hyvä. 1,2 % vastaajista eli 26 henkilöä kertoi palvelun olleen tyydyttävää, 3,5 % vastaajista eli 9 henkilöä kertoi palvelun olleen välttävää. 2, % vastaajista eli 5 henkilöä kertoi saamansa palvelun olleen tasoltaan heikkoa. Palvelun ystävällisyyden saama keskiarvo oli 4,29 asteikolla 1-5. Palvelun ystävällisyys 6 5 52 4 % 3 2 1 32,3 1,2 2 3,5 heikko välttävä tyydyttävä hyvä erinomainen 6

2.2.1 Palvelun ystävällisyys seutukunnittain Tämän kysymyksen kohdalla tarvittavat kriteerit eivät täyttyneet, joten tulos ei siis ollut kelpoinen tilastollisiin testeihin. Tämän vuoksi seuraavat tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niitä voi yleistää perusjoukkoon. Kaikilla seuduilla oltiin selkeästi sitä mieltä, että palvelun ystävällisyys on erinomaista. Seudulla 1 näin oli vastannut 49,5 % eli 55 vastaajaa, 51,2 % eli 44 vastaajaa seudulla 2 ja 57,9 % eli 33 vastaajaa seudulla 3. Palvelun ystävällisyyttä oli arvioinut hyväksi suunnilleen kolmannes kaikilla seuduilla. Lukuina tämä tarkoittaa 27 % eli 3 vastaajaa seudulla 1, 39,5 % eli 34 vastaajaa seudulla 2 ja 31,6 % eli 18 vastaajaa seudulla 3. Hajontaa voidaan huomata seudun 1 kohdalla, sillä tyydyttäväksi palvelun ystävällisyyttä oli arvioinut 13,5 % eli 15 vastaajaa ja välttäväksi 6,3 % eli 7 vastaajaa. Vastaavasti seudulla 2 tyydyttävänä palvelun ystävällisyyttä piti 8,1 % eli 7 vastaajaa ja välttävänä 1,1 % eli 1 vastaaja. 7 % eli 18 vastaajaa seudulla 3 vastasi, että palvelun ystävällisyys oli tyydyttävää ja 1,8 % eli 1 vastaaja vastasi, että se oli välttävää. Seudulla 2 yksikään vastanneista ei pitänyt palvelua heikkona, vastaavasti muilta seuduilta vastanneista osa piti oman seudun palvelun ystävällisyyttä heikkona. Palvelun ystävällisyys seutukunnittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 49,5 51,2 57,9 27 39,5 31,6 13,5 6,3 8,1 3,6 1,1 1,8 7 1,8 seutu 1 seutu 2 seutu 3 erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä heikko 7

2.3 Kuinka asiantuntevaa palvelua sait? Kysyttäessä kuinka asiantuntevaa palvelua vastaaja sai, 45,3 % vastaajista eli 115 henkilöä kertoi saaneensa erinomaista palvelua. 38,2 % vastaajista eli 97 henkilöä arvioi saamansa palvelun olleen hyvää. 11, % vastaajista eli 28 henkilöä koki saamansa palvelun olleen tasoltaan tyydyttävää, 4,7 % vastaajista eli 12 henkilöä koki sen olleen välttävää.,4 % vastaajista eli 1 henkilö koki saaneensa tasoltaan heikkoa palvelua. Asiantuntevuus sai keskiarvoksi 4,24 asteikolla 1-5. Kysymykseen jätti vastaamatta 1 henkilö eli,4 %. Palvelun asiantuntevuus 5 45 4 35 3 % 25 2 15 1 5 45,3 38,2 11 4,7,4 heikko välttävä tyydyttävä hyvä erinomainen 8

2.3.1 Palvelun asiantuntevuus seutukunnittain Tämän kysymyksen kohdalla tarvittavat kriteerit eivät täyttyneet, joten tulos ei siis ollut kelpoinen tilastollisiin testeihin. Tämän vuoksi seuraavat tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niitä voi yleistää perusjoukkoon. Kaikilla seuduilla palvelun asiantuntevuutta arvioi erinomaiseksi puolet tai lähes puolet vastaajista. Lukuina tämä tarkoittaa 45 % eli 5 vastaajaa seudulla 1, 43 % eli 37 vastaajaa seudulla 2 ja 5 % eli 28 vastaajaa seudulla 3. Palvelun asiantuntevuutta hyväksi seuduilla 1 ja 2 arvioi yli kolmannes. Tarkkoina lukuina tämä on 35,1 % eli 39 vastaajaa seudulla 1 ja 37,2 % eli 32 vastaajaa seudulla 2. Seudulla 3 palvelun asiantuntevuutta hyväksi arvioi hieman vajaa puolet, 46,4 % eli 28 vastaajaa. Tämä tarkoittaa, että palvelun asiantuntevuutta erinomaisena tai hyvänä pitää kaikilla seuduilla yli 8 % vastaajista. Lukuina tämä tarkoittaa 8,1 % eli 89 vastaajaa seudulla 1, 8,2 % eli 69 vastaajaa seudulla 2 ja 96,4 % eli 54 vastaajaa seudulla 3. Seuduilla 2 ja 3 yksikään vastanneista ei pitänyt asiantuntevuutta heikkona. Seudulla 3 kaikki vastaajat pitivät palvelun asiantuntevuutta vähintäänkin tyydyttävänä. On siis huomattavissa ero seutujen 1 ja 3 välillä, sillä seudulla 1 miltei kymmenes koki palvelun asiantuntevuuden joko välttäväksi tai heikoksi. Palvelun asiantuntevuus seutukunnittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 45 35,1 1,8 8,1,9 43 37,2 16,3 3,5 5 46,4 3,6 seutu 1 seutu 2 seutu 3 erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä heikko 9

2.4 Kuinka hyvin sinua kuunneltiin palvelutilanteen aikana? Kysyttäessä kuinka hyvin vastaajaa oli kuunneltu palvelutilanteen aikana, 55,9 % vastaajista eli 142 henkilöä koki tulleensa kuunnelluksi erittäin hyvin. 31,1 % vastaajista eli 79 henkilöä oli sitä mieltä, että heitä oli kuunneltu palvelutilanteessa hyvin. 6,3 % vastaajista eli 16 henkilöä kertoi, että heitä oli kuunneltu palvelutilanteessa välttävästi. 5,9 % vastaajista eli 15 henkilöä koki, että heitä oli kuunneltu palvelutilanteessa huonosti.,4 % vastaajista eli 1 henkilö kertoi, että häntä oli kuunneltu palvelutilanteessa erittäin huonosti. Kysyttäessä kuinka hyvin vastaajaa oli kuunneltu palvelutilanteessa, keskiarvoksi tuli 4,37 asteikolla 1-5. Yksi henkilö eli,4 % vastanneista jätti vastaamatta kysymykseen. Kuunteleminen palvelutilanteen aikana 6 55,9 5 4 % 3 31,1 2 1,4 5,9 6,3 erittäin huonosti huonosti välttävästi hyvin erittäin hyvin 1

2.4.1 Palvelutilanteen aikana kuunteleminen seutukunnittain Tämän kysymyksen kohdalla tarvittavat kriteerit eivät täyttyneet, joten tulos ei siis ollut kelpoinen tilastollisiin testeihin. Tämän vuoksi seuraavat tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niitä voi yleistää perusjoukkoon. Jokaisella seudulla yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että heitä kuunneltiin palvelutilanteen aikana erinomaisesti. Luvullisesti tämä tarkoittaa 57,7 % eli 64 vastaajaa seudulla 1, 5,6 % eli 43 vastaajaa seudulla 2 ja 61,4 % eli 35 vastaajaa seudulla 3. Seudulla 2 vastaajista 43,5 % eli 37 henkilöä vastasi, että heitä kuunneltiin palvelutilanteen aikana hyvin ja seudulla 3 vastaava määrä oli 36,8 % eli 21 vastaajaa. Seudulla 1 vastaajista 18,9 % eli 21 henkilöä oli sitä mieltä, että heitä oli kuunneltu palvelutilanteen aikana hyvin. Hajontaa vastauksissa on huomattavissa seudun 1 kohdalla. 1,8 % eli 12 vastaajan mielestä heitä oli kuunneltu välttävästi. Vastaavasti seudulla 2, 4,7 % eli 4 vastaajaa seudulla 2 koki, että heitä oli kuunneltu välttävästi. Seudulla 3 yksikään vastanneista ei kokenut, että heitä olisi kuunneltu palvelutilanteen aikana välttävästi. Itsensä huonosti kuulluksi koki 1,2 % eli 1 vastaaja seudulla 2 ja 1,8 % eli 1 vastaaja seudulla 3. Kun näitä lukuja vertaa seudun 1 lukuun, jonka mukaan jopa 11,7 % eli 13 vastaajaa on kokenut, että heitä on kuunneltu huonosti palvelutilanteen aikana, huomataan suuri ero. Seudulla 1 useampi asiakas kokee, ettei heitä kuunnella tarpeeksi hyvin palvelutilanteen aikana. Palvelutilanteen aikana kuunteleminen seutukunnittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 57,7 18,9 1,8 11,7,9 5,6 43,5 4,7 1,2 61,4 36,8 1,8 seutu 1 seutu 2 seutu 3 erittäin hyvin hyvin välttävästi huonosti erittäin huonosti 11

2.5 Kuinka varasit ajan? Kysyttäessä kuinka vastaajat olivat varanneet aikansa, 4,6 % vastaajista eli 13 henkilöä kertoi varanneensa ajan puhelimitse. 23,6 % vastaajista eli 6 henkilöä oli varannut ajan vastaanotosta, 14,2 % eli 36 henkilöä edellisellä käyntikerralla. 9,1 % vastaajista eli 23 henkilöä varasi aikansa lähetteellä. 11,8 % vastaajista eli 3 henkilöä kertoi varanneensa ajan muuten kuin edellä mainituilla tavoilla. Suurin osa heistä, jotka kertoivat varanneensa ajan jollain muulla tavalla, ei ollut varannut aikaa ollenkaan. Nämä ihmiset olivat yleensä käymässä kokeissa, joihin ei tarvinnut varata aikaa. Kysymykseen jätti vastaamatta 2 henkilöä eli,8 %. Ajanvaraaminen 45 4 35 3 25 % 2 15 1 5 4,6 puhelimitse 14,2 edellisellä käyntikerralla 23,6 9,1 11,8 vastaanotosta lähetteellä muuten, miten? 12

2.6 Kuinka vaivatonta ajanvaraus oli? Kysyttäessä kuinka vaivatonta ajanvaraus oli ollut, 32,3 % vastaajista eli 82 vastaajaa kertoi ajanvarauksen olleen erittäin helppoa. 2,5 % vastaajista eli 52 henkilöä koki ajanvarauksen olleen helppoa, 16,5 % vastaajista eli 42 henkilöä koki sen olleen välttävää. 11,4 % vastaajista eli 29 henkilöä vastasi ajanvarauksen olleen vaikeaa. 9,8 % vastaajista eli 25 vastaajaa oli sitä mieltä, että ajanvaraus oli erittäin vaikeaa. Kysymykseen jätti vastaamatta 24 henkilöä eli 9,4 %. Suurin osa henkilöistä, jotka jättivät vastaamatta tähän kysymykseen, eivät olleet varanneet aikaa ollenkaan. Ajanvarauksen vaivattomuus 35 32,3 3 25 2 % 15 1 9,8 11,4 16,5 2,5 5 erittäin vaikeaa vaikeaa välttävää helppoa erittäin helppoa 13

2.6.1 Ajanvaraaminen puhelimitse Tämän kysymyksen kohdalla tarvittavat kriteerit eivät täyttyneet, joten tulos ei siis ollut kelpoinen tilastollisiin testeihin. Tämän vuoksi seuraavat tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niitä voi yleistää perusjoukkoon. Kysyttäessä ajanvaraamisesta puhelimitse, oli havaittavissa suurempaa hajontaa kuin muiden ajanvaraustapojen yhteydessä. Vastaajista 13 henkilöä oli varannut ajan puhelimitse. Heistä 23,3 % eli 24 vastaajaa oli kokenut ajanvaraamisen puhelimitse olevan erittäin helppoa ja 21,4 % eli 22 vastaajaa helppoa. 19 % eli 19 vastaajan mielestä ajanvaraaminen puhelimitse oli onnistunut välttävästi. Vastaajista 22,3 % eli 23 vastaajaa oli kokenut ajanvaraamisen vaikeaksi ja 14,6 % eli 15 vastaajaa erittäin vaikeaksi. Ajanvaraaminen puhelimitse 25 22,3 21,4 23,3 2 19 15 % 1 14,6 5 erittäin vaikeaa vaikeaa välttävää helppoa erittäin helppoa 14

2.6.2 Ajanvarauksen vaivattomuus seutukunnittain Seutukuntien välillä on huomattavissa tilastollisesti merkittävä ero tarkasteltaessa ajanvarauksen vaivattomuutta (p=,4). Suurin hajonta on huomattavissa seudun 1 kohdalla, jossa vastaukset jakautuvat tasaisesti kaikkien vaihtoehtojen välille. Seudulla 1 ajanvarausta erittäin helppona oli pitänyt 28 % eli 28 vastaajaa, helppona 19 % eli 19 vastaajaa, välttävänä 2 % eli 2 vastaajaa, vaikeana 14 % eli 14 vastaajaa ja erittäin vaikeana 19 % eli 19 vastaajaa. Seudulla 2 ajanvaraamista oli pitänyt erittäin helppona 34,1 % eli 28 vastaajaa ja helppona 29,3 % eli 24 vastaajaa. Tämä tarkoittaa yhteensä yli kahta kolmasosaa vastanneista, 63,4 % eli 52 vastaajaa. Seudulla 3 taas yli puolet eli 54,2 % ja 26 vastaajaa pitää ajanvaraamista erittäin helppona ja 18,8 % eli 9 vastaajaa helppona. Tämä tarkoittaa yhteensä 73 % eli 35 vastaajaa. Ajanvarauksen vaivattomuus seutukunnittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 28 19 2 14 19 34,1 29,3 18,3 14,6 3,7 54,2 18,8 14,6 6,3 6,3 seutu 1 seutu 2 seutu 3 erittäin helppoa helppoa välttävää vaikeaa erittäin vaikeaa 15

3 KAINUUN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT KOKONAISUUTENA 3.1 Arvioi Kainuun Maakunnan Sosiaali- ja terveyspalveluja kokonaisuutena Pyydettäessä arvioimaan Kainuun Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluja kokonaisuutena 35,8 % vastaajista eli 91 henkilöä arvioi kokonaisuuden välttäväksi. 29,5 % vastaajista eli 75 henkilöä arvioi kokonaisuuden olevan hyvä. Vastaajista 16,5 % eli 42 henkilöä antoi kokonaisuudelle arvosanan huono. 8,7 % vastaajista eli 22 henkilöä taas antoi kokonaisuudelle arvosanan erittäin hyvä. Loput 7,9 % vastaajista eli 2 henkilöä arvioi kokonaisuuden erittäin huonoksi. Kainuun Maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut saivat keskiarvokseen 3,15 asteikolla 1-5. Kysymykseen jätti vastaamatta 4 henkilöä eli 1,6 %. Arvioi Kainuun Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluja kokonaisuutena. 4 35 3 25 % 2 15 1 5 35,8 29,5 16,5 7,9 8,7 erittäin huono huono välttävä hyvä erittäin hyvä 16

3.2 Kokonaisarvio Kainuun Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista seutukunnittain Tarkasteltaessa seutukuntien eroja arvioitaessa Kainuun Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluja kokonaisuutena ei ole havaittavissa tilastollisesti merkittävää eroa (p=,328). Erittäin hyvänä Kainuun Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluja piti 6,4 % eli 7 vastaajaa seudulla 1, 8,3 % eli 7 vastaajaa seudulla 2 ja 14 % eli 8 vastaajaa seudulla 3. Hajontaa on huomattavissa hyvävastauksen kohdalla. Seudulla 1 kokonaisuutta hyvänä pitää 3,3 % eli 33 vastaajaa ja 35,7 % eli 3 vastaajaa seudulla 2. Seudulla 3 vastaava luku oli 21,1 % eli 12 vastaajaa. Jokaisella seudulla yli kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että Kainuun Maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat välttävät. Lukuina tämä tarkoittaa 37,6 % eli 41 vastaajaa seudulla 1, 33,3 % eli 28 vastaajaa seudulla 2 ja 38,6 % eli 22 vastaajaa seudulla 3. Kokonaisarvio seutukunnittain 1 % 6,4 8,3 14 8 % 6 % 4 % 2 % % 3,3 35,7 21,1 37,6 33,3 38,6 14,7 19 17,5 11 3,6 8,8 seutu 1 seutu 2 seutu 3 erittäin hyvä hyvä välttävä huono erittäin huono 17

3.3 Haluamme kehittää sinulle tarjoamiamme palveluita. Kerro meille, miten voimme parantaa niitä. (Vastaukset on kirjattu seutukunnittain. Kysymys esitettiin avoimena.) Suomussalmi-Hyrynsalmi-Puolanka Suomussalmella oli havaittavissa sama epäkohta, kuin muissakin Kainuun kunnissa. Asiakkaat kokivat, että puhelimitse on todella hankala päästä läpi. Kun asiakas pääsee läpi, ei hän välttämättä saakaan aikaa lääkärille. Muutenkin hoitoon pääsyn asiakkaat kokevat vaikeana. Erityssairaanhoito ja pitkäaikaissairaiden kontrollit eivät asiakkaiden mielestä toimi ja kokevat, ettei heistä välitetä. Osa haastatelluista kertoi saaneensa itse hyvää palvelua, mutta lukeneensa lehdistä huonoja juttuja. Heillä on siis hyviä kokemuksia, mutta olivat sitä mieltä, ettei kokeilu varmaankaan toimi, koska se on saanut niin paljon negatiivista julkisuutta. Palautetta tuli myös siitä, ettei Suomussalmelta saa lähetteitä Kajaaniin ja pääsyajat lääkärille ovat pitkät. Suomussalmella ollaan oltu tyytyväisiä keikkalääkäreihin. Osa oli myös sitä mieltä, ettei päivystystä pitäisi viedä Kajaaniin. Muutama vastaaja oli sitä mieltä, että kun on siirrytty Kainuun Maakunta-kuntayhtymään, on otettu askel huonompaan suuntaan. Hyrynsalmella eräälle potilaalle oli tehty väärä diagnoosi, jonka vuoksi hänelle oli muodostunut käsitys siitä, etteivät lääkärit tiedä, mitä he tekevät. Tätä käsitystä vahvistaa se, että Hyrynsalmella on hänen mukaansa paljon kandeja lääkäreinä. Vanhusten hoitoon halutaan lisäresursseja. Muutamien henkilöiden mielestä kaikki palvelut on viety pois Hyrynsalmelta ja ne on hajautettu ympäriinsä, joka ei heidän mielestään ole hyvä asia. He eivät myöskään halua siirtoja toisiin kuntiin, vaan haluavat saada palvelua omasta kunnastaan. Puolangalla koetaan, että ajanvaraus puhelimitse on vaikeaa ja aikoja lääkärille saa odottaa. Osa koki, että ennen Kainuun Maakunta-kuntayhtymää kaikki oli paremmin. Moni oli kuitenkin sitä mieltä, että heitä oli palveltu hyvin, vaikka olivatkin lukeneet lehdistä huonoja asioita. Kuhmo, Sotkamo Myös Kuhmossa ja Sotkamossa oli havaittavissa samoja epäkohtia kuin muualla Kainuussa. Asiakkaat kokevat, että lääkärille pääsemisessä odotusajat ovat pitkät ja lääkäripula hankaloittaa palvelun saamisessa. Sotkamossa muutama kyselyyn vastannut kokee myös laboratorion ja 18

sairaalan odotusajat liian pitkiksi. Sekä Sotkamossa että Kuhmossa asiakkaat kokevat, että ajanvaraus puhelimitse on hankalaa. Sekä Sotkamossa että Kuhmossa muutama vastaaja kokee, että kuntayhtymä on vienyt palveluja huonompaan suuntaan. Muutama vastannut kyseenalaistaa lääkäreiden pätevyyden. Sotkamossa kyseenalaistetaan lääkäreiden kyky kuunnella asiakkaitaan ja vastaanotossa toimivan henkilökunnan ystävällisyys. Kuhmossa kiitosta saavat kuitenkin niin työterveyshoito kuin terveyskeskuksen hoitajat. Sotkamon kiitosta saa terveyskeskus, jonka koetaan toimivan paremmin kuin Maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisuutena. Sekä Sotkamossa että Kuhmossa suuri osa vastanneista on erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun, mutta on kuullut ja lukenut lehdistä huonoa palautetta Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Kajaani, Paltamo, Ristijärvi Sekä Kajaanissa, Paltamossa että Ristijärvellä asiakkaat kokevat lääkäri- ja hoitajapulan sekä ajanvarauksen hankaluuden ja hitauden suurimpina ongelmina Maakunnan terveyspalveluissa. Kajaanissa jopa noin puolet vastaajista puuttuu juuri edellä mainittuihin epäkohtiin. Ratkaisuksi lääkäripulaan ehdotetaan esimerkiksi Pohjanmaalla parhaillaan testattavaa kokeilua, jossa sairaanhoitajille on siirretty enemmän vastuuta ja he saavat määrätä potilaille esimerkiksi antibioottikuureja. Paltamolaiset kaipaavat omalääkäriä ja he kokevat erikoislääkärille pääsemisen hankalana. Keikkalääkäreitä ei koeta tarpeeksi pätevinä ja ne muutamat lääkärit ja terveydenhoitajat, jotka paikalla ovat, ovat kiireen takia joskus töykeitä eivätkä kuuntele asiakkaitaan tarpeeksi hyvin. Paltamossa useat vastanneista kertovat, että heitä pompotellaan ympäri Kainuuta, sillä Paltamon lääkäripulan vuoksi heidät lähetetään usein esimerkiksi Kajaaniin. Kajaanissa asiakas ei välttämättä tunne itseään tervetulleeksi sillä joskus häneltä jopa kysytään miksi hän ei ole mennyt lääkäriin kotipaikkakunnallaan ja kajaanilaiset asiakkaat kokevat, että ulkopaikkakuntalaiset vievät heidän lääkäriaikojaan. Kajaanissa moitteita saavat hammashoito ja pitkät leikkausjonot. Vähäisten lääkäri- ja päivystysaikojen vuoksi muutama asiakas turvautuu usein yksityisten palveluihin. Varsinkin lasten kanssa terveyskeskuksessa odottaminen koetaan hankalaksi. Muutama asiakas on tosin myös sitä mieltä, että palvelua kyllä saa jos sitä osaa vaatia. Muutama vastaaja kokee, että kaikessa yritetään säästää, mikä lisää turvattomuuden tunnetta. Suuri osa vastaajista kokee saaneensa 19

henkilökohtaisesti erittäin hyvää palvelua, mutta on lukenut lehdistä huonoa palautetta paikallisista terveyspalveluista. Kajaanissa koetaan, että vanhuksia ei ole ajateltu riittävästi. Vanhusten hoidon koetaan olevan huonolla tolalla ja heitä joudutaan kuljettamaan liian kauas hoitoon. Terveyskeskuksen eteen toivotaan bussipysäkkiä, sillä nykyinen pysäkki on liian kaukana. Kaikki vanhukset eivät jaksa kävellä näin pitkiä matkoja ja matkan varrella on hidasteena useita risteyksiä. Kajaanissa myös toivotaan, että omaishoitajat otettaisiin paremmin huomioon. Omaishoitajuus koetaan vaikeana ja siihen toivotaan lisää tukea. Kajaanissa kiitosta saa sairaanhoidon vastaanotto. Suuri osa vastaajista ilmoittaa myös olevansa erittäin tyytyväinen saamaansa palveluun. Kajaanilaiset kiittelevät myös kyselystä ja siitä, että heidän mielipidettään kysytään. Paltamossa kiitosta saavat hammashoito, neuvola ja päivystys. Ristijärvellä kiitosta saavat ystävällinen palvelu, vastaanotto ja päivystys. 2